Pahaa mieltä ja pettymyksiä työpaikoilla riittää. Oma ahdistus on houkutus purkaa esimieheen tai tehdä työnantajasta roskapönttö, johon kipata kaikki työpaikan ongelmat. Henrietta Aarnikoivun mielestä näin työpaikoilla toimitaan liian usein.
– On huolestuttavaa, että esimiestä syytetään siitä, että töissä kaikki on huonosti. Kun ihminen ajattelee näin, hän ei enää itse toimi aktiivisesti, ja asiat menevät taatusti huonommiksi.
Konsultti Henrietta Aarnikoivusta on paikallaan, että työelämää tarkastellaan välillä siitä vinkkelistä, että esimies ei ole ainoa syypää ja syntipukki työntekijän pahoinvointiin. Aarnikoivulla on vuosien kokemus työntekijöiden, erityisesti esimiesten kouluttamisesta ja valmentamisesta.
Jos esimies sanoo "ei", hän sanoo sen todennäköisesti, koska hänen tehtävänään on katsoa kokonaisuuden etua, eikä siksi, että hän haluaa tuottaa ihmiselle pettymyksen.
Ei esimiehelläkään ole aina helppoa. Henrietta Aarnikoivu
– Työpaikkapahoinvoinnin taustalla on useita syitä. Ei esimiehelläkään ole aina helppoa ja hänkin on vain ihminen.
Esimies ei ole ajatustesi lukija
Työntekijä ei voi olettaa, että esimies on ajatustenlukija, vaan hänelle on kerrottava, mistä kenkä puristaa. Henrietta Aarnikoivun mielestä työpaikoilla nimettömästi tehtävät erilaiset työhyvinvointikyselyt eivät aja samaa asiaa kuin avoin ja luottamukseen perustuva keskustelu osapuolten kesken.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen rohkaisee työntekijöitä kertomaan esimiehelleen toiveistaan ja odotuksistaan. Samalla esimiehen on hyvä tehdä alaiselle selväksi, mitä hän tältä toivoo.
– Voidaan puhua psykologisesta sopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Jos heidän molemminpuoliset odotuksensa ovat hyvin erilaisia, siitä voi seurata ristiriitaa, Ruokolainen toteaa.
Myös Henrietta Aarnikoivu peräänkuuluttaa työntekijöiltä aktiivisuutta.
– Työelämässä tapaa valitettavan paljon uhriutumismentaliteettia. Ihmiset ovat passivoituneet ja kokevat, ettei mihinkään voi vaikuttaa, kun pitäisi pohtia, mitkä ovat asioita, joihin voi ja keskittyä niihin.
Konsultti painottaa, että kokonaan oma ryhmänsä ovat narsistiset ja persoonallisuushäiriöiset johtajat. "Normaali esimies" toivoo itselleen alaista, joka on tarvittaessa myös kriittinen.
– Näkemys, että hyvä alainen on hiljaa, tekee kuten käsketään ja venyy loputtomasti, on vanhanaikainen. Nämä työnsankarit, jotka kuolevat saappaat jalassa, heidän aikansa on ohi.
Hyvä työntekijä on rakentavalla tavalla itsekäs ja pitää huolta itsestään. Sen hyvä pomo ymmärtää.
Työntekijän pitäisi osata pyytää tarvittaessa apua ja myöntää, että "nyt en pysty". Muuten seurauksena on uupuminen. Sitä taas hyvä pomo ei kenellekään toivo.
Valittaja myrkyttää ilmapiirin
Jos työnteko tuntuu pakkopuurtamiselta, eikä työ tuo tyydytystä, on syytä miettiä työtehtävien tai työpaikan vaihtamista.
Valittajalla ei itsellään ole hyvä olla, mutta jos yhden mielestä kaikki on koko ajan pielessä, vaikuttaa se negatiivisesti koko työyhteisöön.
– Elämme sellaista elämää kuin olemme valinneet. Tällainen henkilö voisi miettiä, mitä minä tuon työyhteisöön tullessani aamulla töihin. Tuleeko sinne väsynyttä kyynisyyttä aamu toisensa jälkeen vai tuleeko sinne myönteisyyttä ja iloakin.
Aarnikoivun mielestä jokaisen kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä tarkoittaa olla töissä. On tärkeätä, että ihmisillä on työpaikallaan hyvä olla, mutta on muistettava, että siellä pelataan työmaailman pelisäännöillä.
Kun hoidan työni hyvin, todennäköisesti itsekin voin hyvin. Henrietta Aarnikoivu
– Vapaa-ajallaan ihminen voi tehdä mitä haluaa, mutta työpaikalle kuuluu asiallinen ja aikuismainen käyttäytyminen. Työpaikan ykköstavoite ei ole se, että minulla on kivaa, vaan se, että minulla on töitä. Kun hoidan työni hyvin, todennäköisesti itsekin voin hyvin, Henrietta Aarnikoivu sanoo.
Työntekijän oltava halukas oppimaan
Työelämä on murroksessa ja digitalisaatio alkaa korvata rutiinityyppistä työtä. Työpaikoilla tietojärjestelmät uusiutuvat tiuhaa tahtia. Siksi työntekijöiltä vaaditaan, että he jatkuvasti kehittävät osaamistaan, muistuttaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Eveliina Saari.
– Tiedon tulkitsemisesta tulee tärkeä taito. Ideaalityöntekijä menee kehittämisprojekteihin mukaan ideoimaan.
Esimiesten tulee tarjota mahdollisuus kouluttautua ja edetä uralla.
Nyt vaaditaan ennakkoluulotonta ja uteliasta asennetta, halua oppia uutta. Eveliina Saari
– Nyt vaaditaan ennakkoluulotonta ja uteliasta asennetta, halua oppia uutta. Hyvä työnantaja mahdollistaa oppimisen työajalla. Siitä ei saa tulla ylimääräinen tehtävä, josta suoriudutaan vapaa-ajalla iltaisin, vaan oppimiseen on saatava aikaa, Eveliina Saari sanoo.
Työntekijöiden on huolehdittava omasta palautumisestaan ja kyettävä irrottautumaan työasioista kun työpäivä on päättynyt.
Tutkija Mervi Ruokolaisesta usein työelämästä puhuttaessa näkökulma on liian negatiivinen.
– On paljon näyttöä siitä, että Suomessa moni asia on työpaikoilla hyvin. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kuitenkin keskimäärin tyytyväisiä työhönsä ja tuntevat työn imua.
Lue myös:
Töitä tarjolla: Empatiaan ja vuorovaikutukseen kykenevä saa paikan
Tutkimus: Kylmä kohtelu työpaikalla vaikuttaa jaksamiseen – myötätunto on mullistava voima