– Siitä on kyllä niin kauan, etten kyllä todellakaan muista! Että milloin olisin käynyt äänestämässä niin, että siellä olisi rivissä istuttu, pohtii lestijärveläinen Marja-Liisa Uusitalo.
Uusitalo äänestää kyllä, se on varmaa. Mutta ennakkoon, kuten todella moni muukin keskipohjalaisen Lestijärven kunnan asukkaista. Kun esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa koko maassa äänioikeutetuista ennakkoon äänesti runsaat 32 prosenttia, Lestijärven luku oli yli 55 prosenttia.
Tosin vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta puhuu mieluummin siitä, kuinka suuri osa annetuista äänistä annetaan ennakkoon. Osuus on nykyään 40–45 prosentin välillä, vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 45,7 prosenttia.
Ennakkoäänestyksen suosio onkin kasvanut äänestyskäyttäytymistä analysoivan Muutosvaalit 2011 -tutkimuksen mukaan viime vuosina selvästi. Iäkkäiden lisäksi sitä suosivat opiskelijat.
Myös Lestijärvellä oltaneen taas reippaasti liikkeellä, sillä kuntalaiset haluavat myös pitää kiinni vilkkaan ennakkoäänestyskunnan maineesta.
Kätevää ja varmaa
Ennakkoäänestystä on toistaiseksi lähinnä sivuttu tutkimuksessa, ja Sami Borg soisi sitä tutkittavan enemmänkin. Ennakkoäänestäjän profiili on silti melko selkeä: tämä on todennäköisimmin maalla asuva, ikääntynyt, puolueuskollinen ja varma valinnastaan.
Hän haluaa myös varmistaa äänestämisensä mahdollisen esteen varalta tai homma hoituu kätevästi muiden liikkumisten ohessa. Syyt äänestää ennakkoon menevät usein päällekkäin.
Myös tutkija Sami Borg nostaa käytännöllisyyden esiin: se painaa pitkien etäisyyksien maaseutumaisissa kunnissa, mutta yhtä lailla kätevää on päästä suuressa kaupungissa äänestämään marketissa kauppareissulla.
Eläkeläisistä valtaosa äänestää ennakkoon
Ikäryhmäkohtaiset erot ovat kasvaneet todella suuriksi: eläkeikäisistä suuri enemmistö äänestää ennakkoon, kuntavaaleissa näin teki peräti kaksi kolmasosaa.
– Toki on yhä myös periaatteellisia vaalipäivän äänestäjiä, joille perinteisiin kuuluu äänestäminen ja sen päälle vaalikahvit, muistuttaa Borg.
Tutkija Sami Borg ei pidä todennäköisenä, että ennakkoäänestys nykyisestään enää suuresti lisääntyy. Näissä presidentinvaaleissa kannatusmittaukset viittaavat kuitenkin siihen, että ennakkoon äänensä antavien osuus voi noustakin.
– Ylipäänsä on niin, että kun ei ole varmaa, tuleeko kakkoskierrosta lainkaan, se rohkaisee äänestämään ykköskierroksella. Yleensä ykkös- ja kakkoskierroksen välillä on ollut merkittävä ero äänestysaktiivisuudessa, Borg muistuttaa.
Marja-Liisa Uusitalo istuu hyvin ennakkoäänestäjän profiiliin. Hänelle on aina ollut varhaisessa vaiheessa selvää, kenelle ääni missäkin vaalissa menee.
– Olen sen verran politikoinut aikanaan, että puolue ja henkilö ovat aina hyvin tiedossa.
Tällä kertaa hänellä on ehdokkaansa numero lahjaksi saadulle riffelitaululle liidulla kirjoitettuna muistuttamassa siitä, että ennakkoäänestys alkaa.
– Olen lapsenlapsen ihmettelyyn sanonut, että siinä on mummun numero!
Kaikki eivät kaipaa vaalipäivän tunnelmaa
Marja-Liisa Uusitalo on paikalla Lestijärven kunnanvirastolla äänestämässä keskiviikkona, ensimmäisenä mahdollisena päivänä, mutta ei ihan heti aamulla yhdeksältä.
– Varmaan siellä kunnanviraston väki äänestää ensimmäiseksi. En ihan varvasta pane oven väliin.
Kyllä minä olen niin paljon aktivisti, että koettaisin puhua järkeä, jos kuulisin, että joku ei äänestä. Marja-Liisa Uusitalo
Uusitalo ei kaipaa varsinaisen vaalipäivän tunnelmaa, lähes päinvastoin. Äänestäminen on sitäpaitsi niin tärkeää, ettei sen onnistumista voi riskeerata. Nainen ei ymmärrä niitä, jotka eivät äänestä.
– En todellakaan! Meillä on tämä äänioikeus! Monessa maassa vielä soditaankin sen tai naisten oikeuksien takia.
Uusitalon luonnolle kävisi, jos lähipiirissä nukuttaisiin. Onneksi niin ei ole.
– Kyllä minä olen niin paljon aktivisti, että koettaisin puhua järkeä, jos kuulisin, että joku ei äänestä.