Tuorlan observatorion käytäviltä löytyy ovi, jossa lukee ”Levystö”. Oven takaa ei kuitenkaan paljastu äänilevyjä, vaan iso siivu suomalaista tähtitieteen historiaa lasilevyille taltioituna.
Pienen arkistohuoneen hyllyillä on yli kymmenen tuhatta valokuvauslevyä pahvirasioissaan.
– Ennen vanhaan tähtitieteellisessä valokuvauksessa käytettiin lasilevyjä, joiden pinnalla oli valolle herkkä emulsio. Vanhimmat ovat 1930-luvulta, ja viimeisimmät 90-luvun alusta, jolloin CCD-kamerat syrjäyttivät perinteiset valokuvauslevyt kaukoputkissa, kertoo yliopistotutkija Aimo Sillanpää.
Vanhimmat levyt ovat ajalta, jolloin Turun yliopiston tähtitieteilijät havainnoivat taivaita Iso-Heikkilässä. Tuorlan observatorio valmistui Piikkiöön vuonna 1952. Tallenteita on tehty myös läheisessä Paimion Kevolassa.
Historialliset havainnot talteen
Levyt ovat ajalta, jolloin turkulaistutkijat Yrjö Väisälän johdolla löysivät enemmän pikkuplaneettoja kuin koko muun maailman tutkijat yhteensä.
– Suurin osa näistä levyistä on nimenomaan pikkuplaneettojen etsimiseen valotettuja. Yrjö Väisälä apulaisineen löysi yli 800 uutta pikkuplaneettaa ja määritti myös niiden radat hyvinkin tarkasti. Ne pystytään kaikki tänäkin päivänä löytämään, sanoo Sillanpää.
Lasilevyiltä löytyy mittaamaton määrä tietoa. Aimo Sillanpää
Aika uhkasi kuitenkin haalistaa Väisälän perinnön, joten Turun yliopisto päätyi digitoimaan historialliset levyt.
Lasivalokuvien digitointiin menetelmän kehittäneet tšekkiläisprofessorit René ja Lukas Hudec viettivät viime vuonna kolmisen viikkoa urakan parissa. Työ jatkuu edelleen kuvien jälkikäsittelyllä.
– Vaati vielä aika paljon hienosäätöä, ennen kuin niihin on kaikki korjaukset tehty. Mutta kaikki data on jo tallella, vakuuttaa Aimo Sillanpää.
Tuorla tyhjenee tähtitieteilijöistä
Vaikka tieto olisikin turvassa bittiavaruudessa, ei lasisia valokuvauslevyjäkään olla hävittämässä. Ne jäänevät Tuorlaan niitä varten rakennettuun arkistohuoneeseen, jonka lämpötila ja kosteus on vakioitu.
Muuten Tuorla on tyhjenemässä tähtitieteilijöistä heidän siirtyessään Turkuun yliopistokampukselle. Nykyisin tähtitaivasta havainnoidaan sääolosuhteiltaan suotuisammilla alueilla, kuten Kanarian saarilla ja Chilessä. Kerätty tieto kulkee verkossa turkulaistutkijoiden työpöydille analysoitavaksi.
Suojellut havaintotornit kaukoputkineen toki jäävät Tuorlaan. Niistä tulee osa observatorion tiloihin perustettavaa Turun yliopiston Tiedekeskusta, joka käynnistelee toimintaansa loppukeväästä. Tuorlan kaukoputkia tullaan yhä käyttämään astronomian opetuksessa.
Kehitys on voinut mennä huimasti eteenpäin niin kaukoputkissa kuin valokuvaustekniikassakin, mutta Väisälän ja kumppaneiden keräämä aineisto ei ole vain historiaa.
Yliopistolehtori Aimo Sillanpää toteaa, että levyillä saattaa yhä olla tieteellistäkin merkitystä.
– Lasilevyiltä löytyy mittaamaton määrä tietoa. Valokuvauslevyt ovat aika isolta alueelta taivasta, ja lopultakin vain pientä aluetta on tutkittu siinä alkuperäisessä tarkoituksessa. Kaikki muu siinä levyllä on silloin ollut tavallaan turhaa, mutta voi sisältää tänä päivänä hyvinkin merkityksellistä tietoa. Kunhan löytyy joku, joka alkaa kahlata niitä läpi.