Tuuli puskee kylmänä poskille Lappajärven jäällä, kun yrittäjä ja kalastaja Seppo Luoma lähtee kokemaan verkkojaan. Menopelinä on mönkijä ja sen taakse on asennettu aggregaatti, joka antaa jäällä voimaa kalastusteltan lämmittimelle. Edessä on parin kilometrin jäämatka keskelle Lappajärven selkää. Perillä odottaa teltta ja sen sisällä avanto, josta päästään käsiksi verkkoihin.
Talvikalastajat ovat työskennelleet iät ajat hyisissä olosuhteissa, mutta Seppo Luoma yhteistyökumppaneineen on kehitellyt koneellisen talvikalastusjärjestelmän helpottamaan arktista ammattia. Järjestelmään kuuluvaa telttaa kuljetetaan avannolta toiselle.
– Työlämpötila teltassa on noin 15-20 astetta plussalla. Kone vetää verkot jään reunalle ja kone vetää verkot takaisin jään alle. Fyysinen työ on eliminoitu aika pitkälle pois, se kulminoituu siihen kalan irrottamiseen, Seppo Luoma tiivistää sanoiksi menetelmäänsä.
Tämä lienee maailman ainut koneellistettu talvikalastusjärjestelmä. Seppo Luoma
– Tämä lienee maailman ainut koneellistettu talvikalastusjärjestelmä. Tässä on kaksi verkkoa yhteen suuntaan kokemisavannolta ja vastakkaiseen suuntaan kaksi eli yhteensä 240 metriä verkkoja.
Ennen kuin ammattikunta hiipuu
Seppo Luoma laskee, että Suomessa on enää vain noin 150 ammattimaista sisävesikalastajaa. Ennen kuin ammattikunta hiipuu, jotain on tehtävä.
– Nämä ovat tosi kovat olosuhteet, jos ajatellaan 15–20 astetta pakkasta ja tuulta. Ei se oikeastaan ole enää inhimillistä. En yhtään ihmettele, että tänne on vaikea saada uusia ihmisiä, nuoria etenkin.
Seppo Luoma on kehitellyt talvikalastusta viitisen vuotta. Nyt hän etsii alihankkijaa teltantekijäksi ja koneet ovat menossa sarjatuotantoon, mutta miksi ikivanhaa ammattia helpotetaan vasta nyt?
– Ei varmaan niin voi sanoa, ettei minkäänlaisia, mutta harvassa ovat innovaatiot. Uskon, että 95 prosenttia toimii ihan diagonaalimenetelmällä eli ollaan täysin sään armoilla ja vedetään käsin verkot jään reunalle ja vedetään ne käsin takaisin jään alle. Se on kova laji.
Seppo Luoman mukaan verkkokalastuksen koneellistamisessa ei ole kyse vain työskentelyolosuhteiden helpottamisesta, vaan koneet tuovat työhön myös tehoa.
– Koneilla saavutetaan kaksin- tai jopa kolminkertainen teho perinteisiin kalastusmenetelmiin verrattuna. Koneiden tuoma teho on merkittävä sekä kesällä kalastettaessa että talvikalastuksessa, Seppo Luoma tietää.
Muutosvastarintaa vastaan
Seppo Luoma myöntää, että kotimaassa markkinat ovat rajalliset talvikalastuslaitteille. Hän myös uskoo, että käsityöstä on vaikea siirtyä muihin menetelmiin.
– Ihmistä hallitsee muutosvastarinta, joten ei uusiin systeemeihin helpolla lähdetä. En tiedä, miksi kalastuksessa on tuudittauduttu siihen, että tehdään niin kuin on aina tehty. Sehän on terveydellinenkin kysymys. Jos näistä hommista aikoo eläkkeelle mennä, niin kyllä tähän joku järki pitää tulla.
Seppo Luoma uskoo kuitenkin laitteisiinsa.
– Tänä vuonna myydään aika monta konetta ja on jo myytykin, vaikkei vielä oikeastaan olla edes näitä markkinoitu.
Koneellisen talvikalastusjärjestelmän kehittäjä ei voi hakea patenttia laitteilleen.
Jos näistä hommista aikoo eläkkeelle mennä, niin kyllä tähän joku järki pitää tulla. Seppo Luoma
– Peltomäen Tapio on tämän suunnitellut vajaa kymmenen vuotta sitten. Sitä myytiin vaan noin kahdeksan kappaletta. Jostakin syystä se jäi torsoksi. Ostin sen koneen aikanaan ja lähdin kehittämään järjestelmää siitä eteenpäin.
– Se on nyt monella tavalla erilainen ja siihen liittyy erilaisia apuvälineitä ja komponentteja. Nyt sen hyödyntäminen on tapissa. Siinä on voimakkaampi ja nopeampi moottori. Se on vaatinut pitkän testauksen ja tutkimisen, että on päästy tähän vaiheeseen. Nyt se on hyvässä mallissa, Seppo Luoma myhäilee.
Särkikaloja elintarvikkeiksi
Lappajärven Pelle Pelottomalla on monia muitakin laitekehityksiä vireillä kalastuksen helpottamiseksi. Parhaillaan testataan verkkojen vientilaitetta ja kehittelyn alla on myös monikäyttöinen kalastusvene.
Seppo Luoma on yhteistyökumppaneittensa kanssa kehitellyt myös särkikalastukseen soveltuvaa katiskaa. Luoma näkee särkikalojen kalastuksella elintarvikekäyttöön suuria mahdollisuuksia koko kalataloudelle. Viime vuosiin saakka särkikaloja on pyydetty vesistä lähinnä vesistöjen fosforikuorman vähentämiseksi.
Särkikalojen kalastus elintarvikekäyttöön on vauhdittunut esimerkiksi juuri Sepon kotijärvellä. Lappajärvellä kalojen välitys ja logistiikka hoituvat jo hyvin.
Toiminnanjohtaja Marko Paloniemi Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksesta arvioi, että Lappajärvellä jo toistakymmentä kalastajaa pyytää särkeä elintarvikekäyttöön. Särkikalojen elintarvikekalastus on Marko Paloniemen mukaan käynnistymässä Etelä-Pohjanmaalla myös Ähtärinjärvellä. Särkikalojen käyttö elintarvikkeiden valmistuksessa on kasvamaan päin myös koko valtakunnassa.
– Kalaa täytyy saada riittäviä määriä kasaan, jotta sen jatkojalostaminen on kannattavaa. Kala pitää saada myös järveltä jalostajalle eli ketju pitää toimia. Nämä kulmakivet kun saadaan hoidettua, silloin homma pääsee käyntiin, Marko Paloniemi arvioi.
Särkikaloja on yleensä pidetty vähäarvoisina ja ruotoisina kaloina, joita ei kotikeittiöissä arvosteta.
– Todellisuudessa särkikalat ovat maultaan aivan yhtä hyviä kuin muutkin kalat. Erityisesti jos ne pyydetään kylmän veden aikaan, jolloin makuhaittoja ei yleensä esiinny, Marko Paloniemi jatkaa.
Parhaat saaliit tammikuussa
Seppo Luoma on saanut tällä kertaa verkkonsa koettua. Saaliina on komea joukko kuhia ja pari haukiherraa, niin kuin kalastaja niitä kutsuu. Helmikuinen saalis on kohtuullinen, mutta ei sellainen, mitä kalastaja toivoo.
Seppo Luoma sanoo, että olisi pitänyt olla enemmän asialla heti tammikuussa, mutta hänen aikansa on kulunut laitekehittelyssä ja toisekseen jäät olivat alkutalvesta niin kehnot, että verkkojen vienti niiden alle oli hankalaa. Kalastaja laittaa tältäkin osin toiveensa juuri kehittelemäänsä verkkojen vientilaitteeseen.
– Kehittelimme verkkonarun vientilaitetta, mutta siitä tulikin vahingossa verkkojen vientilaite. Siitä tuli niin tehokas, että se vie viidessä minuutissa 120 metriä verkkoja jään alle. Se oli todellinen yllätys. Se tulee merkittävästi nopeuttamaan verkkojen vientiä ja se on tärkeää juuri silloin, kun kausi alkaa. Saaliit ovat jopa viisinkertaisia alkuviikkoina.
Seppo Luoma on valmis palaamaan jäältä kotiin. Verkot kalastaja työntää pakettina takaisin avantoon laskeutumaan ja leijumaan. Kone vetää ne paikoilleen.
Kalansaalis saa päälleen jäätä. Fileerauksen jälkeen ne lähtevät ravintoloihin, mutta normaalisti suurin osa Seppo Luoman kaloista päätyy isoille tukkuliikkeille.