Pohjois-Karjalan keskussairaalan kirurgien 10 prosentin palkankorotus sai hoitohenkilöstön tuohtumaan, kun jo vuosikymmenen ajan joka vuosi uusittu korotus tuli sattumalta muiden ammattiryhmien tietoon.
Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholmin mukaan vastaavia paikallisia ratkaisuja on tehty muuallakin.
– Tämä koskettaa niitä alueita, joissa on osaajista pulaa ja työnantaja haluaa pitää kiinni erikoisosaajista, Lindholm tietää.
Neuvottelujohtajan mukaan paikalliset palkkaratkaisut eivät kuitenkaan välttämättä ole määräajaksi tehtyjä erillisjärjestelyjä, vaan paikallinen lisä on jo automaattisesti sisällytetty palkkaan.
– En tiedä, miksi se on tehty määräaikaisena Joensuussa, Lääkäriliiton neuvottelujohtaja sanoo.
Määräaikaisuudella saatiin "lisäpalkka"
Läääkäriliiton Lindholmin mukaan määräaikaiset ratkaisut liittyvät tiettyyn tehtävään, josta tehdään sopimus vuodeksi kerrallaan tai kyse on erillislisästä.
– Se tässä tilanteessa on vähän poikkeuksellista, mutta siihen on varmasti ollut joku hyvä peruste, kun se on tehty, Lindholm arvelee.
Pohjois-Karjalan keskussairaalan johtajayliläääkäri Juha Mustonen muistaa alkuperäisen syyn.
Voisi miettiä ovatko perustelut enää relevantit. Laura Lindholm
– Lisäpalkka oli silloin erikoissairaanhoidon sääntöjen mukaan määräaikainen. Ja kun siirryttiin Siun sote -kuntayhtymään, ei minkään ammattiryhmän palkkaa laskettu ja siksi lisä on tehty kirurgeille tälle vuodelle, Mustonen perustelee.
Lääkäriliiton neuvottelujohtaja pitää joka tapauksessa määräaikaisen ratkaisun perusteita olennaisina.
– Miksi jatkuvasti tehdään samansisältöinen sopimus, en tiedä. Tärkeä olisi miettiä kokonaisuutta. Jos päädytään, että pysytään edelleen siinä korotuksessa, voisi miettiä ovatko perustelut enää relevantit, vaikka palkankorotus olisi edelleen sama, Lindholm neuvoo.
Jo vuosia vedottu leikkausjonoihin
Lääkäriliiton edustaja ymmärtää hoitohenkilöstön närkästyksen, jos kirurgeille vuosi toisensa perään on maksettu palkankorotus, jonka peruste on aina leikkaustoiminnan tavanomaista korkeampi tuottavuus.
– Ehkä herättää ihmetystä, että minkä takia yksi ryhmä saa [palkankorotusta]. Onhan se ihan totta, että yhteistyötähän siellä tehdään, eihän siellä yksinään sitä työtä tehdä, Laura Lindholm toteaa.
Lindholm epäileekin, että Pohjois-Karjalan kirurgien vuotuinen palkankorotus liittyy enemmän erikoislääkäripulaan.
Olisi pitänyt kirjata perusteet toisin. Juha Mustonen
– On haluttu pitää kyseiset erikoisosaajat siellä ja tilanne on silloin ratkaistu siltä pohjalta, neuvottelujohtaja arvelee.
Myös johtajaylilääkäri Juha Mustonen tajuaa hoitohenkilöstön ärtymyksen.
– Kun on tiukkaa taloutta eletty ja nyt tämä tulee esille. Mutta tälle vuodelle ei ole kenenkään palkkoja nostettu siitä, mitä oli viime vuonna, tämä on ollut aikaisempien vuosien käytäntö, Mustonen korostaa.
Todellisuudessa kyse palkkaporkkanasta
Johtajaylilääkäri Juha Mustonen myöntää, että paremmalla palkalla on houkuteltu osaajia keskussairaalaan, kun rekrytointikilpailu on kovaa. Kirurginvirkoja on nytkin Joensuussa täyttämättä.
– Meillä on yleiskirurgian, urologian, ortopedian ja plastiikkakirurgian erikoisaloilla osaajista ihan merkittävä vaje. Jos me oltaisiin tässä vaiheessa täällä olevien kirurgien palkkaa laskettu, niin olisi jouduttu ongelmiin, Mustonen pelkää.
Määräaikaisuus puolestaan on Mustosen mukaan ollut ainoa tapa saada jo vuosia tarpeelliseksi katsottu rekrytointilisä toteutettua.
Meillä oli rekrytoinnin kanssa erittäin suuria ongelmia. Juha Mustonen
– Meillä oli rekrytoinnin kanssa erittäin suuria ongelmia ja silloinkin oli sääntö, että tämmöiset palkkarakenteet voitiin tehdä vain määräaikaisina, ei pysyvästi. Sen takia tämä kirurgien lisäpalkka on tehty tälle vuodellekin ihan samalla periaatteella, mitä on aikaisempina vuosina ollut.
Johtajaylilääkärin mukaan palkankorotusperusteluita pitää kuitenkin tulevaisuudessa miettiä uudelleen.
–Olisi pitänyt kirjata perusteet toisin, mutta silloin ei tiedetty, että juuri tämä kirurgien palkka-asia nousee julkisuuteen, Juha Mustonen sanoo.
Määräaikainen sopimus ei pakota jatkoon
Siun sote -kuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen sanoi Ylelle, että työntajan on pidettävä kiinni entisen sairaanhoitokuntayhtymän aikana sovitusta palkkajärjestelmästä. Pirskasen mukaan palkankorotus on vakiintunut osa tietyn lääkäriryhmän palkkausjärjestelmää, vaikka korotus on tehty joka vuosi määräajaksi.
Lääkäriliiton neuvottelujohtajan Laura Lindholmin mukaan määräaikainen palkankorotus ei kuitenkaan muodosta vakiintunutta käytäntöä eli työnantajaa sitovaa palkankorotusautomaattia.
Ei sitä kukaan estä, että seuraavana vuonna ei tehdä uudestaan sitä päätöstä. Laura Lindholm
– Jos päätös on tehty aina vuodeksi kerrallaan, niin se on ainoastaan sen määräajan kerrallaan voimassa. Ei sitä kukaan estä, että seuraavana vuonna ei tehdä uudestaan sitä päätöstä, kyllä siitä käsitykseni mukaan irti pääsee, Lindholm katsoo.
Hänen mukaansa palkankorotuksen perustelut ovat ratkaisevia.
Tuoreessa operatiivisen klinikkaryhmän kirurgien palkonkorotuspäätöksessä perustelut on kirjattu: "Sitoutuminen tavanomaista korkeampaan tuottavuuteen, jonka tavoitteena on jonoton sairaala vuoden 2018 lopussa."
– Yleinen asia on tietysti se, että ennen kuin päätöksiä tehdään niin pitää katsoa, onko peruste linjassa sen kanssa, minkä takia päätös tehdään, Lindholm toteaa.