Lapissa on tavanomaista suurempi riski joutua hirvi- tai porokolariin. Tätä mieltä ovat poliisi ja riistaväki, jotka ovat huolissaan hirvien parveilusta valtateiden varsilla.
– Kannattaa olla erityisen tarkkana, jos lumipenkalla näkyy hirvenjälkiä, jotka johtavat metsästä tien yli toiselle puolelle tietä. Hirvet voivat liikkua syömässä pienellä alueella, jolloin ylityksiäkin on paljon, opastaa Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen.
Poliisin ja riistaväen huoli on ymmärrettävä, koska liikennemäärät Lapin teillä kasvavat hiihtolomalaisten ja keväthankien myötä. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että ratin takana on entistä enemmän Lapin oloihin tottumattomia kuskeja.
Takana on erikoinen jahtisyksy, joka loppui aikaiseen lumentuloon
Kasvaneeseen hirvikolarivaaraan ei ole yhtä selittävää syytä, vaan se on monen tekijän summa. Hirvijahdin jälkeen metsiin jäi juoksemaan peräti neljännes lupahirvistä ja monin paikoin viime syksynä lähdettiin verottamaan jo valmiiksi yläkantissa olevaa hirvikantaa.
Kun hirvijahti tyssäsi vielä rauhoitusaikaan ja lumen paljouteen ollaan nyt tilanteessa, joka on saanut lainvalvojan mietteliääksi.
– Hirvet tokkaantuvat paksun lumen aikaan, joten niitä voi olla isojakin määriä yhdessä paikassa. Autoilijoiden kannattaa ainakin laskea ajonopeuksia ja jättää kiire pois, opastaa komisario Eero Vänskä Kemin poliisilaitokselta.
Vänskän mukaan hirvitiheys näkyy jo joulukuun kolaritilastoissa. Vuosi sitten joulukuussa hirvistä tehtiin 15 ilmoitusta poliisille, joista 14 oli kolareita. Viime joulukuussa ilmoituksia tuli 25, joista 18 oli kolareita.
– Oma lukunsa ovat myös kaikki ne läheltä piti -tilanteet, joista kukaan ei pidä kirjaa. Toistaiseksi onnettomuuksissa on selvitty vähäisin henkilövahingoin eikä ihmishenkiä ole menetetty, mutta hirville ja ajoneuvoille on käynyt huonommin, luonnehtii Vänskä.
Hirvi säästää energiaa eikä tarvo turhaan paksussa hangessa
Etelä-Lapissa lunta on jo kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Lapin riistakeskuksen mukaan paksun lumikerroksen myötä hirvet kerääntyvät sinne, missä ruokaa on helpommin saatavilla.
– Kun lunta on paljon, hirvet pyrkivät säästämään energiaa ja ne jäävät alueille, joissa ruokaa on helpommin saatavilla, sanoo Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen.
Riistaväki epäilee, että kun tähän vielä yhdistetään tavanomaista heikommat jäät, on hirviä jäänyt pyörimään Simo-, Kemi- ja Tornionjokivarteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hirviä saattaa olla tavanomaista enemmän jokien ja maanteiden välisillä alueilla, koska ne ovat varoneet vesistöjen ylittämistä.
– Hirvet alkavat olla pääosin talvilaidunalueillaan, mutta meillä on kolareiden ja muiden havaintojen perusteella epäilys, että hirvet saattavat pyöriä hyvinkin pienillä alueilla, toteaa Tossavainen.
Tervolassa ammuttiin 80 hirveä nelostien läheisyydestä
Hirvikolareita ehkäistään painottamalla hirvenpyyntiä vilkkaasti liikennöityjen maanteiden tuntumaan sekä muihin kolariherkkiin paikkoihin.
Näin on tehty myös Tervolassa, jossa hirvikolareita tapahtuu erityisesti Louella ja Paakkolassa. Viime syksynä jahtia painotettiin vielä entisestään nelostien varteen.
– Nelostien molemmin puolin kaadettiin noin 80 hirveä kilometrin päässä tiestä. Mielestäni metsästysseurat ovat kantaneet hyvin vastuuta tihentymien leikkaamisessa, sanoo Kokkonen.
Kemissä puolestaan kaupunkilaiset saivat ihmetellä syksyllä pitkään kolmen hirven porukkaa, jota poliisi kävi hätistelemässä kauemmas paikallisen Prisman parkkipaikalta.
Tästä laumasta metsästäjien avulla saatiin saaliiksi yksi vasa, jonka jälkeen muut hirvet kaikkosivat kauemmas asutuksesta. Hirvien liikkumista on ihmetellyt myös Kari Kokkonen, jota vastaan hirvi asteli varhain aamulla pitkin nelostietä.
– Olin liikkeellä traktorilla menossa auramaan, kun näin hirven kulkemassa pitkin tietä. Jäljistä näin, että se oli tullut tietä pitkin ainakin sadan metrin matkan, naurahtaa Kokkonen.
Vahinkoperusteisia lupia hirvenpyyntiin ei ole luvassa
Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen ei lähde vielä tässä vaiheessa arvailemaan tulevan syksyn pyyntilupia. Ensin odotetaan Luonnonvarakeskuksen arviota hirvikannasta ja sen jälkeen pohditaan, miten paljon pyyntilupia tarvitaan ensi syksyksi.
Helpotusta mahdollisiin kasvaviin hirvionnettomuuksiin ei ole luvassa, vaikka lopputalvesta tulisi kuinka vaikea. Riistapäällikkö Sami Tossavaisen mukaan vahinkoperusteisia lupia ei ole tähän saakka myönnetty metsästyskauden ulkopuolella.
– Muutamien hirvien poistamisella ei voida puuttua hirvien aiheuttamiin ongelmiin eikä pyyntiä voida kohdentaa juuri kolareita aiheuttaviin yksilöihin, sanoo komisario Eero Vänskä.