Yle julkaisi tänään torstaiaamuna verkkoartikkelin, jossa pohdittin länsimetron liityntäliikenteen ongelmien vastuukysymyksiä. Vastaajina olivat Helsingin Seudun Liikenteen HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila ja Espoon konsernijaoston varapuheenjohtaja, kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Mia Laiho.
Vastaajien näkemykset erosivat toisistaan melkoisesti.
Jutun julkaisemisen jälkeen Tero Anttila lähetti Ylelle sähköpostia, jossa hän kertoi eriävän mielipiteensä useisiin Mia Laihon vastauksiin. Mia Laiholle tarjottiin myös mahdollisuutta vastata näihin kommentteihin sähköpostitse.
Yksi keskeisimmistä mielipide-eroista liittyy siihen, että Espoon poliitikot ovat viime aikoina nostaneet esiin lupauksen, jonka mukaan HSL olisi ennen liityntälinjoista päättämistä luvannut, että kenenkään matka-aika ei pitenisi yli 10 minuutilla.
Tero Anttila:
– Tarkistin asian myös Espoon apulaiskaupunginjohtaja Olli Isotalolta ja joukkoliikenteestä vastaavalta suunnittelupäällikkö Sinikka Ahtiaiselta. Kumpikaan heistä ei ollut kuullut tällaisestä kymmenen minuutin matka-aikojen maksimipidennyksestä metron ja liityntälinjojen yhteydessä. Tämän lupauksen alkuperä on minulle kyllä täysi mysteeri.
Mia Laiho:
– Kokouksessa tätä suullisesti kysyttiin ja näin [asia] ymmärrettiin.
Mia Laiho viittaa viime vuoden loppupuolella pidettyyn Espoon ja HSL:n väliseen kokoukseen, jossa Espoosta oli edustettuna sekä poliitikkoja että virkamiehiä. Laiho sanoo vahvistaneensa konsernijaoston vihreitä edustavalta jäseneltä Tiina Pursulalta, että tämä esitti HSL:n asiantuntijalle kysymyksen matka-ajosta ja sai tämän "kymmenen minuutin lupauksen".
Ylen haastattelussa Mia Laiho viittasi kustannusvastuukysymyksistä keskusteltaessa itämetron liikenteen aloittamiseen, jolloin hänen mukaansa metrolle rinnakkaisia bussilinjoja olisi tuolloin maksettu "HSL:n kukkarosta".
Tero Anttila:
– HSL:ä ei ollut vielä olemassa, kun itämetro 1982 avattiin. Helsingin kaupunki maksoi tuolloin HKL:n kautta kaikki bussiliikenteen menot tuolloin. Silloinen YTV [HSL:n edeltäjä] tai muut kunnat eivät tähän osallistuneet.
– Itämetron alkaessa ajettiin rinnakkain muutamaa niin sanottua S-linjaa muun muassa Vuosaaresta 1998 asti ja Santahaminasta Kasarmitorille 2002 asti. Näin tehtiin, koska katsottiin, että osa kantakaupungin työpaikoista on liian kaukana metroasemista ja olisi syntynyt kahden vaihdon matkoja.
– Sellaisia nopeita, suoria ja metron kanssa täysin päällekkäisiä linjoja rautatientorille, kuin mitä Espoon konsernijaosto nyt vaatii, ei itämetron kanssa ollut.
Mia Laiho:
– HSL ei ollut vielä silloin [itämetron aloittaessa liikennöinnin] perustettu. Tajusin sen heti haastattelun jälkeen, jolloin oli myöhäistä korjata. Pahoittelut siitä.
– Emme ole vaatineet täysin rinnakkaista ja päällekkäistä järjestelmää. Metron käyttöönotto ja liityntäliikenne on samalla myös toimintatavan muutos ja vaatii luonnollisesti oman aikansa tottua uuteen kulkutapaan. Tärkeää on kartoittaa ne asuinalueet ja yhteydet, jotka kuitenkin vaativat korjaustoimenpiteitä. Konsernijaosto nosti esille asuinalueita ja yhteyksiä, joiden osalta luottamushenkilöt ovat saaneet paljon yhteydenottoja. Mukana on alueita, joilta ei pääse suoralla liityntälinjalla metroasemalle, tai saavutettavuus heikentynyt.
– On varmasti myös monia muita ratkaisuja, joilla voidaan liikkumisen sujuvuutta parantaa, kuten ruuhka-aikojen tiheämmät vuorovälit, linjastojen kulun kartoitukset saavutettavuuden parantamiseksi, kaikkien metro-junien jatkaminen Matinkylään ainakin ruuhka-aikaan ynnä muuta.
Länsimetron liityntäliikenteen ongelmia selviteltäessä on käynyt ilmi, että tiedot joukkoliikenteen asiakasmääristä eivät olleet ajan tasalla linjastoja suunniteltaessa.
Tero Anttila:
– HSL ja sitä ennen YTV käyttää ja on aina käyttänyt tuoreimpia käytössä olevia, pääosin kunnilta saatuja maankäyttötietoja liikennesuunnitelmien ja -ennusteidensa taustalla. On kuitenkin niin, että viime vuosikymmenellä ennusteissa käytetyt maankäyttöluvut ovat tämän päivän tilanteessa jo vanhentuneita, koska osa tuolloin arvioidusta rakentamisesta on toteutunut ja osa ei. Sitten on rakennettu myös sellaista, jota ei tuolloin ole osattu ennustaa. Tässä täytyy olla jokin käsitteellinen sekaannus.
Mia Laiho:
– Kun näin suurta hanketta ja liikennemuodon muutosta tehdään, on varmistuttava siitä, että suunnittelun pohjalla on huomioitu myös väestön muutokset.
Lisää aiheesta:
Analyysi: Viisi syytä, miksi länsimetron liityntäliikenteen alku on nostanut porua