Palovammakeskuksessa Jorvin sairaalassa on alkamassa kiireinen päivä. Toimenpidelistalla on pari leikkausta ja poliklinikan ylläpitoa. Osaston potilaat on tavattu kierroksella jo aiemmin aamun aikana.
– Parhaillaan me odotamme tänne uutta tehopalovammapotilasta, kertoo osastonylilääkäri Jyrki Vuola.
Suomen ainoassa palovammakeskuksessa hoidetaan vaikeat palovammatapaukset, henkilöt, joiden ihon pinta-alasta on palanut yli kaksikymmentä prosenttia. Tämä vastaa esimerkiksi noin reilun alaraajan kokoista pinta-alaa ihoa.
Vakavat palovammat vähentyneet
Vuosittain sairaalassa hoidettujen palovammapotilaiden määrä on vähentynyt Suomessa puoleen 1980-luvulta lähtien viime vuosiin asti. Osastonylilääkäri Jyrki Vuolan mukaan kaikissa länsimaissa on nähtävissä sama trendi. Vuola arvioi, että yhteiskunta on muuttunut turvallisemmaksi.
– Yksi syy tilanteen parantumiseen on esimerkiksi se, että lapsia valvotaan nykyisin tarkemmalla silmällä. Myös maatalouden supistuminen vuosikymmenten aikana on johtanut siihen, että maataloudessa usein syntyviä palovammoja ei enää tule niin usein, sanoo Vuola.
Miehet ja pojat palavat useimmin
Tilastot kertovat, että palovammoista kärsivät eniten miehet. Heidän osuustensa on noin 70 prosenttia tapauksista.
– Miehet viettävät vaarallisempaa elämää. Ehkä tämä liittyy miehen luonteeseen. Se on jotenkin hormonaalista, koska me nähdään se jo vuoden ikäisissä lapsissa, että pojilla on paljon enemmän palovammoja kuin tytöillä, sanoo Vuola.
Tyypillisesti alle kaksivuotiaiden palovammat ovat kuumavesivammoja. Lapset vetävät usein päälleen kuumaa vettä, puuroa, teetä tai kahvia.
– Lapset laittavat myös kätensä usein kuumalle uuninluukulle tai hellalle ja he eivät osaa vetää sitä nopeasti pois, kertoo Vuola.
Iän karttuessa noin viidestä ikävuodesta ylöspäin tulevat lasten elämään tulitikkuleikit ja teini-iässä taas on paljon junan katolle kiipeilijöitä, jotka saavat korkeajännitevammoja. Vuolan mukaan tulitikkuleikeissä ja junankatolla palovammoja saaneet ovat aina yleensä poikia.
Aikuisten palovammat
Aikuisiällä leikeistä syntyneet vammat ja kuumanestevammat ovat Vuolan mukaan varsin yleisiä. Kuumanestevammat ovat yleensä lievempiä ja suurin osa näistä hoidetaan avohoidossa ja terveyskeskuksissa. Palovammakeskukseen tulevat vaikeat ja vakavimmat tapaukset, kuten esimerkiksi asuntopaloissa vammoja saaneet potilaita, joilla on myös hengitystiepalovammoja.
– Sitten on ihan ikioma kuuman ilman aiheuttama vammatyyppi, jossa ihminen pyörtyy tai sammuu alkoholin vaikutuksesta saunaan. Siinä tulee puolessa tunnissa syvät palovammat, ikään kuin paistuu siellä saunassa. Nämä on hyvin vaarallisia vammoja ja meillä on näitä potilaita jatkuvasti täällä, kertoo Vuola.
Vaikeista palovammoista kärsivien kuolleisuus on noin 20 prosenttia.
Haastattelu keskeytyy puhelimen pirinään. Jyrki Vuola joutuu lähtemään kiireellä kohti leikkaussalia katsomaan juuri taloon saapunutta palovammapotilasta.
Lisää aiheesta: Hospitalized burns in Finland: 36 305 cases from 1980–2010