Moni Kajaanin keskustassa tällä viikolla liikkunut on törmännyt silmälasiliikkeen edustalla jonottaviin varusmiehiin. Kainuun prikaatin ”silmälasiviikot” tuovat eloa paitsi keskustaan ja optikkoliikkeeseen, myös kasarmille.
Oikeanlaisten lasien löytyminen on iso ruljanssi. Kainuun prikaatin saapumiserä on kooltaan noin 2 000 alokasta. Valtakunnallisesti armeijan riveihin astui tammikuussa noin 12 500 asevelvollista.
Kajaanin varuskunnan terveysaseman osastoupseerin, kapteeni Mikko Seppäsen mukaan noin 30 prosenttia heistä eli 450–500 alokasta saa palveluslasit. Mukaan lasketaan ne, jotka saavat ensilasit, sekä heidät, joilla jo ennestään on silmälasit. Palveluslasit tarvitsevista noin joka viides saa samalla elämän ensimmäiset silmälasit.
– Monelle näöntarkastusta ei ole tehty peruskoulun jälkeen ja näkö on huonontunut merkittävästi, joten ensilasit tulevat kontrolloitua juuri näissä tulotarkastuksissa näkörastilla, Seppänen kertoo.
Palveluslasien ja sitä kautta saatavan näkökyvyn taustalla on se, että varusmiehet pystyvät toteuttamaan palvelusammuntoja ammuntaradalla. Kaukonäön tulee olla kunnossa varsinkin, kun ammutaan 150 metrin ammuntoja.
Puolustusvoimat on tarjonnut palveluslasit noin 10 vuoden ajan (Kainuun Sanomat). Noin vuosi sitten asiaan tuli muutos: palveluslasit voivat saada myös ne alokkaat, joilla on jo ennestään lasit tai piilolinssit.
9 päivää, 450–500 asiakasta
Palveluslasit ovat asevelvollisuuttaan suorittaville ilmaiset. Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja sen esikunta kilpailuttavat hankinnat kolmen vuoden välein, ja vuoteen 2020 saakka sopimus on voimassa Specsaversin kanssa.
– 9 päivää ja 450–500 alokasta. Päivät ovat pitkiä, kun aamulla seitsemältä lähtee kotoa ja on takaisin illalla kymmenen yhdentoista välillä. Tietää tehneensä töitä, mutta nämä ovat mukavia viikkoja. Hyvä syke päällä koko ajan, kertoo Kajaanin Specsaversin yrittäjä Outi Penttinen.
Tunnin välein liikkeeseen otetaan 8 alokasta sisälle. Kun kuljetus tuo seuraavat, he jäävät pihalle odottamaan vuoroaan.
– Jotkut asiakkaat ovat kysyneet, että voiko muut asiakkaat tänne tullakaan? Sanon aina, että ei muuta kuin tänne vaan. Oikeastaan vain positiivista palautetta on tullut näistä päivistä. Ihmiset ymmärtävät tilanteen. Ja kainuulaiset ovat leppoisia, ei stressata vaan tullaan myöhemmin uudestaan jos ei haluta muutama minuuttia odottaa, Penttinen kertoo.
Prikaatilla alokkaista seulotaan ne, joiden näkökyky ei riitä. Varsinainen näöntarkistus ja kehysten valinta tehdään Specsaversilla.
Alokkaille on tarjolla tietyt sankamallit ja linssit, jotka kuuluvat sopimushintaan. Mikäli mielii laseihinsa lisäominaisuuksia, ne pitää maksaa omasta pussista.
– Valinnanvaraa on jonkin verran. Kun olen itsekin seurannut luovutuksia, niin kyllä sieltä tyylikkäät ja modernit lasit saa. Ei niissä korostu mikään SA-teema tai -leima.
Kapteeni Mikko Seppäsen mukaan ei ole julkista tietoa, kuinka paljon lasit saavat maksaa.
– Peruslaseista ei tule alokkaalle kustannuksia. Tärkeintä on se, että näkökenttä saadaan korjattua sellaiseksi, että palvelus onnistuu, Seppänen kertoo.
Piilolinssejä ei käytetä
Yksi kriteeri laseille on se, että ne pysyvät mukana palveluksen vauhdikkaassakin menossa ja metsäleireillä. Palveluksessa särkyviä omia laseja ei korvata, joten palveluslasien ansiosta ne voi jättää odottamaan reserviin.
Varusmiespalvelus ja piilolinssit eivät ole hyvä yhdistelmä. Kapteeni Mikko Seppäsen mukaan maastoharjoituksissa, joissa ollaan usein pimeissä ja kylmissä telttaolosuhteissa, piilolinssien huoltaminen ja peseytyminen muutenkin ovat haasteellinen tehtävä.
– Sen vuoksi palveluslasien käyttö on meillä se suunta.
Seppänen sanookin, etteivät lasit ole hidaste, vaan niiden kanssa pärjää varusmiehelle kuuluvissa tehtävissä vallan mainiosti. Toki piilolinssejä käyttäneelle tilanne voi olla vieras ja vaatii opettelua.
Kainuun prikaatin alokas Miro Niskasella lasit ovat olleet pienestä pitäen. Hän käyttää normaalisti piilolinssejä, mutta siirtyy palvelusajaksi käyttämään laseja.
– Ei siinä muu auta. Voi olla hyvin mahdollista, etten käytä silmälaseja enää palveluksen jälkeen.
Alokas Juho Mustosella on myös lasit, mutta hän ei ole käyttänyt niitä päivittäin. Hän uskoo, että palveluksen jälkeen laseilla on vielä käyttöä.
Palveluslasit ensimmäiset lasit
Kapteeni Mikko Seppäsen mukaan moni sanoo, ettei tarvitse laseja, mutta toteaakin niiden saamisen jälkeen, että maailma muuttuu, kun näkee kauaksi eri tavalla. Tuntuma on se, että kymmenessä vuodessa, jotka hän on toiminut prikaatilla, näkökyky on hieman heikentynyt ja laseja tarvitaan enemmän.
– Ehkä puhelimet ja päätteet rasittavat silmiä eri tavalla. Tämä on toki vain olettamus.
Specsaversin yrittäjä Outi Penttinen laskee, että noin kolmasosa lasit saavista alokkaista on sellaisia, joille palveluslasit ovat ensimmäiset lasit.
– Heitä on yllättävän paljon. Joidenkin kohdalla on pitänyt ihan kysyä, että miten hyvä mies oot pärjännyt elämässä? Mutta heillä ei vain ole ollut vertailukohdetta. Mukavia hetkiä, kun joku on saanut ensimmäistä kertaa iso vahvuuksiset lasit päähänsä ja on todennut, että tulee ihan röntgenkatse kun on niin hyvä näkö.
Moni ensilaseja hankkiva käy keskustelua kodin kanssa ja ottaa laseihinsa lisämaksusta lisäominaisuuksia, joilla lasien kestoa pidennetään. Näin ollen ne palvelevat pidemmälle, sillä palveluslasit ovat henkilökohtaiset ja ne saa käyttöönsä palvelusajan jälkeen.
– 99 prosenttia haluaa laittaa jotain lisäominaisuuksia, Penttinen mainitsee.
Käytäntö sama kaikissa varuskunnissa
Kainuun prikaati ei ole ainut Puolustusvoimien yksikkö, jossa alokkaat saavat palveluslasit. Käytäntö on sama kaikissa Suomen varuskunnissa.
– Kaikkialla toimitaan samalla tavalla. Vain se vaihtelee hieman, miten kukin terveysasema budjetoi arvioimansa tarpeen mukaan rahaa silmälaseihin, kertoo Puolustusvoimien kenttälääkinnän palvelusyksikön johtaja Jari Autti.
Kajaanin varuskunnan terveysaseman lääkäri Timo Anttalaisen mukaan palveluksesta saa näkökyvyn perusteella vapautuksen, kun kaukotaitteisuutta on yli yhdeksän diopteria tai likitaittoisuutta yli 10 diopteria. Näkökyky luokitellaan aina paremman silmän mukaan. Käytännössä se tarkoittaa, ettei optikon kirjaintaulusta näe ilman silmälaseja edes isoimpia kirjaimia.
Suurin osa todella huonon näön omaavista karsiutuu pois jo kutsuntavaiheessa. Anttalaisen mukaan on erittäin harvinaista, että todella huono näkö huomataan vasta alokasvaiheessa.
– En muista kuin hajatapauksia. Yleensä silloin on ollut tilanne, jossa näöntarkkuus on viime aikoina muuttunut sairauden tai muun syyn takia.
Tarkka organisointi
Silmälasiviikot ovat kiireisiä ja vaativat Kainuun prikaatillakin tarkkaa organisointia. Liikkeen kanssa sovitaan, monelta asiakkaat voivat tulla ja kuinka monta heitä voi saapua kerrallaan. Kun asia on sovittu, lyödään lukkoon ajoneuvot ja kuljettajat.
Varusmiehet täytyy myös ohjeistaa hyvin. Tarkastukset alkoivat viime viikon tiistaina, asiakkaita on 60–70 päivässä. Jotain ruljanssin laajuudesta kertoo se, että joinakin päivinä ensimmäiset kuljetukset lähtevät prikaatin terveysaseman pihasta kello 8 ja viimeiset ovat perillä kasarmilla kello 18.
Viimeisiä pokien valitsijoita kuljettavat autot ajavat Kajaanissa Kauppakadun kupeeseen tänään perjantaina. Lasien luovutukset alkavat 25. tammikuuta ja kaikki ovat saaneet lasinsa helmikuun alkupuolella.
Korjattu 19.1.2018 klo 14.00: Alokkaat eivät seiso asennossa, vaan levossa. Korjattu juttuun ja kuvatekstiin.