Toukokuussa 2004 Eero Salmijärven kunto heikentyi. Hän tunsi itsensä väsyneeksi ja nukahti vähän väliä ilman kunnollista syytä. Ihoon tuli mustelmia ympäri kehoa.
Salmijärvi hakeutui lääkäriin, joka kertoi miehen sairastuneen agressiiviseen leukemiaan. Elinaika laskettiin kuukausissa. Elämä romahti ja tummat varjot täyttivät mielen.
– Se oli pysäyttävä hetki. Kuin olisi kulkenut sumussa. Eletyn elämän filmi pyöri nopeasti verkkokalvoilla, kun henkinen shokkitila iski, muistelee Eero Salmijärvi.
Pelastava enkeli löytyi läheltä. Salmijärven vanhempi veli Jouko oli luovuttanut jo aiemmin kantasolurekisteriin näytteen.
Näyte oli juuri oikeaa kudostyyppiä ja sopi pikkuveljen hoitoihin, jossa veljen luuydinneste laitettiin Eeron verenkiertoon. Elokuusta joulukuuhun kestänyt kantasoluhoito sytytti Eero Salmijärven liekin uudelleen.
– Oli uskomattoman hienoa, että veli sai pelastaa jonkun elämän. Hoito kulki kuin juna radallaan, vaikka vaikeuksiakin oli, sanoo Eero Salmijärvi.
Auttaminen tulee sydämestä
Eeron kantasolullaan pelastanut isoveli Jouko Salmijärvi on pitkän linjan verenluovuttaja: hänellä on takanaan yli kaksisataa luovutuskertaa kantasolujen luovutuksen lisäksi.
Hänen auttamishaluna tulee sydämestä, kunniavelkaa auttaja ei tunne. Yllätys oli, että kantasolusiirrettä tarvitsi juuri oma veli. Toinen yllätys oli, että Jouko oli ainoa kahdeksasta sisaresta, jonka siirre oli yhteensopiva Eerolle.
– Kyllä veljen auttaminen tuntui hyvältä – osa minua jatkuu Eeron kautta, kyynelehtii Jouko Salmijärvi.
Veljesten suhde lähentyi entisestään heti operaation jälkeen. Nykyään he voivat nimittää toisiaan veriveljiksi. Vaikutus molempien elämään on ollut suuri, monet hienot matkat ja retket olisivat muuten jääneet tekemättä.
– Lahja jonka olen Joukolta saanut, on niin uskomaton, että ei sitä voi sanoin kuvata. Se on enemmän kuin lottovoitto. Olen ikuisesti kiitollinen, kyynelehtii puolestaan Eero Salmijärvi.
Kantasolurekisteristä viimeinen apu kun muut keinot eivät auta
Eerolla oli diagnoosin tullessa annettu elinaikaa vain muutama kuukausi. Siksi oli onni, että veljen oikeaa kudostyyppiä ollut kantasolusiirre oli rekisterissä valmiiksi selvillä. Siksi kaikki kävi nopeasti. Muuten etsintää olisi pitänyt laajentaa ensin omaan sukuun, mahdollisesti muihin suomalaisiin ja lopuksi ulkomaille.
40 000 suomalaista on antanut tietonsa Veripalvelun ylläpitämään kantasolurekisteriin. Rekisteristä löytyy luuydin-, veren kantasolu-, istukkaveri- tai lymfosyyttisiirteiden mahdollisia luovuttajia.
Rekisteristä haetaan apua pääasiassa korkean riskin leukemioiden hoitoon ja muiden vaikeiden luuytimen tautien hoitoon.
– Näitä pelastustarinoita luovutuksesta syntyy joka vuosi noin sataviisikymmentä. Niistä kolmannes on sukulaissiirteitä ja loput rekisterisiirteitä, joista kaksi kolmasosaa tulee ulkomailta, sanoo Veripalvelun viestintä- ja henkilöstöjohtaja Willy Toiviainen.
Kantasoluja kerätään ja kuljetetaan ympäri maailmaa
Suurin osa siirteistä on veren kantasolusiirteitä. Istukkaveri- ja luuydinsiirteiden osuus on yhteensä vain viidennes.
Veren kantasolujen kerääminen on suhteellisen yksinkertaista. Luovuttajan veri ajetaan keräyslaitteen läpi kolmeen kertaan, jolloin verestä saadaan tarpeeksi kantasoluja. Tähän menee muutama tunti kahtena peräkkäisenä päivänä. Luovuttaja saa sairauslomaa toimenpiteen ajaksi.
Luuydinsiirre imetään neulalla lantioluun yläpuolelta nukutuksessa. Luuydinsiirteet menevät pääasiassa lapsipotilaille. Istukkasiirre otetaan istukasta synnytyksen jälkeen ja pakastetaan odottamaan käyttöä.
Kantasolurekisteri on maailmanlaajuinen. Sopiva luovuttaja on yleensä lähellä, valtaosassa tapauksia luovuttaja on sukulainen. Ne kuolemanvakavasti sairastuneet, joille ei löydy sukulaisluovuttajaa, ovat kantasolurekisterin varassa.
Suomesta kantasoluja viedään pääasiassa Saksaan, Ruotsiin, Viroon, Kanadaan ja Englantiin. Suomalaisilta luovuttajilta kantasoluja lähtee maailmalle vuosittain tusinan verran.
Suomeen taas tuodaan kantasoluja Saksasta, Yhdysvalloista, Englannista, Puolasta, Ranskasta ja Ruotsista. Vuosittain noin 40 suomalaista potilasta saa avun Euroopasta ja muualta maailmalta.
Puhuminen auttoi pääsemään yli
Eero Salmijärvi selviytyi henkisesti tilanteesta puhumalla. Saatuaan tietää sairaudestaan hän soitti kaikki kaverinsa läpi ja kertoi heille asiasta.
Vaimolleen hän soitti Eurooppa kolmosen kappaleen “Älä unohda minua”. Myöhemmin vaimo puolestaan teki miehelleen matkakirjan, jossa koko matka syöpädiagnoosista parantumiseen käydään kuvin ja sanoin läpi. Nämä kaikki pienet teot auttoivat pääsemään asian yli ja elämässä eteenpäin.
– Olen niin onnellinen, että olen käynyt läpi sen matkan, koska tunnen olevani henkisesti paljon vahvempi. Ei tarvitse valittaa, jos on sormi vähän kipeä, sanoo Eero Salmijärvi.
Huumori on auttanut matkalla paljon. Meilahden sairaalassa hoitojen aikana vietetyt yksinäiset hetket herättivät Salmijärvessä asuvan leikkisän pikkupojan: tylsinä hetkinä hän paineli soittokelloa ja juoksutti hoitajia, koska oli niin yksinäinen.
Jokainen perusterve voi luovuttaa kantasolujaan rekisteriin. Luovuttaminen on turvallista, mutta fyysisesti rankkaa. Siksi toive on, että luovuttajat olisivat nuoria. Rasitus on kova, jos näyte kerätään luuytimestä.
– Perusterve, alle 40-vuotias palautuu operaatiosta nopeammin, sanoo Willy Toiviainen.
Oman sopivuutensa veren kantasolujen luovuttajaksi voi testata itse osoitteessa www.sovinkoluovuttajaksi.fi.
Kantasolurekisteriin liittyminen tapahtuu nykyään netissä https://www.veripalvelu.fi/kantasolurekisteri/liity-rekisteriin/nain-liityt