Jatkuva ilta- ja yövuorojen tekeminen alkoi kuormittaa 31-vuotiasta ravintolatyöntekijä Teemu Turusta, ja hän koki työn muuttuneen tasaisen harmaaksi.
– Kun menit töihin, kaikki kaverit pääsivät töistä. Kun menit nukkumaan, kaverit heräsivät ja lähtivät töihin. Sosiaalinen elämä jäi taka-alalle, kertoo kajaanilainen Turunen.
Koska senhetkiset työt eivät enää Turusta kiinnostaneet, hän päätti vaihtaa alaa. Turunen valitsi sairaanhoitajan opinnot. Hän halusi olla tekemisissä ihmisten kanssa. Ammatissa pääsee myös auttamaan muita.
– Alalla on töitä ja työntekijöistä on pula. Toiveena olisi saada töitä Kajaanista. Haluaisin olla lasten ja nuorten kanssa tekemisissä. Tiedostan myös, että silläkin alalla on edessä yötöitä, mutta kolmivuorotyön ei pitäisi olla niin rankkaa kuin ravintolassa oleminen, sanoo toista AMK-tutkintoa opiskeleva Turunen.
Yhä useampi opiskelee toisen AMK-tutkinnon
Teemu Turunen ei ole ainoa, joka on päättänyt opiskella toisen AMK-tutkinnon. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakouluihin hakeneista 5 770 henkilöä oli jo opiskellut aikaisemman AMK-tutkinnon. Määrä on nousussa, sillä esimerkiksi vuonna 2010 vastaava luku 4 266. Syitä kasvuun on useita.
Kertaalleen AMK:sta valmistuneelle voi tulla kokemus, että ensimmäinen tutkinto ei sovellu itselle. Näin kävi esimerkiksi restonomiksi opiskelleelle Turuselle.
– Ei ollut hahmotelmaa siitä, millainen työelämä odottaa tutkinnon jälkeen.
Myös työelämä saattaa olla muuttunut niin, että ensimmäinen tutkinto ei takaa työllistymistä. Tai sitten henkilö haluaa hakea monipuolisempaa osaamista itselleen.
– Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla käydään sosionomin ja sairaanhoitajan tutkintoja rinnakkain. Se mahdollistaa työllistyminen ja osaamisen työpaikalla, sanoo Suomen opiskelijakuntien liiton koulutuspoliittinen asiantuntija Anniina Sippola.
Sippola myös toteaa, että kahdesta toisistaan poikkeavista tutkinnoista on hyötyä, sillä uuden tutkinnon kautta vanhan tutkinnon voi nähdä uudella tavalla. Esimerkiksi Turunen näkee edellisistä opinnoista olevan hyötyä uudella alalla.
– Aikaisemmista opinnoista on apua tilanteissa, joissa pitää kohdata uusia ihmisiä. Taustani tuo kohtaamiseen helpotusta.
Joustavampia tapoja kouluttautua
SAMOK:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Anniina Sippolan mukaan Suomessa tarvitaan joustavampia tapoja tehdä uudelleen kouluttautumista tai lisäkouluttautumista. Kaikissa tapauksissa ei olisi tarpeen tehdä kokonaista uutta tutkintoa.
– Sairaanhoitajan työssä kokonaista tutkintoa tarvitaan ehdottomasti, mutta muilla aloilla voitaisiin lyhyemmillä osaamiskokonaisuuksilla saada lisättyä osaamista, että voisi vaihtaa erilaisiin töihin. Esimerkiksi tradenomin tutkinto yhdistettynä taustatutkintoon voi hyödyttää yrittäjäksi ryhtymisessä.
– Meidän pitäisi nähdä kouluttautuminen entistä enemmän elämänikäisenä projektina, Sippola jatkaa.
Lisäksi jatkuva tukien leikkaaminen on Sippolan mukaan kestämätöntä politiikkaa, varsinkin kun työelämässä kaivataan entistä enemmän niitä, joilla on korkeakoulututkinto.
– Tuen leikkaamiset näkyvät erityisesti matalasti koulutettujen ja matalatuloisten vanhempien lapsissa. Sieltä haetaan entistä heikommin korkeakoulutukseen.
"Se vaan on erilaista työtä"
Kajaanilainen Teemu Turunen ei pidä uudelleen kouluttautumista huonona asiana, vaikka monet opiskelunsa kertaalleen päättäneet kokevat, etteivät halua enää palata takaisin koulun penkille.
– Ei se olekaan ollut niin paha, se vaan on erilaista työtä. Edelleen parhaiten opin tekemällä.
Sairaanhoitajan opintoihin vaihtanut Turunen työskenteli vielä viime kesänä tutussa työpaikassaan, kajaanilaisessa baarissa. Kesän jälkeen hän irtisanoi itsensä.
– Kyllähän se irtisanoutuminen hirvitti, koska nyt siitä kesätyöstäkään ei voi olla varma. Kesän tulot ovat tällä hetkellä kysymysmerkki.