Viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin yhdessä omistama lääkärihelikopteriyritys Finnhems törmää toiminnassaan jatkuvasti siihen, että kopteri ei pysty laskeutumaan lähelle potilasta, koska hälytyspaikalta tai sen läheisyydestä ei löydy turvallista laskeutumisalustaa.
– Useissa tapauksissa laskeutumispaikka sijaitsee monien kilometrien päässä potilaasta ja lääkäri joudutaan kuljettamaan kopterilta potilaan luokse ambulanssilla. Toiveissa on, että päästäisiin aina mahdollisimman lähelle. Toiminnassamme jokainen minuutti on ratkaiseva, korostaa lentotoiminnanasiantuntija Tuomas Suominen Finnhemsistä.
Eniten hälytyksiä tulee Espoosta ja Vantaalta
Lääkärihelikopteri hälytetään harvoin Helsinkiin, koska ambulanssissa on usein lääkäri mukana. Huutavin pula turvallisista laskeutumispaikoista onkin tiivistyvissä kaupunginosissa Espoossa ja Vantaalla. Sellaisia alueita ovat Suomisen mukaan esimerkiksi Matinkylä ja Tikkurila. Finnhemsin ratkaisu ongelmaan on kaavoitus, joka ottaisi huomioon lääkärihelikopteritoiminnan.
– Asiaa ei ole Suomessa vielä mietitty kaavoituksessa, koska lääkärihelikopteritoiminta on uutta, mutta vakituisilla laskeutumispaikoilla vähennettäisiin ympäristölle koituvia riskejä, lääkäri pääsisi lähemmäs hälytyspaikkaa ja potilas saisi avun nopeammin.
Käyttöä laskeutumispaikoille olisi, sillä lääkärihelikopteri nousee ilmaan Helsinki-Vantaalta 5-10 kertaa päivässä. Se tekee noin 2500 tehtävää vuodessa. Laskeutumispaikat pitäisi Suomisen mukaan rakentaa sinne, missä ihmiset liikkuvat.
– Väliaikaisia laskeutumispaikkoja olisi luontevin tehdä urheilukenttien, kauppakeskusten ja tapahtumapaikkojen yhteyteen.
Kaupunkisuunnittelujohtaja: "Rehellisesti sanoen laskeutumispaikkoja ei ole varmaan koskaan mietitty"
Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laineen mukaan kaupungissa ei ole koskaan pohdittu kaavoituksessa lääkärihelikoptereiden laskeutumispaikkoja. Laine kertoo, että kuulee asiasta ensimmäistä kertaa.
– Ryhdymme toimeen, jos pelastuslaitos osoittaa sille olevan tarvetta, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine.
Jos laskeutumispaikkojen verkosto luotaisiin, ne voisi Laineen mukaan merkitä yleiskaavan tausta-aineistoon tai ottaa huomioon palveluverkkosuunnitelussa, johon kerätään tiedot kaupungin kaikista palveluista.
– Olisi tärkeää ensin analysoida toimijoiden ja pelastuslaitoksen kanssa, millaisia paikkojen pitäisi olla, toteaa Laine.
Millainen laskeutumispaikka olisi riittävä?
Laskeutumispaikaksi varatun alueen ei tarvitsisi olla Suomisen mukaan kovin laaja. Lääkärikoptereiden päivätoiminnassa laskeutumisalustan minimimitta on 15 * 15 metriä. Öisin laskeutumiseen tarvitaan tilaa kaksinkertaisesti, mutta pimeänäkölaitteet auttavat tiukan paikan tullen.
– Riittävä alue on noin 20 * 20 metriä. Sellainen missä ei ole kriittisiä esteitä, kuten valotolppia ja irtainta, jotka lentäisivät kopterin aiheuttaman ilmavirran johdosta, kertoo lentotoiminnanasiantuntija Tuomas Suominen.
Vaatimuksia laskeutumispaikalle asettaa myös kompaktin eurokopterin 4000 kilon paino.
– Parhaiten laskeutumispaikoiksi soveltuvat parkkipaikat ja urheilukentät.
Suomisen mukaan Finnhemissä pyritään jatkossa vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että asia huomioitaisiin jo kaavoituksessa. Siihen kannustaa tuore esimerkki Norjassa sattuneesta lääkärihelikopterionnettomuudesta.
– Kyseisen onnettomuuden yhteydessä paikallinen onnettomuustutkinta suositti vakituisten laskeutumispaikkojen rakentamista. Se on tulossa myös täällä meillä, arvioi Suominen.