Auton esilämmittäminen kylmällä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ja lisää käyttömukavuutta – ja tietysti varmistaa osaltaan auton käynnistymisen kylmässäkin säässä. Kääntöpuoli on lämmittämiseen kuluva energia, ja lämmityksen tarpeesta ollaankin monta mieltä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on määritellyt ohjemitan sille, kauanko moottoria kannattaa missäkin sääoloissa lämmittää. Nollan ja viiden pakkasasteen välillä lämmitysaika on puolesta tunnista tuntiin. Viiden ja kymmenen asteen välillä tunnista kahteen ja sitä kylmemmässä kahdesta kolmeen tuntia.
Lyhyempi aika koskee perinteisiä lohko- ja letkulämmittimiä, pidempi säteilylämmittimiä, jotka ovat yleistyneet Suomessa koko 2000-luvun. Käytännössä autoilija saattaa siis käynnistää luulemaansa kylmemmän auton, jos on esilämmittänyt säteilylämmittimellä vain vaikkapa puolisen tuntia. Näin lämmityksen hyödyt jäävät pienemmiksi. Autoliiton koulutuspäällikön Teppo Vesalaisen mukaan kaikki eivät tiedä, mikä oman auton moottoria lämmittää.
– Väitän, että valtaosa ei tiedä, mikä lämmitin autossa on. Moni sanoo yhä laittavansa lohkolämmittimen päälle, vaikka hänellä olisi säteilylämmitin, sanoo Vesalainen.
Asiakkaat voivat tulla ostamaan lämmitintä, joka autossa jo on
Ismo Määttälä kokkolalaisesta akkutarvikeliikkeestä uskoo Autoliiton koulutuspäällikön väitteen, vaikka sen vaikutukset eivät heillä suoraan näykään.
– Nykyihminen ei välttämättä tällaisista välitä, on niin paljon muutakin.
Määttälä uskoo, että lohko- tai letkulämmitinautoja lämmitetään enemmänkin kuin olisi tarpeen. Jos lisäksi säteilylämmitintä käytetään aikasuosituksia tuntematta, lopputulos voi olla, että valtaosa lämmittää väärin.
Moni sanoo yhä laittavansa lohkolämmittimen päälle, vaikka hänellä olisi säteilylämmitin Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen
Myös toisessa kokkolalaisessa autohuollossa allekirjoitetaan ajatus tietämättömyydestä: asiakkaita on tullut jopa laitattamaan lämmitintä, joka autossa jo on.
Jos säteilylämmitintä käyttää lyhyempään kuin neuvotaan, häviää lähinnä polttoainekulutuksessa. Sen sijaan moottorin kestävyyttä lyhyeksi jäävä lämmitysaika tuskin uhkaa, sillä öljylaadut ovat kehittyneet rajusti menneistä vuosikymmenistä.
Päästöt vähenevät, mutta energiaa kuluu
Esilämmitys on valintakysymys. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen näkee siinä monia hyötyjä: käyttömukavuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden.
Esilämmitys myös säästää moottoria turhalta kulumiselta. Vesalaisen mukaan on silti vaikea antaa yksiselitteistä tietoa siitä, kuinka suuren kilometrimäärän ajoa lämpimällä moottorilla yksi kylmäkäynnistys vastaa.
Vesalainen liputtaa siis itse lämmityksen puolesta: lyhytkin lämmitys on moottorille parempi kuin kylmäkäynnistys. Aikasuositukset on laadittu energiatehokkuuden näkökulmasta, eikä uusien autojen lämmittämistä suositella niin kauan kuin lämpötila pysyy plussalla.
Vesalainen katsoo asiaa myös mukavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta ja käyttää lyhytaikaista esilämmitystä myös plussan puolella päästäkseen liikkeelle ikkunat huurteettomina. Se vaatii kuitenkin polttoainetoimisen lisälämmittimen tai sisätilanlämmittimen.
– Mutta jos energiankulutusta ajatellaan, plussakelillä ei kannata uutta autoa lämmittää.
Tekniikan kehitys pakotti monen säteilylämmittimiin
Lohko- ja letkulämmittimet lämmittävät suoraan jäähdytinnestettä. Säteilylämmitin taas lämmittää moottorin kylkeä ja sitä kautta nestettä. Sijoituspaikan mukaan se lämmittää joko jäähdytinnestettä tai moottoriöljyä. Laitteiden eroa on havainnollistettu esimerkiksi niin, että säteilylämmitin on kuin moottorin ulkopinnalle kiinnitetty silitysrauta.
Säteilylämmittimet eivät siis ole niin tehokkaita kuin lohkolämmittimet, mutta niiden yleistymiseen on johtanut ajotekniikan muutos. Kun moottorilohkot ovat muuttuneet alumiinisiksi, niistä ovat poistuneet pakkasproput, joiden tilalle lohkolämmitin laitettiin. Niinpä säteilylämmitin on käytännössä monen auton kohdalla ainoa vaihtoehto.
Jos haluaa tehokkaampaa esilämmitystä, kannattaa Vesalaisen mielestä selvittää mahdollisuus letkulämmittimeen, josta kiertovesipumpulla saa vielä tehokkaamman.
Polttoainetoimiset lisälämmittimet taas ottavat virran autosta ja käyttävät sen polttoainetta. Monessa diesel-autossa on jo valmiina ajon aikana toimiva polttoainetoiminen lisälämmitin, jonka muuntaminen soveltumaan myös moottorin esilämmitykseen ei Vesalaisen mukaan ole kovinkaan kallista. Toki moottorin lämmittimeen kuluu helposti useita satoja euroja.
Lämmittimen kuntokin jää usein tarkistamatta
Vesalainen näkee asiassa toisenkin käytännön ongelman: kaikki eivät edes varmista, että auton lämmitin on kunnossa.
– Moni törkkää auton narun päähän ja ajattelee, että homma hoituu. Todellisuudessa lämmitin on voinut sanoa toimintasopimuksen irti jo vuosia sitten.
Jollei auto jätä käynnistymättä, lämmittimen toimimattomuus ei välttämättä juuri käytännössä näy. Lohko- tai letkulämmittimen toimivuuden kuulee niiden kohinasta, mutta säteilylämmitin on äänetön. Vesalainen kehottaakin tarkistamaan asian kokeilemalla öljyn lämpötilaa.
– Ihokosketusta öljyn kanssa ei suositella, mutta joskus voi kokeilla öljyä tikusta kun moottori on kylmä ja uudelleen tunnin lämmityksen jälkeen. Ei öljy kuumaa ole silloinkaan, mutta sen pitäisi olla selvästi lämpimämpää.
Vesalainen sanoo monen hämääntyvän myös silloin, jos sisätilanlämmitin toimii: silloin kuljettaja uskoo automaattisesti säteilylämmittimenkin toimivan. Hän muistuttaa, että ongelma voi olla myös tolpassa.