Valtiovarainministeriö valmistelee lainsäädäntöä, jolla virtuaali- eli kryptovaluuttojen vaihtopalveluita tarjoavat yritykset saadaan rahanpesua torjuvan sääntelyn piiriin.
Lakiuudistus perustuu Euroopan parlamentin, Euroopan neuvoston ja EU-komission joulukuussa sopimaan rahanpesudirektiivin muutokseen, jolla tullaan sääntelemään myös virtuaalivaluuttoja.
Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Armi Taipale kertoo, että käytännössä rahanpesusääntely lähtee siitä, että on olemassa ilmoitusvelvollisia kuten pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Niiden tulee tehdä ilmoitus viranomaisille, kun epäillään esimerkiksi rahanpesua ja terrorismin rahoitusta.
Jatkossa myös virtuaalivaluutan vaihtopaikat ja kryptovaluuttapörssit tulisivat tämän sääntelyn piiriin. Suomessa tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Prasos ja Coiner.
Prasos pyörittää Coinmotion- ja Bittiraha-sivustoja sekä bitcoin-automaatteja, joiden kautta voi ostaa ja myydä bitcoineja. Coiner puolestaan ylläpitää omaa bitcoin-automaattiverkostoaan.
Viranomaiset haluavat tietoa kryptojen käyttäjistä
Taipaleen mukaan virtuaalivaluutan vaihtopaikoille tulee myös velvoite tuntea ja tunnistaa asiakkaansa.
– Eli kun vaikka bitcoinin kaltaisessa virtuaalivaluutassa mennään anonyymiteetin taakse, niin tarkoituksena on purkaa nimenomaan sitä anonymiteettiä, Taipale sanoo.
EU:n rahanpesudirektiivin muutos sisältää myös pankki- ja maksutilirekisterin perustamisen.
Taipaleen mukaan valtiovarainministeriö suunnittelee, että Suomessa tämä sääntely ulotettaisiin koskemaan myös virtuaalivaluutan vaihtopaikkoja.
– Näin saataisiin paremmin valvojille ja poliisille esimerkiksi tietoa siitä, ketkä näitä virtuaalivaluuttoja käyttävät, jos tulee rikosepäilyjä. Eli päästäisiin paremmin niiden asiakkaiden jäljille.
Taipale kertoo, että ministeriö haluaa päästä kiinni rajapintaan, jossa kryptovaluuttaa vaihdetaan lailliseen maksuvälineeseen kuten euroon.
Kaikkia sääntelyn yksityiskohtia ei ole vielä ratkaistu, mutta tavoitteena on, että viranomaiset saisivat jatkossa mahdollisimman paljon tietoa virtuaalivaluuttojen käyttäjistä.
Tuleva lainsäädäntö ei kuitenkaan pääse kiinni kaikkiin alan toimijoihin.
Suomalainen Localbitcoins-yritys ylläpitää useissa eri maissa toimivaa verkkopalvelua, jonka kautta yksityishenkilöt voivat käydä kauppaa bitcoineilla keskenään ilman välikäsiä.
Taipaleen mukaan Localbitcoinsin kaltaisen palvelun sääntelemiseen ei ole toistaiseksi olemassa ratkaisua.
– En osaa ihan vielä sanoa, miten sitä säänneltäisiin. Tällaiset vaihtopalvelut ovat aika vaikeita tilanteita sääntelijän näkökulmasta.
Kansainvälisiä sääntöjä kaivataan
Kryptovaluuttojen sääntely on ollut tapetilla viime aikoina. Virtuaalivaluuttojen vaihtokurssien hurja nousu viime vuonna sai eri maiden viranomaiset huolestumaan ilmiöön liittyvistä riskeistä.
Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmoitti viime viikolla, että kryptovaluuttojen sääntelyn tarvitaan ylikansallista koordinaatiota.
Myös Saksa ja Ranska kertoivat viime viikolla, että ne aikovat tehdä yhteisen esityksen bitcoinin sääntelemiseksi G20-maiden valtiovarainministerien kokouksessa maaliskuussa.
Taipale arvioi, että Saksa ja Ranska aikovat esittää EU:n hyväksymää mallia globaalin tason ratkaisuksi sääntelylle.
– Tämä on nimenomaan sen tyyppinen asia, joka edellyttää kansainvälistä sääntelyä. Me emme muuten millään saa tukittua porsaanreikiä. Aina jostain löytyy valtio, johon sijoittautumalla pääsisi sääntelyn ulkopuolelle ja sehän ei ole tarkoitus.
Taipaleen mukaan Euroopan pankkiviranomainen on listannut yli 70 riskiä, jotka liittyvät tiettyihin virtuaalivaluuttoihin. Viranomaisen intressissä on suojata laillista maksuvälinettä eli euroa, jotta kryptovaluuttojen riskit eivät ulotu rahoitusjärjestelmän piiriin.
Taipale kertoo, että riskeiksi on arvioitu muun muassa virtuaalivaluuttojen vaihtokurssin voimakas lasku sekä kryptovaluuttalompakoiden varastaminen.
– Tällä hetkellä ei ole mitään asiakkaan suojaa, jolla varmistetaan, että virtuaalivaluuttojen kauppa toteutuu. Sijoittajansuojanäkökulma on sääntelyssä aika voimakas.
Lisäksi rikolliset ovat käyttäneet Suomessakin virtuaalivaluuttoja huumausainekaupassa sekä laittomassa asekaupassa.
– Se on myös järjestäytyneen rikollisuuden vahvasti käyttämä väline. Siksi myös rikostorjuntaintressi on mukana sääntelyssä.
Euroopan unionin on määrä julkaista rahanpesudirektiivin muutos touko-kesäkuussa. Sen jälkeen jäsenvaltioilla on 12–18 kuukautta aikaa ottaa se käyttöön.
Taipaleen mukaan valtiovarainministeriön tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin syys-lokakuussa budjettilakina eduskunnalle.
Lue myös:
OP Ryhmä ja Danske Bank eivät kiellä kryptovaluuttakauppaa työntekijöiltään