Ruotsinsuomalaisten tavallisimmat sukunimet eivät suinkaan ole Korhonen ja Virtanen vaan Johansson ja Andersson. Selitys löytyy siitä, että suomalaiset ovat naimakauppojen kautta saaneet tyypillisiä ruotsalaisia sukunimiä.
Ruotsin radion SR Sisuradion Ruotsin tilastollisen keskustoimiston SCB:n tietoihin pohjautuva kartoitus osoittaa, että ruotsinsuomalaisista on tullut monella tapaa hyvin kantaruotsalaisten kaltaisia eli lempinimeltään "svenssoneita".
Ruotsissa asuu nykyisin SCB:n mukaan 719 000 suomalaistaustaista. Tämä tarkoittaa sitä, että joka neljännellätoista Ruotsissa asuvalla on ainakin yksi Suomessa syntynyt vanhempi tai isovanhempi tai sitten hän on itse syntynyt Suomessa.
Ruotsinsuomalaisia asuu aivan koko Ruotsissa, mutta eniten pohjoisen Norrbottenissa, Pohjanlahden rannikkopaikkakunnilla sekä Tukholmaa ja Göteborgia ympäröivillä seuduilla. Mälanrinlaaksossa Tukholmasta länteen sijaitsevaa Eskilstunaa kutsutaan epävirallisesti ruotsinsuomalaisten pääkaupungiksi.
Sisuradion kartoitus tuo esiin, että suomalaistaustaiset työskentelevät pitkälti samoissa ammateissa kuin kantaruotsalaisetkin. Erityisen tyypillisiä ammatteja ruotsinsuomalaisilla ovat alihoitaja [vastaa lähinnä perushoitajaa], hoitoapulainen, metalliteollisuuden koneenkäyttäjä ja varastotyöntekijä.
Tavallisin nimi on Ritva Johansson
Kaikkein tavallisin ensimmäisen polven ruotsinsuomalainen nimi on Ritva Johansson. Sisuradion haastattelema Länsi-Ruotsin Boråsissa asuva Ritva Johansson naurahtaa, että "on hauskaa olla tyypillinen".
63-vuotias Johansson muutti aikoinaan Boråsiin perheensä kanssa Meri-Lapin Tervolasta.
– Täällä Boråsissa asui jo joitakin meidän kylältä, siksi päädyimme tänne. Täällä olemme siitä lähtien asuneet, kaikki sisarukseni ja vanhempani. Borås tuntui heti kodilta.
Ritvan lisäksi tavallisia Suomessa syntyneiden etunimiä ovat Marko, Kari ja Tuula. Sen sijaan heidän lastensa, eli toisen polven ruotsinsuomalaisten etunimet eivät usein paljasta suomalaista alkuperää. Tavallisimpia nimiä heillä ovat Maria, Anna, Mikael ja Peter. Kolmannen polven ruotsinsuomalaisten yleisimmät nimet ovat Emma, Elin, Alexander ja Marcus.
"Suomalainen tausta merkitsee minulle todella paljon"
Vaikka henkilön nimestä ei usein voikaan päätellä, että kyseessä on suomalaistaustainen ihminen, monille suomalainen identiteetti on kuitenkin edelleen tärkeä. Sisuradion haastattelema eskilstunalainen Sebastian Laneby vakuuttaa, että "suomalainen tausta merkitsee hänelle todella paljon".
– Suomen kielen olen melkein kokonaan menettänyt. Isoisäni kanssa puhumme ruotsin, englannin ja suomen sekamelskaa.
Toiset puolestaan, kuten Uumajassa asuva Petra Maria Johansson, eivät tuo suomalaisuuttaan esiin.
– Yleensä, jos joku kysyy, että mistä olen kotoisin esimerkiksi ulkomailla, vastaan automaattisesti, että olen ruotsalainen.
Lisää aiheesta:
Puukko, pullo ja puistonpenkki – toisen polven ruotsinsuomalaiset pyristelevät irti stereotypioista
Analyysi: Finnjävelien lastenlapsilla on hyvin vähän suomenkielistä opetusta