Tänä talvena on romahtanut jo useita kuplahalleja. Vantaalla putosi lokakuussa lumen painosta Kalmuurin kuplahalli ja joulukuussa Hakunilan halli. Jyväskylässä puolestaan romahti osittain Killerin JJK Junioreiden kuplahalli.
Kuplahallien turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota myös ympäristöministeriössä. Yleensä lumiongelma vaivaa vanhoja kuplahalleja, joiden kangas on ikääntynyt ja kerää helposti lunta.
– Riski pitäisi olla tiedossa. Varsinkin vanhoissa on syytä arvioida, onko kangas kunnossa, sanoo ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen.
Lehtisen mukaan kuplahallin romahtaessa loukkaantumisvaara tulee ennen kaikkea siitä, jos kattoon on ripustettu valoja tai muuta materiaalia. Jos hallissa on ihmisiä, rakenteet voivat pudota ihmisten päälle kuten tapahtui Vaasan jäähallissa joulukuussa.
Isoja halleja tarkastetaan edelleen
Vajaat kolme vuotta sitten tuli voimaan laki, joka velvoittaa laajarunkoisten hallien omistajat tarkastuttamaan hallien turvallisuuden. Rakennukset on tarkastettava vuoden 2019 kevääseen mennessä.
Isoissa urheilu- ja messuhalleissa on sattunut vuosien aikana useita vakavia onnettomuuksia muun muassa Jyväskylässä, Mustasaaressa ja Laukaassa.
Ympäristöministeriö ja turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottivat keväällä 2017 kuntia tarkastamaan isot teräsrakenteiset hallit.
Hallien omistajilla ei ole raportointivelvollisuutta, minkä vuoksi ministeriöllä ei ole keskistettyä rekisteriä havaituista puutteista. Ylen kesällä 2017 tekemässä selvityksessä kävi kuitenkin ilmi, että yli 80 hallin kunnossa oli puutteita.
Rakennusneuvos Teppo Lehtinen muistuttaa, että hallionnettomuuksissa lumikuorma ei juuri koskaan ole romahtamisen perimmäinen syy. Lehtisen mukaan lumi on vain välillinen syy.
Esimerkiksi Bornia-hallin katon romahtaminen Mustasaaressa johtui kattorakenteiden suunnitteluvirheestä. Orsiristikoiden kiinnityskorvakkeet irtosivat hitsauksistaan, koska niihin kohdistuvia kuormituksia ei ollut otettu kunnolla huomioon.
Onko sitten suurten hallien turvallisuutta saatu vuosituhannen alun jälkeen parannettua?
Ainakin rakennusmestareiden ja insinöörien asiantuntijajärjestössä uskotaan, että turvallisuus on parantunut. Rakennusmestarit ja –insinöörit AMK RKL:n toimitusjohtaja Hannu Järveläinen sanoo, että hallien sortumasuman jälkeen moni asia on muuttunut.
– Varmasti ollaan nyt sen asian kanssa paremmalla puolella.
Järveläisen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana suunnitteluohjeita on tarkennettu ja sekä rakennus- että työmaavalvontaa on tiukennettu.
Ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen vahvistaa, että useita erilaisia toimenpiteitä on tehty vajaan parinkymmenen vuoden aikana.
– Useita halleja on myös korjattu. Niistä jokainen olisi ollut riski.
Omakotitalo kestää
Hallien katoilta kannattaa joskus poistaa lumia vaikka jokaisen tulisi kestääkin tuli lunta kuinka paljon tahansa.
Sen sijaan omakotitalon katolta lunta ei romahdusvaaran vuoksi tarvitse poistaa. Rakennusneuvos Teppo Lehtisen mukaan yksikään omakotitalo ei lumesta romahda.
Sen sijaan on mahdollista, että omakotitalon vesikourut tai tasakatolla olevat venttiilit rikkoutuvat tai jäätyvät. Niiden suojaamiseksi lumen ja jään poisto saattaa olla tarpeen, sanoo toimitusjohtaja Hannu Järveläinen.
Katolle ei kuitenkaan pidä mennä ilman turvavaljaita.