Diplomi-insinööri Katariina Baarmania ihan selvästi vähän jännittää. Kaupungin virkamiehenä hän ei ole tottunut televisiohaastatteluihin. Radioon on tullut annettua haastatteluita, mutta televisio on aina eri asia. Ei ole ihme, että jännittää.
Mutta nyt jännittäviä syitä on myös muita. Baarman aloittaa helmikuun ensimmäisenä päivänä projektijohtajana vetämään Helsingin keskustatunnelin selvitystyötä.
Keskustatunneli on mediaseksikäs aihe, josta kaikilla tuntuu olevan sanansa sanottavana ja joka kaikkia kiinnostaa.
"Ei tule toista, jos ei tule toista." projektipäällikkö Katariina Baarman
Vuonna 2008 silloisen keskustatunnelin suunnittelu keskeytetiin, kun Helsingin kuntapoliitikot päättivät panna hankkeen jäihin. Nyt Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori (kok.) sai kokoomuksen johdolla uuden keskustatunnelin suunnittelun kirjattua Helsingin kaupungin strategiaan viime syksynä.
Strategian mukaan Helsinki selvittää uuden maanalaisen kokoojakadun rakentamista. Tunnelin linjaus on suunnilleen sama vanha – Sörnäisistä keskustan ali Länsiväylälle.
Poliittinen vääntö asiasta tulee edelleen kuitenkin olemaan suurta.
Baarman ei lotkauta moiselle korviaan. Hän ei ole poliitikko, vaan suunnittelija.
Selvitystyö alkaa nyt
Ja nyt se alkaa. Selvitystyö, joka kestää kaksi ja puoli vuotta. Keväällä 2020 pitäisi olla Helsingin valtuustolle jotain näytettävää.
Baarman on selvitystyöstä kuitenkin innoissaan. Kokenut liikennesuunnittelija on ollut mukana suunnittelemassa Helsingin uusien alueiden liikennejärjestelyitä muun muassa Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Pasilaan. Lisäksi hän on ollut mukana keskustatunnelihankkeessa ennenkin.
Mutta onhan uusi tunnelihanke nyt aivan omaa luokkaansa verrattuna yhden kaupunginosan liikenteeseen, tai vanhaan kuopattuun tunnelihankkeseen.
Baarmanin mukaan hän lähti mukaan uuteen projektiin juuri sen takia, että aihe on niin mielenkiintoinen ja monipuolinen.
Työhön ei kuulu pelkän keskustatunnelin, eli niin sanotun maanalaisen kokoojakadun suunnittelu. Hankkeessa saa suunnitella Helsingille myös vetävän kävelykeskustan ja miettiä, tuleeko Helsinkiin tienkäyttömaksuja, kuten ruuhkamaksuja.
Ruuhkamaksut nousivat viimeksi esille, kun konsulttitoimisto MDI:n laati selvityksen, jossa Helsinkiä verrattiin esimerkiksi Osloon ja Tukholmaan.
Mutta juuri samanlaista tunnelia ja kävelykeskustaa, kuin Helsinkiin nyt suunnitellaan, ei Baarmanin tietojen mukaan ole vielä missään muualla. Ei Tampereella, eikä edes Tukholmassa tai Oslossa. Helsingin suunnitelma yhdistää satamien raskas liikenne keskustan alittavaan liikenteeseen, ja sen tuoma mahdollisuus kävelykeskustalle, on Baarmanin mukaan ainutlaatuinen.
Koko projekti on siis liikennesuunnittelijan unelma.
Tunneli edistää kävelykeskustaa
Baarman taitaa olla innoissaan erityisesti kävelykeskustasta.
Se pystytään toteuttamaan hänen mukaansa ainoastaan, jos autoliikenne saadaan siirrettyä Helsingin keskustasta jonnekin muualle, eli maan alle.
– Tavallaan ei tule toista, jos ei tule toista. Kävelykeskustasta ei saada hyvää, jos autoliikennettä ei saada pois kaduilta. Kyllä ne kulkevat yhdessä, Baarman sanoo.
Baarmanin mukaan kaupungin strategian mukaisesti kävelykeskustan tulisi tulevaisuudessa vetää ihmisiä keskustaan, lisätä keskustan vetovoimaa ja varmistaa elinkeinoelämän toiminta. Lisäksi kävelykeskustan tulisi olla viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen. Siitä tulisi ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa.
– Tässä laajuudessa myös tuleva kävelykeskusta olisi ainutlaatuinen koko Suomessa. Siinä on haasteita, että miten sellainen saataisiin rakennettua ja suunniteltua, Baarman kertoo.
– Autot eivät tietenkään kokonaan häviäisi keskustasta, mutta kyllä niiden pitäisi merkittävästi vähentyä. Pysäköintilaitoksiin ajettaisiin maanalaisen kokoojakadun kautta. Ja tunneli veisi myös satamien raskaan liikenteen pois kaduilta.
Ideoita kerätään jo keväällä?
Kävelykeskusta ei tietenkään olisi koko Helsingin keskusta. Tällä hetkellä Baarman osaa sanoa, että ehkä Kaivokatu rautatieaseman ja Makkaratalon välissä Ateneumin museon kupeessa, sekä kahviloiden ja merkkiliikkeiden täplittämät Esplanadit. Ehkä Kamppia tai ehkä muuta ydinkeskustaa. Mutta kävelyalue ei Baarmanin mukaan välttämättä tarkoita sitä, että katu suljetaan kokonaan autoliikenteeltä.
Mutta mikään ei vielä ole varmaa. Kaikki on vasta alussa.
Tulevana keväänä tai kesällä on tarkoitus kerätä ideoita helsinkiläisiltä, elinkeinoelämältä ja muilta ihmisiltä. Baarmanin mukaan myös kaikki yritykset voivat silloin kertoa mielipiteensä sekä maanalaisesta kokoojakadusta että kävelykeskustasta.
Ideansa saavat mukaan heittää myös vaikka Lemminkäinen ja SRV. Yle esitteli heidän tekemänsä suunnitelmat keskustatunnelista viime syksynä.
Baarman ei omien sanojensa mukaan ole vielä ehtinyt paneutua rakennusliikkeiden suunnitelmiin.
– En ole tutkinut tarkemmin, mutta niissä on varmasti paljon hyvää, Baarman sanoo.
Kun ideat on saatu ja analysoitu, on aika alkaa hommiin. Syntyykö selvitystyöstä yksi vai useampia esityksiä Helsingin poliitikoille, sitäkään Baarman ei vielä tiedä. Ennen kevättä 2020 pitäisi tehdä kuitenkin vielä hankkeen kustannusarviot.
Projektinjohto kaupunginkansliassa
Baarman istuu nyt Helsingin kaupunginkansliassa Unioninkadulla. Aivan mahdollisen kävelykeskustan kupeessa.
Tulevaisuudessa Helsingin keskustan läpikulkuliikenne länsi-itä-suunnasta kulkisi mahdollisesti melkein kaupunginkanslian ali.
Nyt istutaan täällä kansliassa, koska tunnelihanke on katsottu sen verran laaja-alaiseksi, että sen projektinjohto on siirretty kaupunkisuunnittelusta kaupunginkansliaan. Täältä on Baarmanin mukaan helpompi delegoida eri osastojen välillä.
Viimekertaiseen tunnelihankkeeseen verrattuna, mukaan on nyt valjastettu myös kaupungin elinkeinoelämän edustajia sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimea.
Merkittävässä roolissa on Baarmanin mukaan myös Helsingin Satama ja Helsingin seudun liikenne, HSL. Lisäksi tullaan luultavasti käyttämään konsultteja, Baarman sanoo.
Tiimi ei silti ole Baarmanin mukaan iso. Noin parikymmentä henkeä. Hänen lisäkseen kukaan ei tee täyspäiväisesti työtä hankkeen parissa.
Tehdäänkö tässä kaikinpuolin jotain uutta?
Kyllä, vastaa Baarman. Ja juuri siksi hän pitää uudesta työstään, liikennesuunnittelun lisäksi.
– Tässä saa tehdä yhteistyötä eri alojen ihmisten kanssa.
– Kyllä, tämä tulee olemaan uutta Helsinkiä.
Kun selvitystyö keväällä 2020 valmistuu, asian etenemisestä päättävät kuitenkin Helsingin poliitikot.
Lisää aiheesta:
Salaisessa tunnelihankkeessa kytee Helsingin mehevin riita.
Helsingin keskustatunneli syö nyt jo miljoonia - rakentamisesta ei edes päätöstä