Helsingin Myllypurossa käy nykyään kova säpinä. On uusi kaupunkimainen keskusta, jossa asunnot on rakennettu yläkerroksiin, kaupat kivijalkaan.
Keskellä keskustaa on kirjasto ja asukastalo, ihan vieressä kaikille tuttu Liikuntamylly, uusi metroasema ja kivenheiton päässä myös oma uusi terveysasema. Ja viereen nousee uusi, 6 000 opiskelijan Metropolian ammattikorkeakoulu.
Myllypuro-seuran sihteeri Eeva Saarikivi ei ole syyttä tyytyväinen. Suurin osa keskustasta on uutta, 2000-luvulla rakennettua. Alueella asuu pienen kaupungin verran ihmisiä, 12 000 henkeä.
Asukasmäärä on Myllypurossa kasvanut viidessä vuodessa 25 prosenttia. Koko ajan tuntuu tapahtuvan jotain uutta ja mukavaa. Asukastalo Myllärin tilat ovat Saarikiven mukaan lyöneet läpi jo muutama vuosi sitten ja ovat niin varattuja, että hyvä kun sekaan mahtuu.
Osa alueista hiipuu
Kaikkialla Helsingissä ei ole sama Myllypuron meininki. Vaikka pääkaupungin väkimäärä kasvaa joka vuosi nyt noin 7 000 asukkaalla, osa alueista hiipuu. Merkittävin selittävä tekijä on lapset.
Lapset kasvavat, ja parikymppisinä he yleensä muuttavat omilleen. Tällaisia alueita on tällä hetkellä muun muassa Ruoholahti, Pikku-Huopalahti, Kallahti, Veräjämäki ja Tali.
Helsingin kaupunkitutkimuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori kertoo, että nämä alueet ovat 1990-luvulla rakennettuja, ja ne ovat erityisesti alussa olleet perheiden suosiossa.
Nyt lapset ovat muuttaneet pois ja perheet pienenevät. Vanhemmat jäävät yksin asumaan asuntoihin ja asuminen väljenee.
Tunnusomaista hiipuville alueille on myös se, että uusia rakennuksia ei alueille rakenneta. Tällaisia alueita ovat Vuoren mukaan muun muassa Pihlajamäki ja Malmi.
.
Yle pyysi listan Helsingin alueista, joilla viiden vuoden aikana asukasmäärät ovat pienentyneet. Luvut vertaavat tilannetta vuoden 2012 alusta vuoden 2017 alkuun.
Listalta löytyy myös yllätyksiä. Vuoren mukaan nämä yllättävät alueet ovat pieniä, ja asiaan vaikuttaa myös sattuma. Yksi esimerkki on Kuusisaari.
– Alueet ovat niin pieniä, että yksikin uusi rakennus saattaa muuttaa tilanteen. Pienillä alueilla väkiluvut voivat vaihdella hyvinkin paljon.
Listalta löytyy myös Kallion Torkkelinmäki. Pekka Vuoren mukaan se on poikkeuksellinen, koska yleensä kantakaupungissa asukasmäärät ovat vain kasvaneet. Vuoren mukaan kyse on varmasti vain sattumasta.
– Samoin Suomenlinna on varmasti vain poikkeus. Voi olla, että siellä on joku vanha rakennus mennyt peruskorjaukseen ja sen takia väliaikaisesti väkiluku on pienentynyt. Tai sitten lasten määrä vaihtelee.
Osa listan alueista on rakennettavia alueita, kuten Keski-Pasila. Aluetta rakennetaan nyt ja muutaman vuoden kuluttua tilanne muuttuu, kun alueella asuu jo tuhansia ihmisiä.
Jakomäki taas on poikkeuksellinen, koska sieltä on purettu vanhoja huonokuntoisia taloja – ja nyt alueella rakennetaan jo taloja uudelleen. Osa asukkaista on päässyt jo muuttamaan uusiin taloihin.
Hiipuviin alueisiin satsataan
Hiipuvat alueet on jo huomattu Helsingin kaupungin hallinnossa.
Niitä tarkkaillaan ja työtä tehdään, että ne saadaan yhtä eläviksi kuin Myllypuro.
Helsingin kaupungin asemakaavapäällikkö Marja Piimiehen mukaan palveluiden ylläpitämiseksi on tärkeää, että asukasluvut saadaan nousuun kaikkialla. Hiipuminen ei siis ole leikin asia, edes kaupungissa, jonka asukasluku kasvaa tuhansilla vuosittain.
– Kaupunki satsaa tällä erää joka puolella kaupunkia. Asemanseutuja priorisoidaan. Tarkoitus on, että täydennysrakentamista tapahtuu kaikilla kaupungin alueilla.
– Tällä erää tehdään juuri Malmin ja Jakomäen alueille uutta kaavaa. Isoja alueita. Lisäksi Vuosaaren keskustaan on tehty uutta asemakaavaa, Piimies sanoo.
Myllypuron maine koki harppauksen
Vielä muutamia vuosia sitten asiat olivat Myllypuronkin kohdalla toisin. Alueella oli silloin juuri ja juuri 9 000 ihmistä. Väkiluku oli laskenut hurjasti 60-luvulta. Maine oli huono ja moni ei uskaltanut kävellä edes vanhan ostarin läpi, vaan kiersi ruokakauppaankin sivukautta.
Mutta sitten jotain tapahtui. Alueelle alkoi taas virrata uusia asukkaita. Nyt alueen väkimäärä on noussut 25 prosenttia viidessä vuodessa.
Myllypuro-seuran sihteerin Eeva Saarikiven mukaan asukkaiden aktiivisuus on auttanut.
– Nähtävästi sillä oli vaikutusta, kun taistelimme viisi vuotta, että saamme terveyskeskuksen tänne. Sen perusteella kaupunki alkoi kiinnittää huomiota Myllypuroon ja keksi, että vanha ostoskeskus on pimeä loukko.
Ostoskeskuksesta järjestettiin arkkitehtikilpailu ja lopulta rakennettiin nousi uusi, Saarikivi jatkaa.
– Sen seurauksena moni on nähdäkseni halunnut muuttaa tänne.
Myllypuron ostarin uudistus on antanut Saarikiven mukaan ihmisille luottamusta, että Myllypurossa kannattaa olla ja pysyä.
– Ihmiset oli hirveän tyytyväisiä, että muutosta tapahtui ja tuli kivoja juttuja. Ihmiset ovat nyt virkeämpiä ja iloisempia. Myllypurossa hymyillään taas enemmän.
Korjattu: 19.1.2018 kello 12:35 Alaotsikon ensimmäisessä lauseessa sanottiin, että Helsinkiin muuttaa 7000 asukasta vuosittain. Kyse on tietysti siitä, että Helsingin väkiluku kasvaa joka vuosi noin 7 000 asukkaalla. Aivan kuten itse jutussa kerrottiin.