Kalpea nuken ylävartalo makaa muovipeitteen alla lannistettuna. Vähäeleinen näky kertoo jo sen – Croak on masentunut.
Tunnelmaa vahvistaa salin täyttävä synkkä melodia.
Nukketeatterioopperan kohtaus on lähellä pistettä, joka avaa juonen kriittisimmät käänteet katsojalle. Silloin pettymyksistä tarpeekseen saanut Croak tekee sopimuksen paholaisen kanssa.
Murha kauniista äänestä
Pohjoismaiden suurin nukketeatteriooppera Croak saa ensi-iltansa Porissa maaliskuussa. Kahta viikkoa aiemmin kansainvälinen esiintyjäryhmä harjoittelee vihdoin yhdessä.
Nuket eivät ole vielä saaneet maalia pintaansa eikä orkesteri ole saapunut paikalle, mutta esitys toimii pelkistetyssä muodossaankin. Katsojalle ei jää epäselväksi, kuinka paholainen ottaa vallan.
Tarina pohjautuu vanhaan slaavilaiseen legendaan sir Halewynistä. Hän oli ruma ja onneton mies, joka toivoi kovasti rakkautta ja huomiota itselleen. Kun sitä ei muuten irronnut, teki hän sopimuksen paholaisen kanssa.
Paholainen antoi hänelle kauniin äänen ja ulkomuodon, joilla hän pystyi viettelemään naisia. Sopimuksen toinen puoli oli traagisempi. Uudet ominaisuudet olivat katoavaisia ja niiden säilyttämiseksi sir Halewynin, eli tässä tapauksessa lordi Croakin piti tappaa naiset.
Tällaista ei ole ennen nähty
Nukketeatterioopperaa on työstetty jo useita vuosia. Sen alkuperäisen säveltäjän, Jouni Kaipaisen kuolema muutti lopputulosta merkittävästi. Uudet säveltäjät, Markku Klami ja Maria Kallionpää, aloittivat työnsä täysin alusta, koska Kaipaiselta ei jäänyt nuotteja.
– Hän työsti teosta pitkälti sanallisesti. Kun nukkesuunnittelija ja ohjaaja sitten kuulivat uuden sävellyksen, meni visuaalisuuskin uusiksi. Kyllä tämä on nyt aika lailla erilainen teos kuin mitä Kaipaisen kanssa suunniteltiin, oopperan tuottaja Tuuli Penttinen-Lampisuo toteaa.
Hän uskoo nukketeatterioopperan kiinnostavan yleisöä myös Suomen rajojen ulkopuolella. Vastaavassa mittakaavassa tuotetut teokset ovat harvinaisia koko Pohjoismaissa.
Croakin tekijäryhmä on suomalais-venäläinen, mutta esityskielenä on englanti. Yleisö voi seurata juonta myös tekstityksen avulla. Penttinen-Lampisuo vakuuttaa, että teoksen vaikeutta ei kannata pelätä. Nuket kuljettavat tarinaa helppolukuisesti.
– Teos on niin visuaalinen. Varsinkin, kun saamme vielä valot ja muovit kunnolla käyttöön ja nukeille vaatteet. Suomessa ei ole tällaista nukketeatteria ennen nähty. Uskon, että monen ennakkoluulot oopperasta karisevat tämän nähdessään, Penttinen-Lampisuo toteaa.