Sauli Niinistö on valittu Suomen tasavallan presidentiksi 62,7 prosentin äänivyöryllä. Ylen Taloustutkimuksella teettämät kannatusgallupit pitivät vaaleissa erityisen hyvin paikkansa.
Lopullinen vaalitulos muistuttaa paljon viimeisintä Ylen ennen vaalipäivää teettämää kannatusmittausta ehdokkaiden suosiosta.
– Kaikki tulokset ovat virhemarginaalin sisällä, useilla ehdokkailla jopa yhden prosenttiyksikön sisällä siitä, mitä uumoiltiin, kommentoi Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg tänään Ylen aamu-tv:ssä.
Niinistön äänisaaliiksi ennustettiin viimeisimmässä gallupissa 63 prosenttia, kun lopullinen tulos oli 62,7 prosenttia äänistä.
Kannatusmittauksen Ylelle tehneen Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajusen mukaan vaalien lähestyessä ilmassa oli muutoksia, mutta äänestäjät näyttivät loppusuoralla tehneen päätöksensä.
– Oli vähän mysteeri, että muutoksia ei loppuvaiheessa oikeastaan tapahtunut. Ennakkoääniä oli annettu paljon, ja kun mittauksia tehtiin, aika iso osa oli jo äänestänyt. Se varmaan osaltaan pienentää eroa, Pajunen arvelee.
Suurempi otos tuo tarkkuutta
Vertailun vuoksi esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Alma Median viimeisimmät kannatusgallupit ennen vaalipäivää enteilivät Niinistölle 58 prosentin kannatusta.
Alman tutkimus oli Pajusen mukaan tehty hieman aikaisemmin ja siinä osa vastauksista kerättiin netissä puhelinhaastattelujen sijaan.
– Puoluepoliittisissa tutkimuksissa nettivastaajat tuppaavat vinouttamaan tulosta, Pajunen sanoo.
Pajusen mukaan HS:n kyselyn 500 vastaajan otoskoko taas teki sen tuloksesta herkemmän vaihteluille. Taloustutkimuksen mittauksessa vastaajia oli 1 422.
– Edellisissä vaaleissa teimme tuhannella vastaajalla, nyt haluttiin tarkempi. Pienessä vastaajamäärässä on huomattavasti isompi virhemarginaali. Määrän pitäisi olla vähintään tuhat, kertoo Pajunen.
Niinistön ohella Matti Vanhasen, Paavo Väyrysen ja Nils Torvaldsin lopulliset kannatukset pitivät myös lähes prosentilleen kutinsa Ylen gallupin kanssa. Tuula Haataisen, Laura Huhtasaaren ja Merja Kyllösen äänisaaliissa oli ennustettuun nähden heittoa yhden prosenttiyksikön molemmin puolin.
Eniten Ylen kannatusmittaus erehtyi Pekka Haaviston kohdalla, jolle povattiin 14:ää prosenttia äänistä lopullisen äänimäärän jäädessä 12,4 prosenttiin.
"Kyselyillä tavoitetaan Suomi edustavasti"
Eniten kannatusmittauksista erosi Iltalehdelle analytiikkayhtiö Accuscoren tekemä simuloitu ennuste, joka ennusti Niinistön lopullisen kannatuksen jäävän 49,2 prosenttiin. Ennuste käytti muun muassa dataa aiemmista presidentinvaaleista ja eduskuntavaaleista.
Accuscoren toimitusjohtaja Tuomas Kanervala kertoi STT:lle, että presidentinvaalien tuloksen ennustaminen on vaikeampaa kuin muissa vaaleissa.
– Ykkönen ja kakkonen olivat ehdokkaista järjestyksessä oikein, mutta kokonaisvirhemäärä oli meidän ennusteemme osalta 23 prosenttiyksikköä, mikä on tietysti paljon, selvitti Kanervala.
Kannatuskyselyissäkin on heikkoutensa. Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen näkee ihmisten muuttavan nykyään herkemmin mielipiteitään, mikä vaikeuttaa kyselyjen tekoa.
Suomessa kyselymittauksille on kuitenkin Pajusen mielestä hyvä lähtötilanne verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan, joissa on nähty galluptuloksista huolimatta Donald Trumpin ja Brexitin kaltaisia vaali-ilmiöitä.
Neljän viimeksi tehdyn eri mielipidemittauksen keskiarvo osoitti Niinistölle 62 prosentin suosiota, mikä ei jäänyt kauas totuudesta.
– Meillä on aika homogeeninen yhteiskunta ja käytössä suhteellisen hyvät rekisterit, mitä muualla maailmassa ei ole. Meillä on hyvät mahdollisuudet tavoittaa kyselyillä Suomi edustavasti, Pajunen sanoo.