Oireapu-palvelussa esimerkiksi flunssapotilas syöttää tiedot vaivoistaan sähköiseen palveluun. Jos tapaus osoittautuu tekoälyn mielestä kiireelliseksi, ruudulle lävähtää kehotus soittaa 112 tai lähteä päivystykseen.
Muussa tapauksessa terveydenhoidon ammattilaiset arvioivat jatkotoimet saadessaan Oireapuun annetut tiedot eteensä. Lopputulos voi olla itsehoito-ohje, laboratoriolähete tai aika hoitajalle tai lääkärille.
Kiireettömissä tapauksissa asiakkaaseen otetaan yhteys kahden vuorokauden sisällä. Kiireellisiksi katsotuissa tapauksissa potilaan pitää itse soittaa tai mennä päivystykseen.
Suomalaisen yrityksen toimittama sähköinen asiointipalvelu on käytössä yli 50 terveyskeskuksessa ei-kiireellisessä hoidossa. Yhteispäivystyksen eli päivystyksellisen hoidon osalta järjestelmää pilotoidaan nyt Keski-Pohjanmaalla.
– On mielenkiintoista nähdä, miten tekoäly taipuu tunnistamaan päivystyksellistä hoitoa tarvitsevan oireet, sanoo Soiten päivystys- ja diagnostiikkapalvelujen palvelualuejohtaja Kaija-Riitta Suonsyrjä.
Diagnoosin tekee aina ihminen
Suonsyrjä muistuttaa, että Oireavun on tarkoitus olla avuksi esimerkiksi silloin, kun ihminen pohtii kotona, pitäisikö hänen lähteä käymään päivystyksessä vai ei.
– Tämä on tarkoitettu avuksi pähkäilyyn: älä pähkäile, vaan käytä Oireapua, sanoo Suonsyrjä.
Hän muistuttaa, että tekoäly ei tee diagnoosia, vaan sen tekee aina ihminen. Tietokone tekee päätelmiä hoidon tarpeesta ja sen kiireellisyydestä ihmisen vastausten perusteella.
– Ihminen voi itse sanoittaa ja kertoa oireensa ja järjestelmä ohjaa eteenpäin. Se on apuväline, mutta varsinaisen hoidontarpeen arvioinnin ja diagnoosin tekevät ammattilaiset, painottaa Suonsyrjä.
Listaa omat oireesi
Oireapu-palvelussa käyttäjä valitsee ensin ikänsä ja sukupuolensa ja klikkaa kuvasta, missä kohtaa vartaloa vaiva on. Kun valitsee ongelma-alueeksi esimerkiksi pään, palvelu tarjoaa erilaisia oireita nuhasta halvaukseen ja päänahan kutinasta puutumiseen. Tässä tapauksessa "oireet valitussa sijainnissa" -kohtia oli 14.
Lisäksi sovellus kysyy oireista muualla: onko hengenahdistusta, palan tunnetta, ripulia ja niin edelleen. Myös yleisoireet kartoitetaan: onko esimerkiksi kuumetta, huimausta, yleisvoinnin laskua tai ärtymystä.
Seuraavaksi esitellään vielä lisää oireita, joista pitää valita omaan oloon sopivat. Lisäksi potilasta kehotetaan valitsemaan sanat, jotka kuvaavat parhaiten hänen tilaansa: ovatko kivut tai muut oireet kovia, ovatko ne pahentuneet nopeasti, onko taustalla matkailua malaria-alueella ja niin edelleen. Sitten siirrytään sanalliseen kuvailuun oireista ja niiden kestosta.
Osoitteesta soite.fi/oireapu löytyvä palvelu on tarkoitettu aikuisille ja toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Potilaan palveluun syöttämät tiedot ohjautuvat suoraan valittuun toimipaikkaan, esimerkiksi lähimpään terveyskeskukseen tai hammashoitoon.
Palvelualuejohtaja Kaija-Riitta Suonsyrjä muistuttaa, että aiemmin ihminen on joutunut luettelemaan vaivojaan montakin kertaa: ensin puhelimessa ja sitten vastaanotolla. Nyt siihen kuluva aika poistuu.