Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Postitalon tiloissa käy tohina. Entisen Posti- ja telelaitoksen tiloihin on avautunut tällä viikolla nykyaikaista työskentelyä edustavat coworking-tilat eli yhteisölliset työtilat.
Muutaman neliön kokoiset työhuoneet odottavat vuokralaisia, joista ensimmäiset muuttavat viikonlopun aikana.
– Meidän tuotanto siirtyi viime kesänä Helsingistä Parkanoon ja siinä vaiheessa tarve niin isolle tilalle poistui, kertoo suomalaista teetä valmistavan Nord-T -yrityksen yrittäjä Mirka Olin.
Postitalon työtilat on suunnattu erityisesti Olinin kaltaisille aloitteleville kasvuyrittäjille. Työhuoneiden lisäksi tarjolla on myös paljon yhteisiä tiloja, esimerkiksi seminaarien pitämiseen.
Toimistohotelli on avaimet käteen -ratkaisu
Postitalon lisäksi Helsingin Itäkeskukseen avautui tällä viikolla toinen, hiukan perinteisempi toimistohotelli.
Vaikka viimeistelytyöt ovat vielä käynnissä, on konttorinsa ehtinyt jo pystyttää viime vuoden lopulla perustetun jätelaitteiden huolto-, korjaus- ja asennustöihin keskittyvän Waste2M-yritys.
– Yksinkertaisesti kyllästyin tekemään töitä kotona. Työnteko on tehokkaampaa ja vedetään vähän rajaa sille, mikä on vapaa-aikaa ja mikä on työtä, kertoo toimitusjohtaja Mats Väisänen.
Väisänen yritti etsiä työtilaksi myös niin sanottua perinteisempää toimistoa, mutta sijaintivaatimukset täyttävää tilaa ei ollut tarjolla
– Me olemme sen verran pieni yritys ja olen sen sen verran paljon yksin toimistolla eli tarvetta suurille huoneille ei ole. Pieniä toimistoja, sellaisia 20–50 neliötä olevia ei ollut täällä idän suunnalla oikein tarjolla

Tarjolla on viiden neliön huoneita, mutta myös parinkymmenen neliön kokoisia työskentelytiloja. Työpisteen voi vuokrata muutamaksi kuukaudeksi tai vaikkapa vain tunniksi, jokaisen tilanteen mukaan. Kyse on niin sanotusta avaimet käteen paketista. Tarvittava välineistö, tietokonetta lukuunottamatta, on tarjolla vuokrana.
– Tokihan tällainen toimistohotelliratkaisu voi olla vuokran puitteissa kalliimpi, mutta tässä on niin paljon muita etuja. Ei tarvitse investoida kalusteisiin tai hankkia kahvikoneita. Neuvotteluhuoneet voi varata tarpeen mukaan, eikä turhista neliöistä tule maksettua, Väisänen luettelee.
"Se, että sulla on työkavereita, on tosi tärkeää"
Joustavuuden lisäksi monelle yhteisöllisiin työtiloihin hakeutuvalle yhdeksi tärkeimmäksi perusteeksi on noussut työyhteisöön kuuluminen. Monen yrittäjän arki kun on hyvin pitkälle yksinäistä aherrusta.
– Pelkkä ajatus siitä, että olet jossain toimistossa yksikseen tai meidän tapauksessa kaksikseen, niin kyllä siinä haluaa jossain vaiheessa tavata muitakin ihmisiä. Se, että on työkavereita, vaikkei ne olisikaan samassa yrityksessä töissä, on tosi tärkeää, painottaa yrittäjä Mirka Olin.

Olin on iloinen, että kun muutkin yritykset ovat saaneet muutettua Postitaloon, on tarjolla myös sparraajia.
– Mahdollisuus, että sä voit koputtaa jonkun toisen oveen ja kysyä, että miten sinä tekisit tämän asian, niin se on älyttömän tärkeää erityisesti meidän kaltaiselle pienelle yritykselle, jolla ei ole isoa tiimiä taustalla auttamassa kaikessa.
Sijainti on kaiken a ja o
Alati kehittyvä teknologia ja muuttuvat työelämän tarpeet ovat lisänneet entisestään etätyön tekemistä sekä tarvetta toimistohotellien kaltaisille, nopeasti ja helposti saatavilla oleville työtiloille. Niitä onkin avautunut tasaiseen tahtiin Helsingin lisäksi ympäri Suomen viime vuosina.
Sekä Postitalon että Itäkeskuksen toimistohoteilleista vastaavan yrityksen mukaan kysyntää riittää.
– Markkinat ovat hyvät siinä mielessä, että kilpailijat ovat keskenään aika erilaisia eli asiakkaat eivät ole välttämättä kiinnostuineita ihan kaikista tarjolla olevista tiloista, kertoo Regus Managment Finlandin aluepäällikkö Hanna Olkanen.
Esimerkiksi Itäkeskuksen 120 työpisteestä on Olkasen mukaan varattu puolet helmikuun alkuun mennessä. Postitalon kohdalla on jouduttu jopa miettimään, riittävätkö juuri avautuneet tilat alkuunkaan.
– Sijainti on oikeastaan se kaikkein tärkein asia, mikä asiakkaan päätökseen loppujen lopuksi vaikuttaa. Pitää olla hyvät kulkuyhteydet niin julkisilla kulkuvälineillä kun autollakin, Olkanen tiivistää