Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ei poissulje palkankorotusten mahdollisuutta ensi syksyn palkkaneuvotteluissa. TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Pesonen sanoo, että korotukset ovat mahdollisia, jos niiden myötä saadaan lisätuottoa ja parempaa kilpailukykyä.

– Jos me pitkällä tähtäimellä voimme saavuttaa hyviä kustannusvaikutuksia, jotka edistävät ja parantavat suomalaisen teollisuuden menestystä, niin kyllä siihen voi liittyä jonkinlaisia palkankorotuksia, Pesonen arvelee.

Syksyn palkkaneuvottelut käynnistyvät Paperiliiton sopimuksella. Pesosen mukaan Metsäteollisuuden tavoitteena on sopimus, joka takaa alan pysymisen hyväkuntoisena.

Metsäteollisuus haluaa uudistua

Pesonen perustelee Metsäteollisuuden ratkaisua jättää Elinkeinoelämän keskusliitto muuttuneella markkinatilanteella. Globalisaation, vapaakaupan ja yhteisen valuutan myötä työmarkkinoiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitää Pesosen mukaan hakea ratkaisuja maailmantalouden kautta.

– EK:stä lähtemiseen liittyy myös se, että me haluamme uusia itseämme. Uudistuminen ja muutos ovat meille tärkeitä, Pesonen sanoo.

Samoilla syillä Pesonen perustelee Metsäteollisuuden päätöstä jättäytyä pois vientialojen yhteisistä neuvotteluista Suomen mallista. Pesosen mukaan Metsäteollisuuden tavoitteet ovat samat, mutta keinot eroavat.

– Me uskomme, että pitää tehdä alakohtaisia ratkaisuja, joilla saadaan ratkottua niitä asiota, joiden myötä tulevaisuus on meidän kaikkien kannalta parempi.

Sosiaalisessa mediassa mielipiteet tunnetusti kärjistyvät, ja tuttujen henkilöiden käyttäytyminen saattaa yllättää lähipiirin.

Joskus somekäyttäytyminen tulee yllätyksenä henkilölle itselleenkin. Näin kävi espoolaiselle Juha Keltille, joka huomasi "tykkäävänsä" helsinkiläisen kokoomuspoliitikon Facebook-sivuista, vaikka asemoituu itse poliittisesti vastakkaiselle laidalle.

– Alkuun olin vähän ärtynyt. Sitten tuli kummastus, että miten se tykkäys voi tuossa olla? En usko voineeni edes epähuomiossa tykätä henkilön sivuista, sillä olen hyvin eri linjoilla kuin tämä ehdokas, Keltti sanoo.

Myös Keltin kaverin tykkäys oli löytänyt tiensä saman poliitikon sivuille.

– Ja tää mun kaveri on myöskin vasemmistolainen.

Vaikka tapaus hieman huvittaa, se vetää Keltin myös mietteliääksi. Harhaanjohtava käyttäytyminen somessa voi muodostua ongelmaksi myös fyysisessä maailmassa. Esimerkiksi Keltin lähipiirissä oikeistopoliitikon kannatus voisi herättää kummastusta ja närää, vaikkei Keltti yhdenkään puolueen väriä tunnustakaan.

– En pidä itseäni niin tärkeänä henkilönä, joten en ota turhaa stressiä, vaikka jollekin tulisikin minusta väärä käsitys. Mutta tämä on kiusallista niiden kannalta, joiden asioita ajan. Ja suututtaahan henkilötietojen väärinkäyttö aina.

Kokoomuksen vaaliehdokas Perttu Hillman, jonka sivuille tykkäämiset päätyivät, on asiasta ihmeissään. Hän on kuntavaaliehdokkuutensa vuoksi ostanut näkyvyyttä Facebookilta, mutta sen ei pitäisi tarkoittaa tykkäysten päätymistä vääriin paikkoihin.

– Minun on vaikea ymmärtää, että profiiliini ilmestyisi tykkäyksiä sellaisen toimesta, joka ei ole itse klikannut. Sellaista ei pitäisi voida tapahtua.

Kuntavaaliehdokas epäilee, että henkilöt ovat aikaa sitten tykänneet hänen yksityisprofiilistaan, jonka kautta hän nyt myös kampanjoi kuntavaaleissa. Hillman on vuosia kirjoittanut blogia Iltalehden verkkosivuille.

– Ehkä he ovat vuosia sitten tykänneet bloggaajan profiilista ja tykkäys on sitten jäänyt sinne? Voi toki myös olla, että Facebookin algoritmissä on bugeja, mutta en usko tähän. Muuten Facebook olisi vähän hankaluuksissa.

Facebook ei paljasta algoritmiensa salaisuuksia

Ilmiön on huomannut omakohtaisesti myös tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen, joka vuosi sitten huomasi tykkäävänsä erään lentoyhtiön Facebook-päivityksestä.

Myöskään tietoturva-asiantuntija ei usko, että ilmiön takana olisi virhe Facebookin algoritmissä.

– Tätä on ollut jo pitkään, tuo minunkin tapaukseni oli jo vuosi sitten. En voi tulla muuhun tulokseen, kuin että se tapahtuu ihan tarkoituksella, Järvinen tuumaa.

Facebook saattaa käyttäjän nimissä suositella mainoksia, päivityksiä, artikkeleita, tai muuta sisältöä käyttäjän Facebook-kavereille, jos tämä on kerrankin tykännyt sisällön jakajan sivusta.

Järvinen on kuitenkin varma, ettei hän ole käynyt tykkäämässä KLM Finlandin sivustosta. Hän myös huomasi, että hänen tykkäyksensä näkivät vain ystävät, ei Järvinen itse oman profiilinsa kautta.

Järvinen arvioi ilmiön liittyvän siihen, miten Facebook kohdistaa siltä ostettua näkyvyyttä. Hän epäilee tykkäyksensä päätyneen KLM Finlandin mainokseen siksi, koska hän on sosiaalisessa mediassa aiemmin osoittanut kiinnostusta matkustamiseen ja lentoyhtiöihin.

– Mutta ehkä tässä ei ole riittävästi otettu huomioon sitä, jos esimerkiksi poliitikon sivuille kohdistetaan tykkäys väärän puolueen jäseneltä. Sittenhän lopputulos on päinvastainen kuin mitä oli tarkoitettu.

Sotaveteraanin muistosivusto valjastettiin somemarkkinointiin

Tykkäyksiä päätyy yllättäviin paikkoihin myös niin, että tykkäyksen alkuperäisen kohteen nimi ja tarkoitus muutetaan jälkikäteen. Tuore esimerkki saatiin kuluneella viikolla, kun edesmenneen sotaveteraani Hannes Hynösen kannatussivut valjastettiin sivuston ylläpitäjän yrityksen markkinointiin. Vaikka sivusto muuttui, tykkäykset jäivät. Lue Iltalehden juttu täältä.

Mainitussa tapauksessa tykkäykset kuitenkin menivät aluksi oikeaan osoitteeseen. Keltin ja Järvisen tapauksissa tykkäysten kohde on alun perinkin ollut "väärä".

Tyhjentävää vastausta ilmiöön ei saada, sillä Facebook ei paljasta miten sen algoritmit toimivat.

– Facebookhan kokeilee kyllä erilaisia juttuja. He ovat esimerkiksi myöntäneet, että heillä on ollut Amerikassa gps-seuranta, jonka perusteella toisiaan lähellä olevia ihmisiä on yhdistetty Facebookissa toisiinsa. Mutta siitä on luovuttu. Viime kädessä tämä on kysymys, johon Facebook voi vastata vain itse, Järvinen toteaa.

Yle pyysi Facebookilta kommenttia aiheeseen maanantaina 27.2. Kysymyksiin ei toistaiseksi ole vastattu.

Oletko huomannut tykkäystesi päätyneen "vääriin" paikkoihin? Kerro siitä jutun toimittajalle: eero.mantymaa(at)yle.fi.

Hailuodon katukuva on talvisena arkipäivänä hiljainen. Liikkeellä on pääosin eläkeläisiä, jotka muodostavat Perämeren suurimman saaren asukkaista merkittävän osan. Vajaan tuhannen asukkaan kunnan väestöstä yli 65-vuotiaita on joka kolmas.

Luotolaiset, kuten Hailuodossa asuvia kutsutaan, tuntuvat olevan varsin tyytyväisiä asuinpaikkaansa.

– Palvelut pelaavat hyvin. On kaupat ja pankit ja lääkäri, että siinä suhteessa meillä on asiat hyvin, kertoo ruokakaupan edustalta tavoitettu Sisko Ranta.

Muuttovoitto pitää asukasluvun ennallaan

Vuonna 2 000 Suomessa oli vielä 452 kuntaa. Tämän jälkeen kuntien määrä on vähentynyt yhä kiihtyvällä tahdilla. Nyt Suomen kuntamäärä on 311.

Kuntia on hävinnyt ennen kaikkea kuntaliitosten myötä. Lakkautetut kunnat ovat olleet yleensä pieniä.

Perämeren suurin saari vetää puoleensa eläkepäiviään viettämään tulevia paluumuuttajia. Alle tuhannen asukkaan Hailuoto vetää puoleensa paluumuuttajia ja sellaisia ihmisiä, joilla on saareen jokin kytkös. Muuttajien ansiosta Hailuodon väkiluku on pysynyt ennallaan, sillä muuten se laskisi. Kuten monessa muussakin pienessä kunnassa myös Hailuodossa ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy.

Perhe veti takaisin Hailuotoon

Tessa Tuhkanen on tyypillinen Hailuotoon tullut paluumuuttaja. Nyt eläkkeellä oleva nainen asui aikanaan Hailuodossa 17 vuotta, muutti mantereelle ja on nyt asunut saaressa syksystä lähtien.

Hailuotoon hänet sai muuttamaan lapsenlapsi ja hänen perheensä, sekä hieno luonto. Tuhkanen sanoo, että hänen kaltaisiaan on paljon.

– Täällä on aika vähän työpaikkoja tarjolla, joten eläkeläiset ovat niitä, jotka palaavat takaisin.

Mantereelle kerran viikossa tai kerran vuodessa

Eläkkeellä olevan Rannan saavat mantereen puolelle kulttuuriharrastukset ja sairaalakäynnit. Ouluun asti asiaa tulee noin kerran viikossa. Silta helpottaisi kulkemista.

– Joudumme olemaan naimisissa lautan aikataulujen kanssa. Kun jäätie on auki, silloin kulkeminen on paljon vapaampaa.

Moni käy mantereella huomattavasti harvemmin kuin Ranta.

Jäistä kylätietä pitkin kauppaan pyöräilevä Olavi Kropsu on asunut Hailuodossa lähes koko ikänsä, eli liki 90 vuotta. Mantereen puolelle hän matkustaa pari kertaa vuodessa lääkäriin. Muuten saaresta löytyy kaikki tarvittava.

– Kun täällä on pienestä pitäen tottunut olemaan, niin tännehän sitä haluaa aina takaisin.

Verotuloista iso osa tulee eläkeläisiltä

Hailuodon syksyllä itsekin eläkkeelle jäävä kunnanjohtaja Tero Karinen ei ole huolissaan kuntalaisten korkeasta iästä, päinvastoin.

– Eläkeläiset ovat hyviä veronmaksajia. Varsinkin kaupungista muuttavien työeläkkeet ovat ihan kohtuullisia ja suomalainen verotusjärjestelmä toimii hyvin.

Toki Hailuodossa käytetään suhteellisen paljon terveyspalveluja, mutta kunnassa on oma lääkäri. Se on näin pienessä kunnassa harvinaista.

Hailuodon kunnalla tuntuu menevän muutenkin hyvin. Karinen kertoo, että kunta on ollut perinteisesti taloudellisesti vahva ja rahat on osattu käyttää oikein. Hailuodon vuosibudjetti on vajaat kahdeksan miljoonaa euroa.

– Kunta ei ole oikeastaan koskaan täyttänyt mitään kriisikuntakriteerejä.

Muutakin kuin eläkeläisiä

Hailuodon päässä Marjaniemessä sijaitseva pieni kahvila on näin talvisaikaan poikkeuksellisesti avoinna, sillä saarella on ryhmä kansainvälisiä tutkijoita. Kahvilanpitäjä ja matkailuyrittäjä Sanna Ahomäki todiste siitä, että Hailuodossa viihtyvät muutkin kuin eläkeläiset. Ahomäki on asunut Hailuodossa vuodesta 2014 asti. Saareen päätyminen ei ollut hänelle pelkkää sattumaa.

– Miehellä ovat juuret täällä Hailuodossa, ja hänellä tuli idea, että pitää saada tänne Hailuotoon yritys ja niinpä me muutettiin Hailuotoon.

Ahomäki on viihtynyt saarella niin hyvin, että käy mantereella vain silloin kun on pakko.

– Synnyttämässä piti käydä Oulussa, mutta ei ole juuri tarvetta käydä kaupungissa. Tavaratkin voi tilata tänne kätevästi netin kautta.

Liian hiljaista poikamiehelle

Kokkina työskentelevä Pekka Tervonen keittelee makkarakeittoa Ahomäen kahvilassa. Ruoka on ulkomaalaisia tutkijoita varten. Tervonen on kotoisin Oulusta ja hän Hailuodossa vain käymässä parin kuukauden työkeikalla. Kahvilan ikkunasta näkyvä arktinen merimaisema on Tervosen mukaan parasta Hailuotoa, ja hän voisi hyvinkin kuvitella muuttavansa saareen eläkepäiviä viettämään.

Mutta nyt paikka on hänelle liiankin hiljainen.

– Poikamiehelle täällä ei ole kauheasti mitään tekemistä, Tervonen naurahtaa.

Silta jakaa mielipiteitä

Toisin kun moni syntyperäinen luotolainen Tervonen ei kannata sillan rakentamista. Se toisi lisää turisteja, mutta veisi samalla rauhan.

Kunnanjohtaja Tero Karinen on sillan puolella. Hän uskoo, että se lisäisi elinvoimaa.

– Asukasluku todennäköisesti kasvaisi jonkin verran, jos kulkeminen helpottuisi.

Karinen tietää mistä puhuu. Kunnanjohtaja itse asuu Oulussa ja käyttää päivittäin työmatkaansa kolme tuntia. Samassa ajassa kävisi töissä Kemissä, Pyhäjoella tai vaikkapa Taivalkoskella, Karinen luettelee.

Ei siis ihme, että Hailuodon jäätiellä riittää menijöitä, silloinkin kun jäätie on huonon sään vuoksi suljettuna.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen pohti TV1:n Ykkösaamussa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Hänen mukaansa metsäteollisuus on päässyt hyvälle kannattavuustasolle tekemällä sopimusta suurempia kilpailykykyloikkia joka vuosi viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien.

– Kilpailukykysopimus on oikeansuuntainen, mutta niitä pitäisi tehdä useampia ja ottaa ehkä suurempia tavoitteitakin.

Metsäteollisuus ry äänesti EK:ssa kiky-sopimusta vastaan ennen kuin se erosi järjestöstä vuoden vaihteessa.

Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana toimiva Pesonen ei myöskään tyrmännyt mahdollisuutta Suomen palkkamallin syntymiseen jatkossa. Järjestö irtautui vientialojen yhteisistä neuvotteluista helmikuun puolivälissä.

– Metsäteollisuus ei halunnut sitoa käsiään menettelytapaprosessiin, mutta se on ihan eri asia kuin vientiavaus syksyn palkkaneuvotteluissa tai muodostuuko siitä vuosien saatossa jopa Suomen malli, Pesonen arvioi.

Palkkakustannusten osuus kiinni näkökulmasta

Pesosen vastasi Ykkösaamussa myös yleisökysymyksiin. Häneltä kysyttiin muun muassa metsäteollisuuden palkkakustannuksista. Miksi palkkojen osuutta, jonka arvioidaan olevan noin 3–6 prosenttia kaikista kustannuksista, pidetään liiian suurena?

Pesosen mukaan kyse on siitä, miten kulut lasketaan ja mistä suunnasta katsotaan.

– Jos katsomme, mitä yhtiöiden kustannuksista palkkakustannukset ovat läpilaskien, ne ovat 20 prosentin luokkaa, Pesonen sanoi.

Hänen mukaansa tavoitteena ensi syksyn palkkaneuvotteluissa on se, että suomalainen metsäteollisuus pärjää jatkossakin.

Pesoselta kysyttiiin myös hänen palkkansa ja palkkioidensa kohtuullisuudesta. Hän ansaitsi viime vuonna palkkaa ja erilaisia palkkioita noin 5 miljoonaa euroa.

– Minun palkkioni määrittelee yhtiön hallitus. UPM on kansainvälinen konserni ja siinä mittakaavassa en varmasti ole edes kärkipäässä. Suomen mittakaavassa toki näin on, Pesonen totesi.

Hän muistutti olevansa suomalainen yritysjohtaja ja maksavansa veronsa Suomeen.

– Kuukaudestani yli kaksi viikkoa menee yhteiskuntapalveluun.

Linja-auto ja henkilöauto kolaroivat iltapäivällä kello 13 jälkeen moottoritiellä Oulun eteläpuolella Kaukovainion littymän kohdalla.

Linja-autossa oli 30 matkustajaa ja kuljettaja, kukaan heistä ei loukkaantunut ja bussi pääsi jatkamaan matkaansa. Henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi ja toimitettiin sairaalaan tarkastettavaksi.

Poliisin mukaan linja-autoa kuljettanut 70-vuotias mies oli lähtenyt vasemmanpuoleisen kaistan kautta ohittamaan edellään ajanutta henkilöautoa, ja oli ohitustilanteessa törmännyt ohitettavaan autoon.

– Oulussa vallitsee normaali talvikeli. Onni onnettomuudessa, ettei käynyt pahemmin, koska nopeudet ovat kuitenkin sadan kilometrin luokkaa kyseisellä tienpätkällä, kertoo päivystävä palomestari Hannu Timonen.

Onnettomuus haittasi liikennettä puolisen tuntia Lintulan ja Kiviniemen liittymien välissä, etelän suuntaan, yhden ajokaistan ollessa suljettuna.

– Tänään on vilkas päivä hiihtolomaliikenteen takia ja äkkiä päätiet ruuhkautuvat, jos tapahtuu jotakin odottamatonta, Timonen sanoo.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Iissä ketjukolari

Samalla tiellä Iissä Helsinginkosken ja Puohinkosken ylittävien siltojen läheisyydessä tapahtui toinen onnettomuus klo 14 jälkeen, jossa oli mukana viisi henkilöautoa. Ajoneuvoissa oli yhteensä 16 henkilöä, joista kaksi kuljetettiin sairaalaan tarkistettavaksi.

Poliisin mukaan neljä etelän suuntaan matkalla ollutta henkilöautoa olivat törmänneet peräänajotilanteessa toisiinsa, jolloin yksi autoista oli ajautunut vastaantulevan liikenteen kaistalle ja törmännyt vastaantulevaan henkilöautoon.

Tie oli suljettu vajaan tunnin ja poliisi ohjasi liikennettä.

Juttua päivitetty 4.3. klo 16.50 Poliisin uusimpien tietojen perusteella.

Joona Hietasen ja Niko Hyvärisen maihinnousu Normandiaan alkoi pari vuotta sitten, kun tamperelaiset pienoismallirakentajat päättivät koota mahdollisimman kattavan kokoelman taisteluun osallistunutta sotakalustoa.

– Idea juuri Normandian maihinnousun rakentamisesta syntyi sattumalta ja porukka innostui aiheesta, kertoo Niko Hyvärinen.

Muutama valmiskin malli löytyi, mutta suurin osa on rakennettu näyttelyä varten. Esillä olevat mallit on rajattu tarkkaan. Mallien esikuvien piti olla käytössä kolmen kuukauden sisällä Normandian tapahtumien aikaan.

Historia koukutti

Ensimmäistä kertaa yhteisesti esillä olevasta kokoelmasta Joona on rakentanut kolme ja Niko ainakin kuusi.

Ensimmäinen, pari vuotta sitten tehty työ saa jo tekijältä Joona Hietaselta kovaa kritiikkiä. Viimeisin työ miellyttää jo tekijän silmää selvästi enemmän.

Lukion toista luokkaa käyvä Joona innostui pienoismalleista yläasteella.

– Koulussa käytiin silloin läpi ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaista historiaa, kun kaverini houkutteli minut mukaan pienoismallikerhoon.

Joona kertoi lähteneensä mukaan kokeeksi, mutta sille tielle jäi.

– Pienoismallit koukuttivat välittömästä ja kun se tuo väistämättä historian mukaan, niin juuri se on hienoa.

Maakalustoa ja lentokoneita kokoelmaan rakentanut Niko Hyvärinen pitää myös historian tuntemusta hyvänä lisänä pienoismalliharrastuksessa.

– Taustatieto on erittäin tärkeää ja samalla perehtyy yleisiin tapahtumiin kyseisen mallin aikakaudelta.

Niko myös kehuu Joonan kehitystä rakentajana.

– Parissa vuodessa tapahtuu tosiaan paljon, hän lohduttaa Joonaa.

Miehinen harrastus

Tampereella pidetyssä näyttelyssä parveilee pääasiassa miehiä, vaikka harrastajat vakuuttavatkin, ettei rakentelu kysyy sukupuolta eikä ikää.

Kuten jokaisessa intohimoisessa harrastuksessa työtä tai kuluja ei lasketa. Tapahtumassa on mukana pienoismallien ja tarvikkeiden myyjiä, sillä kauppa myös käy.

– Jossain vaiheessa yritin laskea, miten paljon pelkästään rakentamattomissa, mutta omiin varastoihin kertyneissä pienoismalleissa on rahaa kiinni, kertoo Hyvärinen.

– Kun olin laskenut noin puolet, totesin, että en oikeastaan haluakaan tietää. Toisaalta, kaikki on maksettu ja rahat voisi kulua muuhunkin, hän kuittaa.

Normandian maihinnousun rakentaminen toi osaltaan helpotusta tunnontuskissa kamppaileville harrastajille. Pienoismallejakin voi nimittäin jäädä kesken.

– Voin tunnustaa, että itselläkin oli jäänyt töitä odottamaan valmistumista, mutta nyt ne tuli tehtyä tähän ryhmärakenteluun, Hyvärinen paljastaa.

Hän myös kertoi tehneensä taas hyviä kauppoja uusista pienoismalleista.

Ambulanssista muistuttavat vain keltaiset turvakaiteet. Muuten vanha ambulanssi on riisuttu varustuksesta. Seinällä on mustavalkoisia kuvia hiusmalleista, sivupenkillä lepää lasten korokeistuin ja keskellä autoa koreilee fuksianpunainen kampaamotuoli.

– Tässä on hirmu hyvät säilytystilat. Aika pienellä kalustolla pärjää, kehuu yrittäjä Sari Eskelinen liikkuvan kampaamon työtiloja.

Yritysidea syntyi sattumalta. Eskelinen seurasi tyttärensä autoleikkiä, jossa Lego-hahmot ajelivat keikkabussilla. Samaan aikaan perheen isä katseli netistä vanhaa ambulanssiautoa ja mietiskeli, kuinka siitä saisi oivan matkailuauton.

– Siitä ajatus kypsyi. Voihan ambulanssilla tehdä muutakin kuin matkailla, kertoo päätyökseen lasitaidetta kansalaisopistossa opettava Eskelinen.

Eskelisen mies tuunasi ambulanssin sisätilat ja tekniikan matkailuauton sijaan savolaisen salongin tarpeiden mukaisesti. Sari Eskelinen on aikaisemmin työskennellyt kampaajana, joten sivutoiminen yritys pääsi starttaamaan heti, kun parturiauton sisätilat olivat valmiit.

– Olen vähän luova hullu. Tämä on tällainen uusi niksi, hymyilee luova yrittäjä.

Parturiauto pysähtyy huoltoasemilla

Sari Eskelinen kurvaa parturiautollaan sinne, missä arvelee asiakkaiden kaipaavan hiusten leikkausta. Tuore yrittäjä arvelee, että esimerkiksi huoltoasemien pihat ja maanteiden levähdysleikkeet ovat otollisia bisnespaikkoja.

– Voisihan sitä ajatella, että kesäfestareillakin lähtisi käymään parturiautolla, suunnittelee Sari Eskelinen kesän keikkoja.

Katso artikkelin pääkuvana olevalta videolta, miltä parturiautossa näyttää sisältä.

SM-pilkki käytiin lauantaina Rantasalmella Etelä-Savossa. Kirkasvetinen Kolkonjärvi on tunnettu suurista ahvenista ja oikukkaasta syönnistä. Yhtenä päivänä lähdepitoinen järvi voi antaa kymmenien kilojen saaliin, toisena päivänä se voi jättää onkijan ilman saalista.

Lauantain saalis jäi kilpailun taso huomioiden laihaksi. Paikalla oli lajin parhaimmisto. Päivän toiseksi suurimman saaliin nosti jäälle 65-vuotiaiden miesten sarjassa kilpaillut Ari Grönlund Ruokolahden Urheiliukalastajista, hieman vajaat 2,6 kiloa.

– Syönti oli erittäin heikko. Ilmeisesti tuore lumi ja pohjoisenpuoleinen tuuli olivat taustalla, kilpailunjohtaja Kalevi Sallinen Savonlinnan Urheilukalastajista harmitteli.

Naisten mestaruuden vei Karjalan Kalamiesten Anja Makkonen, 1,7 kiloa. SM-pilkkiin osallistui 1 770 kilpailijaa. Kilpailukalaksi hyväksyttiin ainoastaan ahven.

SM-pilkin tulokset voi nähdä järjestäjien verkkosivulta.

Espoolaisessa Ison Omenan ostoskeskuksessa avattiin viime syksynä neuvola, joka on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8–19 sekä myös lauantaisin kello 10–15. Asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä laajoihin aukioloaikoihin.

– Tämä palvelee työssäkäyviä äitejä mainiosti, varsinkin alkuraskauden aikana, kun ei vielä haluaisi töissä kertoa raskaudesta, on ihan kiva, että pääsee illalla ja lauantainakin neuvolaan, kiittelee toista lastaan odottava espoolainen Anne-Mari Sulonen.

Hänen vauvansa laskettu aika oli eilen ja kun Sulonen kertoi muualla Suomessa asuvalle ystävälleen puhelimessa menevänsä tänään neuvolaan, ystävä ihmetteli, että huomennahan on lauantai.

Myös muualta Espoosta siirrytään tähän neuvolaan

Ison Omenan neuvola onkin ainoa lauantaisin auki oleva neuvola koko Suomessa. Se on Olarin ja Matinkylän alueen lähineuvola, mutta laajat aukioloajat, samoissa tiloissa toimiva kirjasto sekä hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat paljon perheitä koko Espoon alueelta.

– Tähän mennessä Ison Omenan neuvolaan on siirtynyt 60 asiakasta muualta Espoosta. Jonkin verran siirtoliikettä on tosin toisinkin päin, osastonhoitaja Heidi Långström-Karhapää Espoon kaupungilta kertoo.

Asiakkailla on mahdollisuus valita käyttämänsä neuvola ja sitä voi vaihtaa, kun edellisestä vaihdosta on kulunut vähintään vuosi.

Nyt Espoossa joudutaan jo miettimään, koska Ison Omenan toiminta ruuhkautuu niin, että sinne pitää siirtää enemmän terveydenhoitajia. Tänä lauantaina perheitä palveli viisi terveydenhoitajaa. Kaikki asiakkaat kiittelivät lauantain aukioloaikoja.

Laina- tai sijoitusneuvontaa nyt myös lauantaisin

Suurista pankeista Nordea ja Danske palvelevat nyt myös lauantaisin.

Nordea pitää konttoreitaan auki etukäteen ajan varanneille 12 paikkakunnalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Lauantaisin voi neuvotella esimerkiksi asuntolainasta tai sijoituskohteista, myös netissä.

Esimerkiksi Helsingin Itiksen konttorissa kävi tänään kolmisenkymmentä asiakasta.

– Tämä sopii minulle hyvin, ei tarvitse työpäivinä miettiä, milloin menee pankissa käymään, jonkin verran työmatkojakin tekevä helsinkiläinen Päivi Salo totesi Itiksen konttorissa.

Nordea kokeili lauantaiaukioloja ensin vuoden verran ja vakinaisti toiminnan viime joulukuussa. Vapaaehtoisesta lauantaityöstä sovittiin paikallisesti rahoitusalan työehtosopimuksen pohjalta.

Lauantaityöstä saa lisää palkkaa ja vapaata

Nordealaisten pääluottamusmiehen mukaan vapaaehtoisia työntekijöitä on riittänyt.

– Lauantaityön 50 prosentin lisä tulee tehtyjen tuntien tuntipalkkaan, mutta sen lisäksi me saimme neuvoteltua lisää korvausta ja myös enemmän vapaa-aikaa, Ammattiliitto Nousun pääluottamusmies Paula Hopponen kertoi.

Käytännössä lauantain hieman lyhyempi työpäivä korvataan normaalipituisella arkityöpäivällä.

Ammattiyhdistysliikkeessä seurataan nyt tarkasti, ettei laajennettuja aukioloaikoja revitä työntekijöiden jaksamisesta.

– Koska lauantain työntekijöitä on viikolla poissa rivistä, siellä on oltava tarpeeksi työntekijöitä, koska asiakkaita käy myös muina päivinä kuin lauantaisin. Tämä on äärimmäisen tärkeää työhyvinvoinnin kannalta, pääluottamusmies Paula Hopponen sanoi.

Ay-liike muistuttaa vapaaehtoisuudesta

Ammattiliitot vahtivat myös vapaaehtoisuutta.

– Kun paikallista sopimista kehitetään, sen täytyy olla vapaaehtoista. Se on win-win eli työnantajankin etu. Työviikko on työntekijälle joka tapauksessa viisipäiväinen, Ammattiliitto Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala muistuttaa.

Kokonaisuutena nordealaisten pääluottamusmies Hopponen pitää lauantaiaukioloaikoja hyvänä asiana. Halukkaat saavat lisäansioita ja syntyy uusia työpaikkoja. Lisäksi Nordean paikallinen sopiminen on hänestä positiivinen hanke.

– Tässä harjoiteltiin yhteistoimintaa positiivisesti. Meille on valitettavan tuttuja nämä vaikeutetut yt-menettelyt, joissa puhutaan henkilöstön vähentämisestä, tällaisia positiivisia hankkeita meillä saisi olla enemmän, Hopponen toivoi.

Danske Bank palvelee netissä lauantaisin

Suurista pankeista myös Danske Bank palvelee lauantaisin, mutta konttoreiden sijasta netissä ja puhelimella. Aktia aikoo ryhtyä kokeilemaan lauantain aukioloa Helsingissä Kolmen sepän patsaan konttorissaan.

OP-ryhmästä kerrotaan, että asiakaskäyttäytymisen muututtua erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja mietitään. Myös Handelsbanken sanoo "kuuntelevansa herkällä korvalla muuttuvaa asiakaskäyttäytymistä".

Pankit venyttävät aukioloaikojaan myös viikolla: ajanvarauksella ilta-ajan saa esimerkiksi Lohjan Osuuspankista aina kello 20:een. Lohjalta käydään paljon töissä pääkaupunkiseudulla, josta perinteiseen pankkiaikaan ei välttämättä ehdi Lohjalle.

Lauantaineuvoloiden laajentumista jarruttaa sote

Ison Omenan neuvolan lauantaiajat ovat siis poikkeus Suomessa. Kuntaliitolla ei ole kattavasti tietoja siitä, mitä muita sote-palveluja eri puolella Suomea saa perinteisestä kello 8–16-ajasta poiketen.

– Kunnissa seurataan kyllä tarkasti esimerkiksi sitä, kuinka paljon väkeä hakeutuu erikoissairaanhoitoon sen jälkeen, kun terveyskeskus on mennyt kiinni. Joskus terveyskeskuksen pitäminen auki iltaan kello 16:n sulkeutumisen sijasta säästää selvää rahaa, kun ihmiset eivät suoraan hakeudu sairaalaan, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta totesi.

Hän muistutti toisaalta myös siitä, että iltoihin ja viikonloppuihin siirretyt palvelut kasvattavat kuntien palkkakustannuksia. Hän arvelee, että muut kunnat eivät nyt seuraa Espoon lauantaineuvolan mallia, koska kaikki odottavat ensiksi sote-uudistusta.

Alkokin haluaisi vapaammat aukioloajat

Suomi on siirtymässä yhä enemmän 24/7-yhteiskuntaan, sillä esimerkiksi Alko ilmoitti alkuvuonna haluavansa ruokakauppojen tapaan pidemmät ja vapaammat aukioloajat. Posti toimii jo iltaisin ja viikonloppuisin kauppojen asiamiespisteissä.

Kauppojen "villit" aukioloajat ovat poikineet nettiin myös hyödyllisen sivuston, josta voi tarkistaa tuhansien kauppojen aukioloajat.

Suomessa päätyy löytöeläintaloihin vuosittain pelkästään kissoja yli 10 000. Tämän luvun päälle tulevat vielä kaikki muut ihmisten hylkäämät tai kadottamat lemmikit, kuten esimerkiksi koirat ja kanit. Löytökissoista vain kymmenen prosenttia palautuu alkuperäiseen kotiin.

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen mukaan löytöeläinten heikkoa asemaa helpottaisi, jos niille määrättäisiin tunnistusmerkintäpakko, näin omistajia olisi helpompi jäljittää.

– Löytöeläinten tilannetta parantaisi myös valtakunnallinen eläintietokanta, johon kirjattaisiin kaikkien tunnistusmerkittyjen eläinten tiedot, kertoo Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen tiedottaja Erja Veivo.

Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitteen avulla lemmikkinsä hylänneet omistajat saataisiin myös tarvittaessa rikosvastuuseen eläimen heitteillejätöstä.

Käytäntö edistäisi lisäksi vastuullista eläimenpitoa ja vähentäisi lemmikkieläimen harkitsematonta hankintaa.

Veivon mukaan muutakin parannettavaa toki löytyy.

– Toivomme, että säädettäisiin myös vastuutaho, joka hoitaisi löytöeläinten kuljetukset, talteenoton, ja että löytöeläinhoidolle määrättäisiin minimitaso.

Tarina voi päättyä myös hyvin

Vaikka monien löytöeläinten kohtalo on karu, tarina voi päättyä myös onnellisesti.

Helsinkiläinen Susanna Tarkiainen sai löytökodista kuusi vuotta sitten uuden ystävän, arviolta kahdeksanvuotiaan Behiran. Kissa löytyi Herttoniemen kaduilta.

– Kissa on sopeutunut todella hyvin uuteen kotiin. Ei ole ollut mitään ongelmia. Se on koko ajan tullut vain ihmisläheisemmäksi ja ihmisrakkaammaksi, Tarkiainen kertoo.

Tarkiaiselle löytökissa oli itsestään selvä valinta.

–Minulla oli sydämessä sellainen ajatus, että haluan kissan ja täällä eläinsuojelukeskuksessa niitä on vaikka kuinka paljon.

Suomeen on tuotu kaksi Balkanin sodissa sotarikoksiin syyllistynyttä kenraalia, kertoo Helsingin Sanomat. Suomi otti kenraalit vastaan Jugoslavian sotarikostuomioistuimen pyynnöstä.

Sotarikollisten sijoitusmaat eivät ole salaisia, mutta Suomen oikeusministeriö on pyrkinyt pitämään asian salassa vaiteliaalla tiedotuslinjalla.

Helsingin Sanomien mukaan vuonna 2014 Suomeen siirrettiin Kosovon sodan aikana sotarikoksiin syyllistynyt Nebojša Pavković. Jugoslavian kolmannen armeijakunnan komentajana Pavković osallistui Kosovon albaanivähemmistöön kohdistuneeseen laajaan väkivaltakampanjaan.

Pavković tuomittiin 22 vuodeksi vankeuteen vuonna 2009.

Viime vuonna Suomeen tuotiin Bosnian sodan aikaisista rikoksista ihmisyyttä vastaan 19 vuodeksi tuomittu Radivoje Miletić. Bosnian serbiarmeijan operaatiopäällikkönä toiminut Miletić syyllistyi sodan aikana kansanmurhaan, murhiin ja laittomiin ihmissiirtoihin. Hänen tuomionsa lyheni 18 vuoteen valitustuomioistuimessa.

Viranomaiset eivät paljasta, missä vankiloissa sotarikolliset kärsivät tuomioitaan. Aiemmin Suomeen tuomionsa kärsimään tuodut sotarikolliset on pyritty sijoittamaan etelän vankiloihin. Suomalaisssa vankiloissa on aiemmin istunut viisi Jugoslavia-tuomioistuimen tuomitsemaa sotarikollista.

7-vuotias Esko Almgren ihmetteli kotipihaan ajettuja puita. Ne olivat isoja ja niitä oli hirveän paljon. Elettiin vuotta 1939 ja isä kertoi, että kellariin rakennetaan pommisuoja.

– Hän puhui pikkupojalle tuntemattomista asioista. Että jotkut paasikivet ja tannerit käyvät neuvotteluja Moskovassa. Isä kertoi, että voi tulla sota, Almgren muistelee.

Talvisota tuli, ja isän sanat jäivät pojan mieleen kytemään. Hän alkoi kuunnella tarkkaan, kun isä ja äiti puhuivat aikuisten asioista.

– Isä oli hirveän hyvin perillä yhteiskunnan asioista. Havahduin, että tässähän käsitellään vakavia asioita. Yhteiskunnallinen valveutuneisuus tuli verenperintönä.

Opettajan uralle

Nuorena miehenä Almgren lähti kuitenkin Helsingin yliopistoon opiskelemaan biologiaa ja maantiedettä. Vielä 1950-luvulla hän ei edes miettinyt poliitikon uraa.

– Seurasin kyllä aikaani, mutta menin töihin Kotkan lyseoon ja toimin siellä vanhempana lehtorina.

Sitten tuli kevät 1964, ja Almgrenia alettiin kosiskella ehdokkaaksi syksyn kunnallisvaaleihin. Hän harkitsi asiaa pitkään, mutta vastasi lopulta myöntävästi.

– Ajattelin kauniisti, että yhteiskunta on antanut minulle koulutuksen "kiisselikoulusta" Helsingin yliopistoon saakka. Olin velkaa yhteiskunnalle ja halusin kantaa korteni kekoon päätöksentekijänä.

Kalevi nousi ylös, ojensi minulle hikisen kouransa ja sanoi: "Nyt olet päässyt valtiomiesten sarjaan." Esko Almgren

Almgren pääsi kaupunginvaltuustoon, ja nyt tuota velkaa yhteiskunnalle on tullut maksettua 52 vuotta. Viime syksynä yksi Suomen pitkäaikaisimmista kuntapoliitikoista päätti, ettei enää asetu ehdolle tuleviin kuntavaaleihin.

– Se on huikean pitkä aika, enempää ei varmaankaan voi pyytää. Olen sydämessäni vähän ylpeäkin siitä, että kuntalaiset ovat 13 kertaa osoittaneet luottamustaan valitessaan minut.

Pääministeri Sorsa "onnitteli" ulostepaketista

Kansanedustajaksi Almgren nousi silloisen Suomen Kristillisen Liiton riveistä vuonna 1979. Valtakunnan politiikassa hän toimi myös presidentin valitsijamiehenä kaksissa vaaleissa ja nousi vuonna 1982 SKL:n puheenjohtajaksi.

Noilta ajoilta mieleen on jäänyt saunailta yhdessä silloisen pääministerin Kalevi Sorsan kanssa.

– Istuin eduskunnan saunan lauteilla Kalevi Sorsaa vastapäätä ja kerroin hänelle, että olin saanut urani ensimmäisen ulostepaketin. Kalevi nousi ylös, ojensi minulle hikisen kouransa ja sanoi: "Nyt olet päässyt valtiomiesten sarjaan."

Almgren sai pääministeriltä arvokkaita neuvoja negatiivisen palautteen käsittelyyn.

– Hän sanoi, ettei poliitikko voi koskaan välttyä tältä ikävältä ilmiöltä. Ihmiset osoittavat näin turhautumistaan. Sain urani aikana ainakin kolme tappouhkausta.

Hillitty olemus tuli tunnetuksi

Almgren on aina tunnettu miehenä, jolle käytöstavat ja hillitty olemus ovat hyvin tärkeitä. Nykyajassa häntä harmittaa se, että valtuuston kokouksissa huudetaan ja riidellään. Huutomyrskyjä on nähty Kotkan lisäksi myös muiden kaupunkien valtuustoissa.

– En pidä sellaisesta. Eräät poliitikot eivät ole jaksaneet paneutua tiettyihin alkeisiin, jotka kuntalaki säätää. Tai sitten he eivät ole opetelleet sitä, että erimielisyydenkin voi sanoa kauniilla tavalla. Ei tarvitse huutaa eikä toistaa samoja asioita.

Pitkän opettajan uran tehnyt ja opetusneuvokseksikin nimetty 84-vuotias Almgren jakaakin mielellään eteenpäin käyttäytymisen oppeja, jotka hän sai omalta, ankarana kasvattajana kunnostautuneelta isältään.

Eräät poliitikot eivät ole jaksaneet paneutua tiettyihin alkeisiin, jotka kuntalaki säätää. Esko Almgren

– Jos luulet, että sinulla on sanottavaa, valmistele se kunnolla. Harkitse, onko sen sanominen tarpeellista. Jos nämä ehdot täyttyvät, sano se sanottavasi maltillisesti mutta niin kuuluvasti, että takapenkkikin kuulee.

Toisen ihmisen kuuntelemisen ja kunnioittamisen tärkeyttä ei Almgrenin mielestä voi kylliksi korostaa.

– Hänellä saattaa olla sanottavaa, joka on minullekin tärkeää.

Raptori teki biisin

Almgrenin kansanedustajan uraa on sivuttu myös populaarikulttuurissa. Raptori julkaisi vuonna 1990 kappaleen Esko A. Kappaleessa kritisoitiin Almgrenin suhtautumista televisiossa näytettävään erotiikkaan.

Myös Lapinlahden Linnut teki samana vuonna Almgrenistä sketsin televisiosarjaansa Maailman kahdeksan ihmettä. Sketsissä Markku Toikan näyttelemä äärimmäisen hillitty Almgren repesi poikkeukselliseen riemuun kuullessaan, että hänen eduskuntapaikkansa on varmistunut.

52 vuotta poliitikkona on lohkaissut ison siivun elämästä. Vaikka se on tuonut työtä, se on pitänyt miehen myös henkisesti virkeänä.

– Poliittisessa elämässä joutuu kokemaan hienoja ja iloisia, mutta myös vaikeita ja surullisia asioita. Se on poliittisen elämän luonne ja siihen on varauduttava, kun lähtee mukaan.

Kotkan kuntaliitos ei unohdu

Almgren epäilee, että aika on saattanut kullata muistot, mutta kokonaisuutena hänelle jäi poliitikon urasta hyvä mieli.

– Kaikki ne kokemukset ovat muotoutuneet tähän ikään mennessä suloiseksi kokonaisuudeksi kaikkine iloineen ja suruineen.

Kotkan kaupunginvaltuustossa käsitellyistä asioista hänelle ovat jääneet parhaiten mieleen työttömyyskurimus ja kuntaliitos. Kotka, Karhula ja Kymin maalaiskunta yhdistyivät hallituksen päätöksellä vuonna 1977 Kotkan kaupungiksi.

– Vieläkin Karhulan torilla joku saattaa napauttaa, että on kiva nähdä sinut vielä täällä Karhulan puolella. Minusta on luonnollista, että nyt on olemassa yksi suuri Kotka.

Keväällä Esko Almgren astuu viimeisen kerran ulos valtuustosalista. Sitä ennen hän auttaa puoluettaan vaalityössä.

– Olen mukana esimerkiksi markkinoilla. Katson, että se on eräänlainen kapulansiirto. Teen sen mielelläni.

80-luvulla Helsingin Kannelmäessä kouluvuosien alussa nuorella Tero Karhulla todettiin ärrävika. Sen korjaamiseksi hän kävi vähän aikaa puheopetuksessa, mutta jätti leikin kesken.

Karhun mukaan puheopetus ei lähtenyt kunnolla "lentoon". Lopettamisen syynä eivät olleet opettaja tai harjoitteet.

– Muistan, kun luokasta piti lähteä puheopetukseen muiden jäädessä neulomaan villasukkia. En tykännyt siitä fiiliksestä, että yksin lähdettiin ja toiset jäivät luokkaan.

Sen myötä nuori koululainen lopetti puheopetuksen koulussa. Aikuisiällä testeissä selvisi, että Karhun puhevika oli synnynnäinen.

Kipinä kouluajoilta

Tänä päivänä Karhua nähdään monissa TV-ohjelmissa. Hän on tunnettu positiivisesta energiastaan ja tietotaidostaan lajien parissa.

Siihen aikaan puhevikaisia ihmisiä ei voitu ottaa töihin juontajaksi radioon tai televisioon. Tero Karhu

– Ala-asteen opettajani laittoi meidät tekemään paljon muun muassa esitelmiä, näytelmiä ja videoita vhs-nauhurilla.

Opettajan teettämien tehtävien kautta Karhu sai kipinän tarinan kerrontaan ja viestintään. Matka selostajaksi ei silti ollut mutkaton.

– Siihen aikaan puhevikaisia ihmisiä ei voitu ottaa töihin juontajaksi radioon tai televisioon. Se vaivasi pitkään.

Kokeneelta rohkaisua alalle

Veikkausliigassa jalkapallouraansa pelannut Karhu koki yllätyksen, kun seuransa FC Jokereiden pukukoppiin asteli tunnettu urheilutoimittaja Juha-Matti Holopainen. Mies etsi urheilujournalismista kiinnostuneita nuoria.

Karhu oli joukkueensa ainokainen, jota asia kiinnosti siinä määrin, että hän hakeutui Helsingin Evankeliseen Opistoon opiskelemaan.

– Juha-Matti kannusti koko ajan, että anna palaa vaan.

Aluksi Karhu teki selostuksia sivutyönään jalkapallon ohella, mutta vähitellen roolit alkoivat kääntyä ympäri.

Työtilaisuuksista huolimatta epävarmuus omasta puhumisesta säilyi miehen matkassa. Tuossa vaiheessa Karhu oli ollut kaksi vuotta Nelosella töissä. Hän marssi esimiehensä Jorma Paakkarin luo ja kysyi, mitä hänen selostuksestaan tuumitaan. Paakkarin vastaus oli käänteentekevä Karhun uralla.

– Pomo sanoi: Tero, kaikki palaute, mitä me saamme, on vain vähän negatiivista ja käsittelee puhevikaa.

Minä haluaisin kannustaa ihmisiä olemaan rohkeasti oma itsensä. Tero Karhu

Paakkari kehotti olemaan ylpeästi Suomen ensimmäinen puhevikainen puhetyöläinen. Kannustuksen kuultuaan Karhu oli sanojensa mukaan kuin siivet selkään saanut. Selostajan ura sai uutta tuulta itsevarmuuden kasvaessa.

Itseluottamus lähtee sydämestä saakka

Tero Karhu on tuttu kasvo monista ohjelmista. Hän on pyrkinyt olemaan positiivinen roolimalli epävarmuuksien kanssa painiville nuorille. Aika ajoin hän käykin puhumassa nuorille kouluilla ja urheiluseurojen tilaisuuksissa.

– Minä haluaisin kannustaa ihmisiä olemaan rohkeasti oma itsensä. Se on ainut tapa saada itselle tasapainoinen ja hyvä matka tässä elämässä, ja se helpottaa omaa olemista.

Nuorten elämään Karhu toivookin pohdintaa, kuka minä olen, miltä minusta tuntuu ja miksi tuntuu tältä. Tämän myötä jännitteet omasta elämästä vähenevät ja helpottavat, pohtii Karhu.

– Silloin helposti huomaakin, että on turhaan jättänyt asioita tekemättä ja kokematta.

Selostukset "kokemuksen piikkiin"

Tekemistä ja oppimiskokemuksia Karhu sai itsekin, kun silloinen Urheilukanava pyysi häntä selostamaan Kiinassa järjestetyt opiskelijoiden olympialaiset 2007. Tunnin mittaisia lähetyskoosteita tuli Kiinasta ilman kunnollisia ennakkotietoja kisattavista lajeista. Karhun mukaan lajeja tuli summamutikassa. Selostukset voidaankin niin sanotusti laittaa kokemuksen piikkiin.

– Olin esimerkiksi selostanut kymmenen minuuttia ammuntaa. Se jamppa tähtäili minuutin, eikä minulla ollut mitään tietoa, mikä ammunta oli kyseessä ja kuka se ampuja edes oli.

Selostuksessa tuli jäätymisiä, mutta reissun parhaana antina Karhu kertoo olleen verkostoitumisen urheilualan tekijöihin.

Puolen vuoden päästä olympiadeista Karhu oli selostamassa Brasilian jalkapalloliigaa. Tuosta alkoi oikea selostajanura. Nykyään häntä kuullaan parillakin eri kanavalla. Hänet on nähty muun muassa Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa toimittajana.

Finnair peruu useita lentoja ilmailualan työkiistan tukilakkojen vuoksi.

Finnair kertoo, että se joutuu perumaan tänään viisi ja huomenna kymmenen lentoa työehtokiistan vuoksi, vaikka se ei ole kiistan osapuoli.

Ilmailualan unionin seuraava työtaistelu ja tukilakot alkavat ensi yönä. Työnseisaus turvatarkastuksissa ja maapalveluissa kestää kello kolmesta aamuyhdeksään.

Ilmailualan Unionin ja työnantajien Paltan kiista koskee lentoliikenteen palveluja tuottavan Airpron palkkoja ja muita työehtoja.

Perutut lennot ovat pääosin kotimaan lentoja. Alla Finnairin ilmoittama lista kokonaisuudessan.

Sunnuntaina:

AY327 Helsinki–Vaasa

AY229 Helsinki–Turku

AY269 Helsinki–Tampere

AY575 Helsinki–Jyväskylä

AY517 Helsinki–Kuopio

Maanantaina:

AY320 Vaasa–Helsinki

AY230 Turku–Helsinki

AY270 Tampere–Helsinki

AY574 Jyväskylä–Helsinki

AY522 Kuopio–Helsinki

AY671 ja AY672 Helsinki–Göteborg–Helsinki

AY211 Helsinki–Kokkola–Tampere–Helsinki

AY503 ja AY504 Helsinki–Kuopio–Helsinki

AY215 Helsinki–Maarianhamina–Turku–Helsinki

AY363 ja AY364 Helsinki–Oulu–Helsinki

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin tämänaamuinen ilmoitus jättää hakematta jatkokautta puolueen johdossa sysää puolueen epävarmaan tilaan, sanoo politiikan tutkija Erkka Railo. Railo pitää Soinin päätöstä isona yllätyksenä, sillä Soinin on katsottu viihtyneen hyvin ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana.

– Kyllähän tämä perussuomalaisille merkitsee epävarmuuden ajan alkua, Railo toteaa.

Puheenjohtajan vaihtuminen on aina riski puolueelle, etenkin populistiselle puolueelle. Soini on johtanut perussuomalaisia 20 vuoden ajan, mikä Railon mukaan vaikeuttaa entisestään tulevan puheenjohtajan asemaa.

– Sellaista hahmoa, joka pystyisi näin isoihin saappaisiin hyppäämään, ei ole.

Railo pitää todennäköisenä, että valittiinpa puolueen puheenjohtajaksi kuka tahansa, tältä menee vuosia oman asemansa vankistamiseen ja puolueen yhdistämiseen itsensä taakse. Eikä ole itsestään selvää, että uusi puheenjohtaja onnistuu tässä.

Soinin poisjäänti hyödyttää Halla-ahoa

Perussuomalaisista kärkinimistä kiinnostuksensa puheenjohtajan pestiä kohtaan ovat ilmoittaneet europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. Kumpikaan miehistä ei ole vielä ilmoittanut lopullista päästöstään kisaan lähdöstä.

Railo katsoo, että Soinin päätös hyödyttää Halla-ahoa, joka on jonkin aikaa valmistellut kisaan lähtemistä.

– Hänellä on ehdottomasti selkein ja korkein profiili eri tahoista. Muut potentiaaliset puheenjohtajaehdokkaat ovat vielä olleet varjoissa eivätkä ole uskaltaneet nostaa profiiliaan. Nyt heillä on kiire ottaa Halla-aho kiinni, Railo sanoo.

Halla-ahon puheenjohtajuus työntäisi puolueen selkeästi maahanmuuttovastaiseksi puolueeksi. Tämä voisi herättää vastustusta puolueen maltillisempien jäsenien keskuudessa.

– Toiset ajattelevat niin, että tarvitaan pikemminkin vennamolainen köyhän kansan asialla oleva liike. Maltillisempi populistinen liike, jossa maahanmuuttovastaisuus ei ole tärkein vaan ikään kuin yksi asiassa siellä joukossa.

Mitä käy hallitusyhteistyölle?

Perussuomalaisten puheenjohtajan vaihtuminen ravistelee myös hallitusta. Ulkoministerinä toimiva Soini on ilmaissut toiveensa, että perussuomalaiset jatkaisivat hallituksessa, mutta kesäkuun jälkeen päätös ei ole enää hänen.

Railo arvelee, että hallitusyhteistyö voisi jatkua ilman suurempia ongelmia, jos joku nykyisistä ministereistä tai eduskuntaryhmän puheenjohtaja Terho valittaisiin Soinin seuraajaksi. Jos taas Halla-aho nousee puheenjohtajaksi, hallitusyhteistyö saattaa kariutua.

Tällöin edessä olisi joko hallituksen hajoaminen ja uudet vaalit, tai hallituksen täydentyminen kristillisdemokraateilla ja rkp:llä, Railo sanoo.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja valitaan kesäkuussa Jyväskylässä. Yle kertoi tammikuussa perussuomalaisten kenttäväen ajatuksia tulevasta puheenjohtajakisasta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ilmoittaa huomenna maanantaina, lähteekö hän perussuomalaisten puoluejohtajakisaan.

– Se on nyt asia jota minun täytyy miettiä. Mutta sen sanon, että olen kiinnostunut nykyisestä tehtävästäni puolustusministerinä ja puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

– Henkilökohtainen näkemykseni tässä tilanteessa on, että seuraavan perussuomalaisten puolueen puheenjohtajan tulee olla myös puolueen presidenttiehdokas tulevissa vaaleissa.

Niinistö toivoo, että Timo Soini voisi jatkaa ulkoministerinä senkin jälkeen, kun tämä väistyy perussuomalaisten puheenjohtajan paikalta.

– Soini on hoitanut ulkoministerin tehtävää verraten loistokkaasti. Häntä tarvitaan vielä, ja hän olisi hyvä rakentava tekijä hallituksen sisällä, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan Soinin väistyminen perussuomalaisten puheenjohtajan paikalta on puolueen suurimpia murroksia.

Merenkurkun maailmanperintöalueella riittää vilskettä kesäaikaan. Talviaikaan alue kuitenkin hiljenee, mutta ei aivan täysin.

Talvella elinkeino on paljolti kiinni jäätilanteesta. Tämän vuoden jäätalvi on ollut hyvin vaihteleva ja epävakainen. Jannen Saluuna -ravintolaa pitävän yrittäjä Juhani Ahon mukaan talven aukiolot eivät ole kannattavia.

– Tammikuu oli kutakuinkin nolla. Retkiluistelijat kävivät ottamassa kahvin tai kaakaon ja munkin. Niitä myytiin muutama kymmenen, mutta ei sillä edes sähköjä makseta, Juhani Ahola toteaa.

Yrittäjä on tottunut, että talvella tehdään tappiota.

– Se on ylläpitämistä ja eläkeläisillä on aikaa pitää tätä auki. Keväällä sitten katsotaan, että millaisesta miinuksesta sitä kesää lähdetään tekemään, Aho toteaa.

Tammi-helmi-maaliskuu ovat kuoleman kuukausia

Laajalla Merenkurkun saaristoalueella talvisaikaan toimivien yrittäjien määrä on hyvin pieni. Sisäsaaristossa Kuusisaaressa sijaitsevan Jannen saluunan lisäksi alueella on muun muassa Klobbskatissa sijaitseva Kalle´s Inn, Björköbyssä olevat Merenkurkun Majatalo ja Björkö Camping sekä Raippaluodossa Berny ja Villa MeriBjörkö. Näiden lisäksi mantereelta meren ääreltä löytyy joitain tilausravintoloita ja eräoppaita.

Viidettä vuotta Villa MeriBjörkötä isännöivä eräopas ja elämyspalveluyrittäjä Jukka Viita-Aho sanoo, että yritykset tekevät keskenään paljon yhteistyötä. Talvisaikana ei kuitenkaan tehdä suurta tiliä.

– Tilauksilla saa paikattua kiinteitä kuluja. Tottakai sitten itsekin saa huilattua, levättyä ja laitettua itseä kuntoon. Samoin kiinteistöä pitää kunnostaa. Kun kesä alkaa, mennään pää kolmantena jalkana, Viita-Aho kertoo.

Viita-Ahon mukaan tammi-, helmi- ja maaliskuu ovat kuoleman kuukausia. Mutta kun kesä koittaa, jatkuu kausi pitkälle syksyyn. Vaasan kansainvälisyys tuo talvikausille vähän eloa.

– Viimeisen viikon aikana mulla on ollut täällä asiakkaana kymmentä eri kansallisuutta: Kiina, Intia, Oman, Turkki, Italia, Espanja... suhteellisen kansainvälistä touhua tämä on, Viita-Aho hymyilee.

Enemmän elämäntapa kuin ura

Yrittäjyys talvisaikaan alueella ei ole helppoa. Viita-Ahon mukaan se on pikemminkin elämätapa kuin ura. Viita-Ahon mukaan alueella tehdään kovasti töitä, että alueelle saataisiin enemmän ympäri vuoden olevia tapahtumia.

Vaikka kulunut talvi on jäiden suhteen ollut erityisen huono, uskoo Ahola, että jäät kantavat autoa vielä kuukauden päivät.

– Tien pohja on todella hyvässä kunnossa ja rannoilla täällä mitataan 60 senttiäkin, Ahola kertoo.

Kuntavaaliehdokkaiden rynnistys on ruuhkauttanut Ylen vaalikoneen. Tänään piti olla viimeinen päivä, jolloin ehdokkaat voivat vastata vaalikoneeseen ja ladata sinne videoitaan, mutta nyt vastausaikaa on pidennetty teknisten ongelmien vuoksi. Ehdokasesittelyn ja esittelyvideon voi jättää vielä viimeistään vaalipäivän aattona eli 8. huhtikuuta.

Sunnuntai-iltapäivään mennessä vaalikoneeseen vastaamisen oli aloittanut yhteensä yli 13 000 ehdokasta. Vielä perjantaiaamuna luku oli noin 9 000.

Tuhansien ehdokkaiden rynnistys jumitti sunnuntaina palvelimet. Tilanne helpotti iltapäivällä, kun kapasiteettia lisättiin. Ongelmia on kuitenkin yhä, ja niitä korjataan parhaillaan.

Vaalikone on toistaiseksi vain ehdokkaiden käytössä kysymyksiin vastaamista ja videoiden lataamista varten. Vaalikone on tarkoitus avata yleisölle ensi viikon lopulla.

Vaalikonetta voi käyttää joko mobiilisovelluksella tai tietokoneen selaimen kautta. Ohjeet löytyvät täältä.

Päivitetty klo 14.05: täsmennetty perjantaista vastaajien lukumäärää.
Päivitetty klo 17.16 palvelinongelmat jatkuvat yhä, vastausaikaa pidennetty.

Päivitetty klo 21.30 ehdokasesittelyn sekä esittelyvideon viimeinen jättöaika 8.4.

Koira etsii kuumeisesti asetta vanhan rakennuksen huoneesta ja miltei samaan aikaan toisessa tilassa koiraa käytetään voimakeinona roiston taltuttamiseen. Käynnissä on poliisin, tullin, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen yhteistoimintaharjoitukset.

Kemissä järjestetyssä harjoituksessa koulutettiin Lapin alueen eri viranomaisten koiria tuleviin työtehtäviin. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan 25 viranomaiskoiraa. Mukana oli myös Lapissa toimivia poliisikoiria.

Poliisikoirilla oli viime vuonna valtakunnallisesti yli 11 000 tehtävää. Koiria käytetään eniten henkilönetsinnässä, mutta työtehtävät ovat moninaisia.

– Lapin alueella tehtäviä on tilastojen valossa kolme päivässä. Siinä on esimerkiksi jäljestystä, henkilö-, huumausaine- ja ruumisetsintää sekä voimankäyttötehtäviä, kertoo Lapin poliisin vanhempi konstaapeli, koiraohjaaja Aki Kallatsa.

Yleensä tilanteet päättyvät siihen kun uhataan käyttää koiraa. Aki Kallatsa

Voimankäytössä vain harvoin

Voimankäyttöön johtaneita tehtäviä on poliisikoirilla harvoin.

– Lapissa puruun johtaneita tilanteita tulee 1-2 vuodessa. Yleensä tilanteet päättyvät siihen kun uhataan käyttää koiraa tai näytetään koiraa. Silloin vastapuoli luovuttaa ja koira on tehnyt tehtävänsä, Kallatsa sanoo.

Valtakunnallisesti poliisikoiran voimankäyttötehtävät ovat vähentyneet viime vuosina.

– Toimintatekniikka ja voimankäyttövälineet ovat kehittyneet, joten tilanteita on vähemmän kuin aikaisemmin. Syynä on lähinnä poliisin kehittynyt voimankäyttövälineistö. Välineistöpuolella on valikoimaan tullut poliisikoiraa lievempiä voimankäyttövälineitä, kuten teleskooppipatukat, oc-sumuttimet ja etälamauttimet, kertoo poliisikoiralaitoksen johtaja, ylikomisario Pekka Kokkonen.

Nuorempaa koiraa koulutetaan vanhemman rinnalla

Suomessa on 256 poliisikoiraa ja 230 koiraohjaajaa. Osalla ohjaajilla on koulutettavana kaksi koiraa. Tällöin vanhempi koira on jäämässä eläkkeelle ja uutta koiraa koulutetaan tilalle.

– Eniten Suomessa on huumekoiria. Koiria on oikeastaan kahta tyyppiä eli partiokoiria, joita on koulutettu jäljestämiseen, henkilöetsintään, voimankäyttöön ja lisäksi koirilla on yksi erikoistumislaji. On myös erikoiskoiria, joita on koulutettu muun muassa huume-, räjähde- ja ase-etsintään, palonsyyn tutkintaan tai ruumiskoiriksi. Erikoiskoirille ei opeteta voimankäyttöä, kertoo Pekka Kokkonen.

Poliisikoira jää yleensä eläkkeelle noin kymmenen vuoden ikäisenä.

Sitoutumista 24/7

Poliisikoiran kanssa harjoitellaan ahkerasti. Varsinkin pennun kanssa harjoitteleminen on päivittäistä.

– Kun pohjan tekee kunnolla, niin se kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun koira on valmis, niin siitä eteenpäin harjoitus on ylläpitävää, 1-2 kertaa viikossa per laji, kertoo vanhempi konstaapeli, koiraohjaaja Aki Kallatsa.

Koiraohjaajan työ vaatii sitoutumista.

– Sitoutuneisuutta se vaatii, eli koiran kanssa ollaan 24/7 ja totta kai siitä pitää nauttia. Koira on niin ohjaajan kuin myös koko perheen kaveri, sanoo Kallatsa.

Poliisikoiratoiminta alkoi Suomessa vuonna 1909.