Tuupovaaran Koverossa Joensuussa on tehty merkittävä esinelöytö. Linnankukkulalta on löydetty viime kesänä suuri määrä esineitä, muun muassa puukkoja ja veitsiä sekä panssarinuolenkärkiä. Lisäksi löytöpaikalla on muinaisen asumuksen pohja ja asumuksen kiuas.

Museovirasto tutki paikkaa ja esittelee tuloksia nyt Ilomantsissa.

– Tässä voidaan perustellusti puhua merkittävästä löydöstä. Esinemäärä on suuri ja löydöt on tehty suppealta alueelta. Valitettavasti tässä on löydön jälkeen mennyt arkeologian kannalta kaikki pieleen, sanoo Museoviraston arkeologi Päivi Kankkunen.

– Löydön tehnyt harrastaja ennätti kaivaa suuren määrän esineitä alueelta ennen kuin otti yhteyttä Museovirastoon. Nyt emme tiedä, mitkä esineet olivat asumuksen paikalla. Löydetyt panssarinuolenkärjet olivat rinteessä.

– Esitän tietenkin kiitokset löydön tehneelle. Muutenkin olemme tämän harrastuksen myötä saaneet paljon uusia löytöjä, toteaa Kankkunen.

Löytöyhteys ja tarkka paikannus ovat Kankkusen mukaan erittäin tärkeitä historiatiedon talteen saamisen kannalta.

– Nyrkkisääntö on, että ensimmäisen löydön jälkeen, joka ei ole pullonkorkki tai kranaatinsirpale, pitäisi ottaa yhteys Museovirastoon ja jatkaa alueen tutkimista arkeologin kanssa.

– Historian tutkimuksen ja arkeologian kannalta löytö menettää suuren osan arvostaan, kun esine irrotetaan löytöpaikastaan ilmaan tarkkaa dokumentointia, GPS-paikannusta ja tietoa esimerkiksi löytökerroksesta, sanoo Kankkunen.

Vartio- tai pakopaikka

Pohjois-Karjalassa on tunnettuja linnavuoria tasan yksi, Ilomantsin Havukkakallio. Tämän lisäksi Ilomantsin Putkelassa sijaitsevan Linnalammen vieressä on tasoitettu kukkula jolla on saattanut olla samanlainen käyttötarkoitus.

Päivi Kankkunen ei pidä nyt löydettyä Linnankukkulan muinaismuistopaikkaa suoranaisena linnavuorena.

– Todennäköisesti se on ollut keskiaikainen vartio- tai pakopaikka. Se on soiden ympäröimä jyrkkärinteinen kukkula, valleja sieltä ei ole löydetty. Sieltä näkee laajalle ja Koveron kylä oli jo keskiajalla voimakas ja elinvoimainen kylä.

Panssarinuolenkärjet ja paikalta tehty maaperän ajoitusnäyte sitovat Linnankukkulan löydökset 1300-luvulle.

– Se oli juuri sitä aikaa, kun kristinusko oli vielä leviämässä tänne, summaa Museoviraston arkeologi Päivi Kankkunen.

Kelan tulisi tehdä toimeentulotukea koskevat ratkaisunsa seitsemän päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Käsittely ajat ovat kuitenkin venyneet. A-studiossa vieraillut Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo, että Kela saa toimeentulotukiruuhkansa purettua huhtikuussa.

– Huhtikuussa olemme jo kauttaaltaan alle seitsemän vuorokauden käsittelyajoissa, Aaltonen lupaa.

Hän kertoo, että koko maan keskiarvoinen käsittelyaika on tällä hetkellä 7,9 päivää. Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain, ja eteläisessä Suomessa tukipäätöstä voi joutua odottamaan yli kymmenen päivää.

Kela esitti 28.2. kunnille pyynnön, että niiden virkailijat tulisivat apuun purkamaan hakemussumaa. Aaltonen kertoo, että pyyntöön on tartuttu.

– Muutamista kunnista on ehtinyt tulla tarjouksia. 5-6 kuntaa on vastannut myönteisesti.

Hänen mukaansa ensi viikolla aiheesta on tarkoitus keskustella lisää kuntien kanssa.

Työtaakka yllätys

Toimeentulotukeen liittyvä tarveharkinta tekee siitä luonteeltaan erilaisen etuuden kuin muista Kelan sosiaalietuuksista. Kelan etuuksista esimerkiksi työttömyysturvaa nimitetään syyperustaisiksi.

Syyperustaisten etuuksien myöntäminen on automaattista ehtojen täyttyessä eli vaikkapa työttömyysturvan tapauksessa silloin, kun tuen hakija on työtön.

Toimeentulotukihakemuksien käsittelyn työläys yllätti Aaltosen mukaan Kelan.

– Tästä luulen, että olemme kaikki samaa mieltä, eli kyllä.

Aaltonen lupasi helpostusta myös lukiolaisten toimeentulotukitilanteeseen. Tällä hetkellä Kela tulkitsee, että lukiolaisten tulisi ottaa opintolainaa. Myös tästä asiasta Aaltonen lupasi lisätietoa ensi viikolla.

Lauri Salovaara on monitoimimies ja tullut tunnetuksi lukuisista erilaisista tapahtumista. Tuorein on hänen haaveensa miljoonasta eurosta.

– Telkkarivisailu olisi ehkä helppo tapa saada rahaa, Lauri Salovaara sanoo naureskellen ja lisää, että tärkeintä on hankkeen onnistuminen.

– Matka on ihan yhtä tärkeä kuin perille pääsy.

Salovaara julkaisi viikko sitten torstaina 23. helmikuuta projektinsa, jossa hän tavoittelee miljoonaa euroa 500 päivässä. Tähtäin on hänen 40-vuotissyntymäpäivänsä heinäkuussa 2018.

– Haluan kuitenkin satsata uusiin ja isompiin innovatiivisiin hankkeisiin, esimerkiksi viestintäalan yrityksiin, Lauri Salovaara sanoo ja kertoo, että projektin jälkeen hänellä on neljä omaa ideaa valmiina julkaistavaksi.

Uudenlainen hoivakoti

Miljoonasta riittäisi varoja myös ikäihmisille, sillä Lauri Salovaara haluaa ravistella hankkeensa myötä suomalaista vanhustenhoitoa. Hän kertoo nähneensä lähiomaisensa kautta sekä hyviä että huonoja hetkiä.

– Tällä hetkellä se on osittain todella huonolla tolalla, Lauri Salovaara kertoo ja painottaa, ettei hänen mielestään vanhusten kohdalla saisi olla yhtään ainoa heikkoa kohtaa.

Matka on ihan yhtä tärkeä kuin perille pääsy. Lauri Salovaara

Salovaaran mielestään puutteena on erityisesti se, ettei ihmistä ja hänen yksilöllisyyttään huomioida.

– Muistisairaiden tarpeet eivät esimerkiksi ole samat kuin muilla.

Osan mahdollisesta miljoonasta Salovaara satsaisi uudenlaiseen ikäihmisen hoivakotiin, johon hän ottaisi mallia USA:sta, jossa sisätiloihin on rakennettu tekonurmikko, asukkaat kulkevat pihalta kuin omaan taloon eli huoneeseensa.

– Taustalla on pihapiiriajattelu. Rakentaisin viereen myös päiväkodin. Pihalle tulisi kotieläimiä ja lisäksi ikäihmiset saisivat halutessaan vaikka konjakkihörpyn, jos ovat sellaiseen tottuneet.

Yrittäjän vapaus apuna

Salovaara on saanut tähän mennessä yli 200 yhteistyöehdotusta. Joukossa on osakkuustarjouksien lisäksi avuntarjouksia, joita on tullut Suomen lisäksi muun muassa Virosta ja Yhdysvalloista.

Ikäihmiset saisivat halutessaan vaikka konjakkihörpyn, jos ovat sellaiseen tottuneet. Lauri Salovaara

Lauri Salovaaralla on projektinsa taustalla neljä neuvonantajaa, joista yksi on oululainen teollisuusneuvos Jorma Terentjeff. Ensi viikon keskiviikkona 8. maaliskuuta Salovaara käy Terentjeffin kanssa yhteydenotot läpi ja aloittaa sen jälkeen yhteistyöneuvottelut valittujen kanssa.

Lauri Salovaaralla on jo vuosia ollut monta rautaa tulessa yhtä aikaa, mutta hän sanoo olevansa parhaimmillaan pienen kiireen kirittäessä kantapäillä.

– Minulla on yrittäjän vapaus. Voin lähteä vaikkapa aamupäivällä hiihtolenkille ja tehdä töitä sitten iltamyöhään saakka. Tänään heräsin kello viisi ja olen ehtinyt aamuyhdeksään mennessä tehdä rutkasti töitä ja hoitaa monta asiaa.

Lauri Salovaara kertoo miljoonan euron tavoitteestaan Ylen Aamu-tv:ssä lauantaina 4. maaliskuuta.

Ilmailualan työehtokiistaa koskeva sovittelu jatkuu tänään kello yhdeltätoista. Jos sopuun ei päästä, työnseisaus Helsinki-Vantaan lentokentällä alkaa iltapäivällä kello kaksi.

Ilmailualan Unionin IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan välinen kiista koskee Airpron työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja.

Työnseisaus hidastaisi lentokentällä muun muassa turvatarkastuksia, lähtöselvityksiä ja matkatavaroiden käsittelyä. Suurimmat vaikutukset ovat turvatarkastuksissa, kertoo Helsingin-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola.

– Olemme käyneet keskusteluja palveluntuottajan kanssa ja se pyrkii saamaan mahdollisimman paljon resursseja turvatarkastuslinjoille, mutta silti jonoutumista varmaankin syntyy. Pyytäisinkin matkustajia tulemaan lentokentälle riittävän ajoissa.

Noronen-Juholan mukaan matkustajien kannattaa varata jopa 2-3 tuntia ylimääräistä aikaa lentokentällä toimimiseen.

Sammal on alkanut vallata järven rannalla maalaismaiseman keskellä seisovan keltaisen omakotitalon kattoa. Kun Seppo Nikkilä avaa etuoven, eteisestä pelmahtaa vahva viemärin haju.

Ikkunalla on kuolleita ruukkukasveja, ja taulut nojaavat seinää vasten lattialla. Muutkin tavarat ovat sikin sokin, lattiaa on revitty auki ja seinissä on näytteidenoton vuoksi tehtyjä reikiä.

Nikkilä on käynyt entisessä kodissaan viimeksi noin vuosi sitten.

– Ei tänne mielellään tule. Mieluummin pysyy kaukana tästä paikasta, Nikkilä sanoo.

Ulostejäte ulottui nilkkoihin

Nikkilä rakennutti perheelleen kodin lapsuudenmaisemiinsa 1980-luvun puolessavälissä. 2010-luvulla talo oli remontoitu kokonaan viimeisen päälle.

Unelma muuttui painajaiseksi juhannusaattona 2014. Viimeinen pintaremontti oli juuri valmistumassa, kun Nikkilä sai remonttimieheltä yllättävän puhelun lomamatkalle Espanjaan. Uuden lattian oli peittänyt ainakin nilkkoihin ulottunut kerros ulostejätettä.

Taloon oli tulvinut Oriveden kaupungin runkoviemäristä puhdistamatonta yhdyskuntajätettä. Talon toisessa päädyssä kasvanut juhannusruusu kuoli, koska jätevettä valui sokkelin läpi rakennuksen ulkopuolelle.

Viemäritulva sai alkunsa roskanuotiosta. Nikkilöiden naapuri poltti tontillaan roskia, mutta pahaksi onneksi tuli levisi ja vaurioitti tontilla sijaitsevan kaupungin jätevesipumppaamon etukaivoa. Muovinen etukaivo suli, ja jätevesi tulvi Nikkilöiden taloon.

Kultainen kaulakoru pelastui

Jätteen sisältämät mikrobit ja taudinaiheuttajabakteerit tuhosivat koko rakennuksen ja lähes kaikki siellä olleet tavarat käyttökelvottomiksi. Yksi harvoista säilyneistä esineistä on Päivi Nikkilän kaulassa roikkuva kultakoru. Senkin rasia oli viemärihajun pilaama.

Nikkilät eivät enää koskaan päässeet palaamaan kotiinsa. Uusi kalanruotoparketti revittiin irti, ennen kuin Nikkilät ehtivät edes nähdä sitä.

– Kiinteistö oli korjattu sitä ajatellen, että siinä vietetään loppuelämä. Oli tosi kova paikka lähteä pois siitä, Seppo Nikkilä sanoo.

– Jokainen voi kuvitella, että kuulee esimerkiksi työpäivänsä keskellä, että ei voi enää mennä kotiin. Mitä tekisitte? Päivi Nikkilä kysyy.

Tytär menehtyi vaikeaan sairauteen

Nikkilät alkoivat heti etsiä väliaikaista asuntoa Espanjasta käsin. Aluksi he saivat kalustetun asunnon Tampereelta, mutta vain kahdeksi viikoksi.

Tämän jälkeen he olivat jonkin aikaa hotellissa ja myös mökillä, jonne ei tullut juoksevaa vettä. Vuokraamaltaan mökiltä he joutuivat lähtemään tyttärensä vaikeaan sairauteen liittyvän infektioriskin vuoksi.

Tällä hetkellä kodin virkaa ajaa vapaa-ajanasunto Orivedellä. Samassa asunnossa heidän 15-vuotias tyttärensä vietti viimeiset hetkensä ennen kuolemaansa keväällä 2015.

– Kuinka voi tällä tavalla kohdella elämä yhtä perhettä? Melkein joka yö siihen herää ja miettii, että minkä takia näin on voinut käydä. Ei se tunnu enää kohtuulliselta, Seppo Nikkilä sanoo.

– Minä varmaan jätin sen taloasian taka-alalle, koska tiesin, että mieheni hoitaa sitä ja minä hoidan tytärtämme. Siitä on vaikea puhua. Ei voinut eikä jaksanutkaan molempia ajatella yhtä aikaa, Päivi Nikkilä sanoo.

Vakuutus ei korvannut viemärivahinkoa

Naapuri sai varomattomasta tulenkäsittelystä sakkoa 370 euroa, mutta häntä ei velvoitettu korvaamaan Nikkilöiden menetystä.

Nikkilöiden oma kotivakuutus ei korvannut senttiäkään. Vakuutusehdoissa on pykälä, joka sulkee korvausten ulkopuolelle kaupungin viemärijohdon tukkeutumisesta aiheutuvat vahingot.

Oriveden kaupunki kiisti korvausvelvollisuutensa ja kehotti kääntymään korvausasiassa tulipalon aiheuttajan puoleen. Nikkilöille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin haastaa Oriveden kaupunki oikeuteen.

Tämä on aivan järjetöntä. Tässä on poltettu satoja tuhansia euroja kuin taivaan tuuliin. Seppo Nikkilä

Keväällä 2015 Pirkanmaan käräjäoikeus päätti välituomiossaan, että Oriveden kaupungin pitää korvata Nikkilöiden vahingot. Oikeuden mukaan osasyy tulvaan oli se, että kaupungin jätevesijärjestelmä oli väärin asennettu, eikä siksi toiminut kunnolla. Kiista korvauksen suuruudesta jatkuu yhä.

– Tämä on aivan järjetöntä. Tässä on poltettu satoja tuhansia euroja kuin taivaan tuuliin. Olisimme tehneet siihen jo uuden talon sillä rahalla, mitä tässä on palanut oikeudenkäyntikuluihin, erilaisiin asiantuntijalausuntoihin ja ylimääräisiin asumiskuluihin, Seppo Nikkilä sanoo.

Kiista jatkuu todennäköisesti hovioikeudessa

Viime syyskuussa kaupungin vakuutusyhtiö IF maksoi Nikkilöille Oriveden kaupungin puolesta vakuutuskorvauksia noin 400 000 euroa. Nikkilöistä summa oli liian pieni, joten kiistan käsittely oikeudessa jatkui.

Juuri ennen joulua käräjäoikeus päätti, että korvauksia olisi pitänyt maksaa lähes kaksinkertainen määrä. Oikeudenkäynti- ja asianajokuluihin Nikkilöiltä on mennyt tähän mennessä noin 120 000 euroa.

Lisäksi korvaussumma sisältää noin 40 000 euroa väliaikaisesta asumisesta ja noin 15 000 euroa asian selvittelystä syntyneitä kustannuksia. Viivästyskorkojen osuus on tällä hetkellä noin 100 000 euroa. Oriveden kaupungin oikeudenkäynti- ja asiantuntijakulut ovat noin 100 000 euroa.

Järjestelmä nyt Suomessa on tällainen, että oikeudenkäynnit kestävät. Juha Kuusisto

Kaupunki on viemässä korvauskiistan hovioikeuteen. Kaupungin vakuutusyhtiön ja asianajajien mielestä käräjäoikeuden tuomion perusteet eivät ole oikeat.

– Tämä on tietysti erittäin ikävä tapaus ja inhimillisesti heille erittäin hankala asia, mutta tämä järjestelmä nyt Suomessa on tällainen, että oikeudenkäynnit kestävät. Koska saamme vakuutuksesta korvauksen, niin kyllä meidän täytyy tässä mennä yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa, sanoo Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto.

Kaupungin suhtautuminen pettymys

Seppo Nikkilä on toiminut yrittäjänä Orivedellä 30 vuotta. Terveydenhuoltoalalla työskentelevä Päivi Nikkilä on Oriveden kaupunginvaltuuston jäsen.

Seppo Nikkilä on pettynyt siihen, miten kaupunki on suhtautunut heidän vaikeuksiinsa.

– Olen maksanut aika paljon veroja Oriveden kaupungille. Tässä tapauksessa ei ole hirveästi apuja siltä puolelta tullut, Nikkilä sanoo.

Nikkilä teki hyvän tilin myymällä yrityksensä muutamia vuosia sitten. Nikkilät ovat usein miettineet, miten heidän olisi käynyt, jos heillä ei olisi ollut rahaa järjestää väliaikaista asumista ja ajaa oikeuksiaan.

– Onko näin mahdollista tapahtua nykypäivän oikeusvaltiossa, että ihminen jätetään aivan heitteille siitä huolimatta, että on kaikin tavoin pyrkinyt varmistamaan vahingon varalta turvansa vakuutuksilla? Seppo Nikkilä kysyy.

Nikkilät varautuvat vuosien odotukseen

Uutta kotia Nikkilät eivät vielä uskalla suunnitella. Lähitulevaisuus on kesämökillä Oriveden takamailla.

– Varmaan tässä voi tätä menoa kestää vielä useita vuosia. Meidän pitää sitten katsoa asumisjärjestelyjä, kun tämä asia saadaan loppuun käsitellyksi, Seppo Nikkilä sanoo.

Ennen lähtöä Nikkilät näyttävät vielä entisen kotinsa pihassa olevan terassin ja kylpypaljun. He rakensivat terassin keväällä 2014, jotta pyörätuolilla liikkunut tytär olisi päässyt helpommin ulkoilemaan.

– Koskaan tytär ei tainnut sitä käyttää sitten, Seppo Nikkilä muistelee.

"Olli Ohtonen on maailman paras valmentaja".

Epäonnisen Lahden MM-parisprintin jälkeen Iivo Niskanen totesi nuo sanat Ylen haastattelussa samalla kun penkoi henkilökohtaisen valmentajansa reppua. Ohtonen naurahti ja huikkasi takaisin Niskaselle: "Ja urheilija".

Tiesivätkö miehet jo tuolloin, että vain muutamaa päivää myöhemmin MM-pronssi vaihtuu suureksi juhlahumuksi Niskasen kiitäessä MM-kultaan miesten 15 kilometrillä? Mene ja tiedä, mutta varmaa on se, että Ohtonen ja Niskanen ovat tehneet valtavan määrän töitä menestyksen eteen.

Mittaaminen ja analysointi tuloksen takana

Olli Ohtosen valmennuksellinen kuntopiikki osui Iivo Niskasen päivään, perinteisen 15 kilometrin maailmanmestaruuteen.

– Tämä oli se huipennus, johon kaikki tähdättiin, kaikki tehtiin piirulleen suunnitelman mukaan. Iivo pysyi suunnitelmassa viimeisiin päiviin asti, Ohtonen summasi voittoisan kisan jälkeen.

– Taktiikka meni hienosti: vire, lataus ja kalusto olivat parhaat mahdolliset. Koetin tiivistää, ettei Iivo aloittaisi liian kovaa. Tiesin, että mies on kovassa kunnossa. Nyt nähtiin todella väkevää hiihtämistä, jatkaa Ohtonen.

Ohtonen pohjaa valmentamisen mittaamiseen ja analysointiin, mutta myös tunteeseen.

– Erityisesti rehellisyyden tunteeseen ja keskusteluun. Miltä urheilijasta on tuntunut harjoituksissa, jolloin ohjelmaa voidaan muuttaa dramaattisestikin, kun tiedetään vaste tiettyihin harjoituksiin.

– Varsinkin kun Iivo asuu Kuopiossa ja minä Kajaanissa, niin tarvitaan todenperäisyyksiä niistä tuntemuksista harjoitusten aikana, Ohtonen summaa.

Taktiikka meni hienosti, vire, lataus ja kalusto olivat parhaat mahdolliset. Olli Ohtonen

Lahden MM-kilpailuja varten Ohtonen ja Niskanen tekivät selkeän harjoittelusuunnitelman: leirivuorokausia vähennettiin ja sitä kautta myös matkustusvuorokausia.

– Lisättiin harjoittelun ja kuormituksen seurantaa erityisesti kovien leiripätkien jälkeiselle palautusjaksolle, jotta uutta harjoitusjaksoa ei aloitettaisi liian aikaisin ja kuormittuneessa tilassa, Ohtonen kertoo.

– Tärkeimmiksi kilpailuiksi kohti MM-Lahden 15 kilometrin kisaa valittiin muun muassa Rukan maailmancupin 15 kilometrin perinteisen matka, Falunin 30 kilometrin perinteinen ja Otepään 15 kilometrin perinteisen kisa.

Laduilta niiden viereen

Ennen kuin kajaanilaisesta Olli Ohtosesta tuli suomalaisen hiihdon kannalta merkittävä valmentaja, täytyi miehen kokea muun muassa oma kilpailu-ura hiihdon maajoukkueessa.

– Valmentajan urapolku ei ollut minulle mikään selviö. Ensimmäinen pyyntö tuli jopa hieman yllättäen, kun vuonna 2007 Toni Ketelä otti yhteyttä. Sitä puntaroin hetken ja mietin, että oman hiihtouran kokemuksia voisi jakaa eteenpäin.

Ohtosen oma ura loppui 2010. Hän oli kilpaillut kaksissa maailmanmestaruushiihdoissa, yksissä talviolympialaisissa ja useissa maailmancupin osakilpailuissa.

– Olen kokenut itse ne samat asiat kuin valmennettavani. Olen saanut olla ammattilaisurheilija ja vetää oman kehon äärirajoille.

– Samalla olen kokenut sen, että henkinen puoleni ei sitten riittänyt siihen viimeisen steppiin kohti menestystä. Käänsin kaikki kortit ja tuli niin sanotusti kuppi täyteen.

Ohtonen toimii paitsi Niskasen ja IF Minkenin Toni Ketelän henkilökohtaisena valmentajana, myös maastohiihdon Suomen maajoukkueen sprinttihiihtäjien valmentajana. Vuokatti Ski Teamia edustavaa Niskasta hän alkoi valmentamaan vuonna 2013.

Kovempi aika kuin Iivolla

Miehen kehon äärirajoille vetäminen näkyy Olli Ohtosen olemuksessa. Liikuntaa hän harrastaa edelleen kuntoilumielessä. Ohtonen onkin monelle Kajaanissa kuntokilpailua harrastavalle mieluinen päänahka, kunnioitettava olympiavoittajan valmentaja ja rauhallinen juttukaveri.

– Varastosta löytyy suksia joka kelille. Kuten nämäkin, joissa lukee "kivi" ja sen kyllä huomaan pohjia katsoessa, että missä tällä parilla on hiihdetty.

Kivikelin suksen hiihtäjä valitsee alleen erityisesti syksyllä, kun ladulla on vielä vaarana naarmuttaa parempien suksien pohjat.

– Nyt tuli kiireessä napattua nämä matkaan, vaikka onhan täällä Kainuussa näin keskellä talvea lunta jo niin paljon, ettei tarvitse ladulla soraa pelätä.

– Kun tarkastelen tätä omaa kuntoilua, kyllä se on vääjäämättä tullut alas niistä ajoista, kun itse olin huippukunnossa. Elämäntilanteestani johtuen totean, että lyhytkin lenkki on hyvä, Ohtonen jatkaa.

Ohtonen nostaa yhdeksi esikuvakseen oman valmentajansa, Jouko Käsmän. Hänen kanssaan asiat etenivät pedantisti ja analyyttisesti. Käsmä esimerkiksi etsi ja löysi Kajaanin läheltä paikan, joka vastaa juosten tehtynä ideaalisti miesten hiihdon 15 kilometrin hapotusta ja pahaa oloa.

– Paikalla on hitaita hiekkarinteiden nousuja ja hiekkaisia polkuja, ne vaativat urheilijan suorituskyvyltä, aineenvaihduntakapasiteetilta ja lihaksiston suorituskykyominaisuuksilta hyvää virettä, Ohtonen kertoo.

Valmennuksellinen perinnetieto on kulkenut Käsmältä Ohtoselle ja Ohtoselta Niskaselle, joka on myös reitillä happoja tuntenut. Kumpi sitten on juossut raastavan reitin nopeammin, valmentaja vai urheilija?

– Kyllä se minä olen aikoinaan kellottanut kovemman ajan kuin Iivo koskaan, kehaisee Ohtonen.

– Tuossa lähellä on ratsastustalleja, niin jouduin silloin aikanaan ohittamaan sen nopeimman juoksuni aikana hevosen, josta tuli muutamia tappiosekunteja. Kyllä me vieläkin tätä juostaan ajoittain kilpaa, minä tosin saan lähteä hyvälle etumatkalle, Ohtonen jatkaa nauraen.

Kajaanilaista tarkkuutta

Kun Ohtonen pääsee suksen päälle ja laskee Kajaanin Vimpelinlaakson stadionille, näkee kaluston käsittelystä syitä sille, miksi huippuvalmentaja tulee väittelemään tohtoriksi luisteluhiihdon biomekaniikasta. Suksien hallinta ja käsittely on vaivattoman näköistä stadionilla, joka on valmentajan mielestä Suomen paras.

– Kilpailu-urheilijan suorituksen optimointi ja liikesuorituksen ymmärtäminen eivät liity fysiologiseen puoleen, josta muodostuu kuitenkin hiihtämisessä suurin osa, summaa äärimmäisen analyyttisena tunnettu Ohtonen.

Kajaanilaisen tarkkuutta on tarvittu sen jälkeen, kun Iivo Niskanen pyysi häntä yhteistyöhön 2013.

– Iivo on äärimmäisen lahjakas, mutta haasteita tulee terveyspuolella ja kuormittumisen seurannassa, että kroppa pysyy balanssissa sekä hyvässä harjoitustilassa. Siksi rehellisyys on keskiössä, että urheilija sanoo, miltä hänestä todella tuntuu.

Vuonna 2014 parisprintin olympiakultaa edeltäneen kauden aikana Ohtoselle kävi hyvin selväksi mitä tarkoittaa urheilijan sairastelukierre.

– Siihen kauteen tulimme todella haasteiden kautta. Takana oli todella pitkät sairastelut. Siitä lähti kuitenkin todella hyvä yläkierre. Iivo pystyi hiihtämään paljon kilpailuja, jotka nostivat kuntoa. Se oli meille ensimmäinen hieno kausi yhdessä.

– Se oli opettelu siihen, miten elimistö vastaa erilaiseen harjoitteluun. Opin tuolloin kuormituksesta paljon myös jatkoa ajatellen, että milloin Iivon tapauksessa painetaan jarrua ja miten kommunikoida, Ohtonen jatkaa.

Kotikaupungin nuoret hiihtäjät

Vaikka Olli Ohtosella ei omien sanojensa mukaan riittänyt kilpailukovuus omalla hiihtourallaan, on hän valmentajana kestänyt paineet. Tekemisessä on sitä rentoutta, jonka hän menetti olemuksestaan kansainvälisissä kisoissa puettuaan numerolapun ylleen.

– Silloin ei sipuli kestänyt. Valmentajana se jännitys on niin erilaista kuin kilpailijana. Sitä katsoo kisaa ja tekee parhaansa sen oman suojatin eteen. Maajoukkuetyössä kilpailupäivänä esimerkiksi väliaikojen seuraaminen vie jännitystä verrattuna siihen, jos vain seuraisi kilpailuja kotisohvalta.

– Mutta, kyllä se parisprintin olympiakulta meni ihon alle, vaikka en ollut paikan päällä, Ohtonen jatkaa.

Olli Ohtosella on käsissään jokaisen valmentajan unelma, hiihtäjä joka voi tehdä upeita menestystarinoita vielä vuosia, mutta miehen ajatukset ovat myös oman kotikaupungin lasten ja nuorten liikunnan kehittämissä.

– Lasten saaminen liikkeelle on tosi tärkeää.

Kajaanilaiset vanhemmat ja lapset ilahtuivat kuusi vuotta takaperin, kun Ohtonen ja muutama muu entinen kilpahiihtäjä päättivät järjestää Lasten Hiihto Cup -tapahtumansarjan. Vuosien tauon jälkeen innostus virisi niin, että nyt toiminnassa on viikoittain 160–360 lasta.

Samalla Ohtonen luo katseensa hiihtäviä lapsia keräävältä ladulta läheiselle mäelle. Hänellä tuntuu olevan suunnitelmia kotikaupungin liikuntapaikkojen jatkoa ajatellen.

– Tähän olisi hieno tehdä sprinttihiihtolatu. Tuossa meidän mäkimontussa on hiihtoon sopivaa pientä tömpärettä, joka olisi hyvin yleisöystävällinen.

Yksi toive

Suomalainen urheilija aiheuttaa laajan tunneskaalan niin katsojalle kuin valmentajallekin. Jännitystä, adrenaliinia ja voimakasta myllerrystä.

– Olen itse kokenut väsymystä ja joskus jopa tuskaa. Tunteita, joita voi tuntea vain harjoituksissa ja kilpailuissa. Koen sen vahvuudekseni, silloin voin ymmärtää urheilijaa, kun hän on väsynyt ja erilaisissa tunnetiloissa, Olli Ohtonen mainitsee.

– Ja sitten niitä ilon hetkiä. Silloin, kun tulee isoa tulosta, niin se on urheilijan juhlapäivä. Menestyksen hetkellä pitää iloita niidenkin henkilöiden, jotka ovat olleet tekemässä sitä menestystä.

Kajaanilaisella Olli Ohtosella on myös yksi toive.

– Tällä hetkellä tämä Reijo Jylhän rakentama järjestelmä kestää ensi vuoden loppuun asti, eli tulevien talviolympialaisten yli. Tässä tiimissä on todella hienoa tehdä töitä.

– Toivonkin, että minun ja Iivon osaaminen kasvaa vielä entisestään.

Olli Ohtonen on Sunnuntaivieraana Yle Radio Suomessa 5. maaliskuuta kello 15.03. Ohjelma kuultavissa jälkikäteen myös Yle Areenassa.

Microsoftin teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin, miksi eurooppalaiset tytöt eivät ole kiinnostuneita luonnontieteiden ja tekniikan opiskelusta ja miten tilannetta voitaisiin muuttaa.

Microsoftin digitaalisen oppimisen johtaja Kati Tiainen sanoo, että tutkimuksen perusteella Euroopassa yli puolet pojista on kiinnostunut teknologia ja tiede-aloista, mutta tyttöjen kiinnostus on huomattavasti vähäisempää.

Erot maiden välillä olivat kyselytutkimuksessa suuret.

– Suomi oli häntäpäässä Ranskan kanssa, meillä 37 prosenttia tytöistä ajattelee haluavansa teknologia- tai tiedeuralle. Se on absurdia, koska Suomessa on maailman toiseksi parhaimmat tytöt Pisa-tutkimuksen mukaan.

Tiainen näkee, että tytöt kaipaavat kannustusta kiinnostuakseen teknologia-alasta.

– Meidän pitäisi pystyä antamaan koulussa vahvaa positiivista itsetuntoa. Opettajien ja vanhempien kannustus, erityisesti isien kannustus, on tärkeää.

Tiaisen mukaan asenteilla on vaikutusta siihen, mihin aloille tytöt ja pojat suuntautuvat.

Esimerkiksi naisten kannustamisesta teknologia-alalle Tiainen mainitsee oman yrityksensä Microsoftin, jossa ohjeistuksen mukaan naisia pitää olla 30 prosenttia työvoimasta.

– Se on ihan johtajan selkeä tulostavoite. Tavoitteena ei ole se, että palkataan ketä tahansa naisia vaan etsitään aina totta kai parasta osaamista. Naisille mahdollistetaan myös urakehitys.

"Osaamista ja erilaisuutta uuden maailman luomiseen"

Tiainen näkee että teknologiakehitykseen tarvitaan sekä miehiä että naisia.

– Teknologian murros on niin suuri, jos ajatellaan esimerkiksi koneoppimista, robotiikkaa. Ei sitä voi jättää pelkästään nuorten miesten käsiin, kyllä me tarvitaan naisia, osaamista ja erilaisuutta uuden maailman luomiseen.

Tiainen myös toivoo, että tiede ja teknologia-alalla olevat naiset kertoisivat omasta urastaan.

– Kun kysytään tytöiltä, että ketkä ovat tiede- tai teknologiakeksijöitä, niin sieltä tulee aikamoinen litania miehiä. Tarvittaisiin tämän alan naisia myös esille kertomaan omasta urastaan. Tytöt kaipaavat kovasti, että he voisivat tutustua tällaisin naisiin ja käydä yritysvierailulla.

Tiaisen mukaan naisten ei pitäisi ajatuksen tasolla asettaa esteitä uralleen teknologia-alalla.

– Välillä naiset itse asettaa lasikattoja. Meillä on välillä ehkä turhia pelkoja ja itse pienennämme omaa ajattelua.

Microsoftin kyselytutkimus toteutettiin 12 Euroopan maassa. Tutkimukseen vastasi 11 500 eurooppalaista 11–30-vuotiasta tyttöä ja naista. Suomen lisäksi tutkimus toteutettiin Alankomaissa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Italiassa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Venäjällä.

Aamu-tv:n lähetyksessä vuodelta 1997 Arto Nyberg demonstroi, miten ammattilainen hoitaa tilanteen, jossa ainekset suoraan lähetykseen olivat laihanlaiset.

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin tapasivat toisensa Helsingissä. Nyberg lähetettiin päivystämään Mäntyniemen portille. Yllätyksekseen Nyberg huomasi olevansa tyhjällä portilla yksin.

– Olin siellä 3–4 tuntia ja aina kun studio-osuus loppui, siirrettiin puheenvuoro sinne. Eihän mulla ollut siellä mitään!

Suoran lähetyksen pelasti lopulta ohi ajava Eeva Ahtisaarta kuljettava auto.

Nyberg opetteli lähetyksiä varten ulkoa presidenttien käyttämien autojen moottorien tilavuudet, bensiinin kulutuksen ja panssaroinnin paksuuden, että valmiina olisi edes jotain kerrottavaa.

– Näin ammatti-ihminen valmistautuu. Vaikka taivas putoaisi, niin puhetta tulee, kiittelee Leena Pakkanen, toinen aamu-tv:n veteraani.

– Puhetta tulee, vaikka ajatus on loppunut aikoja sitten, Nyberg tiivistää.

Leena Pakkasen ja Arto Nybergin keskustelun kokonaisuudessaan näet täältä.

Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa huipentuvat sunnuntaina hienossa talvisäässä.

Viikonloppuna sää muuttuu koko maassa kylmemmäksi, kun pohjoisesta virtaa kuivempaa ja kylmempää ilmaa, kertoo Ylen päämeteorologi Seija Paasonen. Kylmenemisen lisäksi sää muuttuu myös aurinkoisemmaksi.

Vielä lauantaina Etelä- ja Keski-Suomessa liikkuu pilvilauttoja, mutta muuten on aurinkoista. Päivälämpötilat vaihtelevat etelän nollan ja muutaman pakkasasteen väliltä Lapin noin viiteen miinusasteeseen.

Lauantain ja sunnuntain välinen yö on Paasosen mukaan olla kylmä. Pakkanen voi paikoin kiristyä aina kahteenkymmeneen miinusasteeseen.

Sunnuntaina koko maassa on aurinkoista, joten miesten 50 kilometrin kilpailu Lahden MM-laduille päästään käymään täydellisessä hiihtosäässä. Pakkasta pitäisi olla muutama aste.

– Sunnuntai voi olla koko talven kaunein ulkoilupäivä, Paasonen sanoo.

Alkoholilla on merkittävä vaikutus, kun vertaillaan tuloryhmien välisiä eroja kuolleisuudessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan ero suuri- ja pienituloisten välillä kuolleisuudessa kasvoi 2000-luvun alussa. Suurimpana syynä tähän nähdään alkoholiin liittyvät kuolemat.

Alkoholiveroa laskettiin vuonna 2004, minkä vuoksi alkoholin kokonaiskulutus kasvoi selvästi. THL:n mukaan tuolloin alkoholiin liittynyt kuolleisuus lisääntyi etenkin pienituloisimmassa viidenneksessä.

– 2000-luvulla, kun alkoholin hinta laski ja taloudellinen kehitys oli hyvä, niin silloin etenkin pienituloisten alkoholikuolleisuus lisääntyi todella merkittävästi. Samaan aikaan hyvätuloisilla ei ollut juuri minkäänlaista lisäystä näkyvissä, sanoo erikoistutkija Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Veronkorotukset vähentäneet kuolemia

Vuodesta 2007 lähtien alkoholikuolleisuus on vähentynyt 20 prosenttia ja kulutuskin 10 prosenttia. Etenkin pienituloisimmassa viidenneksessä miesten alkoholikuolemat ovat vähentyneet. Myös erot kuolleisuudessa tuloryhmien välillä ovat kaventuneet.

THL:n mukaan tätä on edesauttanut useat alkoholiveron korotukset ja taloustilanteen heikentyminen.

– Alkoholiveron nosto ja lasku on heijastunut etenkin huonompituloisten alkoholikuolleisuuteen, sanoo Mäkelä.

THL on julkistanut tulokset uudessa Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisussa. THL teki tutkimuksen yhteistyönä Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuksessa analysoitiin Tilastokeskuksen aineistoja, jotka koskivat vuosia 1996–2014.

Kuntavaaleissa ehdokkaat käyttävät kampanjointiin rahaa vain murto-osan eduskuntavaaleihin verrattuna. Pienemmät budjetit ovat luontevia, koska paikka kuntapolitiikassa on luottamustehtävä, josta ei makseta varsinaista palkkaa.

Suurissa kaupungeissa näkyvyyden hankkiminen on kallista. Helsingissä ehdokkaat käyttivät vuonna 2012 vaalikampanjointiinsa keskimäärin 5 600 euroa. Se on enemmän kuin muualla maassa keskimäärin.

Suurin osa suomalaisista kuntavaaliehdokkaista kampanjoi alle 500 eurolla.

– Helsinki on ylivoimaisesti Suomen suurin kunta. Se on merkittävin syy suuriin vaalikampanjoihin. Pääkaupunkilaisilla on myös korkeammat tulot kuin muualla Suomessa, joten heillä on enemmän rahaa käytettävissä vaalikampanjaan, kertoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.

Kuntavaalikampanjoiden budjetit ovat ajan mittaan kasvaneet. Trendi kuitenkin vääristää tilannetta.

– Jo valmiiksi suuret vaalibudjetit ovat kasvaneet entisestään pienten budjettien pysyessä samoina, Railo tarkentaa.

Raha ei merkitse kaikkea kuntavaaleissa, vaan myös niukalla vaalikassalla pääsee kunnanvaltuustoon.

– Viime vuosina sosiaalinen media ja internet ovat tarjonneet uusia välineitä vaalikampanjaan. Koska kansalaiset ovat löytäneet ne, ehdokas pystyy tekemään internetissä pienellä rahalla hyvän ja näyttävänkin kampanjan, toteaa Erkka Railo.

Hän nostaa esimerkeiksi Helsingin kaupunginvaltuutetut Osmo Soininvaaran (vihr.) ja Jussi Halla-ahon (ps.), jotka ovat blogiensa kautta saavuttaneet ja vakuuttaneet tuhansien ihmisten yleisön.

Monipuolinen kampanja avaintekijä

Helsingin vihreiden tämänhetkinen valtuutettu Jukka Relander käytti vuonna 2012 vaalikampanjaansa alle 400 euroa. Vaalikampanjaa tehtiin vain muutama päivä, ja budjetti meni yhteen raitiovaunumainokseen ja muutamiin jaettaviin lehtisiin. Relander panosti eniten suosittuun blogiinsa ja sosiaaliseen mediaan.

– Helsingissä voi mennä läpi, jos on älyttömän hyvä somessa. Kun siellä pystyy rakentamaan itselleen näkyvyyttä, saa oman jengin aktivoitua, Relander pohtii.

Politiikan erikoistutkija Erkka Railon mielestä sosiaalinen media ei ole korvaamassa vanhoja vaalikampanjamuotoja.

– En suosittele kuntavaalikampanjan luomista pelkästään sosiaalisen median varaan. Se on uskaliasta ja epävarmaa. Vahva kampanja yhdistää mahdollisimman monta eri välinettä.

Tunnettuvuus vaalibudjettia tärkeämpää

Ensimmäistä kauttaan Helsingin valtuustossa istuva Jukka Relander muistuttaa, että hänellä oli viime kuntavaaleissa pohjalla vuotta aikaisemmin tehty suuri eduskuntavaalikampanja.

Ylen ja Radio Helsingin radio-ohjelmien tuoma julkisuus sekä eduskuntavaalien vanha äänestäjäkunta olivat vaalibudjettia tärkeämpiä tekijöitä.

Relander myöntää, että tunnettuvuus mahdollisti pienen kuntavaalibudjetin. Radiopersoona on vuosien työuran aikana kerännyt taakseen uskollisia kannattajia niin muusikoista kuin kalastajista.

– Jos kuntavaaliehdokas ei ole entuudestaan tunnettu, on tärkeää, että ympärillä on laaja joukko innostuneita ihmisiä, sanoo Relander.

Hänen mielestään kuntavaaleissa äänestetään usein tuttua. Erityisesti Helsingissä korostuu tietyn alueen ehdokkaana profiloituminen, kun äänestäjät haluavat valtuutettujen huolehtivan juuri oman alueen lähikouluista, -kirjastoista ja palveluista.

Lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa, ovat opintojensa lopulla matematiikassa keskimäärin yhdeksäsluokkalaisten tasolla, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen maaliskuun alussa julkaisemista tiedoista. Ammattioppilaitosten opiskelijoista osan taidot jäävät kolmasluokkalaisen tasolle.

Arvioinnissa seurattiin yli kahtatuhatta opiskelijaa vuosina 2005–2015. Arvioinnin alussa he olivat kolmasluokkalaisia ja seurannan päättyessä toisen asteen koulutuksen lopussa. Suomalaisten matemaattisia taitoja ei ole aiemmin arvioitu näin laajalla pitkittäisseurannalla.

"Nykyjärjestelmä pilkkoo matematiikan"

Opiskelijat tekivät toisen asteen opintojensa lopussa uudelleen matematiikan kokeen, jonka he olivat tehneet yhdeksäsluokkalaisina. Näin selvitettiin, olivatko heidän taitonsa kasvaneet vai taantuneet lukio- tai ammattiopintojen aikana.

Lukiolaisista huonoiten menestyivät ne 13 prosenttia, jotka eivät kirjoittaneet lainkaan matematiikkaa ylioppilaskokeessa ja suorittivat oppiainetta ainoastaan pakolliset kuusi kurssia. Arvioinnin mukaan näiden oppilaiden matematiikan taidot eivät kohentuneet lukion aikana keskimäärin ollenkaan, vaan pysyivät sillä tasolla, jolla he olivat yhdeksäsluokkalaisina.

– Ainakaan taidot eivät heikentyneet, mutta totta kai pitäisi näkyä liikahdus eteenpäin, kuvailee Opetushallituksen opetusneuvos Leo Pahkin.

Hän huomauttaa, että nykyinen järjestelmä pilkkoo matematiikan:

Kokonaisuuksien ymmärtäminen voi olla vaikeaa luokattomassa lukiossa. Leo Pahkin

– Kokonaisuuksien ymmärtäminen voi olla vaikeaa luokattomassa lukiossa, hän huomauttaa.

Matematiikassa on tarkoitus siirtyä sähköiseen ylioppilaskokeeseen keväällä 2019, oppiaineista viimeisenä.

Ammattiopiskelijoista lähes 80 prosenttia alimmalla tasolla

Ammattiin opiskelevien matematiikkataitoja selittää tutkinto, jota he opiskelevat. Jos matematiikka oli tutkinnon kannalta keskeistä, opiskelijoiden taidot riittivät keskimäärin lukion lyhyen matematiikan osaamistasolle. Pienen osan taidot olivat lukion pitkän matematiikan tasoa. Valtaosa ammattiin opiskelevista, 79 prosenttia, oli kuitenkin alimmalla osaamistasolla tai sen alla.

Eräiden tutkintojen opiskelijoiden osaamisen keskitaso oli perusopetuksen kolmannen luokan tasoa.

– Kaksi vuotta koulua käynyt lapsi osaa yhteen- ja vähennyslaskua, ei kuitenkaan monimutkaisia kertolaskuja, ei jakolaskua. Joitakin geometrisia taitoja hänellä on, listaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen erikoisasiantuntija Jari Metsämuuronen.

Hän antaa esimerkin: On tietyn kokoinen laatikko, jonka ympärillä on narua. Oppilaan on pääteltävä, kuinka pitkä naru on. Kolmasluokkalaisista yli 30 prosenttia osaa ratkaista tällaisen tehtävän. Metsämuurosta ihmetyttää, että lukiolaisista 15 prosenttia laski sen väärin.

Jari Metsämuuronen on erityisen huolestunut tasa-arvokysymyksistä, joita arvioinnin tulokset herättävät.

– He ovat täysi-ikäisiä, yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Osan taidot ovat kolmasluokkalaisen tasolla, osan pitkällä yliopistotasolla, tätäkö haluamme? Joka tapauksessa tätä järjestelmämme tuottaa, hän sanoo.

Koulujärjestelmä ei kykene kuromaan umpeen etua, jonka ylioppilastaustaisten vanhempien lapset saavat, hän toteaa. Tulevaisuudessa tarvitaan taitoja, joista emme vielä edes tiedä.

– Päässälaskutaito oli tärkeä maailmassa, jossa ei ollut laskukoneita. Tulevaisuudessa tärkeämpää voi olla esimerkiksi se, että pystyy yhtä aikaa havainnoimaan kolmea tietokoneen näyttöä, Metsämuuronen arvioi.

"Innostaisiko ohjelmointi perusasioiden pariin?"

Suomessa perusopetuksen opetussuunnitelmat nojautuvat Opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta eli siitä, montako viikkotuntia opetusta annetaan missäkin oppiaineessa.

Viime vuonna aloitettiin uusien opetussuunnitelmien soveltaminen alakouluissa. Ensi syksynä myös yläkoululaiset siirtyvät uuteen.

– Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu yhteistyö luokan sisällä. Se kannustaa osaamisen jakamiseen, osaava oppilas voi kertoa muille, miten hän oppii, Opetushallituksen opetusneuvos Leo Pahkin antaa esimerkin.

Opetussuunnitelmaan kuuluu nyt esimerkiksi paljon puhuttu ohjelmointi. Keskustelua herättää, onko sen opettaminen järkevää, jos oppilas ei osaa perusasioita.

– Olisiko kuitenkin niin, että ohjelmointi voi innostaa oppilaita kiinnostumaan myös perusasioista, Metsämuuronen miettii.

Ilmailualan työnseisaus on alkanut Helsinki-Vantaan lentokentällä. Ilmailualan unionin Airpro Oy:n työntekijät lopettivat työnsä kello 14. He palaavat töihin tänään kello 19.

Lentoyhtiötä pyörittävä Finavia kertoi aamupäivällä, että työnseisaus vaikuttaa lentoasemalla erityisesti turvatarkastuksiin ja lentoyhtiö Norwegianin lentoihin.

Finavia kehottaa matkustajia varautumaan jonoihin ja hitauteen työnseisauksen johdosta. Myös lennot voivat myöhästellä.

Ylen Helsinki-Vantalla oleva toimittaja kertoi puoli kolmen aikaan iltapäivällä, että ruuhkia ei vielä näy.

Ilmailualan unioni IAU ja Palvelualojen työnantajien työkiistan sovittelu jatkuu viikonloppuna. Jos sopua ei synny, järjestää IAU seuraavan työtaistelun maanantaiaamuna. Silloin lakko on laajenemassa tukitoimien myötä, ja vaikutukset olisivat Finavian mukaan laajemmat.

Kannustinloukkujen purkaminen on yksi hallituksen keinoista nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä jätti perjantaina selvityksen, jossa listataan mahdollisia keinoja työllisyyden kohentamiseksi tuhansilla.

Kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa työn vastaanottaminen ei mainittavasti paranna käytettävissä olevia tuloja.

Valtiovarainministeriön työryhmän mukaan jatkoselvitykseen kannattaisi laittaa asumisen tuet, työssä käyvien perheellisten tuet ja työttömyysturva.

Sen sijaan työryhmä ei nostaisi uuteen tarkasteluun ansiotulojen verotusta, palkkatukea ja verokiilan alentamista, arvonlisäverotusta ja vuokrasääntelyä.

Alueelliseen liikkuvuuteen liittyvistä toimenpiteistä työryhmä ei tehnyt uusia avauksia vaan suosittaa keskittymistä asuntomarkkinoiden toimivuuden korjaamiseen.

Työtön voisi ansaita 600 euroa

Työtön voi nykyisin ansaita 300 euroa ilman, että se pienentää työttömyysturvaa. Työryhmä on käynyt läpi mallin, jossa suojaosa korotettaisiin 600 euroon ja samanaikaisesti alennettaisiin työttömyysturvan perusosaa 50 centillä päivässä. Arvion mukaan tämä lisäisi osa-aikatyöllisten määrää noin 3500:lla.

Työryhmän mukaan muutos kannattaisi tehdä määräaikaisena tai se voitaisiin rajata vain työmarkkinatukea saaviin.

Varhaiskasvatusmaksut

Varhaiskasvatus rahoitetaan Suomessa osin asiakasmaksuin ja osin verovaroin. Varhaiskasvatuksen maksut vaikuttavat siten työllistymisen kustannuksiin sekä työttömillä että kotihoidon tuella olevilla. Erityisesti useamman lapsen perheissä vaikutus voi olla merkittävä.

Työryhmä näkee, että kannustavuutta voitaisiin parantaa alentamalla varhaiskasvatuksen maksuja. Laskelman mukaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisella on verotuksen lapsivähennystä edullisempi vaikutus työllisyyteen.

Parhaan hyötysuhteen malli eli maksuprosentin alentaminen 2 ja 3 hengen perheillä n. 8%:iin vähentäisi maksutuloja 6 miljoonalla eurolla ja laskelmien mukaan toisi noin 600 työllistä lisää.

Toisen lapsen maksun alentaminen 50 prosenttiin ensimmäisen lapsen maksusta alentaisi maksutuloja noin 42 miljoonalla eurolla vuosittain, ja parantaisi työllisyyttä noin 2 300 henkilöllä.

Asumistuki

Työryhmä ei ottaisi harkintaan vuokrasääntelyä, jota julkisuudessa on kannattanut muun muassa asuntoministeri Kimmo Tiilikainen.

Sen sijaan asumistuen muutoksissa nähdään mahdollisuuksia. Esimerkiksi yleisen asumistukeen luettavien menojen alentaminen 20 prosentilla vähentäisi asumistuen menoja noin 110 miljoonalla eurolla, ja vastaavasti kasvattaisi toimeentulotukimenoja noin 65 miljoonalla eurolla. Nettosäästö olisi siis 45 miljoonaa. Toimenpiteen arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 2 300:lla.

Ohjelma tulee pohjustamaan hallituksen puoliväliriihtä huhtikuun lopulla. Silloin tarkastellaan hallitusohjelman toteutumista ja tehdään tarvittaessa uusia päätöksiä.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on kertynyt alkuvuoden aikana jo 135 kantelua Kelan viivästyksistä toimeentulohakemusten käsittelyssä. Oikeusasiamiehen kirjaamosta korostetaan, että 135 on vain tämän hetkinen tilanne, koska kanteluiden määrä kasvaa koko ajan.

– Näille ihmisille tämä on kyllä aika tiukka paikka. Siinä mielessä, että siellä on lapsiperhettä, yksinäistä, psyykkisesti sairasta ja vanhusta. Erilaisia ihmisiä, joille muutamakin euro on todella tärkeä.

– Ihmisillä on todella hätä ja ja ahdistus, kertoo esittelijäneuvos Tapio Räty.

Rädyn mukaan kanteluissa ovat toistuneet kolme asiaa. Ihmiset ovat valittaneet Kelan käsittelyaikojen pituuksista, sähköisen järjestelmän toimimattomuudesta sekä asiakaspalvelun ruuhkautumisesta.

– Kantelut ovat koskeneet myös Kelan ohjeistusta, Räty sanoo.

Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimeinen tuki. Sitä maksetaan henkilöille ja perheille, joiden tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Siirto Kelaan toi ruuhkan

Perustoimeentulotukipäätökset siirrettiin kunnilta Kelalle vuodenvaihteessa. Tämän jälkeen palvelut ovat olleet jatkuvasti ruuhkautuneina, eikä tukia ole saatu maksettua ajallaan.

Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen mukaan koko maan keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä 7,9 päivää, kun lain mukaan päätöksen pitäisi tulla seitsemässä päivässä. Etelä-Suomessa tukipäätöstä voi joutua odottamaan yli kymmenen päivää.

Kela varautui uuteen tehtäväänsä jo viime vuoden puolella palkkaamalla 750 uutta työntekijää. Määrä ei ole kuitenkaan ollut riittävä ja uusia rekrytointeja on tulossa tänä vuonna vielä 300 lisää. Sen lisäksi Kela on pyytänyt kunnilta työntekijöitä lainaan helpottaakseen taakkaansa.

Sarjahukuttamistapauksesta tuomittu Pekka Seppänen on valittanut saamastaan tuomiostaan Itä-Suomen hovioikeuteen.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Seppäsen tammikuussa 14,5 vuodeksi vankeuteen kahdesta taposta ja kolmesta tapon yrityksestä, alkoholirikoksesta, parituksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä.

Tuomittu kontiolahtelainen vaihtoi puolustusasianajaa käräjäoikeuden tuomion julistamisen jälkeen ja sai lisäaikaa valituksen tekemisten varten.

Seppäsen uusi puolustusasianajaja Seppo Hytönen ei kommentoi valitusperusteita.

51-vuotias Seppänen kärsii tuomiotaan Joensuun Pyhäselän vankilassa.

Tapot ja tapon yritykset tapahtuivat vuosina 2007–2014. Hukuttamiset ja niiden yritykset Seppänen teki Viinijärvellä, jonka rannalla hänellä on kesämökki.

Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteitä tietoverkkorikosten sarjassa, jossa syytetty olisi muun muassa saanut yhdysvaltalaisen lentoyhtiön vakuuttuneeksi siitä, että lennolla olisi turvallisuusuhka. Lento olisi sen vuoksi ohjattu toiselle lentokentälle.

Syytettynä on tekohetkellä alle 18-vuotias nuorukainen ja epäillyt rikokset olisi tehty vuosina 2013–2014 Espoosta käsin, Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto kertoo tiedotteessaan. Kokonaisuutta on tutkinut keskusrikospoliisi yhdessä Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n avustamana.

Asiassa syyttäjä on nostanut syytteitä osasta tutkittuja tekoja ja jättänyt osan syyttämättä. Syyttäjänviraston mukaan syytetty on osin kiistänyt syytteessä olevat teot.

Syytteet on nostettu törkeästä petoksesta, tietoliikenteen häirinnästä, kahdesta petoksesta ja yhdestä petoksen yrityksestä.

Soitti perättömiä puheluita USA:n poliisille?

Lentoyhtiötä koskevassa tapauksessa tarkoituksena olisi ollut häiritä lennolla ollutta amerikkalaisen peliyhtiön johtajaa. Teko olisi tapahtunut elokuussa 2014. Syytteen mukaan johtaja olisi myös joutunut tietoverkkorikoksen kohteeksi, se olisi kohdistunut hänen henkilötietoihinsa.

Tietoliikenteen häirinnän osalta syytetty olisi haitannut ulkomaisen järjestön nettisivuja ja sähköpostiliikennettä.

Lisäksi syytteen mukaan hän olisi soittanut kolme perätöntä hätäpuhelua kolmelle yhdysvaltalaiselle poliisilaitokselle. Tekojen tarkoituksena olisi ollut häiritä poliisilaitosten alueilla asuvia tiettyjä henkilöitä aiheuttamalla poliisirynnäkkö heidän koteihinsa.

Nuorukainen on ollut kahteen otteeseen tutkintavankeudessa tekojen takia vuonna 2014.

Hänet on tuomittu jo aiemmin, heinäkuussa 2015, vuosina 2012–2013 tehdyistä tietoverkkorikoksista Espoon käräjäoikeudessa. Tuolloin hänet tuomittiin kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.

Helsingin hovioikeus on koventanut kolmen huumeita Hollannista Suomeen tuoneen vankeusrangaistuksia. Vantaan käräjäoikeuden toukokuussa 2016 langettamiin tuomioihin tuli kullekin lisää ehdotonta vankeutta likipitäen vuoden verran.

Tuomiot tulivat erittäin vaarallisten huumausaineiden, kuten ekstaasin, amfetamiinin ja niiden valmistusaineiden, salakuljetuksesta ja jakelusta Rikoksen päätekijänä ollut mies sai nyt hovioikeudessa törkeästä huumausainerikoksesta kahdeksan vuotta ja kymmenen kuukautta vankeutta.

Miehen rikoskumppanina toiminut nainen sai samasta rikoksesta seitsemän vuoden vankilatuomion. Huumeringin kolmas jäsen, mies, sai samoin törkeästä huumausainerikoksesta vankeutta viisi vuotta kahdeksan kuukautta.

Rikoshyötynä tuomitut velvoitettiin maksamaan valtiolle yhteensä 120 000 euroa.

Rikolliskolmikko tilasi huumeita Hollannista Suomeen internetin kautta, ja levitti niitä eteenpäin pääosin pääkaupunkiseudulla. Ryhmän käyttämä Tor-verkko on ohjelmisto, jonka avulla internetiä voi käyttää anonyymisti.

Huumepaketit toimitettiin Suomeen postin ja pikakuriiriyritysten välittämänä.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut Sunisen kultasepänliikkeen ryöstäneen miehen 3 vuoden 8 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen.

Lisäksi miehen on maksettava aiheuttamastaan kärsimyksestä korvauksia ryöstöhetkellä liikkeessä olleelle henkilökunnalle.

Korvausten suuruus vaihtelee 1000 eurosta 1500 euroon. Yhdelle työntekijälle miehen on maksettava oikeuden päätöksellä korvauksia myös kivusta ja särystä 2000 euron verran. Summien päälle tulevat viivästyskorot.

Vuonna 1959 syntynyt ulkomaalainen mies ryösti Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan kultasepänliikkeen viime joulukuun 9. päivä. Poliisi sai miehen kiinni ja ryöstösaaliin takaisin viiden minuutin kuluttua teosta.

Mies on tunnustanut ryöstön.

Perustoimeentulotukien viivästyminen heijastuu Helsingin leipäjonoihin. Myllypuron elintarvikeapu ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Backman sanoo, että Myllypuron leipäjonossa kävijöitä on ollut tällä viikolla enemmän kuin normaalisti.

– Tämän kuun alussa kävijöitä on ollut 100–200 enemmän kuin yleensä kuun alussa. Kuukauden alkupuolella on yleensä vähemmän kävijöitä, koska silloin tulevat eläkkeet.

Tällä viikolla Myllypuron leipäjonossa on käynyt Backmanin mukaan noin 700 kävijää päivässä. Yleensä kuukauden alussa kävijöitä on noin 500 päivässä.

Helsinginkadun leipäjonossa toimeentulotuen näkyminen ei ole ainakaan vielä merkittävästi pidentänyt jonoa, mutta rahapula kyllä kuuluu ihmisten puheissa.

– Kyllä se näkyy ja kuuluu, aika kurja tilanne. Tänäänkin minulle soitti aamulla yksi ihminen, että joutuu ensimmäisen kerran tulemaan ruokajonoon. Häneltäkin oli avustukset jääneet tulematta, kuvaa Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Heikki Hursti.

Hursti sanoo, ettei hän äkkiseltään muista vastaavaa tilannetta.

– Reilu viikko sitten sain ensimmäisen kerran kuulla jonossa ja muutamalta vapaaehtoiselta työntekijältä, että rahat eivät ole tulleet. Nyt selvästi on useampia ihmisiä, jotka ovat tästä kertoneet ja haluavat purkaa sisintään. Toivottavasti tilanne saataisiin purettua mahdollisimman nopeasti.

Hurstin elintarvikejaossa Helsinginkadulla käy noin 3 000 kävijää joka jakokerta.