Tampeen yliopistolla perjantai-iltana pidetyssä vaalitentissä presidenttiehdokkailta kysyttiin, millä nimellä heidän suvussaan on puhuttu Suomen vuoden 1918 sisällissodasta ja millaisia tarinoita siitä on kerrottu.
Pekka Haaviston äidin suku on Teiskosta, joka kuuluu nykyään Tampereeseen. Sisällissota kosketti sukua konkreettisesti.
– Meillä sota oli kansalaissota tai oikeastaan veljessota. Äitini suvussa osa sisarussarjasta oli punaisten, osa valkoisten puolella. Se on ollut hyvin traagista, Pekka Haavisto kertoi.
Haaviston sukulaisia oli myös Tampereen Tuomiokirkossa suojassa viimeisten sotatapahtumien aikaan.
– Suvussa on kulkenut perimätietona, että kuolevan hevosen ääni on surullisista surullisin sodan ääni, joka kesti tuntikausia, Haavisto kertoi.
Positiivisiakin tarinoita on.
– Isoäitini äiti Alma Toijala auttoi ensin valkoisia ylioppilaita pakenemaan Vaasaan, kun punaiset olivat täällä vallassa. Ja sitten, kun valta vaihtui, hän piilotteli punaisia Pekkalan veljeksiä kellarissaan Tampereella. Perimätiedon mukaan molemmat piilottelut olivat kuolemanrangaistuksen uhalla. Humanitääristä työtä tekivät ihmiset silloinkin, Haavisto kertoi.
Isoukki selvisi Tammisaaresta
Sisällissota kosketti myös Merja Kyllösen kotiseudulla Kainuussa. Hänen isoukkinisa Iisakki oli Tammisaaressa vangittuna. Tarinat vangitsemisajasta ovat jääneet mieleen.
Vahva kainuulaismies selvisi, mutta moni ympäriltä kuoli nälkään ja tauteihin. Iisakkikin tuli leiriltä niin heikossa kunnossa, että kahden miehen piti taluttaa hänet kotiin.
– Kaikkein jäntevin jälki on se, minä isovanhemmat terottivat: meidän tehtävämme on ylläpitää rauhaa. Se on meidän perintö, josta pitää pitää kiinni aina, Merja Kyllönen korosti.
Linnan romaani kävi tunteisiin
Nils Torvaldsille sisällissota avautui ensimmäistä kertaa tunnetasolla Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -romaanitrilogian kautta. Vastaanottavassa iässä olleelle Torvaldsille kokemus oli huikea – erityisesti, kun omassa suvussa sodasta kerrottiin toisenlaista tarinaa.
– Isoisäni oli turkulainen päätoimittaja, joka joutui punaisten vangiksi. Kotiapualainen sai kuitenkin tuoda vangeille ruokaa ja portviiniä tai konjakkia, ettei vankina oleminen olisi liian kauheaa, Torvalds kertoi.
– Kun ajattelee, miten vankeja kohdeltiin täällä Tampereella, se pistää miettimään, miten sellaiseen tilanteeseen jouduttiin, Torvalds sanoi.
Sisällissota vaikutti Väyrysen uran alkuun
Paavo Väyrysen mukaan sisällisota vaikutti vielä hänenkin poliittiseen uraansa. Väyrysen isoisä oli vasemmistososialisti, joka erotettiin Simon kunnanvaltuustosta sisällisodan jälkeen kommunistilakien nojalla.
Väyrysen isä ei päässyt suorittamaan asevelvollisuuttaan sydänvian vuoksi. Vaiva oli kuitenkin keksitty – isä eli yli 100-vuotiaaksi.
– Suojeluskuntalaiset olivat luokitelleet hänet epäluotettavaksi sillä perusteella, että hänen isänsä oli kruununtorppari ja sosialisti, Paavo Väyrynen kertoi liikuttuneena.
– Isoisäni oli loppuun saakka vasemmistolainen, mutta äänesti kyllä minua. Mutta kun olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana, kilpailevien ehdokkaiden kannattajat levittivät tietoa, että minä olen kommunisti ja epäluotettava henkilö, Väyrynen muisteli.
Omia pitää ojentaa
Sisällissota oli äärimmäinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun vastakkainasettelu kärjistyy ja yhteiskuntarauha järkkyy. Ehdokkailta kysyttiin, miten he pitäisivät huolta yhteiskuntarauhan säilymisestä.
Huhtasaaren mukaan on tärkeää kuunnella kaikkia mielipiteitä.
– Pidetään kaikki mukana keskustelussa eikä lähdetä halveksimaan toisiamme sen takia että sinun poliittinen mielipide on eri kuin minun mielipiteeni. Kun kansa kokee, että minua kuullaan ja kuunnellaan, niin me päästään aidosti keskustelemaan, Huhtasaari sanoi.
Niinistö sanoi on aina vaaran merkki, jos lähdetään kierros kierrokselta kovempaan sanaan – se helposti päätyy pahimmassa tapauksessa jopa väkivaltaan. Niinistö vetosi poliitikkoihin, joiden hän toivoo antavan kurinpalautusta omilleen.
– Omiansa pitää osata ojentaa, Niinistö sanoi.
Presidentti on järjen ääni
Vanhanen taas näkee uhkana sen, että on äärilaitoja, jotka eivät edes suostu kuuntelemaan toistensa argumentteja. Hänen mukaansa tarvitaan voimia, jotka ovat valmiita tekemään myös kompromisseja.
– Presidentteinä olisin rohkaisemassa kompromissien tekemiseen. Silloin, kun vaihtoehtoisisa totuuksissa mennään metsään, presidentti voi avata suunsa ja järjen äänellä suhteellistaa keskustelua.
Tuula Haatainen ottaisi keskiöön tämän päivän eriarvoistumiskehityksen.
– Meillä on liian monta nuorta syrjäytymisvaarassa, kymmeniä tuhansia nuoria. Tämän ilmiön taittamiseksi pitää kaikki tehdä, Haatainen sanoi.
Presidenttiehdokkaiden tentti on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa. Tentti välitettiin myös Facebookissa ja tallenne on katsottavissa täältä.
Katso koko vaalikeskustelu (2 tuntia).