Turkulainen Netta Eskola täytti 18 vuotta keväällä 2008 ja päätti lähteä syksyllä opiskelemaan psykologiaa Lontooseen. Netta ei malttanut odottaa syksyä ja matkasi Lontooseen jo kesällä ja asui erilaisissa hostelleissa lähellä kaupungin keskustaa.
– Hostelleissa minulle valkeni aivan uusi maailma, se yhteisöllisyys oli todella kivaa. Sain heti uusia kavereita ympäri maailmaa ja lopulta olin kaksi kuukautta eri hostelleissa ennen kuin koulu alkoi. Se on ollut menoa sen jälkeen, myhäilee Eskola.
Edullista majoitusta entistä monipuolisemmin
Perinteiset retkeilymajat ovat käymässä vähiin, sillä kunnat ovat luopuneet niiden ylläpidosta viime vuosikymmeninä. Retkeilymajojen ja matkustajakotien tilalle edullisiksi majapaikoiksi ovat tulleet hostellit, yksityisasuntoja välittävä amerikkalainen Airbnb –verkosto ja nopeasti laajeneva Forenomin majoitusverkosto. Halpalentojen rinnalle on kehittynyt monipuolinen halpamajoitus.
Oma lukunsa on ilman henkilökuntaa ja ravintolapalveluja pyörivä Omenahotels -ketju. Asiakkaiden itsepalveluun perustuvia Omenahotelleja löytyy Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä, Seinäjoelta, Turusta ja Vaasasta.
– Tilaa hostellien kasvulle on tullut, kun matkailu on lisääntynyt ja vanhoja retkeilymajoja ja matkustajakoteja on lopetettu. Tiedän ryhmiä, jotka etsivät tiloja hostellien aloittamiselle, kertoo pääsihteeri Irja Hanelius Suomen Hostellijärjestöstä.
Vuoteen 2014 saakka Hostellijärjestö tunnettiin nimellä Suomen retkeilymajajärjestö. Suomen Hostellijärjestön verkostossa on nyt 40 hostellia, mutta Suomesta löytyy myös verkostoon kuulumattomia hostelleja. Uusi aktiivinen toimija kuudessa kaupungissa on Forenom, joka ei vielä kuulu järjestöön, mutta on Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan jäsen.
– Arvioisin, että Suomessa on Forenomin kohteet mukaan lukien reilu 100 majoitusliikettä, joka voitaisiin luokitella hostelliksi, Irja Hanelius summaa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen hostelleissa yövytään vuositasolla yli 200 000 kertaa. Kotimaisia reissaajia heistä on noin 60 prosenttia. Tänä vuonna ulkomaisia hostellivieraita on tullut eniten Venäjältä, Saksasta ja Virosta. Tänä vuonna vuodenpaikan keskihinta on noin 29 euroa yöltä.
Vietnam Netalla jo 50. matkailumaa
Viime vuonna Netta Eskola matkaili 13 maassa ja majoittui aina hostelleissa. Australian eri kaupungeissa Netta viihtyi reilun kuukauden. Elokuussa vierähti viikko komediafestivaaleilla Skotlannissa ja syksyn kruunasi kuukauden kiertue Tsekeissä, Saksassa, Itävallassa, Slovakiassa, Unkarissa, Sloveniassa, Kroatiassa ja Italiassa.
Uuden vuoden ensimmäiseksi hostellikohteeksi tammikuun lopulle Netta valitsi Vietnamin.
– Se tuleekin olemaan jo 50. maa, jossa olen matkaillut. Haluan käydä maailman kaikissa maissa. Enää se ei onnistu maailman nuorimpana.
Stadionin hostellin korvaajaa etsitään
Suomen Hostellijärjestö valitsi vastikään Vuoden 2018 hostelliksi Hostel Suomenlinnan. Suomen Leirikouluyhdistyksen omistama hostelli sijaitsee Unescon maailmanperintökohteessa Suomenlinnassa, Helsingissä. Leirikoululaisten lisäksi hostellissa majoittuu kokous- ja juhlavieraita sekä matkailijoita eri puolilta maailmaa.
Helsingin Olympiastadionin hostelli suljettiin vuonna 2015, kun stadionilla alkoi massiivinen peruskorjaus- ja laajennusurakka. Vuonna 1962 avatussa hostellissa oli 166 vuodepaikkaa. Hostellijärjestö etsii aktiivisesti korvaavaa tilaa Stadion Hostellille.
– Stadionin loppuminen oli suuri menetys. Menetimme historiallisen kohteen, vuodepaikkoja hyvältä paikalta ja stadionin tulevien tapahtumien kannalta loistavalla sijainnilla olevan majoitusliikkeen, huokaa Hanelius.
Uutta hostellikiinteistöä etsitään Helsingistä hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelta. Tavoitteena on vähintään 200 vuodepaikan kansainvälisen vertailun kestävä kokonaisuus, jossa toteutuisivat hostellien yhteisöllisyys, viihtyisyys ja edullisuus.
Ensimmäisen ympärivuotisen hostellin eli Jugendherbergen avasi Richard Schirrmann vuonna 1912 Altenaan Saksaan. Hän perusti vuonna 1909 nykyään Hostelling Internationalina tunnetun hostelliverkoston. Se kattaa 4 000 hostellia lähes 90 maassa.
Pohjoismaissa on eniten hostelleja Ruotsissa. Suomessa hostelleja löytyy koko maasta Inarista Helsinkiin: erillisinä majoitusliikkeinä, osana matkailukeskuksia ja maatiloja sekä kesäisin opiskelija-asunnoissa. Hostelleja ylläpitävät itsenäiset yrittäjät ja perheyhtiöt, yhdistykset, säätiöt, oppilaitokset, opiskelijajärjestöt sekä kunnat.
Ihmiset ja kulttuurit kiinnostavat Nettaa
Hostelli-intoilija Netta Eskola tunnustaa matkailevansa itsensä takia. Hän ei kirjoita matkoistaan blogia, vaan tykkää tavata ihmisiä ja keskittyä eri kulttuureihin ja tapoihin.
– Ehkä psykolgian opiskelutaustani nivoutuu tähän. Joskus mietin antropologiankin opiskelua, mutta alan työllistyminen ei vetänyt siihen suuntaan.
Lontoossa Netta asui liki seitsemän vuotta. Psykologian opintojen ohessa häntä alkoi kiinnostaa myös oman hostellin perustaminen. Haave on kirkastunut vuosien saatossa ja nyt Eskola on menossa ammattikorkeakoulu Haaga-Heliaan opiskelemaan hotellitoimen johtamista.
– Googlailin nettisivustoa, jossa myytiin majataloja ja hostelleja ympäri maailman. Opintojen päätyttyä pitää miettiä löytyisikö sieltä ostettava kohde. Todella mielenkiintoisia kohteita on muun muassa Etelä- ja Väli-Amerikassa.
Eskola ei ole vielä käynyt Kolumbiassa ja tunnustaa, että sen ihmiset, kulttuuri ja salsa vetävät puoleensa jopa niin, että sinne voisi perustaa hostellin. Etenkin kun maan matkailu on vahvassa nousussa.
Forenomilla 10 hostellia Suomessa
Uutena toimijana hostellimarkkinoille on isoin askelin tullut Forenom. Sillä on jo 10 hostellia kuudessa kaupungissa Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, Porvoossa, Jyväskylässä ja Kuusamossa. Forenomin suurin hostelli löytyy lentokentän naapurista Vantaalla. Siinä on 171 huonetta. Muita suuria hostelleja Forenomilla on Pitäjämäellä Helsingissä, Otaniemessä Espoossa ja Porvoossa. Vantaalta löytyy myös hostellierikoisuus: 11 vierekkäistä rivitaloa.
– Huoneita on nyt noin 800, mutta määrä on tarkoitus kolminkertaistaa kahdessa vuodessa. Ajatuksena on tarjota hostelli-vaihtoehto asiakkaillemme suurimmissa Pohjoismaisissa kaupungeissa, painopiste etenkin Suomen ulkopuolella, kertoo Forenomin Suomen maajohtaja Iiro Eskelinen.
Forenomin taustalta löytyvät Markus Oksa ja Mikko Leppänen. Rakennusurakoiden lisääntyessä 90-luvun lopulla, nuoret opiskelijat Oksa ja Leppänen olivat kesätöissä rakennustyömaalla. Työntekijöistä oli valtava pula, joten parvivaljakko ryhtyi välittämään opiskelijakavereitaan samalle työmaalle.
Näin sai alkunsa Barona, joka on parissakymmenessä vuodessa kasvanut Suomen suurimmaksi henkilöstöpalveluita tarjoavaksi yritykseksi.
Majoituspalvelu Forenomin Markus Oksa ja Mikko Leppänen perustivat, sillä työntekijöille ei ollut tarjolla edullisia ja lyhtyaikaisia majoituksia. Perinteiset vuokra-asunnot olivat liian sitovia ja hotellimajoitus liian kallista.
Forenom on 15 vuodessa laajentunut koko Suomeen ja Pohjoismaihin. Vuonna 2016 Forenomilla oli jo 60 miljoonan euron liikevaihto ja 350 työntekijää. Joulukuussa 2016 pohjoismainen sijoitus- ja varainhoitoyhtiö CapMan osti enemmistön Forenomin osakekannasta.
Hostellit ovat Forenomille uusin bisnes. Niitä ennen yhtiö on rakentanut 1200 huoneen huoneistohotelliketjun Suomeen ja Tukholmaan. Lisäksi Forenomilta löytyy noin 3000 kalustettua asuntoa Pohjoismaissa etupäässä yritysasiakkaille.
– Kysyntä kasvaa, kun talous kohenee. Näyttää siltä, että kalustettuja asuntoja on vuoden 2019 lopussa jo yli 5000. Esimerkiksi IT-ala kasvaa kovasti ja työvoima liikkuu globaalisti pelialalla ja koulutusviennissä, ennakoi Iiro Eskelinen.
New Yorkin ghetto jännitti
Monista hostelli-matkoista Netta Eskolan mieleen on juurtunut ensireissu New Yorkiin. Siellä yksi sänky 20 hengen salissa maksaa helposti yli 50 euroa yöltä. Niinpä Netta enempää miettimättä varasi Airbnb:stä hostellin, joka maksoi 30 euroa yöltä ja sijaitsi vartin päässä Manhattanilta.
– Lentokentällä selvitin majapaikkaa tarkemmin ja sehän näyttikin sijaitsevan rikostilastojen mukaan ikävällä alueella. Silloin alkoi jännittää. Metromatka Manhattanilta Brooklynin perälle kesti lähes tunnin luvatun vartin sijasta. Maanpinnalle noustessa näkymä oli ankea ja ghettomainen.
Kadulla sattui olemaan poliisisarjoista tutun näköinen NYPD:n poliisiauto ja Netta meni kysymään, onko seudulla turvallista. Poliisit varoittelivat, että pimeällä ei kannata tiettyjä katuja kulkea, mutta lohduttivat samalla, että ennen oli vaarallisempaa.
– Hostellissa pelko lähti, sillä siellä oli tosi sympaattinen ilmapiiri. Siellä oli muun muassa yksi poika Madagaskarista ja tyttö Teksasista, jonka kanssa kävimme myöhemmin viime syksynä oktoberfestillä Saksassa, muistelee Eskola.
Poshtelleissa ei ole luteita
Maailmalla hotellien ja hostellien väliin on kehittymässä uusi ilmiö – poshtellit. Niiksi kutsutaan design- ja boutique-hostelleja, joissa on tasokkaat sisätilat, huippuluokan arkkitehtuuri ja erikoisia yksityiskohtia, esimerkiksi meikkaushuoneita. Poshtellit on suunnattu tyylitajuisille säästöbudjetilla matkustaville.
– Luteinen punkka ei enää riitä, reppureissaajat vaativat nyt enemmän majapaikalta. Laatu tuo lisäarvoa kilpaillulla hostellialalla, arvioi Netta Eskola ja myöntää, että luteista on hänelläkin kokemuksia Kroatian ja Kambodzan hostelleissa.
– Olin helpottunut, kun vaan luteet olikin syöneet eikä hyttyset. Kuulin jälkikäteen, että Kambodzan reissulle olisi pitänyt ottaa malariakuuri.
Poshtelleja löytyy muun muassa Lontoosta, Pariisista, Bangokista, Miamista ja Melbournesta. Suomessa poshtelleja edustaa Dream Hostel & Hotel Tampere. Se on valittu Euroopan kymmenen parhaan luksushostellin joukkoon brittijulkaisu The Guardianin listauksessa. Dreamista löytyy huoneita moneen makuun: 1-16 vuoteella.
Kaksi uutta hostellia Jyväskylään
Jyväskylään syntyy kaksi uutta laatuhostellia lyhyen ajan sisällä. Forenom avasi joulukuussa 49 huoneen hostellin kaupungin ytimessä, kävelykadun varrella. Keväällä avautuu yliopiston kampusalueella, entisessä viljamakasiinissa yksityinen The Local Culture Hostel & Café, joka voisi olla myös poshtelli.
Forenomin hostellin erikoisuus ovat todella pienet, reilun viiden neliön huoneet. Parisänky lohkaisee huoneesta kolme neliöä. Minihuoneiden asukkaat käyttävät yhteisiä wc- ja saunatiloja sekä yhteiskeittiöitä, joita löytyy joka kerroksesta. Pientä luksusta on tarjolla saunaosaston jacuzzeista eli poreammeista.
– Isompiakin huoneita löytyy ja alakerrassa on ravintola esimerkiksi aamiaistarpeisiin, kertoo Forenomin aluepäällikkö Henri Hämäläinen.
Viljamakasiiniin avattavaan kulttuurihostelliin mahtuu kerrallaan yöpymään 28 matkailijaa. Suomalaisuus ja paikalliskulttuuri korostuvat huoneiden, yhteistilojen ja kahvilan sisustuksessa. Asukkaiden käytössä ovat jaetut wc- ja suihkutilat, erikseen miehille ja naisille.
– Meillä on kahden hengen yksityishuoneita ja 4-6 hengen maakuusaleja. Jokainen huone on teemaltaan erilainen ja olemme boutique -hostelli, kertoo The Local Culture Hostel & Cafén yrittäjä Minna Suominen.
Uusien hostellien pyörittäjät uskovat, että kaupungissa on kysyntää hotellia edullisemmalle majoitustilalle. Hostelleissa majoituksen perusyksikkö on vuodepaikka ja asiakas maksaa erikseen valitsemistaan palveluista.
–Hotellikapasiteettia on kaupungissa hyvin, mutta hotellimajoitus on hintavaa. Kaikki eivät halua maksaa yli sataa euroa yöstä, vaan etsivät edullisempia ratkaisuja, arvioi Henri Hämäläinen.
Yhteisöllisyys ei katoa hostelleista
Suomen Hostellijärjestössä uskotaan, että yhteisöllisyys ei ole katoamassa hostelleista, vaikka isot salit vähenevät. Yhteisöllisyys toteutuu kokoontumistiloissa ja yhteiskeittiöissä, joissa reissaajat voivat pelailla, kokkailla sekä vaihtaa kuulumisia ja matkavinkkejä.
– Hotelleissa korostuu yksityisyyden kunnioittaminen, mutta hostelleissa on toivottavaa jutella muiden kanssa. Mutta totta on, että asiakkaat arvostavat nyt enemmän omaa huonetta ja kylpyhuonetta, arvioi pääsihteeri Irja Hanelius.
Hostellissa ei ole pakko olla nukkumasaleja, mutta suositeltavaa on, että asiakas voi halutessaan ostaa halvan vuodepaikan vaikka kahden hengen huoneesta.
– Silti edelleenkin osa asiakkaista haluaa mieluummin vuodepaikan isommasta salista kuin jaetusta kahden hengen huoneesta.
Airbnb välittää hostellihuoneitakin
Forenom haluaa huoneilleen ja asunnoilleen mahdollisimman korkean käyttöasteen. Yhtiö on tehnyt yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisen Airbnb:n kanssa. Airbnb on vuonna 2008 perustettu yritys ja internetsivusto, jonka kautta voi ilmoittaa oman huoneensa tai tilansa vuokrattavaksi.
– Forenomin kohteet ovat Airbnb:ssä listattuna muun tarjonnan joukossa. Käytämme sitä yhtenä markkinointikanavana, jolla tavoitamme uusia asiakkaita, kertoo Forenomin Suomen maajohtaja Iiro Eskelinen.
Airbnb toimii liki 200 maassa ja sen verkostossa on yli kolme miljoonaa kohdetta. Tarkkaa tietoa Suomen Airbnb-kohteista ei ole vapaasti saatavilla, mutta eri arvioiden mukaan niitä olisi reilu 4000 ja etupäässä Helsingin seudulla.
Airbnb vuokraus -termillä tarkoitetaan yleensä asunnon vuokraamista kalustettuna, siivous- ja liinavaate palveluilla. Airbnb:n lisäksi vuokramarkkinoita pyörittävät muun muassa Booking.com, tori.fi ja blocket.se.
Airbnb:n kasvua hillitään metropoleissa
Maailmalla Airbnb muuttuminen vertaismajoituspalvelusta entistä ammattimaisempaan suuntaan herättää närää etenkin suurkaupungeissa. Lyhytaikaista asunnonvuokrausta on rajoitettu muun muassa Amsterdamissa, Barcelonassa, Berliinissä, New Yorkissa, Pariisissa ja Singaporessa. Helsingissä Airbnb:n toimintaa ei ole rajoitettu.
Forenomin Iiro Eskelinen toppuuttelee internetpalvelujen rajoittamista. Eskelinen korostaa, että asuntoja on vuokrattu kalustettuna aina. Internet ja matkailun arkipäiväistyminen ovat tuoneet ne paremmin saataville ja tehnyt vuokraamisesta kannattavampaa.
Ihmisten asumistavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Vielä 1980-luvulla vuokralainen pysyi asunnossa 30 vuotta. Nykyisin vuokrasuhteen keskikesto on alle kolme vuotta. Ihmiset haluavat asua siellä, missä elämäntilanne kulloinkin vaatii.
MaRa: Airbnb:llä eri pelisäännöt
Matkailu- Ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ssä Airbnb:n vaikutuksia ei ole vielä pystytty arvioimaan luotettavasti. Toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi, että kun toiminta kasvaa ja ammattimaistuu, sillä tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia hotelleille ja hostelleille.
–Meitä ei kiinnosta, jos perhe käyttää asuntoaan lomamatkansa aikana majoitustoiminnassa. Mutta se kiinnostaa, kun sijoittajat ostavat useita kerrostalohuoneistoja ja harjoittavat niissä ammattimaista majoitusliiketoimintaa, mutta täysin eri pelisäännöillä kuin hotellit ja hostellit.
Lappi nostaa ikäväksi esimerkiksi Reykjavikin Islannissa. Ulkopuolisen tutkimuslaitoksen mukaan 51 prosenttia Airbnb:n kautta välitettävistä huoneistoista omisti henkilö, jolla oli kaksi tai useampi huoneisto välitettävänä.
–Tällainen toiminta on ammattimaista majoitusliiketoimintaa eikä enää jakamistaloutta, arvostelee Lappi.