Matinkylän uunituoreesta metroasemasta on tullut yksi koko metrolinjan ruuhkaisimmista asemista. Aamulla liityntäbusseista purkautuvat ihmiset joutuvat jonottamaan ennen kuin pääsevät metron liukuportaisiin.
Espoon Tiistilässä asuva Irina Väisänen kulki lastensa kanssa päiväkotiin bussilla ennen länsimetron käynnistymistä. Nykyisin Väisänen joutuu viemään lapsensa kävellen hoitoon. Päiväkodilta hän jatkaa matkaansa edelleen kävellen Matinkylän metroasemalle. Tämä pidentää Väisäsen työmatkaa noin vartilla.
Lasten kävelynopeus ratkaisee, ehtiikö äiti ajoissa töihin Helsingin Kamppiin.
– Se riippuu siitä, miten paljon kivoja lumikasoja tai hassuja kiviä matkan varrelta löytyy.
Vaikka aamuiset kävelyt lisäävät Väisäsen yhteistä aikaa lasten kanssa, hän palaisi mieluummin aikaan ennen länsimetroa, sillä pidentynyt matka väsyttää kaikkia.
– Monesti joudun seisomaan koko metromatkan töihin. Siitä tulee mieleen Valko-Venäjä, josta olen kotoisin. Siellä ei ole tilaa metrossa. Minusta se on väärin.
Myös Espoon Iirislahdessa asuva Anita Prusila harmittelee sitä, että hänen työmatkansa Helsingin keskustaan on venynyt 20 minuutista 50 minuuttiin.
– Tekee mieli palata yksityisauton käyttäjäksi. Sekin vaihtoehto minulla on.
Toisaalta keskustassa on helpompi liikkua julkisilla välineillä, koska parkkipaikkoja on hankala löytää. Prusila toivoo, että liityntäliikenteeseen tulee vielä parannuksia.
Toisten arjessa länsimetro on kuin lottovoitto.
Tapani Iivanainen asuu Matinkylässä, ja hänellä on vain parin minuutin kävelymatka metroasemalle. Ruoholahdessa hän vaihtaa raitiovaunuun ja on töissä Töölöntorilla puolessa tunnissa.
Aiemmin lähinnä autolla liikkunut Iivanainen oppi nopeasti käyttämään joukkoliikennettä.
– Ei tarvitse olla aamuisin ruuhkissa auton kanssa. Olen jättänyt auton pois matkanteosta lähes kokonaan.
Länsiväylän henkilöautot vähentyneet kuudella prosentilla
Iivanainen ei ole ainoa, joka on jättänyt auton kotiin, sillä länsimetron käynnistyminen näkyy Länsiväylän henkilöautoliikenteen määrissä.
Yle laski Liikenneviraston Hanasaaren mittauspisteen lukemien perusteella henkilöautoliikenteessä tapahtuneita muutoksia. Mittaukset on tehty kello 6.00-17.59 välisenä aikana.
Länsiväylällä kulki viime viikolla keskimäärin 50 687 henkilöautoa kunakin arkipäivänä, kun työmatka- ja liityntäliikenne käynnistyivät täydellä voimalla.
Viime syksynä loka-marraskuussa 2017 ennen länsimetron käynnistymistä Länsiväylällä ajoi keskimäärin 53 901 autoa arkipäivää kohden.
Viime viikolla autoja oli siis keskimäärin kuusi prosenttia vähemmän kuin syksyllä. Syksyn vertailujaksosta on poistettu koululaisten syyslomaviikko.
Alla olevassa grafiikassa on laskettu henkilöautojen keskiarvot arkipäiviä kohden.
Luvuista erottuu selvästi viime viikon tiistain 9.1. vaikutus. Puolitoista tuntia kestänyt katkos metroliikenteessä sai monet vaihtamaan metrosta muihin kulkuvälineisiin, ja autojen määrä Länsiväylällä kasvoi neljä prosenttia. Ilman tätä yhtä metroliikennejumia luvut näyttäisivät todennäköisesti paremmilta.
Kun viime viikkoa verrataan vuoden takaiseen aikaan tammikuussa, muutos autojen määrissä on keskimäärin vain –0,2 prosenttia.
Helsingin seudun liikenteen HSL:n liikennetutkijan Pekka Rädyn mukaan näin vaatimaton muutos johtuu siitä, että Länsiväylän autoliikenne olisi kasvanut vuodessa luontaisesti noin 3,5 prosenttia ilman länsimetroa.
– Etelä-Espoon alueelle rakennetaan paljon tällä hetkellä. Osa asukkaista valitsee joukkoliikenteen, varsinkin metron varressa asuvat. Jotkut taas saattavat kokeilla, olisiko Länsiväylällä nyt enemmän tilaa autoilijoille metroliikenteen alettua, Räty sanoo.
Bussilinjoihin saattaa tulla muutoksia
Läheskään kaikki espoolaiset eivät kuitenkaan asu metroradan varrella. He ovat liityntäliikenteen bussien varassa. Suorat bussilinjat Espoosta Helsinkiin ovat päättyneet lähes kokonaan, mikä on pidentänyt monien matka-aikoja.
HSL on saanut tästä kiukkuista palautetta. Nopeita muutoksia liityntäliikenteeseen ei kuitenkaan ole luvassa, Räty sanoo.
– Keräämme palautetta riittävästi, että näemme, mihin ongelmat kasautuvat. Sitten mietimme, mitä niille voi tehdä. Tämä on niin iso järjestelmä, että ihan nopeita muutoksia ei kannata tehdä harkitsematta niitä huolella.
Espoon uudet liikennejärjestelyt ovat saaneet siinä määrin kritiikkiä aikaan, että Espoon tekninen toimi ja HSL ovat saaneet kaupunginhallitukselta kehotuksen ryhtyä välittömästi toimiin liityntäliikenteen ongelmien korjaamiseksi.
Idässä totuttiin metroon
Matkustajilta tuli kiukkuista palautetta myös silloin, kun Itä-Helsinkiin kulkeva metroliikenne avattiin kesällä 1982. Vei muutaman kuukauden ennen kuin tilanne vakiintui, Räty toteaa.
– Vielä muutaman vuoden päästä tuli palautetta, että toivotaan suoria bussilinjoja takaisin, mutta pikkuhiljaa palautteen määrä väheni. Lopulta ihmiset olivatkin aika tyytyväisiä siihen.
HSL:n liikennetutkimuksen ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori odottaa, että kansainvälisistä suurkaupungeista tuttu ilmiö, "raidekerroin", alkaa vaikuttaa myös länsimetron matkustajamääriin.
Usein raideliikenne koetaan siinä määrin mukavaksi tavaksi matkustaa, että se kerää uusia matkustajia joukkoliikenteen piiriin.
Vihervuori ei kuitenkaan pysty nykyisten lukujen valossa vielä tarkkaan arvioimaan, onko länsimetro saanut raidekerrointa aikaan.
Ainakin jotkut länsimetron matkustajat kokevat mukavaksi sen, että länsimetro on vähentänyt liikennevälineen vaihtoja heidän kohdallaan.
Matinkylässä asuva Hamza Kupiainen käy Helsingin Kaisaniemessä töissä. Ennen hän kulki bussilla Ruoholahteen ja jatkoi sieltä metrolla matkaa. Nyt Kupiainen taittaa koko matkan metrolla, vaikka se kestää kymmenen minuuttia pitempään hänen mukaansa.
Kupiainen ei silti luopuisi enää länsimetrosta.
– Tässä on hyvää se, että pääsee suoraan vaikka Itä-Helsinkiin asti.
Odotukset ovat ylittyneet
Raidekertoimen vaikutus on vielä epäselvä, mutta se kuitenkin tiedetään, että länsimetro on ylittänyt sille asetetut odotukset.
HSL:n alkuperäinen arvio länsimetron matkustajamäärästä oli 60 000.
Tuorein luku tammikuun ensimmäiseltä viikolta on keskimäärin 75 000 matkustajaa arkipäivää kohden.
HSL:n Vihervuoren mukaan tammikuun toisella viikolla matkustajia on ollut jo keskimäärin 80 000 arkipäivää kohden. Tämä lukema näyttää kuitenkin todellisuutta valoisammalta, sillä siitä on siivottu pois tiistain 9.1. metrojumin vaikutus.