Virallisesti Suomen sisällissodan katsotaan alkaneen 27. tammikuuta. Tuolloin Helsingin työväentalon torniin nousi punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi.
Tosiasiassa valmistelut sisällissotaan olivat olleet käynnissä jo kauan. Keskeinen asia sekä punaisella että valkoisella puolella oli aseiden hankkiminen. Aseiden ja ampumatarvikkeiden haalinta sai jopa koomisia piirteitä.
Esimerkiksi Lappeenrannassa jopa pikkupojat trokasivat aseiden ammuksia, vieläpä molemmille puolille.
"Eräät pienet poikaset ovat varastelleet kiväärin ja revolverin kuulia täkälaisestä rykmentistä ja myyneet niitä sitten suojeluskaartille", Lappeenrannassa ilmestynyt Kansan ääni -sanomalehti raportoi jo joulukuun alussa 1917.
Etelä-Saimaa-sanomalehti täydensi omalta osaltaan uutista ilmoittamalla, että samat pikkupojat olivat myyneet ammuksia myös punakaartille.
Etelä-Saimaan mukaan Lappeenrannan venäläinen varuskunta oli myös luovuttanut kaupungin punakaartille "useita satoja kivääreitä".
Aseiden luovuttamisen lisäksi venäläiset myös myivät niitä.
– Se oli osa Venäjän armeijan hajoamista. Siellä ruvettiin kerta kaikkiaan tekemään kauppaa aseilla, Tarmpereen yliopiston historiantutkija Marko Tikka kertoo.
Viipurin asevaunu
Aseiden haalinta vain kiihtyi tammikuussa 1918. Polttopisteessä oli erityisesti Karjala, jonka kautta punaiset pyrkivät saamaan rautateitse aseita Pietarista.
Sisällissodan ensimmäinen aseellinen kahakka, joka vaati myös kaksi uhria, tapahtui 21. tammikuuta Taavetin aseman lähellä Etelä-Karjalassa. Kysymys oli juuri aselastista.
Viipurin punakaarti oli lähettänyt vaunullisen kivääreitä, joilla oli tarkoitus aseistaa Mikkelin punakaarti. Aseet olivat peräisin Viipurin venäläisen varuskunnan asevarastosta. Junavaunussa oli kaksi sataa japanilaista kivääriä ja yli 10 000 ammusta kivääreihin.
Taavetin kahakka
Valkoiset olivat saaneet vihiä asekuljetuksesta. Viipurin suojeluskunnan miehet sytyttivät asevaunun tuleen lähellä Luumäkeä Etelä-Karjalassa. Asevaunu jouduttiin irrottamaan junasta ja siirtämään Taavetin aseman lähelle Somerharjun pysäkille.
Luumäen suojeluskunta murtautui vaunuun ja sai haltuunsa 70 kivääriä ja yli 10 000 ammusta.
Punaisten johto Lappeenrannassa sai tiedon aselastin kaappaamisesta ja lähetti 250 miestä Taavettiin hakemaan aseita takaisin.
Taistelu Taavetin asemalla käytiin aamuhämärissä. Punaisia oli vastassa noin 150 Luumäen sujeluskuntalaisia.
Taistelun seurauksena suojeluskuntalaiset joutuivat vetäytymään Luumäeltä.
Taistelussa kuoli yksi mies molemmilta puolilta. Punaisten puolelta kuoli lappeenrantalainen punakaartilainen Sulo Suikka. Valkoiset menettivät johtajansa jääkäri Lauri Pelkosen. Hän oli ensimmäinen sisällisodassa kuollut jääkäri.
Sisällissodan taisteluiden voi katsoa alkaneen Taavetin asemalla. Taavetti jäi historiaan kuitenkin myös sisällissodan viimeisestä taistelusta.
Asejuna käynnisti vallankumouksen
Taistelut asekuljetuksista eivät jääneet Taavetin kahakkaan. Vallankumouksen aloituspäivänä 27. tammikuuta Pietarista lähti punaisille tarkoitettu asejuna Suomeen. Junassa oli tuhansia kiväärejä, patruunoita, konekivääreitä ja jopa tykkejä.
Myös tämän junan valkoiset yrittivät kaapata. Juna pääsi kuitenkin perille ja näillä aseilla varustettiin pitkälti Suomen punaiset joukot.
Aseilla oli huomattava merkitys tilanteen kehittymiseen Suomessa.
– Ilman Pietarista tullutta asejunaa vallankumousta Suomessa tuskin olisi syntynyt, historiantutkija Marko Tikka arvelee.
Jutussa on käytetty lähteenä Marko Tikan ja Antti O. Arposen kirjaa Koston kevät.