Keski-Suomen käräjäoikeudessa on alkanut poikkeuksellinen ihmiskauppaoikeudenkäynti. Syyttäjän mukaan keskisuomalainen marjan- ja sienten poimintaa harjoittava yrittäjä värväsi Thaimaasta poimijoita Suomeen pakkotyöhön ja ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin.

Asianomistajia jutussa on 26.

Syyttäjä vaatii yrittäjälle yli kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Lisäksi miehen olisi maksettava joko vahingonkorvauksia tai vaihtoehtoisesti valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä vähintään 61 890 euroa. Lisäksi hänelle olisi syyttäjän mukaan määrättävä vähintään kolmen vuoden liiketoimintakielto.

Syytteen mukaan yrittäjä on alkuaan antanut poimijoille virheellisiä ja puutteellisia tietoja ansainnan mahdollisuuksista, työ- ja majoitusolosuhteista sekä heiltä perittävistä kuluista. Poimijoiden saavuttua yrittäjä on ottanut haltuunsa heidän passinsa ja paluulentolippunsa.

Yrittäjä on syytteen mukaan perinyt asianomistajilta päivittäisiä kuluja muun muassa majoituksesta, ruoasta, autojen vuokrasta, polttoaineesta, poimintavälineistä ja vuodevaatteista niin, että asianomistajat ovat loppujen lopuksi jääneet yrittäjälle velkaa.

Poimijoilla ei näin ole ollut muuta mahdollisuutta kuin jäädä yrittäjän maksulliseen majoitukseen, ja myydä päivittäin keräämänsä marjat ja sienet yrittäjälle tämän määräämällä hinnalla.

Syytteessä kerrotaan, että yrittäjä on ennakkotiedoistaan poiketen majoittanut poimijoita linja-autosta muunnettuun majoitustilaan. Entisessä linja-autossa on majoittunut parikymmentä henkilöä, sekä miehiä että naisia samassa tilassa. Majoitustilat ovat olleet vailla yksityisyyttä, ahtaat ja epäsiistit. Ruokailu- ja peseytymistilat ovat olleet puutteelliset ja likaiset.

Terveysviranomaisten tarkastuksen mukaan majoitustilat ovat olleet sellaiset, että niistä on voinut aiheutua käyttäjille terveyshaittaa. Pelastusviranomaisen tarkastuksessa taas todettiin turvallisuutta vaarantavia puutteita

Syytteen mukaan yrittäjä on teettänyt poimijoilla 12-15 tunnin työpäiviä ilman vapaapäiviä, ja poimijat ovat työskennelleet pääasiassa maksaakseen yrittäjän perimiä kuluja sekä matka- ja järjestelykuluihin otettua velkaa. Yrittäjä ei myöskään ole maksanut palkkaa sovitusti kaksi kertaa kuukaudessa, vaan määrännyt korvauksen maksettavaksi vasta työnteon päätyttyä.

Heinäkuussa 2016 Suomeen tulleet asianomistajat ovat hakeutuneet syyskuun lopulla ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Silloin kävi ilmi, että asianomistajat olivat saaneet erikseen pyytämällä yrittäjältä korvausta työstä, marjoista ja sienistä muutamista kymmenistä runsaaseen kahteen sataan euroon.

Vaihtoehtoisena syytteenä ihmiskaupalle on kaikissa 26 syytekohdassa törkeä kiskonta.

Työttömyyskassat ja Kela maksoivat viime vuonna työttömyysetuuksia lähes viiden miljardin euron edestä. Summa pieneni toissavuodesta kahdella prosentilla, Kela tiedottaa.

Kelan osuus potista oli yli 2,1 miljardia euroa. Työttömyyskassat maksoivat ansioturvaa noin 2,8 miljardin euron edestä.

Työttömyysturvamenot olivat viime vuonna jo toista vuotta ennätyksellisen suuret, Kela kertoo tiedotteessaan. Työttömyyskassat sen sijaan maksoivat ansioturvaa viime vuonna hieman toissavuotista vähemmän. Tätä selittää Kelan mukaan sekä korvattujen päivien väheneminen että keskimääräisen päiväkorvauksen pieneminen.

Viime vuonna Kela maksoi työttömyysetuuksia lähes 370 000 henkilölle. Heidän määränsä on kasvanut vuodesta 2010 yli 100 000:lla.

Kuitumateriaaleja valmistava Ahlstrom investoi neljä miljoonaa euroa uuteen läpivirtauskuivaimeen Karhulan tehtaallaan. Moderniin laitteistoon investointi parantaa kilpailukykyä, koska tuotanto sujuvoituu ja tuotteet ovat tasalaatuisempia. Yhtiön mukaan kuivauskapasiteetin lisääminen parantaa laatu-, ympäristö- ja turvallisuustasoa.

– Sijoitus tuo paljon etuja. Sen avulla pystytään nostamaan nopeutta, kunnossapitokustannuksen pienenevät, työturvallisuudesta huolehtiminen helpottuu ja energiatehokkuus paranee, luettelee toimitusjohtaja Pekka Helynranta.

Ahlstrom lisää tuotantokapasiteettiaan vastatakseen lasihuopatuotteiden kasvavaan kysyntään maailmalla.

Karhulan tehtaan nykyinen kuivain on ollut käytössä vuodesta 1986. Käyttöikänsä päähän tullut kuivain vaihdetaan uuteen, jonka on määrä olla käytössä ensi vuoden alussa.

– Työt ovat alkaneet jo valmistelevilla töillä. Asennus on joulukuussa, jolloin tulossa on noin kahden viikon seisokki, kertoo toimitusjohtaja Pekka Helynranta.

Ahlstomin Karhulan tehdas on osa konsernin Building & Wind -liiketoiminta-aluetta, joka valmistaa lasikuitumateriaaleja muun muassa vinyylilattioihin, tuulivoimaloiden roottorilavoihin ja veneiden runkoihin. Karhulan tehtaan lasihuovalle tärkein loppukäyttäjä on lattiamattoteollisuus.

Ahlstomin Karhulan tehdas työllistää 80 henkilöä. Investointi ei lisää työpaikkoja, mutta turvaa entiset.

Nuori tyttö sitoo koristossujensa nauhat, ottaa pallon kainaloonsa ja astuu kentälle. Kaikkien katseet kääntyvät, vaikka hän ei sano mitään. Lähes kaksi metriä pitkä, hoikka tyttö näyttää ulottuvine käsineen ja jalkoineen siltä kuin olisi syntynyt koripalloilijaksi.

Tyttö nostaa katseensa pallosta ja suuntaa sen määrätietoisesti kohti koria. Hän ottaa vauhtia ja lähtee juoksuun, pomputtaa palloa muutaman kerran matkalla. Korin alla valtava ponnistus, ja sinne uppoaa.

Suomalainen Awak Kuier on ehkä maailman ainoa 15-vuotias tyttö, joka osaa donkata.

– Se vaati aika paljon treeniä ja epäonnistuneita yrityksiä. Lopulta se onnistui, kun tarpeeksi monta kertaa kokeilin. Nyt se tulee jo ihan rutiinilla eikä ole vaikeaa, Kuier kertoo.

Joka päivä on treenejä. Se on joskus rankkaa, mutta on se hauskaakin. Awak Kuier

Valmentajien mukaan Kuierilla on kaikki edellytykset nousta suureksi tähdeksi koristaivaalle, jos hän jatkaa pelaamista.

– Hän on aivan huikea tapaus. Hänen sylivälinsä on sormenpäästä sormenpäähän mitattaessa yli kaksi metriä. Kun hän laittaa kädet sivuille tai ylös, ulottuvuus on valtava, sanoo nuorten maajoukkuevalmentaja Jussi Räikkä.

Pitkä perhe

Koripallo on kiehtonut tyttöä pienestä asti. Hänen koko perheensä – äiti, isä ja kuusi sisarusta – ovat erittäin pitkää väkeä. Kuierin perheen korkeus on yhteensä lähes 18 metriä, ja veljistä pisin on tasan kaksi metriä pitkä.

Kun neljä isoveljeä pelasivat korista, pikkusisko meni perässä.

– Olen aina pelannut kavereideni kanssa. Se oli niin kivaa, että aloin harrastaa pelaamista joukkueessa.

Kotkan Karhulassa asuva Kuier ilmestyi ensimmäistä kertaa Peli-Karhujen koristreeneihin 10-vuotiaana. Valmentajat hän vakuutti jo silloin. Viisi vuotta myöhemmin hän pelaa PeKan B-tytöissä ja välillä myös naisten edustusjoukkueessa.

– Huomaa hyvin, että naisten peleissä taso on huomattavasti kovempi.

Nuorten maajoukkueen vahvuuteen Kuier nousi viime vuoden alussa.

Nyt koristreenit vievät suuren osan tytön vapaa-ajasta.

– Joka päivä on treenejä. Sunnuntaisin meillä on peli, ja joskus saattaa olla peli naisten kanssa torstaisin. Se on joskus rankkaa, mutta on se hauskaakin.

Koulunkäynnin sovittaminen treeniaikatauluun on kuitenkin onnistunut hyvin ja perhe kannustaa kovasti. Awak on nyt perheen ainoa koripalloilija, sillä isoveljet ovat keskittyneet opiskeluun.

– Etenkin äiti ja isä tykkäävät, että pelaan. Kavereitakin ehdin tavata, koska monet heistä pelaavat korista. Meillä on myös Karhulassa iso kaveriporukka, joka on pysynyt lapsuudesta asti.

Huomio tuntuu oudolta

Varsinaisen pommin Kuier räjäytti pari viikkoa sitten NBA:n järjestämällä nuorten lupausten leirillä, kun NBA jakoi tytön donkkauksen sosiaalisessa mediassa. NBA:lla on yli 50 miljoonaa seuraajaa Twitterissä ja Facebookissa.

On myös sanottu, ettei saa kuvitella itsestään liikoja. Awak Kuier

Nuori tyttö hymyilee ujosti, on huomiosta hämillään.

– Se tuntui hyvältä, mutta samaan aikaan vähän oudolta. Valmentajat eivät hirveästi ole kehuneet, mutta on kannustettu tarpeeksi. On myös sanottu, ettei saa kuvitella itsestään liikoja.

Leiriltä Kuier sai oppia kehon hallintaan ja pallonkäsittelyyn.

– Siellä näytettiin pallonkäsittelyyn liittyviä juttuja, joita en ole Suomessa nähnyt. Palloa käytettiin osana erilaisia leikkejä.

Katse kohti Eurooppaa

Kuierin sukujuuret ovat Etelä-Sudanissa. Hän itse ei tosin ole siellä koskaan käynyt.

– Minulla on siellä sukua vieläkin. Olen syntynyt Egyptissä, josta muutimme Suomeen. Olin silloin parivuotias.

Nyt Kuier käy Helilän koulun yhdeksättä luokkaa. Hän aikoo lukioon, mutta sen jälkeen haaveissa siintää ammattilaisura.

– Olen ajatellut pelata koripalloa ammattilaisena. Haluaisin aluksi Eurooppaan pelaamaan. Haluaisin kuitenkin opiskella samalla. Sairaanhoitajan työ ehkä kiinnostaisi.

Tyttö heittää treenikassin olalleen ja lähtee vaihtamaan vaatteita. Seuraavat treenit odottavat jo huomenna.

Kuljetusalayrittäjä Timo Haavisto Nurmosta lähti tiistaita vasten yöllä töihin kello 2.30. Tukkirekkaa ajava Haavisto oli poikkeuksellisesti matkassa pakettiautolla ja ajaessaan kohti Tamperetta kolmostietä pitkin sai todistaa pelottavaa tilannetta.

– Liikenne ei ollut enää hallinnassa ja kymmeniä rekkoja oli pitkin tienpenkkoja. Osa oli jäänyt mäkiin kiinni, Haavisto kertoo.

Haaviston mukaan talvikunnossapito kolmostiellä oli täysin tekemättä Seinäjoelta Koskuelle saakka. Siinä tienhoitaja hänen mukaansa muuttuu, ja loppumatka Tampereelle olikin sitten käytännössä sulaa.

– Se ei ollut pelkästään ammattiliikenteen, vaan koko liikenteen halveksuntaa. Ei voi olla, että tilanne vaihtuu yllättäen niin, että rajan toisella puolella kelit on sulat ja sitten yllättäen ollaankin peilijäällä, Haavisto sanoo huolissaan liikenneturvallisuudesta.

Talvihoidon laadun tuntee renkaiden alla

Metsäalan kuljetusyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Lamminen kertoo, että yhdistyksessä on keskusteltu talvitienpidon huolestuttavasta laadusta. Huoli on valtakunnallinen.

– Olen keskustellut kollegojen kanssa ja hoidon heikkenemistä on havaittavissa koko valtakunnan tasolla. Emme ole ollenkaan tyytyväisiä tähän hoitotasoon, Lamminen sanoo.

Lammisen mukaan talvihoidon laadussa on alueellisia eroja. Sen tuntee renkaiden alla.

– Jos tieluokka säilyy, ei hoitoluokan taso saisi muuttua, vaikka urakka muuttuu. Mutta kyllä sitä on havaittu. Täytyy rehellisesti sanoa, että kyllä vaihtuvuuden huomaa, Lamminen sanoo.

Organisaatiot vastuuseen vaikka oikeudessa?

Metsäalan kuljetusyrittäjissä tyytymättömyys tiestön talvikuntoon on kasvanut sen verran suureksi, että nyt harkitaan järeämpiä toimia tienpitäjää vastaan.

– On väläytelty, että viedään joitakin asioita jopa oikeuden harkittavaksi, Hannu Lamminen sanoo.

– Ei tässä varmaan enää puhe auta. Sitä ja paljon julkisuutta on ollut pitkin talvea, ei se enää tunnu auttavan, sanoo myös Timo Haavisto, joka toimii yhdistyksen hallituksessa jäsenenä.

On väläytelty, että viedään joitakin asioita jopa oikeuden harkittavaksi. Hannu Lamminen

Aikataulua tai sitä, mitä yhdistys olisi valmis tekemään, Lamminen tai Haavisto eivät osaa sanoa. Eikä sitä, olisiko Metsäalan kuljetusyrittäjät ry:n lisäksi mukaan toimiin lähdössä muitakin kuljetusalan toimijoita.

– Asia ei ole välttämättä yksin metsäalan, mutta me koemme tämän ehkä ongelmallisimpana. Joudumme operoimaan koko tieverkon alueella alemmasta ylempään ja vuorokaudenajasta huolimatta, Lamminen sanoo.

– Toivoisin, että jonkinnäköinen selvyys saataisiin ja organisaatiot vastuuseen. Ei tämä ole enää relevanttia, että joudutaan operoimaan tielläliikkujien ja muun kustannuksella.

Palautetta tullut Liikennevirastoonkin

Liikennevirastossa kuljetusyrittäjien tyytymättömyys tiestön talvikunnossapidon tasoon tiedetään. Palautetta on tullut kuljetusammattilaisilta ja asiakaspalautejärjestelmään.

– Tämmöiset leudot talvet ovat juuri ongelmallisia, kun tieverkko saattaa olla kauttaaltaan kaljamalla. Leuto talvi vaatii päätiestöllä kaikkein suurimmat suolamäärät ja alemmalla verkolla liukkaudentorjunnat ja karhennukset. Viestiä on tullut tännekin päin, sanoo kunnossapidon hankinnan asiantuntija Heikki Lappalainen. Metsäalan kuljetusyrittäjien väläyttelemistä oikeustoimista hän ei ole kuullut.

Kritiikki siitä, että hoitoalueen vaihtumisen tuntee ajossa renkaiden alla, on Lappalaisen mukaan ikuisuuskysymys.

– Urakka-asiakirjoissa on alueurakoiden hoitajille velvollisuus pitää yhteyttä ja pyrkiä ajoittamaan toimenpiteet niin, että tämmöisiä [rajoja] ei tule, mutta se on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. Jos raja on jyrkkä erittäin turvallisesta erittäin liukkaaseen, se on vaarallinen, Lappalainen sanoo.

Hän muistuttaa, että tieverkolla voi olla tilanteita, joissa tilanne on surkea, vaikka toimittaisiinkin oikein ja toimenpideaikojen puitteissa.

Satojen tuhansien sanktiot

Liikennevirasto määrittää talvikunnossapidon laatuvaatimukset. Ne ovat lähtökohtaisesti samat koko maassa. Alueurakoissa voidaan määritellä kohteita, jotka nostetaan täsmähoitokohteina esille erityisesti.

– Esimerkiksi, jos puhutaan vaikka turpeennostosta. Kun tiedetään, että on ajoja, voidaan tieosuudelle kohdistaa normaalia enemmän toimenpiteitä, Heikki Lappalainen sanoo.

Lappalaisen mukaan urakat on tilattu ja se, mitä voidaan tehdä, on valvoa laatuvaatimuksia ja urakkojen toteuttamisia. Palaute, joka tienkäyttäjiltä tulee, kuullaan ja pyritään ottamaan huomioon. Urakoitsijoihin ollaan yhteydessä säännöllisesti ja asioista keskustellaan.

Alueurakat ovat niin tiukasti kilpailutettuja, että ei siellä paljon varaa ole sakkoja ottaa. Heikki Lappalainen

Tarvittaessa urakan tilaajalla on mahdollisuus sopimusasiakirjassa määriteltyihin sanktioihin. Sanktiot vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta noin kymmeneen tuhanteen tai jopa urakoitsijan vaihtoon. Heikki Lappalaisen arvion mukaan sanktioiden yhteissumma vuositasolla on noin 400 000 euroa.

– Euromääräiset sakot saattavat tuntua pieniltä, mutta alueurakat ovat niin tiukasti kilpailutettuja, että ei siellä paljon varaa ole sakkoja ottaa. Kyllä ne tuntuu ja näkyvät viivan alla, jos niitä alkaa urakoitsijalle tulla.

Ei täytä tienkäyttäjän vaatimuksia

Ovatko urakat sitten liian tiukasti kilpailutettuja?

– Tilaajan näkökulmasta on hyvä asia, kun yhteiskunnan varoja säästyy, kun on tiukka kilpailu. Koko kilpailutusketjun on oltava tehokas, että tiet ylipäätänsä pystytään hoitamaan tällä tavalla kuin ne nyt hoidetaan - sillä rahalla, mikä tänä päivänä talvihoitoon on koko maassa käytettävissä, Heikki Lappalainen sanoo.

Lappalaisen mukaan tienpidon toimintalinjoja ja laatuvaatimuksia tarkasteltiin perusteellisesti vuonna 2009. Sen jälkeen vaatimuksia ei ole ainakaan löysätty.

– Kaikilta osin se laatu ei tunnu tänä päivänä täyttävän tienkäyttäjän vaatimuksia. Pitää miettiä, onko meillä varaa lähteä sitä nostamaan. Kaikki nostot tietävät kustannuksia ja täytyy olla rahaa kohdistaa jostain muusta toiminnasta.

Pakilan voimistelijoiden uuden harjoitushallin eteisessä on otettava kengät pois, sillä oven taakse ei ole tulemista loskaisin saappain. Hallissa on liki 90 000 euroa maksanut lattia, jollaista ei Helsingistä muualta löydä.

Lattia on liian tavanomainen ilmaus. Puhutaan siis kanveesista, eli mattopäällysteisestä kimmoisasta harjoittelualustasta. Jotta sen erityislaatuisuus tulee maallikolle selväksi, on pakko hypätä vähän ja tuntea, miten lattia joustaa mukana.

Noin puolitoista vuotta sitten seurassa pantiin merkille, että moni voimistelijoista kärsi erilaisista jalkaterävammoista. Jopa ne, joilla oli niin sanotusti hyvät linjaukset eikä siksi altistavaa tekijää vammoille, olivat treeneistä sivussa.

Syy löytyi lattiasta tai oikeastaan sen alta. Seuran 1500 voimistelijaa treenasivat tiloissa, joissa parketti oli asennettu suoraan betonin päälle.

Lajissa, jossa ei käytetä kenkiä ja hypitään paljon, kova alusta on armoton. Jänteet, niiden kiinnityskohdat, nivelet ja jopa luut joutuvat koetukselle kun joustamaton alusta antaa elimistölle korostuneen iskun. Siitä seuraa ajan myötä rasitusvammoja, jotka voivat aiheuttaa isompiakin terveysongelmia esimerkiksi niveliin ja selkään.

Mitä kimmoisampi alusta voimistelijallaan on alla, sitä pienempi on mahdollinen loukkaantumisriski.

– Koska kaupungilla ei ollut mahdollisuutta auttaa, päätimme tehdä tämän itse, Pakilan voimistelijoiden puheenjohtaja Päivi Lehtovirta sanoo.

Pehmeä alusta on kovanluokan investointi

Sopivan harjoitustilan löytyminen muodostui haasteelliseksi. Lehtovirta kertoo, että lattiapinta-alaa niissä kaikissa neljässäkymmenessä tyhjillään olevassa teollisuushallissa kyllä riitti. Ongelmana olivat tilaa halkovat pylväät, jotka estävät joukkuevoimistelun laajat kuviot.

Nyt kun suuremmat massat ovat treenaamassa, olosuhdeasiaa on mahdollista viedä vahvemmin eteenpäin. Maria Laakso, pääsihteeri, Suomen voimisteluliitto

Malmilta löytyi onneksi Museoviraston vanha 700-neliöinen varastohalli, joka passasi voimistelijoiden tarpeisiin niin hyvin, että seura teki siihen kymmenen vuoden vuokrasopimuksen. Paikan nimeksi tuli TUPA, jolla tarkoitetaan turvallisempia ja parempia harjoitteluolosuhteita.

Lehtovirta laskee, että talkootunteja kanveesin ja hallin toisessa huoneessa sijaitsevan joustoparketin asentamiseen kului lähes 800.

Isoin työvaihe oli lattialevyjen alla olevien 10 500 nelionmuotoisen joustopalan leikkaaminen ja kiinnittäminen.

Rahat projektiin kerättiin lahjoituksina ja jonkin verran lainaakin otettiin. Seurassa uskotaan, että sijoitus voimistelijoiden turvalliseen harjoitteluun on ennen kaikkea vanhempien velvollisuus, mutta myös sijoitus tulevaisuuteen.

Moni seura rakentaa kanveesinsa talkoovoimin

Apua oman kanveesin suunnitteluun Pakilan voimistelijat saivat Suomen Voimisteluliitosta ja Kisakallion urheiluopistosta Lohjalta. Suomen ensimmäinen voimistelukanveesi asennettiin kuusi vuotta sitten nimenomaan Kisakallioon.

Sen jälkeen kanveeseja on rakennettu tiheällä tahdilla ympäri maata. Pääkaupunkiseudun ensimmäisen kanveesi otettiin viime syksynä käyttöön Espoon Olarissa.

– Nyt on selkeästi kanveesiboomi menossa. Monet seurat ovat lähteneet vuokraamaan tiloja ja rakentamaan sellaisia omatoimisesti, kertoo Suomen voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso.

Pelkästään Uudellamaalla on meneillään viisi rakennushanketta, joiden tavoitteena on saada paremmat harjoitusolosuhteet.

Se, miksi asiaan kiinnitetään huomiota vasta nyt, johtuu Laakson mukaan osaltaan siitä, että joukkue- ja rytminen voimistelu ovat kehittyneet lajeina viime vuosien aikana ja Suomen taso noussut ja sen myötä myös lajin suosio. Maan suurimpiin lajiliittoihin kuuluvaan Voimisteluliittoon kuuluu tätä nykyä yli 123 000 jäsentä. Se on Suomen suurin tyttöjen ja naisten liikuttaja.

– Toki aiemminkin on ollut ryhmiä ja yksilöitä, jotka ovat treenanneet paljon. Silloin on ollut kyse muutamasta, joten olosuhteiden muuttaminen ei ole ollut taloudellisesti mahdollista. Nyt kun suuremmat massat ovat treenaamassa, asiaa on mahdollista viedä vahvemmin eteenpäin.

Harjoitusolosuhteiden parantaminen on asia, joka on nostettu Voimisteluliitossa keskiöön ja osaksi liiton strategiaa.

– Edistämme asiaa määrätietoisesti. Jääkiekossa ja jalkapallossa on onnistuttu olosuhdeasioissa, nyt on meidän vuoromme. Rakentamalla kanveeseja, ehkäisemme loukkaantumisia, Laakso sanoo.

Ilman kanveesia voimisteleminen kuin jalkapalloa asvaltilla

Tunnetuin voimistelijoiden kehnoista harjoitteluolosuhteista kärsinyt urheilija on Suomea olympiatasollakin edustanut Katja Volkova. Hän ylsi rytmisessä kilpavoimistelussa viime kesänä Riossa sijalle 21, mikä on Suomen kaikkien aikojen korkein sijoitus lajissa.

Monelle tuli yllätyksenä kun 19-vuotias Volkova ilmoitti viime syksynä lopettavansa kilpauransa ja siirtyvänsä valmennuspuolelle. Hän oli puhunut jo pitkään harjoitteluolosuhteiden kurjuudesta pääkaupunkiseudulla.

Kanveesi on todella tärkeä meidän treenamiselle. Parantaa treenin laatua ja sen tuloksiakin varmasti Laura Waldmann, Pakilan voimistelijat

Hänen tasollaan harjoittelua vaaditaan kahdeksan tuntia päivässä. Sellaisia määriä ole mahdollista treenata ilman kanveesia, ainakaan ilman todennäköistä loukkaantumista.

Pakilan voimistelijoiden edustusjoukkue Glorian voimistelijat allekirjoittavat Volkovan sanat siitä, että ilman kanveesia harjoitteleminen on sama asia kuin se, että jalkapalloilijat pelaisivat nurmen sijaan asvaltilla.

– Kyllä se niin menee. Kanveesi on todella tärkeä meidän treenamisellemme. Parantaa treenin laatua ja sen tuloksiakin varmasti, sanoo Laura Waldmann.

– Tällainen joustava kanveesi on kyllä paras mahdollinen voimistelualusta, komppaa joukkuetoveri Karoliina Suokko.

Glorian tähtäimessä on läpäistä MM-kisakarsinnat ja päästä toukokuun lopussa kamppailemaan mitaleista Helsingin jäähallissa järjestettävissä voimistelun maailmanmestaruuskilpailuissa.

Mutta siivittääkö uusi kanveesi kohti maailmanmestaruutta?

– Kyllä me uskotaan siihen, vastaavat tytöt hetkeäkään empimättä.

Juttuun on haastateltu liikuntalääketieteen erityislääkäri Tapio Kalliota Terveystalo Sportista.

Vastarintaliikkeen lakkauttaminen oikeusteitse otti askeleen eteenpäin tänään torstaina. Poliisihallitus kertoi jättäneensä Pirkanmaan käräjäoikeuteen kanteen, jossa vaaditaan uusnatsijärjestön lakkauttamista.

– Katsomme Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toiminnan olevan olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja, joten kanteen nostaminen ja asian saattaminen tuomioistuimen arvioitavaksi toiminnan lakkauttamista varten on perusteltua, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi tiedotteessa joulukuussa.

Vastarintaliike ajaa kansallissosialistista valtiota Pohjoismaihin. Se on avoimen rasistinen.

– Väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestöjen toiminnalle ei pidä antaa sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa, Kolehmainen sanoi joulukuussa.

Vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen tuomittiin joulukuussa kahden vuoden vankeuteen Helsingin rautatieaseman läheisyydessä tapahtuneesta törkeästä pahoinpitelystä. Tapaus etenee hovioikeuteen, sillä syyttäjä ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon.

Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen tuli tänä vuonna ennätysmäärä hakemuksia. Palvelukseen haki yhteensä 1 126 naista. Hakuaika päättyi 1. maaliskuuta 2017.

Toiseksi eniten hakijoita naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen oli viime vuonna. Silloin 842 naista haki palvelukseen.

Kapteeni Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta arvioi, että suuri kasvu hakijamäärässä johtuu useista syistä. Hänen mukaansa asiaan on vaikuttunut muun muassa Puolustusvoimien lisääntynyt medianäkyvyys.

– Maanpuolustukselliset aiheet ovat olleet runsaasti esillä mediassa monelta kantilta. Lisäksi varusmiespalvelus on saanut myönteistä julkisuutta, Miettinen sanoo.

Muita naisten hakuintoa lisänneitä syitä voivat olla Puolustusvoimien näkyvyys sosiaalisessa mediassa sekä turvallisuuspoliittinen tilanne. Lisäksi naisia on reservissä jo yli 7 000, joten viidakkorumpuefektillä on varmasti ollut oma vaikutuksensa, Miettinen listaa.

Porin prikaati ja Kainuun prikaati suosituimmat

Porin prikaatiin oli eniten hakijoita. Sinne haki tänä vuonna 222 naista, kun viime vuonna hakijoita oli 156. Seuraavaksi suosituimpia kohteita olivat Kainuun prikaati 167 hakijalla, Kaartin jääkärirykmentti 165 hakijalla ja Karjalan prikaati 120 hakijalla.

Puolustusvoimien aluetoimistoissa huhtikuussa pidettävissä valintatilaisuuksissa vapaaehtoiset naiset määrätään palvelukseen pääasiassa vuoden 2018 tammi- tai heinäkuun saapumiseriin.

Osa hakijoista voidaan määrätä aloittamaan asepalveluksensa tämän vuoden heinäkuun saapumiserässä.

Puolustusvoimat on kouluttanut reserviin vuodesta 1995 lähtien yhteensä yli 7 400 naista. Viime vuosina noin 65–70 prosenttia heistä on saanut johtajakoulutuksen.

Seuraava haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen päättyy 1. maaliskuuta 2018.

Laulaja Kasmir keskeyttää kilpailunsa MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Keskeyttämisen taustalla on juontajana tunnetuksi tulleen Axl Smithin salakatseluvyyhti.

Ensimmäisenä Kasmirin keskeyttämisestä uutisoi MTV.

Smith jakoi salaa kuvaamiaan seksivideoita WhatsApp-ryhmässä, jossa Kasmir oli mukana. Kasmiria ei epäilty mistään rikoksesta. Hän oli todistajana Axl Smithin oikeudenkäynnissä.

Laulajan kuuluminen WhatsApp-ryhmään aiheutti laajaa pahennusta sosiaalisessa mediassa.

– Olemme ohjelman kanssa yhdessä sopineet, etten enää jatka kisassa eli minua ei nähdä sunnuntain jaksossa mukana, Kasmir kirjoittaa Facebook-sivullaan.

– Koemme että viime aikojen julkisuus on koko ohjelmalle ja muille osallistujille liikaa keskittymistä ja tanssimista häiritsevä tekijä, hän jatkaa.

MTV:n sisältöjohtajan Marko Karvon mukaan viime päivinä syntynyt keskustelu ohjautui pois ohjelmasta ja siihen liittyvistä tanssisuorituksista.

– Tilanteen ja tuotannon rauhoittamiseksi olemme päätyneet yhdessä tähän ratkaisuun, Karvo sanoi MTV:n mukaan.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tiistaina Axl Smithin vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen muun muassa 30 salakatselusta. Hän kuvasi salaa useita seksikumppaneitaan.

Jopa miljoonien eurojen huijauksesta epäilty Helsingin opetusviraston entinen tietohallintopäällikkö Hannu Suoniemi on vapautettu tutkintavankeudesta, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden tietojen mukaan Suoniemi on päästetty vapaaksi viikko sitten perjantaina, 24. helmikuuta.

Helsingin poliisin rikostarkastaja Ismo Siltamäki ei kommentoi asiaa Helsingin Sanomille. Myöskään Ylelle hän ei vahvista eikä kiistä Suoniemen vapauttamista.

Siltamäen mukaan poliisi ei tässä vaiheessa ota kantaa "yksittäisiinkään asioihin".

Suoniemi on ollut vangittuna epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Hänet vangittiin tammikuussa. Rikosepäilyt koskevat kymmenen vuoden ajanjaksoa. Rikoksesta saadun hyödyn on epäilty olevan useita miljoonia, korruptioepäilyä onkin sanottu kaikkien aikojen suurimmaksi.

HS:n tietojen mukaan myös kaksi muuta mahdollisesti tapaukseen liittyvää miestä on päästetty vapaaksi. Heidät vangittiin tammikuussa törkeästä kätkemisrikoksesta epäiltyinä. Lehden mukaan tapauksessa epäillään rikoksista muitakin ihmisiä, jotka ovat tai ovat olleet virastossa töissä.

Rikostarkastaja Ismo Siltamäki ei vahvista eikä kiistä näitäkään tietoja Ylelle.

Savonlinnan ja Helsingin välinen lentoreitti toimii nykymuodossaan vuoden loppuun saakka tuettuna lentoreittinä. Taukoaikoja lukuunottamatta kone starttaa kaksi kertaa päivässä suuntaansa, heinäkuun oopperasesonkina vuoroja on kaksi enemmän. Vain sunnuntai uupuu silloin joukosta.

Kaikki ei kuitenkaan ole aivan ihanteellista, sanoo Savonlinnan Oopperajuhlien markkinointipäällikkö Helena Kontiainen.

– Kesän lennot eivät ole vieläkään varattavissa, eli siellä näkyy edelleenkin, että ei paikkoja, ei lentoja, kun yrittää varata oopperajuhlakaudelle lippuja.

Kontiaisen mukaan tähän mennessä on myyty lippuja ilman lentoja.

– Myynti seuraavaa vuotta varten aloitetaan jo edellisen tapahtuman aikana, eli me olemme myyneet jo nyt 29 000 lippua. Lentolippujen varausmahdollisuus tulee kesän sesonkiaika huomioiden aivan liian myöhään.

Vientiteollisuus määrää tahdin

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine toteaa, että lennot täyttävät hyvin sen tarkoituksen, joka niille on asetettu.

Vientieollisuus työllistää ja tuo miljoonien eurojen verotulot, joten on selvää, että tämä ratkaisee. Janne Laine

– Lennot on tarkoitettu erityisesti vientiteollisuuden tarpeisiin, vaikka matkailua kyllä kuunnellaan vuoroista neuvoteltaessa. On tärkeää, että vientiyrityksille on sopivat jatkolentoyhteydet Helsingin kautta.

Savonlinnan kaupunki ja valtio tukevat Savonlinnan ja Helsingin välistä reittiä kumpikin miljoonalla eurolla vuodessa. Laineen mukaan marssijärjestys tulee tätä kautta.

– Vientieollisuus työllistää ja tuo miljoonien eurojen verotulot, joten on selvää, että tämä ratkaisee.

Matkailulle on omat suunnitelmat

Lentoliikenne Savonlinnan ja Helsingin välillä on tarkoitus kilpailuttaa uudelleen tämän vuoden aikana. Kaupunginjohtaja toivoo, että liikenneministeriö kilpailuttaisi lennot nyt neljäksi vuodeksi, jotta vuorojen kanssa ei tarvitsisi elää epävarmuudessa. Marssijärjestys kuitenkin pysyisi samana.

Jos esimerkiksi Munchenista ei voi varata sitä jatkoyhteyttä Helsingistä Savonlinnaan, oopperan ystävä saattaa valita jonkin helpommin saavutettavissa olevan kohteen. Helena Kontiainen

– Matkailun avuksi toiveissa on saada Savonlinnaan suoria charter-lentoja. Lapinkin matkailun nousu vahvistui juuri charter-lentojen ansiosta.

Oopperajuhlien markkinointipäällikkö Helena Kontiainen toteaa, että lennot ovat yksi liikkumismuoto autoilun, junalla tai linja-autolla liikkumisen joukossa. Lentojen tärkein merkitys on mielikuvissa.

– Eihän lennoilla katsomoita täytetä, siihen täytyy olla tuote, josta yleisö haluaa tulla nauttimaan. Mutta jos esimerkiksi Münchenista ei voi varata sitä jatkoyhteyttä Helsingistä Savonlinnaan, oopperan ystävä saattaa valita jonkin helpommin saavutettavissa olevan kohteen.

Poliisin, riistaviranomaisten ja lieksalaisten metsästäjien ensimmäinen yhteinen palaveri ei vielä tuonut ratkaisua niin kutsuttuun SRVA-kapinaan.

Lieksan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Räty kertoo, että keskiviikkona Joensuussa pidetystä pitkästä neuvottelusta jäi lievästi toiveikas tunnelma. Rädyn mukaan asiat ovat kuitenkin pahasti kesken ja ratkaisu auki.

– Käytännössä pitäisi saada petopolitiikkaa muuttumaan. Eihän meillä ole edellytyksiä laskea koiria eli ollaan puun ja kuoren välissä. Ellei tilanne korjaudu, niin meidän on vaikea toimia alueilla, missä on nämä susitihentymät, puheenjohtaja Esa Räty sanoo.

Riistanhoitoyhdistyksen edustajien lisäksi palaveriin osallistuivat Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, maa -ja metsätalousministeriön, poliisin, Lieksan kaupungin Metsästäjäliiton edustajat.

Osapuolet tapaavat seuraavan kerran huhtikuun alussa.

Nykyiseen petopolitiikkaan pettynyt Lieksan riistanhoitoyhdistys päätti helmikuun alussa lakkauttaa petoyhdysmiestoiminnan ja irtisanoa suurriistavirka-apusopimuksen (SRVA) Itä-Suomen poliisin kanssa. Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta.

Yhdenmukaiset pelisäännöt

Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan Joensuun tilaisuus oli rakentavan ja yhteistyöhakuinen.

Asioista eniten puhuttivat suupetojen kanta-arvioiden laatiminen sekä poliisin toimintakynnykset pihavierailuja tekevien suurpetojen karkottamisessa ja poistamisessa. Ylikomisario Pohjolainen toteaa, että Lieksan riistanhoitoyhdistys haluaa näihin asioihin selkeyttä, yhdenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille vapaaehtoisten metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tyypillisiä SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä esimerkiksi karhujen karkotukset pihoista ja kyliltä.

Kuhmon riistanhoitoyhdistys on jo seurannut lieksalaisten viitoittamaa tietä.

Monet itäisen Suomen riistanhoitoyhdistykset seuraavat silmä kovana, miten lieksalaisten käy. Kapinahenkeä on ilmassa.

Finanssiala suhtautuu myönteisesti Suomeen mahdollisesti perustettavaan positiiviseen luottotietorekisteriin.

Puheenjohtaja Ari Kaperin mukaan Finanssialan Keskusliittto haluaa olla mukana ehkäisemässä ihmisten joutumista velkakierteeseen niiltä osin kuin riskejä voidaan ennakoida.

– Olemassa olevia luottoja koskevien tietojen tarkistamisella pankki tai muu vastuullinen luotonantaja voi saada asiakkaan maksukyvystä entistä luotettavamman kuvan, erityisesti uusien asiakkaiden osalta. Positiivinen luottorekisteri on tässä suhteessa hyvä väline. Siitä hyötyvät myös asiakkaat, Kaperi sanoo tiedotteessa.

Finanssiala on aiemmin suhtautunut varauksellisesti positiiviseen luottotietorekisteriin, koska on ollut epäselvää, miten rekisterin hyödyt ja kustannukset jakautuisivat.

Nytkin ala edellyttää, että järjestelmästä tehdään kustannustehokas ja vain rajattuun käyttötarkoitukseen tarkoitettu työkalu.

Toimiakseen rekisterin tietosisällön on oltava kattava ja riittävän ajantasainen. Rekisterin ylläpitäjän pitää lisäksi olla viranomainen, esimerkiksi Suomen Pankki.

Positiivisella luottotietorekisterillä tarkoitetaan rekisteriä, johon kerätään tietoja velallisten jo olemassa olevista luotoista. Suurimmassa osassa EU-maista positiivinen luottotietorekisteri on jo käytössä.

Pitkään uumoiltu Suomenlinnan huoltotunnelin remontti on käynnistynyt. Tunneli on Suomenlinnan kannalta erittäin tärkeä. Sen kautta kulkee saarelle kaukolämpö, sähkö, vesi, viemäröinti sekä tietoliikenne- ja tv-yhteydet. Lisäksi tunnelia käytetään hälytysajoihin. Korjauksen ajaksi tunneli suljetaan liikenteeltä. Kunnallistekniikkaan ei ole suunniteltu katkoja.

Vuosien kuluttama tunneli on päässyt kehnoon kuntoon. Kallion läpi tihkunut vesi on aiheuttanut korroosiota tunnelin teknisille järjestelmille. Myös tunnelin ilmastointi ja valaistus kaipaavat korjaamista.

– Tunnelin oma talotekniikka uusitaan kokonaan. Lisäksi kalliota tiivistetään ja lujitetaan vuotovesien vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi, kertoo projektipäällikkö Satu Tammilehto-Hänninen YIT Rakennus Oy:stä.

Korjauksen tarkoituksena on varmistaa se, että kunnallistekniikka toimii jatkossakin ongelmitta. Tavoitteena on Tammilehto-Hännisen mukaan myös taata huoltohenkilökunnan turvallisuus, alentaa tunnelin ylläpitokustannuksia ja pidentää tunnelin elinkaarta.

– Seuraava samankokoinen työ olisi syytä tehdä 30-40 vuoden päästä, arvioi projektipäällikkö Tammilehto-Hänninen YIT:stä.

Korjaus kestää vuoden loppuun asti ja se maksaa 7 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen maksaa valtio.

Pelastustyöt asukkaiden huolenaiheena

Ennen tunneliremonttia Suomenlinnan asukkaat ovat esittäneet huolensa siitä, kuinka pelastustyöt saarella hoidetaan, kun tunneli ei ole käytössä. Helsingin pelastuslaitos on rauhoitellut asukkaiden huolta, mutta myöntää, että remontin aikana apu ei ehdi perille totuttuun aikaan.

Pelastuslaitoksen mukaan palveluiden saatavuus turvataan Kaivopuiston meriasemalle sijoitettavalla aluksella, mikäli meri ei ole jäässä tai miehittämällä Suomenlinnan pelastusasema, jos jäätilanne ei salli alusten käyttöä. Suomenlinnan pelastusasema on normaalisti miehitettynä turistisesongin aikana toukokuusta lokakuuhun.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin on kanneltu pastori Kai Sadinmaan toimittamasta samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä, kertoo Helsingin piispan toimisto Twitterissä.

Lakimiesasessori Ritva Saarion mukaan kantelun on jättänyt yksityishenkilö tänään torstaina.

Saarion mukaan kantelussa on katsottu, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittoon liittyvän linjauksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Siksi tuomiokapitulia on pyydetty tutkimaan asia.

Saario kertoo, että kantelusta ei käy ilmi, missä vihkiminen on tapahtunut. Hän olettaa, että kantelu koskee Musiikkiteatteri Kapsäkin ravintolassa eilen järjestettyä tapahtumaa, jossa vihittiin samaa sukupuolta olevia pareja.

– Meillä on ensi viikon keskiviikkona istunto, jossa asiasta keskustellaan. Joka tapauksessa ennen kuin asiassa mitään ratkaistaan, niin Sadinmaalta pyydetään kirjallinen vastine, Saario kertoo.

Istunto päättää, tuleeko Sadinmaalle mahdollisesti seuraamuksia. Saarion mukaan kysymykseen saattaisi tulla Sadinmaalle annettava kirkon lainsäädäntöön liittyvää ohjaus tai varoitus.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin ei ole tullut muita asiaan liittyviä kanteluita.

Itä-Suomen yliopisto on kehittänyt uuden menetelmän kultaakin arvokkaamman metallin, skandiumin talteenottoon.

Menetelmästä toivotaan apua Rautalammin Kiviniemessä sijaitsevan harvinaisen skandiumesiintymän kaupalliseen hyödyntämiseen. Tiedossa olevista esiintymistä se on Geologian tutkimuskeskuksen mukaan Euroopan suurin ja koko esiintymän kaupallinen arvo olisi yliopiston mukaan nykyhinnoilla 34 miljardia euroa. GTK löysi esiintymän vuonna 2008 ja teki paikalla tutkimuksia vuosina 2008–2010.

Pohjois-Savon liiton rahoittamassa hankkeessa selvitetään parhaillaan, voidaanko uuden menetelmän avulla hyödyntää esiintymää kannattavasti ja mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Johtopäätöksiä odotellaan tämän vuoden loppupuolella.

Laajamittaista kaivostoimintaa aikaisintaan vuosien päästä

Rautalammin skandiumesiintymän kaupallinen hyödyntäminen perinteisillä rikastusmenetelmillä on todettu vaikeaksi. Esiintymässä on skandiumin lisäksi zirkoniumia ja yttriumia. Näille high tech -metalleille on yliopiston mukaan monia teollisia käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi ilmailu- ja autoteollisuudessa. Esiintymä sisältää myös monia arvokkaita kiviaineksia, kuten apatiittia, ilmeniittiä ja hiomakiviteollisuudessa käytettävää granaattia.

Itä-Suomen yliopiston menetelmässä on kehitetty uudenlainen kiinteä ioninvaihtomateriaali, jota voidaan käyttää metallien talteenottoon liuoksista. Materiaalin nimi on N10O ja sen kaupalliset oikeudet on ostanut suomalainen kemianteollisuuden yhtiö Chemec Oy. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden yritysten, Rautalammin kunnan ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Tavoitteena on myös selvittää, miten tehokkaasti esiintymän muut arvokkaat ainekset voidaan erotella ja löytyykö niille höydyntäjiä lähialueilta. Yliopisto arvioi, että muiden aineiden höydyntäminen voi tuoda Rautalammille pienimuotoista yritystoimintaa jo lähivuosina.

Merkittävimpiä kaupallisia hyötyjä ja mahdollista kaivostoiminnan aloittamista odotellaan kuitenkin pidemmällä aikavälillä, 5–30 vuoden sisällä. Maailmalla ei ole GTK:n mukaan yhtään kaivosta, jossa skandium on päätuote.

Pelillistämisellä erilaisista palveluista ja järjestelmistä saadaan enemmän pelien kaltaisia. Peleistä otetaan käyttöön niiden hyvät ominaisuudet ja samalla rakennetaan sosiaalisia yhteisöjä.

Juho Hamari aloitti työnsä pelillistämisen professorina Porin yliopistokeskuksessa joulukuussa 2016. Kyseessä on maailman ensimmäinen alan professuuri.

– Pelillistämisen voi nähdä myös laajempana ilmiönä, jossa pelit tulevat ihmisten elämään yhä enemmän. Myös monet pelilliset ilmiöt puskevat yhteiskuntaan ja mediaan, esimerkiksi elektroninen urheilu.

Pelillisyys sopii moneen

Pelillistämistä voidaan käyttää muun muassa opetukseen, työnhaun tehostamiseen, markkinointiin ja ympäristö- ja terveyskasvatukseen.

– Pelillistämistä käytetään arjen työkaluna. Esimerkiksi älypuhelimiin tehdyt urheilun kannustustyökalut antavat tietoa omasta suorituksesta ja palkitsevat tekijän pelillisillä elementeillä, Hamari kertoo.

Melkein kaikkeen löytyy jokin pelillistämisjuttu. Juho hamari

Peleissä annetaan myönteistä palautetta, kun tehtävässä onnistuu. Näitä elementtejä siirretään myös arkielämään. Kun tekee mitä käyttäjän halutaan tekevän, saa siitä välittömästi hyvää palautetta. Se tekee työskentelystä mielekkäämpää.

– Oppiminen on ollut pelillistämisen kohde jo hyvin pitkään, sitä ei aina edes huomaa. Facebookissa ihmiset pelillistävät arjen eri osa-alueita, kotitöiden pelillistämiseenkin on peli, melkein kaikkeen löytyy jokin pelillistämisjuttu, Juho Hamari sanoo.

Pelit motivoivat ja innostavat

Arkielämässä monet tehtävät voivat olla yksitoikkoisia. Esimerkiksi kuntoutuksessa joudutaan tekemään paljon tiettyjä toistoja, ja se voi olla turhauttavaa. Mutta jos ympärille rakennetaan peli, tuolilta ylös alas nousu voikin muuttua hauskaksi resiinalla ajoksi.

– Kuntoutus on silloin huomattavasti hauskempaa ja motivoivampaa. Samalla kun saa pisteitä, näkee oman kehityksen. Saadusta tiedoista henkilökunta voi seurata, miten kuntoutus etenee, kertoo Oulu Game Labin Anna Salomaa.

Kuntoutus on silloin huomattavasti hauskempaa ja motivoivampaa. Anna Salomaa

Yksinkertaisimmillaan pelillistäminen voi näkyä palveluissa, joissa tietoja joutuu käsittelemään usealla eri sivulla. Nykyään visuaalinen palkki näyttää etenemisen vauhdin, peleistä tuttu kikka tekee ajan käytön helpommin hahmotettavaksi.

Elämä on peliä

Keski-ikäiset ja nykynuoret ovat kasvaneet pelien parissa. Pelit ovat jättäneet ihmisiin erilaisen tavan ajatella ja jäsentää omaa arkielämää, tavoitteita ja tehtäviä. Monet näkevät elämän ja työuran pelillisenä haasteena,

jota pelataan. Elämä on tavallaan peliä.

– Kaikki rakenteellistavat elämänsä jollain pelillisellä tavalla. Kaikki peleissä olevat elementit löytyvät myös elämän muilta alueilta. Pelillisyys on ehkä sellainen laajempi ankkuri ilmiölle, joka on herättänyt meidät. Itse asiassa on aika järkevää miettiä, miten asiat rakennetaan niin, että ne ovat kiinnostavia, Juho Hamari pohtii.

Pelien parissa kasvaneet sukupolvet haluavat olla sisältöjen kanssa vuorovaikutuksessa, eivät pelkästään vastaanottavana osapuolena.

Opetusjärjestelmästä vientituotteeksi

Pelillisyys huomioidaan yhä enemmän kaikessa ihmisen käyttäytymiseen liittyvässä suunnittelussa.

– Pelillisyys on tullut jäädäkseen. Se häviää tulevaisuudessa ehkä sanana ja muuttuu osaksi yleistä suunnittelua, Hamari sanoo.

Se häviää tulevaisuudessa ehkä sanana ja muuttuu osaksi yleistä suunnittelua. Juho Hamari

Pelillistämisen alalla Suomi on mielenkiintoinen maa, peli- ja teknologiateollisuus ovat hyvin korkealla tasolla. Nyt Suomi on saanut myös maailman ensimmäinen alan professuurin.

– Meillä on hyvät puitteet viedä pelillistämiseen liittyviä tuotteita maailmalle. Suomi on johtava maa esimerkiksi koulutuksessa, ja se on hyvin pelillinen ympäristö. Opetussuunnitelmaa viedään koko ajan siihen suuntaan, että se lähtee oppijan lähtökohdista, kiinnostuksen kohteista ja motivaatiosta, Juho Hamari visioi.

Olympiavoittaja Siiri ”Äitee” Rantanen pääsi Lahden hiihdon MM-kisoissa valtiolliseen seuraan. Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ottivat yhteiskuvan Rantasen kanssa.

Niinistö ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kannustivat rinta rinnan urheilijasuosikkejaan.

Tiina Vanhapelto on iloinen huolimatta viime kesästä saakka jatkuneesta työttömyydestä. Pikku pakkanen hytisyttää Tampereen keskustan kadulla ja siirrymme lämpimään kahvilaan. Tiina tilaa teetä, otan kahvin.

– Olen onnellisessa asemassa, että olen sivutoiminen yrittäjä. Minulla on mahdollisuus keikkailla oman bändin kanssa, Tiina sanoo.

Nyt tulen varovaiseksi. Voikohan tästä keikkailusta kertoa julkisuuteen, ettei tule ongelmia työttömyysturvan kanssa? Olen kuullut tarinoita siitä, kuinka puheet TE-toimiston virkailijoiden kanssa yrittämisestä tai opiskeluista ovat johtaneet selvityspyyntöihin.

Selvityspyyntöihin vastaaminen ei pelkästään vie aikaa, vaan se katkaisee työmarkkinatuen maksamisen, kunnes toisin todistetaan. Jos näyttää siltä, että työtön ei aktiivisuutensa vuoksi voisi ottaa vastaan kokopäivätyötä, napsahtaa karenssi. Eli korvaukset jäävät saamatta.

– Kyllä voi kertoa, keikkailuni on TE-toimiston tiedossa, Tiina Vanhapelto antaa luvan.

Tiina on koulutukseltaan teatterialan artesaani, tarpeistonvalmistaja. Pätkätyöläisenä hänellä on kokemusta TE-toimiston palvelujenkäyttäjänä jo kymmenen vuoden ajalta.

– Teatterialalla menee tällä hetkellä kehnosti. Rahoitusta on leikattu ja väkeä vähennetty. Olin viimeksi kesällä töissä gallerian valvojana.

Pakkohaastatteluista ei ole hyötyä

Vuoden alusta lähtien TE-toimistojen tehtävänä on haastatella työttömiä kolmen kuukauden välein. Virkailija soitti Tiinalle sovittuna aikana ja siinä se oli.

– Palveluita on siirretty yhä enemmän nettiin ja se on mielestäni ollut tosi positiivista. Nyt minusta tuntuu, että tämä on melkoista taantumusta, että työttömiä aletaan ihan tarpeettomasti haastatella.

– Minulle ei näistä ole ollut hyötyä. Olen aina löytänyt työpaikkani itse. Haastatteluja ei todellakaan tarvita.

Mikä tässä järjestelyssä on pielessä?

– Minun mielestä ihmisiä ei pitäisi karenssin uhalla pakottaa haastatteluihin. Minusta se ei kuulu sivistysvaltioon vuonna 2017. Jos haastattelun jättää väliin, joutuu ruuhkaiseen Kelaan hakemaan toimeentulotukea. Se on kyllä kohtuuton seuraus, Tiina Vanhapelto tuohtuu.

Perustulo vapauttaisi holhoamisesta

Tiina Vanhapelto seuraa mielenkiinnolla tänä vuonna alkaneen perustulokokeilun tuloksia. 2000 työtöntä arvottiin mukaan järjestelyyn, jossa kuukausittain maksetaan 560 euroa. Siis maksetaan tilille ilman ehtoja ja tarveharkintaa.

– Tämä antaa toivoa meille kulttuurialan ihmisille. Me olemme aika pulassa tässä byrokratiaviidakossa. Se helpottaisi monien elämää hyvin paljon, kun voisi ihan kokonaan lopettaa tämän ihmisten turhan holhoamisen ja rankaisemisen.

Niin se keikkailu? Mikä bändi?

– Guggenheim-projektz, suomenkielistä uuden aallon rockia. Soitan koskettimia, laulan ja teen musiikkia.

Unohdin kysyä, milloin seuraava keikka on.

Lue myös: Karenssin pelko varjostaa työttömien haastatteluja, joita moni pitää täysin hyödyttöminä

Pitkäaikaistyötön palkattiin TE-toimistoon asiantuntijaksi – haastattelee nyt työttömiä

Kadulla liikkuessa jokaisen ohikulkijan kasvot rekisteröityvät: näkyykö tuttuja tai onko tilanne kääntymässä uhkaavaksi? Tarkkaan suunnitelluista kauppareissuista pidetään kiinni ja puhelinnumerot vaihtuvat jatkuvasti. Kotona pidetään valmiiksi pakattuina laukut, joista löytyy välttämättömät tavarat. Lähtövalmius on päällä koko ajan.

Pelon kanssa eläminen kuluttaa. Silti jo kolme vuotta entisen miesystävänsä vainon alla elänyt Nina (nimi muutettu) hymyilee ja välillä jopa nauraa. Elämäniloa antavat lapset, jotka samalla myös saavat pelon kiertymään sieluun niin syvälle, että värit elämästä haalistuvat.

Päiväunilta heräävä lapsi kipuaa äitinsä syliin. Nina halaa lasta ja ohjaa tämän isompien sisarusten pariin leikkimään. Kun pienet korvat ovat suljetun oven takana, jatkaa hän puhumista ex-miehestään.

– Lapsista on isoin huoli. Aikuisena sitä, ajattelee, että itse kestää mitä vaan, mutta lapsen pelko sattuu niin syvälle. Kun näet sen, että toinen pelkää sitä ihmistä, jonka pitäisi olla lapselle turva ja täysin päinvastainen ihminen kuin mitä se henkilö lapsen mielessä nyt on.

Vainon uhrit tunnistetaan edelleen heikosti

Vainon uhrien kokemuksia tutkineen Lapin yliopiston tutkija-opettaja Anna Nikupeterin viime vuoden lopulla valmistuneessa tutkimuksessa tarkastellaan naisten subjektiivisia kokemuksia entisen kumppanin vainon kohteeksi joutumisesta parisuhteen päättymisen jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa on lapsen tai nuoren kokemuksia isän tai isäpuolen äitiinsä kohdistamasta vainosta.

– Osa lapsista kokee väkivaltaisesti käyttäytyvän vanhemman yhteydenotot epämiellyttävinä. Osa lapsista kokee ristiriitaisia tunteita, koska vanhemmasta on myös hyviä muistoja, mutta nykyinen väkivaltainen käyttäytyminen osoittaa, että vanhemmassa on myös pahoja puolia.

Nikupeterin tutkimus osoittaa, että vainon uhrit tunnistetaan edelleen heikosti palvelujärjestelmissä. Voi olla, että entinen kumppani nähdään lähinnä mustasukkaisena tai tilanne on saatettu tulkita pitkittyneeksi huoltajuusriidaksi tai erokonfliktiksi. Yhtenä tutkimuksen tehtävänä onkin lisätä tietoisuutta ja tietoa eron jälkeisestä vainosta. Tutkimus on tehty yhteistyössä Varjo-hankkeen kanssa.

– Vaino tulisi tunnistaa ilmiönä. Se voi olla pelottava ja turvattomuutta aiheuttava kokemus, vaikka ulkopuolinen voi ajatella, että eihän tuollainen teko voi aiheuttaa niin suurta pelkoa. Että tavalliset ja jopa positiiviset teot voivat olla signaaleja pelottavasta käyttäytymisestä, Nikupeteri sanoo.

Vainossa keskeistä on se, että teot ovat toistuvia eivätkä välttämättä edes väkivaltaisia. Ex-kumppani voi esimerkiksi lähettää kukkakimpun ja kertoa kaipaavansa uhria, mutta vainottu kokee tämän epämiellyttävänä.

– Vainoamista voi olla, jos uhri näkee kadulla, että entinen kumppani ajaa autolla ohi. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana, teot voivat olla mitä vain, Nikupeteri sanoo.

Jokainen potku ja lyönti ovat jääneet mieleen. Nina

Itku kurkussa huumeseulasssa

Myös Ninalla kesti kauan, ennen kuin hänen asiansa otettiin tosissaan. Väkivaltaa oli jo parisuhteen aikana lievissä muodoissa, sekä henkistä että fyysistä. Nina kertoo, että se oli pientä verrattuna siihen, mitä elämässä on nyt. Vainoaminen alkoi eron jälkeen.

– Alkuaikoina kyseenalaistettiin, että tapahtuiko oikeasti näin. Se oli itselle hirveää, kun peloissaan hakee apua sieltä, mistä sitä pitäisi saada ja kun se toinen uskottavasti kertoo ihan toista. Että ei olisi mitään hätää ja että minä olen ylireagoinut, Nina selvittää.

Pahoinpitelyjä on tapahtunut keskellä kirkasta päivää, julkisella paikalla. Nina on ottanut miehen potkuja vastaan maassa ja pyrkinyt suojelemaan lapsia. Uhkailuja ja jopa tappouhkauksia tulee viesteillä. Mies varastaa posteja. Tämä on tehnyt aiheettomia ilmoituksia hätäkeskukseen ja lastensuojeluun.

Nina on joutunut muun muassa syyniin perättömän huumeidenkäyttöilmoituksen vuoksi. Nina kertoo kokeneensa nöyryyttävänä pissanäytteiden antotilanteet ja itku kurkussa selittelyt viranomaisille siitä, että ex-mies tekee kiusaa. Se sattuu edelleen.

Hätäkeskukseen tehdyn ilmoituksen vuoksi poliisi on tullut Ninan oven taakse hakemaan lapsia pois, koska niitä ilmoittajan mukaan kidutetaan omassa kodissaan.

– Vuosi vuodelta tuntuu hankalammalta. Mitä kaikkea ihminen jaksaa ja pystyy kestämään. Vaikka olisit kuinka vahva niin välillä miettii, että loppuuko tämä koskaan vai jatkuuko tilanne loppuelämän, Nina pohtii hiljaa.

Väkivaltaa piilotellaan yhä

Suomessa toimiva moniammatillinen työryhmä MARAK on tarkoitettu Ninan kaltaisille henkilöille, jotka kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, uskonnollista tai se voi olla vainoa.

Eri puolilla Suomea toimivien MARAK-työryhmien tavoitteena on katkaista parisuhdeväkivallan kierre ja sen uhka sekä antaa uhrille tämän tarvitsemaa apua yhdellä ilmoituksella, nopeasti ja ilman monen eri viranomaisen luukkua.

Viranomaisten yhteistyöskentelyllä on pystytty vähentämään poliisin tietoon tulevan parisuhdeväkivallan uusiutumista. Yli 70 prosentissa tapauksista toistuva väkivallan kierre saatiin katkaistua, eikä uusia rikosilmoituksia enää tullut.

Kehitettävää silti on. Esimerkiksi Meri-Lapin MARAK työryhmän puheenjohtaja Minna Alapuranen sanoo, että yhä edelleen väkivaltaa piilotellaan.

– Korkean väkivallan riskin tunnistaminen vaatii edelleen työtä. Viranomaiset ovat kyllä herkempiä parisuhdeväkivallan ilmoittamiseen ja myös uhrit hakevat tänä päivänä aiempaa enemmän apua. Mutta on myös niitä tilanteita, joissa väkivalta on jatkunut pitkään ja se on myös läheisten tiedossa. Sitä ei silti oteta puheeksi missään, Alapuranen toteaa.

Pakeneminen on mielessä viikoittain

Nina nostaa keittiönsä pöydälle ison nivaskan papereita. Kaikissa on käräjäoikeuden leima. Syytteitä on niputettu yhteen ja Ninan entinen puoliso rikkoo lähestymiskieltoa jatkuvasti. Pitkät oikeusprosessit eivät helpota tilannetta. Niin Ninasta tuntuu.

– Ajatus siitä, että kun soitat poliisille ja pyydät apua, on minun elämässäni hieman muuttunut. Ei häirintä lopu, vaikka syytteitä nostetaankin tai teen rikosilmoituksen, Nina kertoo.

Nina saa apua monelta taholta. Hän on mukana moniammatillisessa työryhmässä, hänellä on tukihenkilö rikosuhripäivystyksen RIKU:n kautta, hän käy vainottujen naisten piirissä ja mielenterveystoimistossa.

Kaikki rutiinit on muutettu, jotta uhrin entinen puoliso ei pystyisi häiritsemään perhettä. Ninalle ja hänen perheelleen on laadittu turvasuunnitelma, miten toimia hädässä. Hän pelkää sitä, milloin jotakin lopullista tapahtuu, mikä ei enää paranekaan.

– Jokainen potku ja lyönti ovat jääneet mieleen. Se on itselle pahin. Pelkään, että lapset jäävät ilman äitiä

Pitkään ajattelin niin, että itsehän minä olen sen ihmisen elämääni tuonut. Nina

Viimeisen vuoden aikana Nina on miettinyt viikoittain pakenemista. Uutta alkua ja turvaa paikoista, joita vartioidaan ja henkilötiedot voidaan salata. Se on viimeinen mahdollisuus, mutta se tarkoittaisi myös sukulaisten turvaverkon jättämistä ja muuttamista.

Pitkän huokaisun jälkeen Nina katsoo silmiin ja kertoo, että hän haaveilee ihan tavallisista asioista. Kuinka olisi ihanaa käydä uimarannalla rauhassa. Kumppanin löytäminen ei ole helppoa, mutta haaveissa se on: tasa-arvoinen kumppani jakamaan tavallista ja tasaista arkea.

– Se on mun toive ja unelma, Nina sanoo.

On päiviä, jolloin Ninasta tuntuu, että parempia aikoja ei tulekaan. Mutta silti hän toistelee itselleen: Kyllä joku päivä asiat ovat paremmin.

– Täytyy muistaa pitää huolta itsestään, vaikka olisi kuinka hankalaa. Ettei kadota omaa itseään jonnekin, koko tähän systeemiin. Muistaa, että minä olen ihminen, eikä tämä ole minun syytä. Pitkään ajattelin niin, että itsehän minä olen sen ihmisen elämääni tuonut. Että olen niin sanotusti ansainnut tämän. Nykyään ajattelen toisin. Minua ei saa näin kohdella ja olen oikeutettu tavalliseen elämään ja pyrin siihen keinolla millä hyvänsä.