Metsähallitus tekee yhdessä apukinoksia vapaaehtoisten ja WWF:n kanssa jo viidentenä peräkkäisenä talvena. Suojelubiologi Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista arvioi, että kolaajat saattaisivat olla liikkeellä ensimmäisiä kertoja tammikuun viimeisenä viikonloppuna.
Saimaa on saanut yhtenäisen jääpeitteen vasta tammikuun puolella ja osa suurista selkävesistä on jäätynyt vasta viime päivien aikana. Jää on monin paikoin edelleen heikkoa, eikä sen päälle ole kertynyt lainkaan lunta norpalle pesätarpeiksi. Kantavimpia jäät ovat Pihlajavedellä ja Haukivedellä ja siitä pohjoiseen.
Metsähallitus muistuttaa, että kinoksia ei pidä lähteä kolaamaan omin päin eikä norppia saa houkutella pesimään esimerkiksi kesämökkien lähelle, sillä siellä syntyvien kuuttien todennäköisyys menehtyä on luonnontilaista rantaa suurempi.
Saimaannorpan pesäkinosten tulisi olla valmiina ennen helmikuun puolivälin tienoilla alkavaa synnytysjaksoa.
Apukinoksia tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, minkä jälkeen niitä on heikkojen lumiolojen vuoksi kasattu vuosittain. Näiden neljän vuoden aikana on tehty kaikkiaan 800 apukinosta ja niihin on syntynyt 190 kuuttia, mikä on hieman reilut 60 % noiden vuosien kokonaissyntyvyydestä, Metsähallituksesta kerrotaan.