Onko poikalapsen ympärileikkaus uskonnon nimissä sallittua? Saako bussinkuljettaja käyttää töissä turbaania? Miksi Jehovan todistaja saa vakaumuksen perusteella vapautuksen asepalveluksesta, mutta totaalikieltäytyjä ei?
Nämä ovat viimeaikaisia esimerkkejä keskusteluista, joissa uskonnonvapaus, lainsäädäntö ja uskontojen perinteet ja rituaalit törmäävät. Asia nousi esiin viimeksi eilen perjantaina, kun Helsingin hovioikeus linjasi, että Jehovan todistajien vapauttaminen asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta syrjii totaalikieltäytyjiä.
Uskonto näkyy yhä enemmän katukuvassa
Uskonto tunkeutuu yhä enemmän politiikkaan ja arkeen, vaikka Suomi maallistuu. Näin käy muuallakin, kun Eurooppaan muuttaa lisää eri uskontokuntien edustajia. Myös vihapuhe, terroriteot ja pakolaisvirrat ovat tuoneet uskonnot poliittisen keskustelun ytimeen.
– Uskonnonvapaudella on Suomessa vahva, perustuslaissa määritelty suoja. Se perustuu YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja on toisen maailmansodan hirmutekojen peruja, sanoo teologian tohtori, pastori Leena Sorsa.
Hänen tuoreessa tutkimuksessaan pohditaan uskonnollisten tapojen ja julkisen tilan suhdetta Suomessa.
Clik here to view.
Suomessa erotaan kirkosta kiihtyvällä tahdilla, mutta Suomessa elää myös kasvava joukko ihmisiä, joille uskonnon ja sen rituaalien toteuttaminen on erityisen tärkeää. Esimerkiksi islaminuskoon liittyy paljon rituaaleja. Islaminuskoisten määrä kasvaa, ja he ovat Suomen toiseksi suurin uskontokunta.
Kielto ei toimi
Eri uskonnollisille ryhmille on annettu erityisoikeuksia, koska uskonnonvapauden turvaamista on pidetty tärkeänä. Esimerkiksi poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta ei ole Suomessa kielletty, vaikka esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu on vaatinut sitä. Viimeksi sama asia on noussut esiin Islannissa, jossa on vireillä lakiesitys ympärileikkauksen kieltämiseksi. Poikien ympärileikkaus kuuluu muun muassa juutalaisuuden ja islaminuskon perinteisiin.
– Neuvottelun tie on ainoa mahdollisuus uskonnonvapauskysymyksissä. Jos jotkut uskontoon liittyvät tavat kielletään kokonaan, ne eivät katoa, vaan siirtyisivät luultavasti maan alle, Leena Sorsa sanoo.
Clik here to view.
– Lait ovat kaikille samat, mutta joissakin uskonnollisissa yhteisöissä ajatellaan, että uskonnon lait menevät edelle. Sen vuoksi tarvitaan sovittelua ja keskustelua siitä, missä rajat kulkevat, mitä hyväksytään ja millä perusteella.
Uskontoon liittyvää häirintää esiintyy myös Suomessa
Kun uskonnonvapaus ja lainsäädäntö törmäävät, ratkaisuja haetaan tapaus tapaukselta.
Suomessa on usein päädytty siihen, ettei uskonnollisen perinteen toteuttamista ole kielletty kategorisesti. Sairaanhoitaja saa työskennellä huntu päässä, ellei työ vaadi erityistä suojavaatetusta. Turbaani voi kuulua työasuun, jos bussinkuljettaja niin haluaa.
Euroopan Unionissa jäsenmaat päättävät pitkälti itse uskonnonvapauteen liittyvistä kysymyksistä, kertoo kirkkohistorian professori Matti Kotiranta Itä-Suomen yliopistosta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi kannella uskonnonvapauteen liittyvissä asioissa, mutta se ei voi valvoa, miten sen linjauksia toteutetaan jäsenmaissa.
Clik here to view.
Viime vuosina ihmisoikeustuomioistuin on linjannut esimerkiksi, että Sveitsissä muslimityttöjen pakollinen uimaopetus ei riko uskonnonvapautta ja että krusifiksit saavat edelleen koristaa italialaisten koulujen seiniä. Suomesta on kanneltu ihmisoikeustuomioistuimelle uskonnonvapausasioissa vain harvoin.
Teologian tohtori Leena Sorsan mukaan se kertoo siitä, että uskonnonvapauden asema on vahva. Sorsa muistuttaa kuitenkin, että Suomessakin esiintyy syrjintää uskonnon perusteella.
– Erityisesti islaminuskoiset ja juutalaiset joutuvat kärsimään häirinnästä, Sorsa sanoo.
Useimmin keskusteluun nousee uskonnollinen pukeutuminen – se kun näkyy päälle päin toisin kuin esimerkiksi ympärileikkaus. Leena Sorsa kertoo, että tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat uskonnolliseen pukeutumiseen melko neutraalisti. Kuitenkin musliminaisten koko kasvot peittävään pukeutumiseen suhtaudutaan kriittisesti. Siihen liitetään ajatus naisen alistetusta asemasta.
Erityisesti islaminuskoiset ja juutalaiset joutuvat kärsimään häirinnästä. Leena Sorsa
– Olisi tärkeää kuulla myös puheen kohteita, hunnutettuja naisia. Jokaisella on oikeus valita pukeutumisensa.
– Lainsäädäntö lähtökohtaisesti tukee uskonnollisen pukeutumisen näkymistä. Meidän täytyy myös arjessa ehdottomasti pystyä turvaamaan se, että julkisissa tiloissa saa näkyä ihmisten erilaisuus, Sorsa toteaa.
Laki ei määrittele radikalismia
Uskonnonvapauskysymykset ovat nousseet esiin myös terroritekoihin liittyvän uskonnollisen radikalismin vuoksi.
Professori Matti Kotiranta huomauttaa, että rikoslaki puuttuu terrorismiin ja sen suunnitteluun, mutta missään laissa ei ole määritelty radikalismia. Lain mukaan uskonnollinen yhteisö saa itse päättää opistaan ja siitä, ketä yhteisöön hyväksytään jäseneksi.
Kotirannan mukaan uskonnollinen radikalismi on Suomessa marginaalista ja koskee yksittäisiä ihmisiä.
– Suomen islamilainen yhteisö on maltillinen ja on useissa yhteyksissä tuominnut radikalismiin liittyvän väkivallan, Kotiranta sanoo.