Vakuutusyhtiötä huijannut autokauppias on saanut tuomion törkeästä petoksesta Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Vuonna 2013 yrittäjä lavasti autoliikkeen tiloissa tilanteen, jota poliisi tutki ensin yrittäjään kohdistuneena murhan yrityksenä. Yrittäjä sytytti Tampereella sijainneen autoliikkeen palamaan, minkä jälkeen sitoi kätensä yhteen nippusiteillä liikkeen takahuoneessa ja huusi apua.

Yrittäjä oli kehittänyt viranomaisten ja vakuutusyhtiön erehdyttämiseksi tarinan, jonka mukaan Venäjän mafia jahtaa häntä.

Oikeus määräsi autokauppiaan kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Tuomion mukaan tulipalon ulkopuolisesta sytyttäjästä ei ole merkkejä eikä tarinalle mafiasta löytynyt katetta.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä maailman suurin yskätutkimus.

Kuopiossa ja Jyväskylässä toteutettava tutkimus tarkastelee pitkittyneen yskän esiintyvyyttä väestössä sekä muun muassa sen yhteyksiä muihin sairauksiin.

Professori, ylilääkäri Heikki Koskelan mukaan yskää on itsenäisenä sairautena tutkittu erittäin vähän ja sen syntymekanismit ovat vielä monin paikoin hämärän peitossa.

– Yskästä tiedetään todella vähän, varsinkin siihen nähden, kuinka moni siitä kärsii.

Pitkittyneestä, yli kaksi kuukautta kestäneestä yskästä kärsii kuitenkin arvioiden mukaan jopa kymmenesosa väestöstä. Se alentaa elämänlaatua tutkimusten mukaan yhtä paljon kuin vaikea keuhkoahtaumatauti, vaikeuttaen etenkin sosiaalista kanssakäymistä.

– Yskästä kärsivät eivät uskalla mennä konsertteihin, teattereihin tai taloyhtiöiden kokouksiin, koska kokevat häiritsevänsä muita. Moni myös saattaa luulla yskää tarttuvaksi, mikä saattaa aiheuttaa eristäytymistä ennestään, Koskela tietää.

Yskä on länsimaissa tilastojen mukaan tavallisin syy, miksi ihmiset hakeutuvat lääkärin vastaanotolle. Selvästi enemmän yskää esiintyy Koskelan mukaan naisilla.

– Naiset ajattelevat usein herkästi muita ihmisiä, ja kokevat yskimisellään häiritsevänsä esimerkiksi miestensä yöunia. Lisäksi yskimiseen liittyvä virtsankarkailu lisää sosiaalista haittaa.

Voi liittyä kilpirauhasvaivoihin ja diabetekseen

Aikaisemmin pitkittynyttä yskää pidettiin vain merkkinä jostakin muusta sairaudesta, kuten astmasta. Nykyisin ajatellaan, että kyseessä on ehkä sittenkin itsenäinen sairaustila. Syntymekanismi on epäselvä, mutta se saattaa liittyä niin sanottuihin autoimmuunisairauksiin kuten nivelreumaan, kilpirauhasvaivoihin, ykköstyypin diabetekseen ja vaikkapa pälvikaljuun eli sairauksiin, joissa elimistö ikään kuin hyökkää itseään vastaan.

– On mahdollista, että vaiva on osittain periytyvä, mutta siitäkin on toistaiseksi vähän tutkimustietoa, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan ulkomaisissa tutkimuksissa on saatu paljon viitteitä siitä, että yhteys autoimmuunisairauksiin olisi olemassa. Aineistot ovat olleet kuitenkin pieniä, ja siksi nyt olisi tärkeää saada mukaan mahdollisimman suuri tutkimusjoukko.

Koskelan mukaan yskänlääkkeet ovat yleisesti tehottomia, koska sairauden syntymekanismeja ei tunneta riittävän hyvin.

– Tämä on uusi ja erittäin mielenkiintoinen juttu, jonka selvittämisellä voidaan toivottavasti kehitellä myös uusia hoidollisia vaihtoehtoja yskään.

Sisäilmatekijät tarkastelun alle

Yksi mielenkiintoinen taustatekijä tutkimuksessa ovat sisäilmaongelmat. Koskelan mukaan nyt käynnissä oleva tutkimus ei suoranaisesti keskity sisäilmaongelmiin, mutta pyrkii toki selvittämään sitä muiden mahdollisesti yskää aiheuttavien tekijöiden joukossa.

Hengitystiet ovat täynnä aistinhermoja, jotka aistivat esimerkiksi sinne joutuneet roskat ja liman. Hermojen ärsyttäminen laukaisee yskänrefleksin, mikä puhdistaa ilmateitä. Pitkittyneessä yskässä yskiminen jatkuu, vaikka roskia tai limaa ei enää hengitysteissä ole.

Yskä jaotellaan eri tyyppeihin lähinnä sen keston perusteella. Lisäksi yskän luonne eroaa monesti sen aiheuttajan mukaan: tupakoitsijan yskä on limaista ja märkää, muut yskät usein kuivempia. Mikäli tupakoitsijan yskä kestää yli kaksi kuukautta, silloin tulisi Koskelan mukaan suunnata lääkärille ja aina myös keuhkokuviin. Lääkärille on syytä varata aikaa myös, mikäli ysköksiin liittyy verentuloa tai yleistä heikkoutta, kuten laihtumista ja ruokahaluttomuutta.

Yskä Savossa ja Keski-Suomessa -tutkimukseen on kutsuttu kaikki Kuopion ja Jyväskylän kaupunkien työntekijät eli yhteensä 14 000 ihmistä. Koskela tähdentää, että kyselyyn vastaaminen on tärkeää riippumatta siitä, kärsiikö yskästä vai ei. Aikaa vastaamiseen on maanantaihin 17. huhtikuuta asti.

Syyttäjä vaatii viitasaarelaismiehelle kuuden vuoden vankeusrangaistusta omakotitalon tuhopoltosta.

Syyttäjän mukaan mies oli yrittänyt tappaa vaimonsa ja tämän lapset sytyttämällä omakotitalon tuleen Viitasaarella viime lokakuussa.

Ennen tulipalon sytyttämistä mies oli soittanut vaimolleen, ja sanonut tappavansa tämän ja lapset. Puhelun vuoksi vaimo ja lapset olivat poistuneet talosta läheiseen metsään.

Vuokralla ollut omakotitalo tuhoutui palossa täysin.

Käsittelyssä oleva rikoslista on pitkä. Miestä syytetään viidestä tapon yrityksestä, laittomasta uhkauksesta, kahdesta vahingonteosta, kahdesta törkeästä kotirauhan rikkomisesta, pahoinpitelystä, tuhotyöstä, laittomasta uhkauksesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja oikeudenkäynnissä kuultavan uhkaamisesta.

Syytteen mukaan rangaistusta pohdittaessa on sovellettava koventamisperustetta. Miehellä on aikaisempi rikosrekisteri, joka sisältää nyt syytteen alla olevien kaltaisia tekoja, ja rikosten samankaltaisuus ja lukuisuus osoittaa syyttäjän mukaan ilmeista piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Perussuomalaisten seinäjokelainen kaupunginvaltuutettu Erkki Valtamäki joutuu käräjille Facebook-kirjoittelustaan. Sanomalehdet Ilkka ja Pohjalainen kertovat nettisivuillaan, että apulaisvaltakunnansyyttäjä on nostanut syytteen Valtamäkeä vastaan. Sananvapausasioissa syyteharkinta tehdään valtakunnansyyttäjänvirastossa.

Syytettä käsitellään Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa 26. huhtikuuta. Koska Valtamäki on Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden lautamies, käräjäoikeuden puheenjohtaja tulee tuolloin Satakunnasta.

Valtamäkeä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän kirjoitti Facebook-sivuillaan helmikuussa, että "Irakilaisnuoret tulevat maahan raiskaamaan naisiamme ja tekemään muita tihutöitä". Erkki Valtamäki kertoo Waltamedia-sivustollaan, että hänen kirjoituksensa oli vastareaktio Ilkassa julkaistuun kolumniin.

Toimittaja Erkki Valtamäki valittiin sunnuntain kuntavaaleissa uudelleen Seinäjoen kaupunginvaltuustoon. Hän sai kaupungin perussuomalaisista ehdokkaista eniten ääniä eli 356 ääntä.

Ammattiliitto JHL kertoo haastavansa Terveystalon oikeuteen Porissa tehtävistä lomautuksista.

Terveystalo on ilmoittanut tiistaina päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena lomauttavansa kuusi ihmistä toistaiseksi konserniinsa kuuluvassa Satakunnan työterveys -organisaatiossa. Lomautukset alkavat 26.4. Lisäksi yksi henkilö lomautetaan myöhemmin.

JHL:n pääluottamusmies Tommi Raunela sanoo ammattiliiton pitävän lomautuksia lainvastaisina.

– Ainoastaan Porin kaupungilta äskettäin Terveystalolle liikkeenluovutuksena siirtynyt henkilöstö on lomautusten kohteena. Terveystalo rikkoo ensi tarkastelun mukaan selkeästi lakia. Jäsentemme osalta viemme asian oikeudelliseen tarkasteluun, Raunela sanoo.

Jäsentemme osalta viemme asian oikeudelliseen tarkasteluun. Pääluottamusmies Tommi Raunela

Siirtyi kaupungilta yksityiselle

Pääluottamusmies Raunela perää toimia myös Porin kaupungilta, joka siirsi työterveyshuoltonsa Terveystalolle vuodenvaihteessa.

Työterveyshuollossa oli siirron aikaan noin 11 000 työntekijäasiakasta Porin lisäksi muun muassa Merikarvialta, Pomarkusta ja Ulvilasta. Porin kaupunki valitsi Terveystalon kolmen tarjouksen tekijän joukosta "kokonaistaloudellisin perustein".

– Perään Porin kaupungilta moraalista vastuuta, vaikka henkilöt eivät ole enää Porin kaupungin palveluksessa. Porin on huolehdittava, että Terveystalo noudattaa lakeja, Raunela sanoo.

Terveystalo: Asiakasmäärä odotettua vähäisempi

Terveystalon liiketoimintajohtaja Siina Saksi sanoo, että lomautukset perustuvat työn vähenemiseen.

– Asiakaspalvelukeskus ja puhelinvaihde sekä taloushallinto on siirretty osaksi Terveystalon valtakunnallista toimintaa. Jos tarvitsemme lisähenkilöstöä, lomautuksia voidaan purkaa, Saksi sanoo.

Olemme pyrkineet toimimaan mahdollisuuksien mukaan yt-lain hengen ja kirjaimen mukaisesti. Liiketoimintajohtaja Siina Saksi

Saksi kertoo, ettei pysty vielä kommentoimaan ammattiliitto JHL:n puheita oikeudenkäynnistä.

– Kuulen tästä ensi kertaa. Tutkimme nyt, mikä JHL:n näkemyksessä on perusteena. Olemme pyrkineet toimimaan mahdollisuuksien mukaan yt-lain hengen ja kirjaimen mukaisesti, Saksi sanoo.

Satakunnan työterveys työllistää noin sata työntekijää. Työterveyspalvelujen asiakasmäärä on yhtiön mukaan jäänyt odotuksia pienemmäksi.

Kiinan markkinoilla kauppaa käydessä piilotulkki saattaa tulla tarpeeseen. Piilotulkki on henkilö, joka osaa vastapuolen äidinkieltä, mutta kielitaito ei ole vastapuolen tiedossa. Usein piilotulkin käyttäminen tulee kuitenkin mieleen vasta neuvottelutilanteessa, kun on jo tippunut kärryiltä, että mistä vastapuoli tulkin kanssa keskustelee.

– Jos kiinalaisten kanssa neuvottelutilanteessa käydään keskustelua tulkin välityksellä, ja yksinkertaisen lauseen kääntämiseen tarvitaan kymmenen minuuttia kiinan kieltä, niin kyllä siinä alkaa pohtia, että kuinka näin lyhyestä vastauksesta keskustellaan noin pitkään, toteaa Medikron toimitusjohtaja Tuukka Eloranta.

Eloranta on kokenut mielenkiintoisia tilanteita neuvottelupöydissä. Kuopiolainen spirometrejä eli keuhkofunktiomittalaitteita valmistava yritys (Medikro) meni Kiinan markkinoille vuosikymmen sitten, ja neuvottelupöydissä piti vain arvailla, mistä neuvottelukumppani tulkin kanssa pöydän toisella puolella keskustelee.

– Kiinassa pitää välillä miettiä sitäkin, että merkitseekö tulkille kansallisuus enemmän kuin se, kuka palkan maksaa. Mutta riskit pitää tiedostaa, ymmärtää vastapuolen tarpeet ja taustamotiivit, myös tulkkien ja välittäjien osalta. Hyvä valmistautuminen auttaa, muttei välttämättä poista rikkinäistä puhelinta kommunikaatiossa, Tuukka Eloranta pohtii.

Hyvä valmistautuminen auttaa, muttei välttämättä poista rikkinäistä puhelinta kommunikaatiossa. Tuukka Eloranta

Finpron Etelä-Kiinan tiiminvetäjä Jari Seilonen sanoo, että Kiinassa kotiin päin vetäminen korostuu, mutta sellaista tilannetta ei saisi syntyä, että kiinalainen tulkki on kiinalaisen yrityksen puolella. Neuvottelutilanteessa on tärkeää hallita keskustelua itse, ettei neuvottelu käänny tulkin ja yrityksen väliseksi.

– Voihan olla tilanne, että riippuen tulkin palkanmaksajasta, on tulkilla itsellään motiiveja siinä, kenen kanssa kiinalainen yritys lopulta kauppoihin päätyy. Jos tulkki katsoo hyötyvänsä jonkun toisen kanssa toteutettavasta kaupasta, niin hän voi koettaa vaikuttaa neuvotteluihin jollakin tavalla.

Vajaat 15 vuotta Kiinassa, Japanissa ja Taiwanissa työskennelleen Seilosen mukaan yksi tapa pitää keskustelu omassa hallussa on neuvotteluissa käytettävä simultaanitulkkaus, jossa tulkki kääntää osapuolten puheita samanaikaisesti keskustelun lomassa. Käytännössä tulkkaus kuitenkin usein toteutuu niin, että ensin puhutaan ja sitten tulkki kääntää.

Neuvottelun tallentaminen

Kiinasta kotikonnuille Kajaaniin led-valoputkien tuotannon siirtänyt Valtavalo ei ole käyttänyt yritystoiminnassaan piilotulkkeja. Ilmiönä se kuitenkin on toimitusjohtaja Markku Laatikaiselle tuttu, joskin tutumpaa on neuvottelujen tallentaminen joko näkyvästi tai vähemmän näkyvästi.

– Voidaan käyttää vaikkapa kännykän audiotallennusta, ja kääntää puheet omalle kielelle neuvottelujen jälkeen. Omaan käytökseen piilotulkkien tai salatallennusten käyttö ei ole bisneksessä juurikaan vaikuttanut, koska yhtiöllä on avoin toimintatapa eikä isoja liikesalaisuuksia neuvottelupöydässä käydä muutenkaan lävitse.

Laatikainen voi käydä neuvottelupöydässä kollegansa kanssa esimerkiksi keskustelua hinnasta yhteisellä neuvottelukielellä avoimesti ja peittelemättä. Siten voi herättää luottamusta vastapuolessa ja neuvotteluilmapiiri on avoimempi – kahden kuukauden neuvotteluista voi tullakin kahden viikon mittaiset.

– Suomalaisten rallienglanniksi parjattu kielitaito on erittäin vahva verrattuna kiinalaisten kielitaitoon, Laatikainen arvioi.

Kuopiolaisyritys Medikro meni alun perin Kiinaan ostamaan muovi- ja metallikomponentteja. Sittemmin kauppa on käynyt myös toiseen suuntaan kun yrityksen laitteita myydään esimerkiksi Kiinan sairaaloihin. Tulkille on ollut tarvetta alusta alkaen ja palveluja on toimitusjohtaja Tuukka Elorannan mielestä hyvin saatavilla. Samaa mieltä on Finpron Jari Seilonen.

– Jossain vaiheessa voi pohtia, että tarvitseeko tulkin lisäksi laajemmin apua Kiinan markkinoilla. Erityisesti alkuvaiheessa on syytä etsiä kumppaniksi asiantuntija, joka tuntee kielen lisäksi markkinan, toimialan ja liiketoimintakulttuurin. Sopimusneuvotteluissa on hyvä olla mukana Kiinan juridiikan tunteva kumppani. Paras tilannehan on, että omilta palkkalistoilta löytyy kiinan kieltä taitava henkilö, joka tuntee Kiinan markkinat ja yrityksen liiketoiminnan, Seilonen sanoo.

Medikrolla on jo pitkään ollut Kiinassa maapäällikkönä Suomessa opiskellut, äidinkielenään kiinaa puhuva henkilö.

Kiinalaisia sähköpostihuijareita

Finpron Jari Seilonen ei tunnista ilmiötä piilotulkkien käytöstä neuvotteluissa Kiinassa. Neuvotteluiden nauhoittaminenkaan ei ole tullut esiin niin, että se olisi häirinnyt tai nauhoitusta olisi yritetty hyödyntää kierolla tavalla. Sen sijaan suomalaisyrityksiä on Seilosen huijattu olemattomilla kauppamahdollisuuksilla.

– Kiinasta lähtee Suomeen paljon sähköpostia, joissa ehdotetaan vaikkapa puolen miljoonan euron kauppoja ja suomalainen pieni tai keskisuuri yritys pitää tarjousta houkuttelevana. Jossain vaiheessa suomalaiset pyydetään Kiinaan allekirjoittamaan kauppasopimus, ja varsinainen huijaus alkaa siitä: yrittäjälle lähetetään pieniltä tuntuvia laskuja sopimuksen vahvistamisesta ja milloin mistäkin, Seilonen kertoo.

Huijareilla saattaa olla useita vastaavia virityksiä ja pienistä puroista kertyy huijarin tilille suuri tulo, josta huijatut yrittäjät eivät saa minkäänlaista vastinetta. Mieliharmin lisäksi suomalaisyrittäjä menettää rahaa ja aikaa.

– Isoin virhe huijaustilanteissa on, että potentiaalisen kumppanin taustat jätetään selvittämättä. Selvittäminen onnistuu pienellä vaivalla ja sitten voi olla myös yhteydessä Finprohon. Kiinassa voi tehdä hyvää bisnestä ja hyviä kumppaneita löytyy, täytyy vain olla valmis investoimaan ja olemaan pitkäjänteinen – nopeaa menestystä ei kannata odottaa, Seilonen sanoo.

Seilonen kertoo kuulleensa myös tapauksista, että ulkomaisen yrityksen tavaramerkki on rekisteröity Kiinassa ennen kuin yritys on varsinaisesti edes pyrkinyt Kiinan markkinoille. Kun yritys sitten haluaa aloittaa toiminnan Kiinassa, joutuu se mahdollisesti pulittamaan suuren summan ostaessaan oman tuotemerkkinsä käyttöönsä Kiinan markkinoille.

Säädelty ja suojattu markkina-alue

Medikron Tuukka Eloranta sanoo vuosikymmenen kokemuksella, että kieli- ja kulttuurierot eivät ole lannistaneet Kiinan markkinoilla toimimista. Kun oppirahat on maksettu, pääsee yritys tekemään kauppaa yhteiskuntarakenteen kannalta erityiselle alueelle.

– Vientikauppa Kiinaan on kallista ja aloittaminen vaatii aikaa. Kiina on hyvin säädelty ja suojattu markkina-alue. Ensimmäisen tuotteemme rekisteröimisessä Kiinaan meni yhteensä kolme vuotta virallista reittiä ilman konsulttiapuja ja maksuja rekisteröinnin nopeuttamiseen. Käännettiin papereita kiinaksi, toimitettiin dokumentteja.

Sitten korruptio puuttui asioiden kulkuun, vaikka yritys pysyi virallisilla reiteillä. Kiinan silloinen elintarvike- ja lääkevalvontaviraston päällikkö jäi kiinni korruptiosta, hänet teloitettiin (Turun Sanomat) ja suomalaisyritys joutui kesken rekisteröinnin vastaamaan uusiin ohjeisiin ja säädöksiin. Myyntilupa Medikron tuotteille heltisi pitkän pinnan, ison paperityön ja lukuisten testausten jälkeen.

– On se kannattanut. Kiina on suuri ja edelleen kehittyvä markkina, vaikkakin jakaantunut – tilanne on elintason nousun kannalta erilainen suurkaupungeissa ja maaseudulla.

Havaijipaitainen poika

Valtavalo on vuonna 2008 perustettu yritys, joka toi tuotantonsa Suomeen syksyllä 2012. Ensimmäistä reissuaan Kiinaan sopimusvalmistajan löytämistä varten toimitusjohtaja Markku Laatikainen muistelee hieman huvittuneena.

Pitkän lentomatkan aikana veljen kanssa luettiin kirjaa bisnesetiketistä, oli puvut päällä ja kravatti tiukalla. He odottivat hienoa autoa lentokentälle hakemaan heidät tutustumaan tuotantotiloihin. Vastassa olikin nuori havaijipaitainen poika, joka huonolla englanninkielellä kertoi olevansa nälkäinen ja vei veljeksetkin mukanaan McDonaldsiin.

– Lopulta päästiin tehtaalle, kierrettiin tiloja ja päädyttiin päivälliselle, ja tämä havaijipaitainen poika kulki edelleen mukana. Pöydässä aloin kysellä, että kuka tehtaan omistaa ja kenen kanssa bisneksistä pitäisi puhua, niin havaijipaitainen alkoi hokea, että "I'm the company". Hän omisti tehtaan ja oli neuvottelukumppanimme, Markku Laatikainen naurahtaa.

Jos jostain lukee, että miten kannattaa toimia niin on todennäköistä, että käytäntö onkin ihan erilainen. Markku Laatikainen

Myöhemmin kävi myös ilmi, että tämä "poika" oli myös pöytäseurueen vanhin.

Laatikaisen veljekset odottivat todella muodollista tapaamista ja tehtaaseen tutustumista, ja jännittivät miten asiat pitää tehdä oikein. Lopulta kaikki oli hyvin epämuodollista ja yhteistyö alkoi eri tavalla kuin Laatikaiset olivat siihen valmistautuneet. Kiina on niin iso maa, ettei mitään kokemusta tai oppia voi yleistää.

– Jos jostain lukee, että miten kannattaa toimia niin on todennäköistä, että käytäntö onkin ihan erilainen. Tietysti liiketoiminnassa ja neuvotteluissa on riskejä, jotka on hyvä tiedostaa. Kansainvälisillä markkinoilla voi olla kavereita, jotka toimivat harmaan alueen syvässä päässä. Suomalaisille toki tietty varovaisuus on jopa luontaista, Markku Laatikainen arvioi.

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kalajokiset opiskelijat päättivät teettää geenitestit omasta perimästään. Testeillä haluttiin selvittää, minkälaista väkeä nykysuomalaiset oikein ovat.

Etukäteen oli jo uumoiluja siitä, että ehkä juuri kenenkään juuret eivät olisi pelkästään Suomen maaperässä.

– Etukäteen tiesin, että Venäjällä oli sukulaisia, kertoo kalajokinen Annika Tallila, yksi kansainvälisten opintojen oppilaista.

Annikan DNA paljastikin, että hänen juurensa ovat 95-prosenttisesti Suomen ja Venäjän alueelta. Iloinen yllätys oli, että perimästä löytyi kaksi prosenttia Irlannista ja ripaus Portugalista.

– Minulla on hyvä ystävä Irlannista. Mehän voimme olla jopa sukua, naurahtaa Annika.

Testiryhmän suomalaisista oppilaista vain parilla juuret olivat selkeästi pelkästään Suomi-Venäjä-alueelta. Kaikilta muilta löytyi perimää myös esimerkiksi Amerikasta, Aasiasta, Euroopasta ja Irlannista.

Opettaja William O'Gorman miettii, että testin perusteella selviää, kuinka vaikeaa on puhua täysin suomalaisesta tai täysin irlantilaisesta ihmisestä.

– Olemme historiamme ja perimämme sekoituksia. Tämä tausta ei noudata niitä rajoja, jotka nykyään määrittelevät maiden rajoja.

Tarkemmat tutkimukset Onkiniemen entisen trikootehtaan asbestiongelmasta eivät tuoneet helpotusta vuokralaisille. Tutkimusten mukaan asbestilähteitä on useita, suurimpina ovat lattiat ja putket. Tilakeskuksen toimitusjohtajan Petri Mölsä sanoo, että tilanne on vaikea.

– Lattiat ovat halkeilleet monissa paikoissa ja asbestia levittävää lattiamassaa on kiinteistössä useassa paikassa. Sitä on lähes kaikkialla, Mölsä sanoo.

Tilakeskus on päättänyt irtisanoa kaikki vuokralaiset turvallisuussyystä. Sopimukset päättyvät viimeistään 31. elokuuta.

– Asbesti pitäisi joko koteloida rakenteeseen tai vaihtoehtoisesti se pitäisi poistaa sieltä. Molemmat ovat hirveän suuritöisiä ja suunnittelua vaativia operaatioita, joita ei voi tehdä samalla, kun ihmiset ovat kiinteistössä, Mölsä perustelee.

Tatami vedettiin jalkojen alta

Tiloissa on kaupungin päävuokralaisia yhteensä noin 50 – muun muassa pienyrittäjiä, kulttuuriväkeä ja urheiluseuroja. Yksi vuokralaisista on Tampereen Ju-jutsukoulu.

Valmentaja Heli Pyylampi seisoo keskellä tyhjää, 200 neliön harjoitustilaa Suomen Trikoon vanhassa sukkatehtaassa Tampereella. Normaalisti Pyylammen ympärillä pyörisi kymmeniä juniori-ikäisiä valmennettavia, mutta ei nyt.

Kamppailusali joutui lyömään lapun luukulle ensimmäisten vuokralaisten joukossa maaliskuussa – heti, kun rakennuksen asbestiongelma paljastui.

– Meiltä on vedetty matto jalkojen alta. Meille ei annettu minkäänlaista siirtymäaikaa etsiä kunnollisia varatiloja, olemme ihan tyhjän päällä, Pyylampi sanoo.

Tampereen Ju-jutsukoulu on saanut Nääshallilta muutamia vuoroja, mutta koko harrastajamäärälle vuoroja ei tällä hetkellä pystytä tarjoamaan.

Tilakeskuksen Mölsä pahoittelee tilannetta. Hänen mukaansa vuokralaisille on etsitty korvaavia tiloja kaupungin vapaista tiloista. Lisäksi on etsitty muita yhteistyökumppaneita, jotka voisivat auttaa akuutin tilatarpeen ratkaisemisessa.

– Monella on elinkeino kyseessä. Korvaavien tilojen löytäminen samalta etäisyydeltä on hirvittävän hankalaa. Tiloja Tampereelta löytyy, mutta ongelmana on vuokrataso. Se on ollut hyvin alhainen, Petri Mölsä sanoo.

– Yksityisillä vuokranantajilla vuokrat ovat monesti niin kalliita, että yhdistyksenä ei ole mahdollisuutta sitä kautta tiloja saada, Pyylampi vahvistaa.

Osa saa jatkaa elokuun loppuun

Rakennuksen korjaaminen tulisi maksamaan kaupungin arvion mukaan yli 20 miljoonaa euroa. Kiinteistön kohtalo on kiinni kaavasta, joka valmistuu vuonna 2019.

Onkiniemen vanhan trikootehtaan tehdashallista löydettiin asbestia maaliskuun lopussa. Sisäilmaan päässyt asbesti paljastui vahingossa, lattiahalkeaman yhteydessä.

Viime viikolla yksittäiset vuokralaiset saivat jo luvan palata toimitiloihinsa. Myös näistä tiloista vuokralaiset kuitenkin irtisanotaan, koska riski asbestiongelman ilmaantumisesta niihinkin tiloihin on todennäköisiä.

– Joissakin tiloissa voidaan toimia irtisanomisaikana, mikäli se todetaan turvalliseksi. Se edellyttää sitä, että tiloissa ei ole löytynyt asbestia eikä ole riskiä asbestin leviämisestä tilaan tai kulkureitille. Käyttöön otetuista tiloista tehdään säännölliset mittaukset turvallisuuden varmistamiseksi. Riskiarvio tilojen turvallisesta käytöstä tehdään yhdessä vuokralaisen kanssa, Mölsä sanoo.

Helsinkiin perustettavan eurooppalaisen hybridiosaamiskeskuksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin tänään tiistaina iltapäivällä.

Hybridiosaamiskeskus kuulostaa terminä ohuelta yläpilveltä. Mutta ei. Keskuksen tehtävä on kaikkea muuta kuin sanahelinää. Se valmistaa jäsenmaitaan sotaan, jossa ei ammuta, mutta vaikutetaan kaikilla muilla tavoin.

Hybridiosaamiskeskuksen toimeksianto perustuu Euroopan komission vuosi sitten hyväksymään yhteiseen kehykseen hybridiuhkien torjumiseksi. EU:n tiedonannot ja kehyspaperit voivat olla puuduttavaa luettavaa, mutta hybridiuhkista kertova paperi on kovaa kamaa.

Sen pontimena ovat olleet Ukrainan ja Krimin tapahtumat, terrorismi ja Isis. Nopeasti havahduttiin vihreiden miesten läsnäoloon ja sosiaalisessa mediassa versovaan disinformaatioon.

Melkein sotaa

EU määrittelee hybridiuhkat keinoiksi horjuttaa turvallisuustilannetta kaikin mahdollisin keinoin, mutta kuitenkin niin, että varsinainen sotatilan julistamisen kynnys ei ylity. Hankkeiden takana voivat olla niin valtiot kuin järjestöt. Mihinkään ei viitata nimillä.

Sitten seuraa listaa elämänalueista, jotka on näitä kohtaavilta kyberuhkilta suojeltava. Uhat on tunnistettava ajoissa ja ne on torjuttava oikeanlaisin manööverein.

Lista on pitkä: viestintä, energiaverkot, liikenne maalla, merellä ja ilmassa, toimitusketjut, matkailu, avaruus (mm. satelliittiviestintä), kansanterveys, elintarviketurva, rahoitusjärjestelmät, pilvipalvelut, massadata, digitalisointi, älykkäät verkot, markkinat ja itse puolustusvoimat. Voisi olla helpompaa luetella ne alat, joita hybridiuhkat eivät sivua – vai jäikö mitään?

Keinot muuttuvat

Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa ja vaikutetaan tarvittaessa. Hybridiuhkat myös elävät koko ajan. Ne muuttavat muotoaan aina tarpeen mukaan. Tässä valossa hybridiosaamiskeskuksen työmäärä vaikuttaa valtavalta – eikä mitenkään helpolta.

Keskuksen valmistelussa mukana olleen EU-asioiden alivaltiosihteerin Jori Arvosen mukaan aloittavan keskuksen tärkeimpiä tehtäviä ovat tutkimus, koulutus, parhaiden käytäntöjen vaihto ja harjoitukset.

– Samalla tavalla kuin meilläkin jo nyt tehdään erilaisia turvallisuusharjoituksia, niin myös hybridiuhkia varten harjoitellaan erilaisin skenaarioin ja päätöksentekojärjestelmin yhteistyötä. Siten hahmottuvat haavoittuvuudet ja esiin nousevat uudet kysymykset, Arvonen kertoo.

Arvosen mukaan keskuksen tärkein työkalu on asiantuntijatyön yhdisteleminen. Keskus tekee paljon yhteistyötä erilaisten ajatushautomoiden ja akateemisen maailman kanssa. Tärkeässä osassa ovat jäsenmaiden omien elinten lisäksi puolustusliitto Naton sihteeristö. Lähin yhteistyökumppani on Naton Virossa oleva kyberpuolustuksen osaamiskeskus CCDCOE.

Tiloja etsitään

Itse keskus on ihan oikea toimisto tai tila, jossa työskentelee tulevaisuudessa kymmenkunta analyytikkoa ja asiantuntijaa. Luvussa mukana on myös tutkimusjohtaja ja hallinnollista väkeä.

Keskuksen perustajajäseninä Suomen lisäksi on kymmenen EU- tai Nato-maata: Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Britannia, Viro, Latvia, Liettua, Espanja, Ruotsi ja Puola. Johtoryhmään tulee edustaja kustakin maasta – päättäjiä on siis yhtä paljon kuin varsinaisia työntekijöitäkin. Budjetti on parisen miljoonaa euroa.

Arvosen mukaan sopivaa tilaa haetaan parhaillaan valtion tiloja hallinnoivan Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Valmista pitäisi olla loppukeväästä.

Kaavin Luikonlahdessa Saarion veljesten huoltoasema on myynyt polttoaineita kymmeniä vuosia. Asiakkaita on riittänyt ja syrjäseudun ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, kun menovettä autoon saa kotikulmilta. Nyt tilanne on kuitenkin nopeasti heikentynyt.

Polttoainekauppa on yrittäjän mukaan sillä mallilla, että siitä ei saa edes omia kustannuksiaan pois.

– Vajaan sentin katteella myyn bensaa ulos. Kulut ovat kuitenkin useita satoja euroja kuukaudessa korttimaksuista ja automaateista. Suojalinjat maksavat myös, kertoo huoltoasemayrittäjä Harri Saario.

Hän sanoo ABC:n aloittaneen hintasodan, kun se siirtyi prosenttiperusteisista bonuksista tankkausbonukseen ja muut yhtiöt ovat lähteneet mukaan.

Hän kertoo maksavansa pahimmillaan öljy-yhtiölle 11 senttiä litralta enemmän kuin millä kilpaileva huoltoasema myy ulos.

Saarion kaltaisia itsenäisiä huoltoasemayrittäjiä on Suomessa noin 400. Saman verran on ketjuvetoisia palveluasemia; pelkkiä automaattiasemia on reilu tuhat.

Liitto kanteli kilpailuvirastoon

Polttoainekauppa on Suomessa varsin keskittynyttä. Suurimmat toimijat ovat Neste, Teboil, St1, SEO ja todella nopeasti laajentunut S-ryhmän ABC-ketju. Sillä on Öljy- ja biopolttoainealan tilastojen mukaan asemia nyt jo lähes 450, saman verran kuin Nesteellä. Teboilia liputtaa reilu 330 asemaa, Shell-tunnuksella asemia on noin 180, SEO:lla puolestaan vajaa 170.

Lisäksi on yksittäisiä muita huoltoasemia ja liikennepolttonesteiden jakelupisteitä.

Tukkupuolella suurimmat toimijat ovat Neste ja Teboil, jotka toimittavat polttoaineen omille huolto- ja automaattiasemilleen. Osa näistä asiakkaista on itsenäisiä bensakauppiaita. ABC:llä ja St1:lla on puolestaan yhteinen tukkuri NEOT. Se toimittaa polttoaineen myös Shellille

Kaikkia näitä Bensakauppiaiden liitto syyttää omakustannushintojen alittamisesta. Se on tehnyt asiasta kantelun Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Siellä asian käsittely on kesken. Edellisen kerran bensakauppiaat yrittivät saada välillä villiksi äityvää hintakilpailua kuriin vuonna 2012.

– Tuolloin virasto ei kuitenkaan löytänyt kilpailua rajoittavia markkinarakenteita tai markkinoiden toimivuuteen vaikuttavia menettelyjä, joihin olisi syytä puuttua kilpailunrajoituslain perusteella, kertoo Suomen bensiinikauppiaiden liiton toimitusjohtaja Mika Hokkanen.

Meillä vallitsee harvojen hinnoittelijoiden valta. Hannu Laitinen

Nyt bensiinikauppiaat haluavat Kilpailuviraston selvittävän, onko myös bensiini ja dieselöljy osa päivittäistavarakauppaa uuden kilpailulain perusteella.

Siinä määräävän markkinaosuuden alaraja on 30 prosenttia. Bensiinikauppiaat vetoavat siihen, että S-ryhmän ABC-ketjun markkinaosuus bensiinin myynnissä oli jo vuonna 2016 yli 30 prosenttia, samoin Nesteen markkinaosuus dieselöljyn myynnissä.

S-ryhmä: "Lupasimme, että kukaan ei häviäisi"

S-ryhmä, jota pienet bensakauppiaat syyttävät hintasodasta, ei niele väitteitä. Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtaja Tapio Kankaanpää sanoo polttoaineen olevan asiakasomistajille erittäin tärkeä tuote. Hän olisi hyvin tyytyväinen, jos asiakkaat kokevat bensanhinnan laskeneen ABC:n ansiosta.

– Kun muutimme bonusjärjestelmää, lupasimme, että missään bonusluokassa kukaan ei häviäisi. Muutimme hinnoittelua ja se on selvästi aiheuttanut kilpailijoissamme elämistä, Kankaanpää muotoilee.

Hän kuvaa polttoaineita tuotteeksi, joissa asiakkaiden hintatietoisuus on perinteisesti ollut korkea. Sitä, kuinka kauan koventunut hintakilpailu ehkä jatkuu, Kankaanpää ei arvioi.

– Jää nähtäväksi. Monella öljy-yhtiöllä on siirrytty tietojärjestelmäpohjaiseen automaattihinnoitteluun ja se on tuonut tähän uuden elementin. Hinnat elävät todella nopeasti.

"Sopimussuhdetta käytetään räikeästi hyväksi"

Pitkän linjan huoltoasema-alan asiantuntija Hannu Laitinen näkee hintakiistassa sopimussuhteen hyväksikäytön merkkejä. Hän ei pidä kohtuullisena sitä, että öljy-yhtiö myy omasta automaatistaan polttoainetta kuluttajalle huoltoasemayrittäjän omakustannushintaa halvemmalla.

Hänen mukaansa polttoaineen tukkukaupassa on Suomessa aivan liian vähän kilpailua. EU-lainsäädännöstäkään ei ole apua, jos öljy-yhtiöt päättävät käyttäytyä hintamarkkinoilla haluamallaan tavalla.

– Meillä vallitsee harvojen hinnoittelijoiden valta.

Ennen öljy-yhtiöt solmivat huoltamoyrittäjien kanssa jopa 25–30 vuoden sopimuksia. Nyt omistajakauppiaita ei saa sitoa samaan öljy-yhtiöön viittä vuotta pidemmäksi ajaksi ryhmäpoikkeusasetuksen vuoksi. Laitisen mukaan nyt näyttää siltä, että viisikin vuotta on liikaa.

– Viidessä vuodessa öljy-yhtiöt voivat tehokkaasti turmella yksityisen yrittäjän liiketoiminnan, Laitinen sanoo.

"Ei tässä hyödytä pyörittää omilla rahoillaan yhteiskuntaa"

Kaavilaisella Saarion huoltoasemalla oli parhaina vuosina kahdeksan työntekijää. Nykyään yrittäjä Harri Saario pyörittää yritystään Luikonlahdella kahdestaan Juha-veljen kanssa.

– Ei tässä hyödytä yhteiskuntaa omilla rahoillaan pyörittää. Pannaan vaikka sitten kokonaan kiinni ennen kuin tehdään konkurssi, Saario puhisee.

Saarion huoltoaseman yhteydessä on myös korjaamo, huoltopalvelut, Postin ja Veikkauksen asioimispiste ja retrohenkinen baari, jonka sisustus on säilynyt kymmenet vuodet ennallaan.

Se on tärkeä kyläläisten kokoontumispaikka. Baarissa piipahtavat usein myös luikonlahtelaiset Risto Halonen ja Matti Kontkanen, jotka tankkaavat myös kalliimmista hinnoista huolimatta autonsa tutulla asemalla. Jos asema lopettaa, tankille on ajettava Kaavin kirkonkylälle tai naapurikaupunki Outokumpuun.

– Kyllä tämä on aivan ehdoton paikka täällä syrjäseudulla, olisi edes jotain palvelua meille. Kohta et saa kaupasta edes ruokaa täällä, sanoo Matti Kontkanen hirtehisesti.

Eino on kuusivuotias ja Veera kolme vuotta. Viikonloppuna juhlitaan Einon synttäreitä. Se edellyttää leipomista, muita valmisteluja, siivousta, kaikenlaista hässäkkää ja tiskausta. Ja sitten onkin siivottava jo uudelleen.

– Perheestähän kaikki lähtee. Sen mukaan sovitellaan kuviot. Kun kotona on kaikki hyvin, niin jaksaa tehdä töitäkin paremmin, sanoo ruuhkavuosiaan elävä erikoistuva hammaslääkäri Ilkka Halunen.

– Joskus voi mennä siitä, mistä aita on matalin ja joskus jopa sen ali. Sillähän siitä selviää. On tässä oppinut priorisoimaan, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä asiat voivat vähän odottaa, hymyilee Halunen.

Yhdessä ruuhkassa

Puoliso Viivi tekee väitöskirjaa samalta alalta, eli ruuhka-aika on molemmilla yhteinen.

– Se auttaa varmasti selviytymisessä, kun molemmat ymmärtävät toisen kiireitä.

Kotona asiat hoidetaan yhdessä, sillä molemmat laittavat ruokaa ja hoitavat lapsia.

– Monesti yhdellä autolla kuskataan yhdessä lapset hoitoon ja haetaan sieltä pois. Pieniä juttuja jotka helpottavat arkea.

Ruuhkavuodet ovat ajanjakso, jolloin lapset ovat pieniä, työelämä kiihkeimmillään, kodin rakentaminen, remontoiminen tai vähintäänkin sisustaminen meneillään ja myös harrastuksiin pitäisi löytää aikaa.

Päivä täynnä tavaraa

Uraan pitäisi panostaa, lasten kanssa ehtiä olla, omasta hyvinvoinnista huolehtia ja parisuhdettakin vaalia. Halusen päivä on niin kuin ruuhkavuosia elävän ihmisen arki on. Täynnä tavaraa.

– Aamulla laitoin yhdelle asiakkaalle proteesit suuhun ja vähän kevensin toista proteesia. Sitten juoksin tänne alas opettamaan hammaslääketieteen opiskelijoita. Ruuan jälkeen palaan potilastöihin yläkertaan. Sitten mennään kohta taas hirveää juoksua autolle hakemaan lapset päivähoidosta ja laittamaan heille ruokaa, kertoo Halunen.

Sitten mennään kohta taas hirveää juoksua autolle hakemaan lapset päivähoidosta. Ilkka Halunen

Ilkka Halunen myöntää, että on joutunut luopumaan monista asioista.

– Kavereitten näkemiseen on hankala löytää aikaa. Toinen, joka kärsii, on liikunta, naurahtaa Halunen.

Ikäkausisidonnaisessa ruuhkavuosi-ilmiössä kaveripiiri jää välillä paitsioon, mutta sieltä löytyy myös ymmärrystä.

– Ei tarvitse paljon selitellä, kun samassa elämäntilanteessa oleville sulkapallokavereille joutuu sanomaan, että nyt ei vaan pääse.

Liikunta on tärkeää paitsi liikunnan ilon itsensä takia myös siksi, että se auttaa jaksamaan. Sulkapallo on monesti vaihtunut Halusella hiihdoksi tai juoksulenkiksi, koska baana lähtee lähes kotiovelta. Aika on kortilla, kun suma seisoo.

Mitä oli ennen ruuhkavuosia?  

Ruuhka tarkoittaa alun perin irtouitossa jokeen jumiutunutta tukkikasaa. Samaa tarkoittaa myös sana suma. Perheellisten ihmisten kiireisimmästä ja paineisimmasta ajasta voitaisiin siis puhua myös sumavuosina.

Ruuhkavuosista ei menneinä vuosikymmeninä juuri puhuttu. Ehkä suhtautuminen lapsiin oli aikaisemmin myös vähemmän projektinomaista. Harrastuksiinkaan ei lapsia autolla kuskattu, kuten nykyisin.

– Olen kyllä miettinyt, että mitä ne nämä ruuhkavuodet oikein ovat. Ehkä se on vain tällainen trendisana. Ainahan lapsiperheillä on ollut kiirettä ja se on vaatinut paljon järjestelyjä. Ehkä se nyt vaan on otettu enemmän puheeksi.

Halusen mukaan myös vanhempien tasa-arvoisuus on varmasti lisääntynyt. Molemmat vanhemmat ovat töissä ja tekevät yhtä lailla kotihommia.

– Aika on muuttunut omien isovanhempien päivistä melkoisen reilusti, Halunen tuumaa.

Ideaalimaailmassa kunnanvaltuusto olisi kuin kuntansa väestö pienoiskoossa. Tähän pyrkivät myös puolueet ehdokasasettelussaan: listoille kerätään houkuttimeksi kaiken ikäisiä, miehiä ja naisia sekä eri ammattiryhmien edustajia.

Valtuustoihin valikoituu kuitenkin varsin toisennäköinen joukko.

– Koulutetut, parempituloiset, hyvässä ammattiasemassa olevat äänestävät muita aktiivisemmin. Ihmiset ovat myös taipuvaisia äänestämään kokeneita ja elämässä menestyneitä henkilöitä. Tietynlaista elitistymistä tapahtuu, tiivistää politiikan tutkimuksen professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Yle Uutiset kävi läpi Helsingin, Espoon ja Vantaan vastavalittujen kunnanvaltuutettujen ammatit. Tiedot kerättiin Ylen vaalikoneesta, jonne ehdokkaat ovat ne itse saaneet ilmoittaa.

Koko maassa valtuutetut ovat keskimäärin hyväosaisten joukkoa. Pääkaupunkiseudulla ilmiö näyttää korostuvan.

Ruostetsaari kommentoi havaintoja.

Helsinki: Kirjaviisaita tieteilijöitä ja politiikan ammattilaisia

Helsingin valtuustossa istuu ensi kaudella peräti 14 kansanedustajaa (joista perussuomalaisten Jussi Niinistö on myös puolustusministeri) sekä kaksi europarlamentaarikkoa eli 16 täysipäiväistä politiikkoa.

Moni istuva kansanedustaja ei juuri kuluta takamustaan valtuuston kokouksissa. Jos kansanedustajalle tarjotaan vielä paikkaa kaupunginhallituksessa, ajankäyttö voi todella olla ongelma, Ruostetsaari arvioi. Myös jääviysepäilyjä toisinaan esitetään.

Professori ei kuitenkaan paheksu kahdella pallilla istumista.

– Siinä mielessä kansanedustajan on hyvä istua valtuustossa, että hän näkee käytännössä eduskunnassa tehtyjen päätösten seuraukset, esimerkiksi valtionosuuksien leikkaukset tai hoitajamitoitusten säätämisen.

Merkittävä ammattiryhmä Helsingin 85 hengen valtuustossa ovat myös johtajat – alkaen vaalien äänikuninkaasta, Euroopan investointipankin varapääjohtajasta Jan Vapaavuoresta (kok.). Hän saa seurakseen toimitus- ja toiminnanjohtajia läpi puoluekartan.

Tietynlaista elitistymistä tapahtuu. professori Ilkka Ruostetsaari

Esimerkiksi vasemmistoliiton uusi ääniharava Mai Kivelä on ammatiltaan Animalian toiminnanjohtaja. Koulutuksensa hän on hankkinut Lontoon maineikkaasta King's Collegesta.

Vaikka "duunaripuolueilla" SDP:llä ja vasemmistoliitolla on valtuustossa yli 20 paikkaa, perinteisiä duunareita ei joukkoon mahdu oikeastaan ollenkaan.

Sen sijaan stadilaisten asioista on päättämässä tutkijoita, dosentteja, kolme professoria sekä monilukuinen joukko pääasiassa korkeakoulutettuja asiantuntijoita.

Jälkimmäisten ammattinimikkeitä ovat muun muassa cleantech-asiantuntija, vienninedistämiskonsultti, poliittinen asiantuntija, ilmastopolitiikan asiantuntija sekä kansainvälisten ja EU-edunvalvonnan asiantuntija.

Yli kymmenellä on lääketieteen tai hoiva-alan koulutus, mutta heistäkin osa on eläkkeellä tai siirtynyt kokonaan poliittisiin tai asiantuntijatehtäviin.

Uudessa valtuustossa istuu esimerkiksi koulutettu kätilö, pari sairaanhoitajaa ja lääkäriä, fysioterapeutti, ensihoitaja, päihdetyöntekijä ja koulupsykologi.

Espoo: Joka alan pomoja

Myös Espoossa istuvien kansanedustajien määrä on huomattava. Heitä on 75 valtuutetusta 12. Mukana on peräti kaksi ministeriä: ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) sekä ulkoministeri Timo Soini (ps.).

Myös pääministerin EU-neuvonantaja Riikka Pakarinen (kesk.) on noussut uutena edustajana valtuustoon.

Ammattipoliitikkoja massiivisempi joukko Espoossa on kuitenkin erilaisia johtajia tai johtavassa asemassa toimivia. Heitä on ainakin 23 eli yli neljäsosa valtuutetuista. Toiminnan- tai toimitusjohtajia joukossa on kahdeksan.

Joukossa on hyvin vähän alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä kaikissa kolmessa kunnassa. professori Ilkka Ruostetsaari

Pomoporrasta on äänestetty valtuustoon niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta, muun muassa rakennuttamisen, liikuntapalvelujen, viennin, koulutuksen ja terveydenhuollon alalta.

Ruostetsaari arvioi, että valtuutettujen korkeaa koulutustasoa ja ammattiasemaa selittää myös yleinen "Helsinki-keskeisyys". Valtionhallinto sijaitsee pääosin Helsingissä, samoin seudulta löytyvät merkittävät yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä suuryritysten pääkonttorit.

– Joukossa on hyvin vähän alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä kaikissa kolmessa kunnassa.

Onko se ongelma?

– Kyllä sillä on merkitystä. Jos ajattelemme esimerkiksi akateemisesti koulutettua, hyvätuloista henkilöä johtavassa asemassa, kyllä hän tuntee parhaiten kaltaistensa elinolosuhteet, ei välttämättä niinkään kouluttamattomien, työttömien tai köyhien oloja.

Opiskelijoita Espoon uudessa kaupunginvaltuustossa on vain kaksi. Saman verran on Helsingissä. Vantaalla yksi valtuutettu on täydentämässä tutkintoaan ylemmällä korkeakoulututkinnolla.

Tämä ei yllätä tutkijaa. Nuorista opiskelijoista moni on vasta muuttanut uudelle paikkakunnalle, eikä puolueita tai ehdokkaita juuri tunneta. Asetelma ei houkuttele uurnille, kaltaisiaan äänestämään.

Kuriositeettina mainittakoon, että Espoossa on pääkaupunkiseudun lavein tietokirjailijoiden edustus. Heitä on valtuustossa peräti kolme, Vantaallakin kaksi ja Helsingissä yksi.

Vantaa: opettajat, lehtorit ja rehtorit läsnä

Vantaan 67-paikkainen valtuusto on sekin varsin korkeasti koulutettu. Selkeänä erona Helsinkiin ja Espooseen kansanedustajia on kuitenkin vain kolme. Myös johtajia tai johtavassa asemassa olevia on vähemmän kuin naapurikunnissa.

Toimitus- tai toiminnanjohtajia Vantaan valtuustossa on kolme. (Heistä kaksi ei kuitenkaan miellä olevansa johtavassa asemassa, vaan yksityisyrittäjänä tai asiantuntijatehtävissä.)

Johtoporrasta edustavat myös senior advisor, palvelutalon esimies, johtava hammaslääkäri, koulutuspäällikkö, konseptipäällikkö, palvelujohtaja sekä yksi eläköitynyt maaherra (SDP:n Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen).

Helsingissä ja Espoossa yksittäiset kansankynttilät hukkuvat massaan, mutta Vantaalla opettajien lukumäärä on silmiinpistävän suuri: lehtoreita, opettajia ja rehtoreita on kymmenkunta.

Hoiva-alan ammatit ovat siinä mielessä edullisia, että niissä tapaa paljon ihmisiä. Heidät tunnetaan laajasti kunnassa. professori Ilkka Ruostetsaari

Ruostetsaari arvioi, että opettajat saattavat Vantaalla ikään kuin paikata ammattipoliitikkojen jättämää aukkoa. Ammattirakenne valtuustossa on keskimäärin hieman matalampi kuin Helsingissä ja Espoossa.

Lääkäreitä tai muita hoivatyöntekijöitä Vantaalta löytyy kourallinen, suurin piirtein samassa suhteessa kuin naapurikunnista.

Ruostetsaaren mukaan opettajat tai hoiva-alan ammattilaiset ovat melko luonnollisia ehdokkaita valtuustoihin. Koulutus sekä sosiaali- ja terveysasiat ovat perinteisesti muodostaneet ison osan kunnallisesta päätöksenteosta. Sote-uudistus tosin siirtää jälkimmäisen maakunnille.

– Hoiva-alan ammatit ovat myös siinä mielessä edullisia, että niissä tapaa paljon ihmisiä. Heidät tunnetaan laajasti kunnassa. Sama pätee myös opettajiin.

Molemmat ammattiryhmät myös näkevät kuntapolitiikan vaikutukset suoraan työssään, mikä voi aktivoida poliittiseen vaikuttamiseen, professori pohtii.

Tutkijoita tai professoreita ei Vantaan valtuustosta löydy lainkaan, ellei joukkoon lasketa yhtä tutkimus- ja kahvilayrittäjää sekä arkkitehti-tutkijaa.

Vaan löytyypä viimein duunariporrasta: Vantaalla valtuutettujen joukossa on muun muassa leipomotyöntekijä sekä kirvesmies.

Suomen suojelupoliisi seuraa tarkasti Tukholman viime perjantain iskun tutkintaa. Toistaiseksi iskusta ei ole ilmennyt yhteyksiä Suomeen, sanoi tiistaina A-studiossa vieraillut suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

– Ruotsissa ääriliiketoiminta on voimakkaampaa, väkivaltaisempaa. Suomessa ei ole ilmennyt vaikutuksia toistaiseksi. Vaikka terrori-isku on väkivaltarikos, sillä on laajoja taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, Pelttari sanoi.

"Suomi ei enää irrallinen saareke"

Viimeisen viikon aikan Suomen naapurimaissa on tapahtunut paljon. Pietarin ja Tukholman iskujen lisäksi viime viikonloppuna Norjasta löytyi räjähde. Norjan suojelupoliisi nosti valmiustilaansa kahdeksi kuukaudeksi.

– Koko Euroopassa terrorismin uhka on nyt ehkä korkeampi kuin koskaan.

Pelttarin mukaan Euroopassa on viimeisen puolentoista vuoden aikana tapahtunut 20 terrori-iskua. Hänen mukaansa enemmän iskuja on kuitenkin pystytty estämään.

– Seuraamme Suomessa tarkasti tilannetta, sen vaikutuksia. Arvioimme tilannetta jatkuvasti, Pelttari sanoi.

– Suomi ei ole enää irrallinen saareke. Terrorismin uhka on kohonnut viime aikoina, Pelttari sanoi.

"Radikalisoituminen yhä nopeampaa"

A-studiossa terrorismista ja radikalisoitumisesta puhumassa oli myös sisäministeriön poliisiosaston kehityspäällikkö Tarja Mankkinen. Mankkisen mukaan viime vuosina on havaittu varsin nopeitakin rarikalisoitumisia, jopa viikkojen aikana tapahtuvia.

Hän myös sanoi, että taustalla on Isilin [Isiksen] muuttunut taktiikka.

– Isil [Isis] alkoi propagandassaan korostamaan, että älkää matkustako Syyriaan, vaan toimikaa siellä missä olette. Viime aikaiset iskut ovat aika lailla sen mukaisia, mitä Isil on lähettänyt, Mankkinen sanoi.

Järvimaisema ei tarjoa ihan parastaan huhtikuisessa räntäsateessa, mutta aasialaiselle matkailijalle tämäkin on eksotiikkaa. Yrittäjät Kai Wahlberg ja Baitzhuang Xu esittelivät suunnitelmiaan lähialueen asukkaille tiistai-iltana: kiinalainen lomakylä Lohjanjärven rantaan.

– Asiakaskunta on vaativaa. Mitään mökkikylää ei ole tarkoitus tehdä, vaan laadukkaita pientaloja, Wahlberg vakuutti yleisötilaisuudessa.

Yrittäjäkaksikon mukaan tarve lomakylälle on ilmeinen sillä moni kiinalaismatkaaja haluaisi luonnon ääreen hotellihuoneen sijaan.

80 loma-asuntoa, vanha sairaala yhteiskäyttöön

Alueelle tulisi 80 loma-asuntoa, ja pian käytöstä poistuva Paloniemen sairaala voisi saada uuden elämän lomakyläläisten yhteiskäytössä. Osa loma-asunnoista myytäisiin käyttäjilleen ja osa olisi vuorokäytössä.

– Osakkaalla voisi olla esimerkiksi yhden, kahden tai kolmen viikon käyttöoikeus kiinteistöön vuoden aikana. Ja toki voi olla muunkin maalaisia asukkaita kuin kiinalaisia.

Alue pysyisi Wahlsbergin mukaan elävänä ympärivuotisesti, ja voisi tuoda palvelutarjontaa, kuten ravintolan ja kauppoja Paloniemen alueelle.

Kiikarissa myös muita alueita Etelä-Suomessa

Yrittäjäkaksikko on kartoittanut myös muita mahdollisia paikkoja lomakylälleen muun muassa Päijänteen eteläpäästä. Lohjan puolesta puhuu erityisesti lentokentän läheisyys.

– Tosissaan tässä ollaan liikkeellä, ja rahoitus on kunnossa. Tästä jatketaan suunnittelua kaupungin antamien reunaehtojen ja muiden vaatimusten mukaisesti, Wahlberg vannoi Paloniemen asukkaille.

Mahdollinen pyyntö suunnitteluvarauksesta tulee Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn näillä näkymin toukokuussa. Kaupunki valmistelee parhaillaan alueen osayleiskaavaa ja Paloniemeen on sen myötä tulossa uutta asutusta joka tapauksessa.

Paloniemeen on aikaisemmin suunniteltu asuntomessuja, mutta mahdollinen messualue on sittemmin vaihtunut lähemmäs kaupungin keskustaa Hiidensalmeen.

Poliisin nopeusvalvontaa ei tänä pääsiäisenä voi syyttää salamyhkäisyydestä. Poliisi on julkistanut sijaintilistan 22:sta automaattisen nopeusvalvonnan tolppakamerasta, jotka varmasti ovat päällä pääsiäisliikenteen aikaan, ja jo sitä ennen.

Poliisin paljastamat julkikamerat kytkettiin päälle tänä aamuna keskiviikkona, ja niitä on välähdysvalmiina tasaisesti koko maassa Helsingistä Rovaniemelle ja länsirannikolta Itä-Suomeen saakka. Niiden sijainnit voi todentaa oheisesta listasta.

Näiden lisäksi liikennettä valvoo pääsiäisenä moninkertainen määrä muita tolppakameroita, mutta niiden olinpaikkaa poliisi ei paljasta. Osa tolpista on tyhjinä, koska jokaiseen ei riitä kameraa. Siksi nopeusvalvontakameroita kierrätetään tolpasta toiseen.

Poliisi on aiemminkin valottanut nopeusvalvontakameroidensa sijaintia juhlapyhinä, esimerkiksi viime juhannuksena.

Tolppakamerat välähtivät viime vuonna ennätykselliset 556 000 kertaa ylinopeuden merkiksi. Ylinopeudesta mätkäistään huomautus, rikesakko tai sakko. Rikesakon suuruus on tätä nykyä 140-200 euroa. Sakon määrä vaihtelee tulojen ja ylinopeuden mukaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyskuntajätteistä on syntymässä kova taistelu yksityisten jäteyritysten ja kunnallisten jätelaitosten välille. Tähän asti sotejätteet ovat kuuluneet yksinoikeudella kuntavastuun piiriin. Nyt jätelakia pohtiva työryhmä ehdottaa kuntamonopolin poistamista sotepuolelta. Hallitusohjelmankin mukaan kuntien yksinoikeuden piiriin jäisivät enää asumisessa syntyvät jäteet.

Muutoksen seurauksena kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyskuntajätteet voivat siirtyä pois niiltä. Sen jälkeen kuntien jätelaitokset eivät enää hoitaisi sotejätteitä pois yksinoikeudella.

Jätelaitokset vastustavat muutosta, koska sotejätteiden menetys rokottaisi liikevaihtoa tuntuvasti, yli 50 miljoonaa euroa. Yksityiset jäteyritykset hamuavat osille näistä miljoonista.

– Myös sairaaloiden suunnalla on selvää halua tehdä yksityisten yritysten kanssa yhteistyötä ja päästä irti näistä yksinoikeuksista jotka kunnille on annettu, huomauttaa Ympäristöteollisuuden toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki.

Kuntien jätelaitokset taas varoittavat muutoksen tuntuvan kodeissa saakka.

– Kotitalouksien jätemaksuihin on korotuspaineita. Että tässä on aikamoinen iso ketju seurannaisvaikutuksia mitä tämä aiheuttaa, sanoo toimitusjohtaja Riku Eksymä Jätelaitosyhdistyksestä.

Erimielisyyttä ulosmyynnistä

Jos sotejätteet vapautetaan kilpailulle, niin kuntien jätelaitokset voivat periaatteessa kisata urakoista yritysten rinnalla. Uusi hankintalaki rajoittaa ulosmyynnin kuitenkin pian viiteen prosenttiin liikevaihdosta. Jätelakia pohtinut työryhmä ehdottaa 10 prosenttia. Jätelaitosten mielestä heidät taklataan matalilla prosenteilla ulos tarjouskisoista jo ennen starttia.

– Me lähdemme siitä, etä sen pitäisi olla EU-direktiivin mukainen 20 prosenttia, koska ei ole pystytty osoittamaan miksi Suomen jätehuolto olisi niin erilaista kuin se on muissa läntisen Euroopan maissa, Eksymä huomauttaa.

Jäteyritysten mielestä taas EU-direktiivin määrittelemä prosenttiraja on liian korkea.

– Näin juuri siksi että se antaisi epäreilun kilpailuasetelman ja antaisi heille merkittävän edun markkinoilla toimimiseen ja sitä kautta heistä tulisi vahva kilpailun häirikkö.

Valmisteltava jätelain uudistus on tarkoitus saada voimaan ensi vuonna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei onnistu ilman yhteensopivia tietojärjestelmiä. Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan päävastuu järjestelmistä pitäisi olla Kelalla.

IT-tiedekunnan dekaani Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta näkee, että Kelan It-yksiköllä on mahdollisuus kansallisen tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon.

– Järkevintä on, että Kela, joka myös tulevaisuudessa tiedot tallentaa, olisi uudistuksen veturi. Ei niin, että 18 sotealueella kehitetään järjestelmiä irrallaan toisistaan, ja sitten yritetään sovittaa niitä yhteen. Tässä pitää valtiolla olla voimakas ohjaava ote, Neittaanmäki sanoo.

Järjestelmän vaatima teknologia on olemassa, mutta järjestelmien yhteensovittaminen ja uuden luominen vie aikaa.

– Erilaisia järjestelmiä ja instrumentteja on satoja ja tuhansia. Vie vuosia, että vanhat järjestelmät saadaan päivitettyä tai uudistettua, ja kokonaisjärjestelmä luotua, Neittaanmäki arvioi.

Terveystietoja kerätään suureen joukkoon järjestelmiä, ja tieto on hajallaan. Dataa käytetään tällä hetkellä vain yksilön terveysongelmien ratkomiseen.

– Data on arvokasta, ja sen laajempi hyödyntäminen palvelisi paitsi yksilöitä, myös terveydenhuollon kokonaisuutta, tutkimusta ja alan liiketoimintaa, Neittaanmäki sanoo.

Parhaimmillaan järjestelmät voisivat tunnistaa hoidon tarpeen jo ennakolta.

– Data on olemassa, se pitää vain saada yhteen. Sitä kautta saadaan kokonaiskuva jokaisen terveyshistoriasta, ja niistä saadaan myös laskettua mahdollinen hoitovaje ja tehtyä riskianalyysi. Tässä puhutaan tekoälyyn pohjautuvasta järjestelmästä, joka hoitaa tietojen yhdistelyn ja analyysin, Neittaanmäki visioi.

Jyväskylän yliopisto tekeekin yhteistyötä IBM:n kanssa, tarkoituksena hyödyntää yhtiön Watson -tekoälyä, jonka vahvuus on juuri laajojen tietomassojen analyysi ja johtopäätösten tuottaminen niistä.

Mikkelissä entisessä Pankarannan vanhainkodissa sytytettiin tiistai-iltana tulipalo. Poliisin ja pelastuslaitos saivat palonalun havainneilta sivullisilta hälytyksen autiorakennukselle, joka on ränsistynyt ja useita ikkunoita on rikki.

– Sisätiloissa oli sytytetty palamaan nahkainen pyörätuoli, joka sitten sammutettiin. Sikäli tilanne oli vaarallinen, että siellä on paljon kaikenlaista roinaa, joka olisi voinut syttyä palamaan, kertoo päivystävä palomestari Ismo Vihro.

– Jos se olisi tarttunut kattorakenteisiin, niin siitähän se olisi lähtenyt.

Tapahtumapaikalta oli nähty poistuvan neljä noin 10–12 -vuotiasta poikaa polkupyörillä. Kaupunki aikoo laudoittaa rakennuksen ikkunat sisäänpääsyn estämiseksi. Myöhemmin rakennus on määrä purkaa. Poliisi kirjaa asiasta rikosilmoituksen tuhotyöstä.

Syyttäjä vaatii kolmikymppiselle miehelle ehdotonta vankeutta muun muassa 23 bussin polttamisesta Turun Runosmäessä. Rikosnimikkeenä on törkeä vahingonteko.

Palo sytytettiin Linjaliikenne Nyholm Oy:n varikolla, jossa autot olivat hallirakennuksen katoksessa ja sen läheisyydessä. Linja-autot ja katos tuhoutuivat tulipalossa kokonaan.

Syyttäjä arvioi vahinkojen arvoksi ainakin 1,8 miljoonaa euroa.

Poliisi kertoi aiemmin, että mies oli osittain tunnustanut teon. Poliisin mukaan mieheltä myös löytyy vastaavaa rikostaustaa.

Syyttäjä: Mies tunkeutui asuntoon ja ryösti aseella uhaten

Syyttäjä vaatii miehelle rangaistusta myös törkeästä ryöstöstä ja törkeästä vapaudenriistosta. Syyttäjän mukaan mies oli tunkeutunut lukitsemattoman parvekkeen oven kautta asuntoon ja vienyt muun muassa asunnonhaltijan hajuveden, lonkerojuomia ja pankkikoodit.

Uhri sattui kuitenkin tulemaan kotiin kesken teon. Syytteen mukaan syytetty otti silloin esiin pistoolin, osoitti sillä uhria ja sanoi, ettei poliisille pitäisi soittaa.

Syytetty itse on kertonut, että hänellä oli kuula-ase. Poliisin takavarikkoon päätyi kuitenkin toimiva pistooli, minkä vuoksi miestä syytetään myös ampuma-aserikoksesta.

Syyte myös törkeästä vapaudenriistosta

Samainen uhri joutui syyttäjän mukaan myös törkeän vapaudenriiston uhriksi. Mies vaati uhria ajeluttamaan häntä autolla. Kun tämä ei suostunut, tehosti syytetty syyttäjän mukaan vaatimusta osoittamalla uhria aseella.

Syyttäjän mukaan syytetty piti asetta sylissään piippu kohti uhria matkalla Turun Vahdontien vieressä olevalle parkkipaikalle.

Syyttäjä kirjoittaa miehen sanoneen, ettei uhrin kannata tehdä mitään tyhmää, koska tällä on koko elämä edessä.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehen Kristel Pynnösen mukaan heille tulee paljon viestejä siitä, että taloyhtiöiden hallituksiin on vaikea saada jäseniä.

Hän sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että asukasta saattaa pelottaa hallitukselle kuuluvat tehtävät ja siihen liityvä vastuu.

Monesti hallituksen jäsenyydestä on myös vääriä käsityksiä. Pynnösen mukaan hallituksen jäsenyys saattaa pelottaa esimerkiksi siksi, että luullaan joutuvansa itse korvausvelvolliseksi.

– On väärä käsitys siitä, mistä asioista hallituksessa joutuu vastuuseen ja mitkä ovat hallituksen tehtävät. Vastuu syntyy vasta sitten, kun on toiminut huolimattomasti, sanoo Pynnönen.

Hän korostaa, ettei tarvitse olla asunto-osakeyhtiölain asiantuntija tai tietää kaikista taloyhtiön asioista, jos hallituksen jäsenyys kiinnostaa. Pynnösen mukaan taloyhtiön asioiden organisoiminen on hallituksen tärkein tehtävä.

Pynnönen sanoo toisinaan ihmettelevänsä, miksi hallituksen ja taloyhtiöiden välille syntyy vastakkainasettelua. Hän muistuttaa, että hallitus on osa taloyhtiötä ja ajaa taloyhtiön asiaa.

– Hallituksen osakkaat vastaavat yhtälailla kustannuksista ja kaikki päätökset vaikuttavat myös heidän asumiseensa, sanoo Pynnönen.