Suomalaiset äänestivät presidentinvaaleissa tosissaan. Annetuista yli 3 miljoonasta äänestä alle 10 000 eli noin 0,33 prosenttia hylättiin. Se on selvästi vähemmän kuin kaksissa edellisissä vaaleissa. Viime kevään kuntavaaleissa hylkäysprosentti oli 0,55 ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 0,5.
Hylättyjen äänten vähyyden on pannut merkille myös Pirkanmaan vaalipiirilautakunnan sihteeri Teemu Jokinen. Hän on ollut mukana laskemassa ääniä jo kymmenisen vuotta.
– Ihmiset ovat selvästi olleet liikkeellä äänestystarkoituksessa ja se on tietysti tärkeää. Vaikuttaa siltä, että presidentinvaalit keräävät vähemmän protestiääniä kuin muut vaalit, hän sanoo.
Niin sanotut protestiäänet heijastelevat aikaansa. Aku Ankka saa aina ääniä ja muutama kirkkovenekin joka vaalista löytyy. Mutta jos joku henkilö on erityisen ajankohtainen vaalien aikaan, hänen nimensä todennäköisesti löytyy myös hylätystä äänestyslapusta. Ei siis ihme, että näissä vaaleissa Donald Trump sai äänen Tampereelta.
Protestiääni vai silkka vahinko?
Teemu Jokisen mielestä äänestyskopissa protestointi ei juuri maksa vaivaa.
– Epäasiallisen merkinnän tai hylätyn äänen näkee tavallisesti parikymmentä ihmistä. Eli kyllä ehdottomasti äänestyskopissa kannattaa lappuun laittaa sen ihmisen numero, jota aikoo äänestää, Teemu Jokinen sanoo.
Tyypillisimmin hylätty ääni on kuitenkin tyhjä äänestyslappu tai lappu, johon on piirretty viiva.
– Surullisimpia ovat tapaukset, joissa me emme saa selvää, ketä äänestäjä on yrittänyt äänestää. Eli ihminen on halunnut äänestää, mutta ei ole kyennyt laittamaan äänestyslappuun numeroa selvästi, Teemu Jokinen kertoo.
– Meidän tehtävä on näissäkin tapauksissa selvittää äänestäjän tahto. Vaalipiirilautakunta pyrkii siihen, jos vain suinkin kykenemme merkintää tulkitsemaan.
Niinpä äänestyspaikalla hylätty ääni saattaa vielä vaalipiirilautakunnan päätöksellä muuttua hyväksytyksi.
Maanantaina puolilta päivin Tampereen seudun ammattiopisto Tredun toimipisteessä Tampereen Sammonkadulla lasketaan Pirkanmaan ääniä. Ennakkoäänet laskettiin sunnuntaina ja ääntenlaskijoita oli 150. Varsinaisen vaalipäivän ääntenlaskentaan riittää 60 ihmistä.
– Epäselviä numeroita pähkäillään ensin itse – että onko tämä seiska, kakkonen vai vitonen – ja sitten saman pöydän ääressä laskevien kesken. Ja sitten mennään vielä vähän viisaammilta kyselemään neuvoja, kertoo Terho Koskinen, joka on ollut ääntenlaskijana jo vuodesta 1998.
– Mahdollisuuksien mukaan hyväksytään, jos vähänkään pystytään numeroiksi tulkitsemaan. Kyllähän se ääni pitää mukaan saada, jos vain on mahdollista.
