Globaalissa maailmassa tehdään joka päivä miljoonia lentomatkoja. Myös antibiooteille resistentit bakteerit siirtyvät yhtä vauhdikkaasti ihmisestä toiseen, eläimestä ihmiseen tai ihmisestä eläimeen. Ne voivat päätyä ihmisiin ja eläimiin myös ruoan mukana.
Matkalla bakteerit muuttuvat, koska ne käyvät jatkuvaa eloonjäämistaistelua muun muassa antibiootteja vastaan. Bakteerien evoluutio on nopeaa ja uusi bakteerisukupolvi voi syntyä jopa kahdessakymmenessä minuutissa.
Aiemmin superbakteerit tarttuivat meihin lähinnä sairaaloissa. Nyt niitä voi saada missä vain. Riskejä sisältyy etenkin lomamatkoihin, lemmikkeihin ja kokkailuun. Tässä vinkit, joilla voit yrittää välttää superbakteerin.
1. Ei turhia antibioottikuureja kotona eikä kaukomailla
Onko mielessäsi kaukomatka palmun alle? Lomareissu Thaimaahan, Intiaan tai muuhun trooppiseen lomakohteeseen voi tuoda mukanaan ikävän yllätyksen: superbakteerin.
Joka kolmas alhaisen hygienian maahan matkaava tuo mukaan antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin. Todennäköisyys on erityisen suuri silloin, jos on ottanut matkalla antibioottia.
Nyrkkisääntö kuuluu: matkaripuliin ei yleensä tarvita lääkäriä eikä antibioottia.
Myös ennen lomaa aloitettu antibioottikuuri on riski. Koska antibiootit siivoavat pois elimistön omaa bakteerikantaa, ne samalla avaavat oven muille bakteereille, esimerkiksi superbakteereille.
Nyrkkisääntö kuuluu: matkaripuliin ei yleensä tarvita lääkäriä eikä antibioottia. Suurin osa vatsataudeista korjaantuu nesteytyksellä ja loperadimilla, jota myydään kauppanimellä Imodium tai Loperamide.
Lääkäriin apuun kannattaa turvautua vasta, jos tauti vie voimat ja kuume nousee. Monissa rantakohteissa ripulista kärsivän turistin luo rientää valkotakki, jolla on mukanaan pika-apu: antibioottiruisku. Sen ottaminen tavalliseen matkaripuliin on useimmiten hätävarjelun liioittelua.
Meillä lääkärit eivät saa myydä lääkkeitä, mutta monissa maissa he tekevät lisäbisnestä kauppaamalla vaikkapa antibiootti-ruiskeita. Varmuuden vuoksi annettu lääke olla myös henkivakuutus, jolla lääkäri yrittää varmistaa, ettei potilas kuole.
Helsingin yliopiston vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa kävi ilmi, että tropiikissa matkaripulin takia hoitoon hakeutuneille tarjottiin poikkeuksetta antibiootteja, ja puolet potilaista oli saanut useampaa kuin yhtä laatua. Husissa on hoidettu potilaita, joille niitä on annettu seitsemää sorttia. Yksi syy tähän on luultavasti antibioottien heikentynyt teho kohdemaissa.
Todennäköisyys saada superbakteeri kasvaa heti Pohjoismaiden ulkopuolella. Euroopan tartuntatautiviraston mukaan jo Liettuassa ja Puolassa syödään antibiootteja paljon enemmän kuin meillä. EU:n kyseenalaista ykköspaikkaa pitää hallussaan Kreikka.
Pahin tilanne on Intiassa, jossa tuotetaan suurin osa maailman lääkkeistä. Siellä, kuten monissa muissakin maissa, antibiootteja voi ostaa ilman reseptiä. Riskialueita ovat myös Kaakkois-Aasia, Latinalainen Amerikka ja Afrikka. Sairaalaan joutuminen lisää todennäköisyyttä saada superbakteeri.
2. Älä ota katukoiraa ulkomailta – ainakaan Venäjältä
Suomessa elää noin 800 000 koiraa – yhä useammin lemmikki on perheenjäsen, jonka kanssa nukutaan ja suukotellaan. Juuri tässä piilee vaara.
Naamaa nuoleva lemmikki voi tartuttaa ihmiseen kohtalokkaan superbakteerin. Yksi syy on ihmisen ja koiran muuttunut suhde. Aiemmin nelijalkaiset olivat vahti- tai metsästyskoiria, nyt läheisiä asuinkumppaneita.
Suurin syy koirien, kuten ihmistenkin, antibioottiresistenssiin on antibioottien liiallinen käyttö.
Suomen lähes miljoonasta koirasta viisi prosenttia kantaa antibiooteille vastuskykyistä ESBL-superbakteeria. Paljon antibiootteja syöneissä iho- ja korvaoireisissa koirissa kantajia on enemmän. Eniten superbakteeria on ulkomailta tuoduissa katukoirissa. Esimerkiksi Venäjältä peräisin olevissa karvaturreissa jopa puolella on ESBL-suolistobakteeri, joka voi tarttua ihmiseen.
Eviran mukaan ongelma ei ole pieni, sillä tuontikoirien määrä on monikertaistunut. Viime vuonna Suomeen tuotiin yli kolme tuhatta koiraa, niistä tuhatkunta Venäjältä. Kodittomia koiria haetaan paljon myös Espanjasta ja Romaniasta.
Superbakteerien lisäksi katukoiriin liittyy muitakin eläintautiriskejä: ne voivat tartuttaa muun muassa raivotautia tai myyräekinokokkoosia, jotka ovat ihmiselle tappavia. Kaikkien Suomeen tulevien nelijalkaisten on oltava rokotettu raivotautia vastaan ja niille pitää antaa ekinokokkilääkitys. Eviran mukaan meille tuodaan myös laittomia koiria tai koiria väärillä papereilla.
Löytökoiratarhat voivatkin olla hautomoita, joissa resistentit bakteerit kasvavat ja siirtyvät koirasta toiseen muun muassa heikon hygienian takia.
Silti suurin syy koirien, kuten ihmistenkin, antibioottiresistenssiin on antibioottien liiallinen käyttö. Meillä niitä käytetään paljon enemmän kuin esimeriksi Ruotsissa, valistustyöstä huolimatta.
Eläinlääkäreitä kouluttava Merja Rantala on huomannut, että monet koiranomistajat vaativat lemmikilleen antibiootteja, vaikka useimpiin vaivoihin riittäisi paikallishoito. Joskus kaappiin jääneitä lääkkeitä annetaan koiralle omin päin, ilman eläinlääkärin lupaa. Hyväkuntoinen koira sairastaa vähemmän, joten lemmikin rokotukset kannattaa pitää ajan tasalla, hampaat kunnossa ja paino kurissa.
Vielä vuosituhannen vaihteessa nelijalkaiset söivät enimmäkseen kuivamuonaa, mutta nyt koirienkin oikeaoppisesta ravinnosta on alettu kiistellä.
Uusin trendi on raakaruoka, jonka uskotaan olevan terveellisempää kuin kuivamuona, tieteellinen näyttö kuitenkin puuttuu. Buumiin liittyy myös riski: raakaruokaa syövä eläin levittää todennäköisemmin superbakteeria mutta myös salmonellaa, kampylobakteereja ja loisia.
Etenkin ulkomailta tuoduissa lihoissa voi olla resistenssejä kolibakteereja. Raa`an lihan sisältämät bakteerit taas voivat tarttua kotiväkeen vaikkapa koiran ruokakupista, etenkin jos käsiä ei muisteta pestä.
3. Käytä raakaan lihaan eri veistä kuin salaattiin
Superbakteeri voi vaania myös kokatessa.
Keittiössä raa´at ja kypsät tuotteet pitäisi käsitellä eri välineillä. Esimerkiksi raakaa broilerinlihaa leikkaava veitsi on pestävä ennenkuin sillä voi pilkkoa salaattitarpeet.
Leikkuulauta on puhdistettava, eikä pelkkä kylmällä vedellä huuhtaisu riitä.
Myös kädet on pestävä raa´an lihan käsittelyn jälkeen. Leikkuulauta on puhdistettava, eikä pelkkä kylmällä vedellä huuhtaisu riitä. Kypsennys tappaa sekä ESBL- että MRSA-bakteerit, joita molempia on tavattu suomalaisissa lihoissa.
Viime keväänä julkaistussa Eviran tutkimuksessa kävi ilmi, että viidesosa kotimaisesta vähittäismyynnissä olevasta broilerinlihasta sisälsi antibiooteille vastuskykyisiä ESBL-bakteereja.
Riski bakteerin siirtymisestä ihmiseen on pieni, tosin esimerkiksi Hollannissa sen on arveltu aiheuttaneen ihmisille joitakin verenmyrkytyksiä. Suomessa ESBL:ää esiintyy EU-maista vähiten ja bakteerityypit ovat pääosin erilaisia kuin Hollannissa.
Myös Suomen sikaloissa MRSA-bakteeri on yleistynyt, mutta se päätyy harvoin kaupan sianlihaan. Vain muutama prosentti tuoreesta sianlihasta sisältää MRSA-bakteeria. MRSA:n ei tiedetä Suomessa tarttuneen ihmiseen sianlihan välityksellä.
Tartuntojen välttämiseksi tärkeintä on käsihygienia, mutta liialliseen bakteerikammoon ei ole syytä. Esimerkiksi antiseptisten tiskiaineiden ja käsidesien käyttö kotikeittiöissä on yleensä tarpeetonta.
Entä jos bakteeri iskee?
Jos päädyt superbakteerin kantajaksi, et todennäköisesti edes huomaa sitä. Useimmat terveet aikuiset kantavat superbakteeria autuaan tietämättöminä ja pääsevät siitä eroon muutamassa kuukaudessa.
Jo voitetuiksi luulleet taudit kuten kurkkumätä ja tuberkuloosi, voivat palata.
Riskejäkin on. Jos bakteerin kantaja sattuu saamaan virtsatietulehduksen, voi käydä niin, etteivät tavalllisimmat antiobiootit tepsi ja hoito pitkittyy. Pahimmillaan lääkettä ei enää löydy. Myös leikkauksiin sisältyy vaaroja: jos superbakteerin kantaja saa keuhkokuumeen voi sen hoitaminen olla hankalampaa kuin muilla ihmisillä.
Maailmanlaajuisesti antiobiooteille vastustukykyiset superbakteerit ovat vitsaus, jolta edes pienen Suomen asukkaat eivät ole turvassa. Jo tällä hetkellä 700 000 ihmistä vuodessa kuolee antibioottien heikentyneen tehon vuoksi. Tulevaisuudessa uhrien määrä voi nousta miljooniin.
Jo voitetuiksi luulleet taudit, kuten kurkkumätä ja tuberkuloosi, voivat palata tappavina ja elinsiirrot ja syöpähoidot käydä mahdottomiksi. YK:n entinen pääsihteeri Ban-Ki-moon on sanonut, että antibioottiresistenssi on perustavanlaatuinen uhka koko ihmiskunnalle. Väite ei ole liioittelua.
Juttua varten on haastateltu seuraavia asiantuntijoita:
Asko Järvinen, HUS tulehduskeskuksen infektiosairauksien ylilääkäri ja Suomen infektiolääkärit ry:n puheenjohtaja
Mari Kanerva, HUS tulehduskeskuksen infektiosairauksien osastonylilääkäri ja Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry:n puheenjohtaja
Anu Kantele, Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori
Merja Rantala, Helsingin yliopiston tarttuvien eläintautien osastonjohtaja ja erikoiseläinlääkäri
Anneli Myllyniemi, Eviran mikrobiologian tutkimusyksikön johtaja
Paula Kinnunen, Eviran Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osastonjohtaja