Kansallispuistojen suosio jatkoi kasvuaan viime vuonna.
Käynnit Suomen kansallispuistoissa lisääntyivät kymmenen prosenttia. Kansallispuistoissa käytiin yhteensä 3,1 miljoonaa kertaa.
Uusi kansallispuisto Hossa houkutteli, mutta nousua oli myös kestosuosikeissa kuten Urho Kekkosen, Repoveden, Kolin, Pallas-Yllästunturin, Syötteen ja Selkämeren kansallispuistoissa. Jos Hossa jätetään laskuista, nousua oli kuusi prosenttia.
Kansallispuiston status lähes tuplasi Hossan käyntimäärät. Käyntejä oli viime vuonna 124 000. Edellisenä vuonna retkeilyalueella oli 63 000 käyntiä.
Metsähallituksen mukaan luonto näkyi vahvasti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna, mikä vaikutti kansallispuistojen suosion nousuun. Maan itsenäisyyden kunniaksi kaikki kansallispuistot saivat esimerkiksi oman nuoren kummin.
Väkeä kansallispuistoihin vetivät myös Luonnon päivät -hankkeen suuret tapahtumat.
Repovesi kiilasi suosituimpien puistojen kärkisijoille
Yksi vauhdikkaimmin kävijämääriään viime vuosina kasvattanut kansallispuisto on Kouvolassa sijaitseva Repovesi.
Repoveden kansallispuiston etuna on nimenomaan sen hyvä sijainti. Repovesi on Espoossa sijaitsevan Nuuksion kansallispuiston jälkeen Etelä-Suomen toiseksi suosituin luontoretkeilykohde.
Viime vuonna Repovedellä oli 172 000 käyntiä. Puisto on hilannut itsensä Suomen viidenneksi suosituimmaksi kansallispuistoksi kävijämäärillä mitattuna. Edellisvuonna Repovesi oli kuudenneksi suosituin. Vuonna 2015 kävijöitä oli seitsemänneksi eniten.
Kuluvan vuosikymmenen aikana Repovesi on yli tuplannut vuotuiset kävijämääränsä. Vuonna 2010 kävijöitä Repovedellä oli 76 500. Määrä on kasvanut harppauksin. Esimerkiksi vuonna 2014 Repovesi kasvatti kävijämääriään 40 prosenttia.
Käyntimääriltään suosituin kansallispuisto on Pallas-Yllästunturi. Ennen Repovettä listalla ovat myös Urho Kekkosen kansallispuisto, Nuuksio ja Koli.
Metsähallitus haltioissaan
Metsähallitus on enemmän kuin tyytyväinen kansallispuistojen suosioon.
— Olemme haltioissamme, että luonto ja kansallispuistot ovat ottaneet näin vahvan paikan Suomen matkailussa ja kansalaisten vapaa-ajan vietossa, luontopalvelujohtaja Timo Tanninen sanoo Metsähallituksen tiedotteessa.
Metsähallitus seuraa kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia vaikutuksia kansallispuistoissa sekä valtion retkeilyalueilla, eräillä muilla merkittävillä luontokohteilla ja merkittävillä historiakohteilla. Kohteiden talousvaikutukset nousivat viime vuodesta 25,9 miljoonaa euroa. Yhteensä talousvaikutus oli 258 miljoonaa euroa.
Kävijät myös kokevat, että vierailut luonto- ja kulttuurikohteissa lisäävät heidän terveyttään ja hyvinvointiaan.
Metsähallituksen kävijätutkimusten mukaan luonto- ja historiakohteiden kävijöistä yli 87 prosenttia kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijät arvottivat kokemansa terveys- ja hyvinvointihyödyt noin sadan euron arvoisiksi yhtä käyntiä kohden.
Huolta rahasta
Kansallispuistoja hoitava Metsähallitus on samalla huolestunut siitä, riittääkö kansallispuistojen ja historiakohteiden ylläpitoon rahaa. Matkailun edistäminen on vaikeaa, jos kohde on huonokuntoinen.
— Meitä on kohdeltu hyvin valtion haasteellisessa rahoitustilanteessa, mutta perusrahoitus ei riitä varmistamaan palvelujen tasoa, luonnon virkistys- ja matkailukäytön päällikkö Sakari Kokkonen sanoo Metsähallituksen tiedotteessa.
Kävijämäärien kasvaessa esimerkiksi pysäköintialueita on parannettava. Tarvetta pysäköinnin kehittämiselle olisi esimerkiksi Nuuksiossa, Repovedellä, Kolilla ja Ylläksellä.
— Kehittämistarpeiden lisäksi meillä on huomattava korjausvelka, jonka arvioimme kansallispuistojen ja muiden kohteidemme reittien, rakennusten ja rakennelmien osalta noin 44 miljoonan euron suuruiseksi. Historiakohteilla se on yli 70 miljoonaa euroa, Kokkonen sanoo.