Luokanopettaja Niklas Sjögren kertoo ohjeet lapsille. Tarkoituksena on askarrella ja piirtää lumiukko. On aamupäivä, ja käynnissä on 2B-luokan kuvaamataidon tunti Huutjärven koululla Pyhtäällä.
Koulunkäynninohjaaja Eeva Lummelampi seuraa ääneti vierestä. Hän auttaa kuvistunnilla näkövammaista Jimi Valjakkaa. Työ on käytännönlähteistä ja sitovaa. Lummelampi auttaa Jimiä maalaamaan, leikkaamaan saksilla ja etsimään paperia. Huutjärven koulussa jokaisella ykkös- ja kakkosluokalla on oma vakituinen koulunkäynninohjaajansa.
– Sanoisin, että noin 80-prosenttia tunneista menee Jimin kanssa ja loput muita oppilaita ohjatessa, sanoo koulunkäynninohjaaja Eeva Lummelampi.
Vaikka Lummelampi ei pidä tunnilla ääntä opettajan tavoin, on hänellä vankka sija opetuksessa. Sjögren ja Lummelampi luonnehtivat toisiaan työpariksi. Tunnit valmistellaan ja toteutetaan yhdessä.
Opettaja-Sjögreniä ja ohjaaja-Lummelampea kannattaakin kuunnella. Ei vain siksi, että heiltä yhteistyö näyttäisi sujuvan, vaan sen vuoksi, että he ovat yksi esimerkki siitä, miten kouluissa toimitaan, kun erityisluokkia ja -ryhmiä on vähennetty.
– Uskallan sanoa, että tämä on sataprosenttista yhteistyötä. Työskentely ei muuten onnistuisi, sanoo koulunkäynninohjaaja Eeva Lummelampi.
– Meillä on yhteinen kasvatusvastuu. Näen, että luokanopettaja ja koulunkäynninohjaaja ovat työpari, sanoo luokanopettaja Niklas Sjögren.
Koulunkäynninohjaajilla on myös valtaa
Aiemmin Pyhtäällä koulunkäynninohjaajia kutsuttiin koulunkäyntiavustajiksi. Avustajien toiveesta nimi muutettiin koulunkäynninohjaajaksi. Sama ammattinimike on otettu käyttöön myös esimerkiksi Kouvolassa. Taustalla on se, että avustavien palveluiden arvostusta on haluttu nostaa, mutta myös se, että työn sisältö on monipuolistunut.
– Koen, että Pyhtäällä koulunkäynninohjaajilla on merkittävä asema. Osallistumme koulupäivien suunnitteluun ja meillä on aika paljon valtaa, sanoo Eeva Lummelampi.
Pyhtäällä koulunkäynninohjaaja voi vaikuttaa tuntien sisältöön keskustelemalla opettajan kanssa. Opettaja on kuitenkin vastuussa opetuksesta. Koulunkäynninohjaajilla ei ole samoja oikeuksia kuin opettajilla. Ohjaaja ei voi antaa esimerkiksi numeroita oppilaille.
Isoja kuntakohtaisia eroja
Pyhtää on esimerkki kunnasta, jossa opetuksen avustavia palveluita on pyritty määrätietoisesti kehittämään. Opetusministeriön mukaan koulujen avustajapalveluista ja muista tukipalveluista löytyy kuitenkin isojakin kuntakohtaisia eroja Suomessa.
Se johtuu siitä, että kunnilla on paljon valtaa opetuksen järjestämisessä.
– Opetuksen järjestäjä päättää, milloin opetuksen järjestämisen kannalta tarvitaan avustajapalveluita. Pelkästään esi- ja perusopetuksessa on yli puoli miljoona lasta. Kentällä tiedetään, mikä on lapsen edun mukaista. Pykälillä opetusta on tarpeetonta lähteä säätelemään , sanoo opetusneuvos Jussi Pihkala opetusministeriöstä.
Perusopetuslaki antaa kunnille mahdollisuuden palkata työntekijöitä avustaviin tehtäviin, mutta ei suoraan pakota siihen. Kouluissa avustajatarvetta seurataan tarkasti. Opetusneuvos kehottaa myös vanhempia pitämään tilannetta silmällä.
– Sen voisi todeta, että kun erityisen tuen piirissä olevia lapsia integroidaan tavalliseen opetukseen, niin toivoisi, että avustajapalvelut eivät jäisi ohuelle. Niin ei saisi tapahtua, mutta miten asiaa voisi seurata? Tässä huoltajienkin pitää olla kärppänä, sanoo Jussi Pihkala.
Työtehtävät vaihtelevat
Opetusneuvos Jussi Pihkala ei kohdista huoltaan yksittäiseen kuntaan tai kouluun vaan avustajatilannetta pitää hänen mielestään tarkastella tapauskohtaisesti. Jos koulunkäynninohjaajia on liian vähän, voi etenkin erityistä tukea kaipaavien lasten asema vaarantua. Samalla opettajien työkuormitus kasvaisi kohtuuttomasti.
Mutta millaisia ovat kuntakohtaiset erot? Näyttää siltä, että ainakin joillakin kunnilla on painetta lisätä ohjaajien määrää.
Noin 5 000 asukkaan Pyhtäällä on neljä alakoulua, joissa on yhteensä 24 koulunkäynninohjaajaa. Huutjärven koululla ykkös- ja kakkosluokilla on jokaisella oma vakituinen koulunkäynninohjaajansa. Koulunkäynninohjaajat vetävät myös koulujen iltapäivätoimintaa.
– Lähtökohtaisesti ohjaajat ovat kuitenkin kyläkoulukohtaisia. Pyrimme siihen, että ohjauksessa olisi jatkuvuutta niin oppilaiden kuin työparien näkökulmasta. Meillä on niin ryhmä- kuin aluekohtaisia koulunkäynninohjaajia. Aluekohtaisuus tarkoittaa sitä, että ohjaajalla on useampi opetusryhmä, sanoo Pyhtäällä opetustoimesta vastaava rehtori Sari Hakulinen.
Pyhtäällä koulunkäynninohjaajien määrä ei ole viime vuosina juuri muuttunut. Sen sijaan naapurikaupunki Kotka lisäsi vakituisten koulunkäynninohjaajien määrä neljänneksellä viime vuonna. Aiemmin avustapalveluita oli hoidettu määrä- ja osa-aikaisuuksilla, mutta tätä haluttiin vähentää kaupunginvaltuuston päätöksellä. Yli 50 000 asukkaan Kotkassa on tällä hetkellä sata vakituista koulunkäynninohjaaja.
Niin ikään Kymenlaaksossa sijaitsevassa yli 80 000 asukkaan Kouvolassa vakinaisia koulunkäynninohjaajia on yhteensä 183. Sen päälle tulevat määrä- ja osa-aikaiset.
Ohjaajien määrä on pysynyt viime vuodet suunnilleen samana. Silti lisäyspainetta olisi.
– Meillä koulunkäynninohjaajat työskentelevät myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja vammaisten lasten kuntouttavassa iltapäivähoidossa sekä vammaisten lasten loma-ajan hoidossa, sanoo erityisen tuen päällikkö Pirjo Piiroinen Kouvolan kaupungilta.
Kyse on myös erilaisuuden sietokyvystä
Tarve koulunkäynninohjaajillle tai koulunkäyntiavustajille näyttää lisääntyvän. Ammattikuntaan kuuluvien määrä kasvoi koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2015 koulunkäynninohjaajia oli valtakunnallisesti yli kymmenentuhatta, kerrotaan Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista.
– Talouden taantuma ei juuri muuttanut koulunkäyntiavustajien määrää. Itse asiassa on käynyt niin, että kokoaikaisten avustajien määrä on lisääntynyt ja samalla osa-aikaisten on vähentynyt, sanoo arviointisuunnittelija Raisa Hievanen Karvista.
Yksi keskeinen syy avustajatarpeelle on se, että erityisluokkia- ja ryhmiä on pyritty vähentämään. Suuntauksena on, että haastaviksi katsottuja oppilaita ei haluta pitää erillään muista. Kyse ei ole vain suomalaisesta ilmiöstä, vaan yleiseurooppalaisesta, muistuttaa opetusneuvos Jussi Pihkala.
– Aikanaan tietyissä yhteiskunnallisissa asioissa osa ihmisistä piti eristää. Sitten kysyttiin, että miksi ja millä perusteilla osa ihmisistä on siirretty pois toisten silmistä. Jatkossa on entistä tärkeämpää, että oppilaat saavat kokemuksia erilaisuudesta. Maahanmuutto on yksi asia, missä erilaisuuden sietokykyä mitataan, hän sanoo.
Suomessa on keskusteltu erityiskoulujen, -luokkien ja -ryhmien vähentämisestä ainakin 1980-luvulta saakka. Kunnissa suuntaus on saanut erilaisia muotoja. Esimerkiksi Kouvolassa näyttäisi olevan vahva perinne erityisluokille ja -kouluille, joita kaupungissa on edelleen. Integraatiota on haluttu toteuttaa niin, että osa erityisen tuen oppilaista opiskelee sekä pienryhmässä ja osan ajasta niin sanotussa tavallisessa yleisopetuksessa.
Kuntakohtaisten mallien toimivuudesta voi keskustella, mutta niitä on hankala laittaa paremmusjärjestykseen. Tärkeintä on, että lapset saavat tarvitsemansa tuen. Siinä koulunkäynninohjaajien merkitys on keskeinen.
– Suomessa on yli 40 000 erityisen tuen oppilasta. Koulunkäyntiavustajilla on erittäin merkittävä rooli, jos ajatellaan lasten oppimista ja kehittymistä, sanoo opetusneuvos Jussi Pihkala opetusministeriöstä.
"Eeva auttaa kaikessa, missä tarvitsee"
Pyhtään Huutjärven koulua käyvän Jimi Valjakan lumiukkoteos alkaa olla pian valmis. Jotain vielä puuttuu. Jimi etsii sormillaan sopivaa nappia. Eeva Lummelampi ohjaa hellästi Jimin käden oikealle kohdalle paperia ja Jimi painaa liimaan kastetun napin paperiin. Nyt lumiukolla on nenä.
Lummelampi on ohjannut Jimiä siitä asti, kun tämä aloitti ykkösluokalla. Opettaja Niklas Sjögren arvioi, että vielä kymmenisen vuotta sitten Jimi olisi käynyt koulua erityisen tuen pienryhmässä, ei yleisopetuksessa. Ilman ohjaajan tukea niin olisi vieläkin.
– Eeva auttaa minua kaikessa, missä tarvitsee. Kuvistunnilla me ollaan haettu sakset ja liimaa, paperia ja noita nappeja, sanoo Jimi Valjakka.
– Ihan kiva se Eeva on, hän lisää.