Keskustan kunniapuheenjohtaja, europarlamentaarikko ja valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen osoitti jälleen kerran, että hän on palautumisen mestari. Presidentinvaalien kolmas sija oli pienellä rahalla tehdyn vapaaehtoistyön näyte ja Väyrynen omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen.
Sunnuntaina tuloslähetyksessä Väyrynen myös ilmoitti palaavansa kevään aikana eduskuntaan. Tämä ei ollut toivottu uutinen kansanedustaja Mikko Kärnälle, joka istuu eduskunnassa varaedustajana Väyrysen paluuseen saakka. Väyrysen valmistautuminen seuraaviin eduskuntavaaleihin on epäilemättä jo alkanut.
Väyrynen keräsi valtakunnallisesti kaikkiaan 185 144 ääntä ja oli presidentinvaalien kolmas. Taakse jäi muun muassa 122 321 äänellä Keskustan ehdokas Matti Vanhanen.
Ylen kolumnisti, Helsingin Sanomista eläkkeelle jäänyt pitkäaikainen politiikan toimittaja Unto Hämäläinen arvioi, että Väyrynen perustaa eduskuntaan oman kansalaispuolueen eduskuntaryhmän ja asettuu seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi suurimmassa vaalipiirissä, Uudellamaalla.
Hämäläinen arvioi, että Väyrynen haluaa ottaa osansa väistyvän Timo Soinin erittäin suuresta henkilökohtaisesta äänipotista.
Uusimaa ei kuitenkaan ole helppo edes Paavo Väyryselle.
Puolueille kylmää kyytiä
Paavo Väyrysen edellinen yritys siirtyä Lapin uskollisten äänten ääreltä Uudellemaalle päättyi pahaan pettymykseen ja tippumiseen eduskunnasta.
Väyrysen äänisaalis vuoden 2011 eduskuntavaaleissa jäi vaatimattomaan 2988 ääneen. Hän totesi heti tuoreeltaan, että vaalipiirin vaihto ei ollut oman edun kannalta viisasta.
Nyt presidentinvaaleissa Väyrynen oli kakkonen lähes jokaisessa Lapin kunnassa ja pesi selvin numeroin maakunnan valtapuoleen ehdokkaan, keskustan Matti Vanhasen. Väyrysen saalis Lapin äänistä oli 16,20 prosenttia, Vanhasen jäädessä vaatimattomaan 6,6 prosenttiin.
Lapin yliopiston politiikantutkija Petri Koikkalainen arvioi, että Lapista riittää läpimenoon noin 10 000 ääntä. Koikkalainen kuitenkin muistuttaa, että presidentinvaalit ovat henkilövaalit ja niissä annetut äänet ennustavat varsin huonosti eduskuntavaalimenestystä. Silti vaalien tulos nostaa esiin useita kysymyksiä perinteisten puolueiden tilasta.
– Vaalit antoivat perinteisille puolueille kylmää kyytiä. Esimerkiksi Vanhasen ja Haataisen muutaman prosentin äänisaalis oli heikko.
Koikkalaisen mukaan puolueuskollisuus ei aja enää ihmisiä uurnille, akviivijäseniä lukuunottamatta, ja heidän määränsä on vähäinen, pitkään jatkuneen jäsenkadon seurauksena.
– Valitsijayhdistykset Niinistöllä ja Väyrysellä saivat lähes 70 prosenttia äänistä, Lapissa 70,7 prosenttia äänistä, Koikkalainen summaa.