Jos joku yhdistävä tekijä Suomen kunnanvaltuustoihin sunnuntaina valituille 2064 yrittäjälle pitää löytää, se on se, että kaikki he ovat erilaisia. ”Perusyrittäjää” ei ole, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

– Kuntapäättäjinä yrittäjän perusominaisuudet eli asioihin tarttuminen, vahva tahto saada aikaan ja asioiden eteenpäin vieminen ovat varmaan korostuvia ominaisuuksia, Mäkynen sanoo.

"Aina on tarve, josta lähdetään"

Kauhajoen kaupunginvaltuustoon ensimmäiselle kaudelle valittu Toni Eeva (kesk.) on reilu kolmekymppinen yrittäjä, joka kertoo olleensa yrittäjähenkinen jo teini-ikäisestä. Hän uskoo yrittäjyyden myötä muokkautuneen maailmankatsomuksensa ja talousosaamisen olevan asoita, jotka valtuustossa tulevat hyödyttämään myös kotikuntaa.

– Yrityselämä on nykyään aika raadollista. Hukkainvestointeja ei paljon yrittäjänä sovi tehdä, ehkä vähän siltä kannalta kriittisesti mennä myös kuntapuolelle katsomaan, mihin ne veroäyrit hupenevat, Eeva sanoo.

Eeva arvelee, että ensimmäisen kauden valtuutetulle uutta opittavaa riittää, mutta että päätöksenteko kunnassa on pääpiirteittäin samanlaista kuin yrityksessä.

– Aina on tarve, josta lähdetään, ja sen pohjalta katsotaan mahdollisia vaihtoehtoja.

Kauhajoen uusista valtuutetuista yli 40 prosenttia on yrittäjätaustaisia. Kaupungin tulevalle elinvoimaisuudelle se on Eevan mukaan varmasti hyvä asia. Eeva on ollut jo vaalien jälkeen puheissa valtuustoon tulevien muiden yrittäjien kanssa.

– Yrittäjäkollegojen kanssa meillä on positiivinen vire päällä, että koitetaan saada Kauhajokea nousemaan.

Päätöksenteko yllätti konkarinkin

Seinäjokelaisella Jani Karvosella (kok.) on kokemusta Ilmajoen (1996-2000), Kurikan (2008-2012) ja Seinäjoen (2012- ) valtuustotyöskentelystä. Sunnuntaina hänet valittiin jatkokaudelle Seinäjoen valtuustoon.

Karvonen on yrittäjä ja kertoo osanneensa odottaa, että poliittinen päätöksenteko on erilaista kuin päätöksenteko yrityksessä. Silti sen hitaus ja monimutkaisuus yllätti.

– Poliittisessa päätöksenteossa päätökset eivät tule nopeasti. On hyvä, että virkamiehet pystyvät päättämään jotain, mutta kyllä isommat päätökset venyvät välillä kohtuuttomasti, Karvonen sanoo.

Vaikka parannusta on jo tapahtunutkin, niin erityisesti yrityksiin ja esimerkiksi niiden sijoittumiseen liittyvän päätöksenteon Karvonen toivoisi olevan nopeampaa. Bisnestä tehdään välillä nopealla sykkeellä.

Yrittäjätaustan etu kunnalliseen päätöksentekoon löytyy talouspuolelta.

– Valtuutetun ensimmäinen edellytys on se, että ymmärtää kunnan kokonaistalouden. Tietysti yrittäjät ovat monesti talousvastuussa omasta yrityksestään ja on hyvä, että on pystynyt pyörittämään kokonaisvaltaista taloutta yrityksessään, Karvonen miettii.

Viidennes yrittäjiä – ja Etelä-Pohjanmaalla melkein puolet

Yrittäjiä valittiin tänä vuonna kunnanvaltuustoihin jonkun verran enemmän kuin viime vaaleissa 2012.

Yrittäjien osuus valtuutetuista on 23 prosenttia ja Jyrki Mäkysen kotimaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla vielä enemmän, noin 28 prosenttia. Esimerkiksi Karijoella ja Kauhajoella lähes puolet uusista valtuutetuista on yrittäjätaustaisia.

– Meillä on ollut pitkän aikaa poikkeuksellista se, että yrittäjät ovat aktiivisia myös kuntapolitiikassa. Muu Suomi on tullut perässä, Mäkynen sanoo.

Jyrki Mäkynen on ollut kunnallisessa päätöksenteossa mukana 12 vuotta. Poliittisen päätöksenteon hitaus yllättää kaikki luottamustoimiin mukaan lähteneet yrittäjät.

– Ei siihen onneksi sopeudu, mutta sen kanssa pitää pystyä elämään, jos meinaa näillä päätöksentekopaikoilla olla. Paljon on menty eteenpäin, eikä voi kiistää, etteikö myös päätöksenteko ole notkistunut, Mäkynen sanoo.

Talousosaamista ja pehmeitä arvoja

Yrityksen päätehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Toiminnan on oltava taloudellisesti järkevää niin, että se tuottaa tulosta.

– Kunnassa intressejä on moneen suuntaan. Kunnan tehtäväksi määritellään kuntalaisten hyvinvointi ja elinvoima. On paljon enemmän pehmeitä asioita, jotka pitää ottaa päätöksenteossa huomioon.

Mäkynen toteaa, että taloudellinen ajattelu on yrittäjille kuin sisäänrakennettu. Se on tärkeää, sillä jos talous ei ole terveellä pohjalla, niin kaikki muu, mikä sen päälle rakennetaan, on heiveröisellä pohjalla.

Hän muistuttaa kuitenkin, että harva menestyy yrittäjänä niin, ettei kuuntele asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Myös politiikassa tarvitaan yhteistyötä ja kompromissien tekemistä.

– Valtuustot koostuvat erilaisista taustoista tulevista ihmisistä, joiden yhteinen sävel löytyy oman kunnan asioiden hoitamisesta. Kun tulee vaikeita päätöksiä, irrotaan omasta taustasta ja katsotaan kuntalaisten sekä kunnan etua, ja tehdään päätös siltä kannalta.

Johtaminen on sitä, että organisaatiota viedään siihen suuntaan, mikä sen tehtävä ja tarkoitus on. Jyrki Mäkynen

Kuntien johtamista yritysmaailman opeilla kritisoidaan aika ajoin. Mäkynen ei näe siihen syytä.

– En ymmärrä, miksi valtiota tai kuntaa ei voisi johtaa kuin yritystä. Valtiollla on omat tehtävänsä, kunnalla omat tehtävänsä ja yrityksillä omansa. Ne ovat erilaisia, mutta johtaminen on sitä, että organisaatiota viedään siihen suuntaan, mikä sen tehtävä ja tarkoitus on. Samat lainalaisuudet pitää ottaa huomioon.

Yrittäjät osana elinvoiman rakentamista

Jyrki Mäkysen mukaan Suomen Yrittäjät on järjestönä kannustanut jäseniään olemaan mukana kunnallisessa vaikuttamisessa. Erityisen tärkeänä hän pitää mukanaolemista nyt, kun kuntien toiminnot ovat muutoksessa. Kuntien tehtävät painottunevat jatkossa koulutuksen, infrastruktuurin ja esimerkiksi elinkeinojen ja elinvoiman kehittämiseen.

– Näen uudistuksen suurena mahdollisuutena. Yrittäjät päättäjinä ovat tässä kohtaa erinomaista joukkoa elinvoiman rakentamisessa. Se perustuu joka tapauksessa paikallisiin yrittäjiin ja palveluihin.

Yrittäjien toimitusjohtaja peräänkuuluttaa kunnissa nykyistä suurempaa valmiutta riskin ottamiseen. Etenkin uudistumisen, ei niinkään taloudellisten riskien osalta.

– Kunnassa, maakunnassa ja valtiossa taloudellisen riskin kantavat viime kädessä kansalaiset. Veronmaksajan taskulla ollaan, jos riskit realisoituvat. Riskin ottamista uudistumisen kautta toivoisin enemmän. Uudistua ei voida, ellei jostain vanhasta uskalleta luopua.

Pääsiäisen säästä on tulossa talvinen ja koko maassa on tavanomaista viileämpää. Ennusteen mukaan Lapissa on pääsiäisenä pakkasta yötäpäivää ja myös etelässä voi olla yöpakkasia.

Etelässä lämpötila liikkuu päivisin 0–2 asteessa eikä pakkanenkaan ole mahdottomuus. Tosin aivan etelässä ollaan plussalla päivisin. Pitkäperjantaista on tulossa pääsiäisen kylmin päivä.

Pääsiäisen päivät ovat ennusteen mukaan samantyyppisiä. Aamuisin on enimmäkseen poutaa ja aurinko voi paistaa. Päivällä pilvisyys lisääntyy ja lumikuurot ovat mahdollisia.

Lumikuurojen mahdollisuus on suurin perjantaina Lapissa, lauantaina maan keskivaiheilla ja sunnuntaina etelässä. Jos lumikuuroja tulee, ne ovat lyhytkestoisia eikä lunta sada kinoksittain.

Lapissa lumitilanne hyvä

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna vasta huhtikuun puolivälissä. Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastojen mukaan myöhäisen pääsiäisen aikoihin päivälämpötilat kohoavat maan eteläosassa tyypillisesti kahdeksaan asteeseen ja Lapissakin lämpötila nousee päivällä vähän nollan yläpuolelle.

Öisin lämpötilat ovat tyypillisesti etelässä nollan vaiheilla, kun taas Lapissa pakkasta on tavanomaisesti 5–10 astetta. Lumi on huhtikuun puolivälin jälkeen maan eteläosassa jo ainakin kertaalleen kadonnut. Tänä vuonna pääsiäissää ei ole poikkeuksellinen mutta selvästi tavanomaista kylmempi.

Tällä hetkellä Kokkola–Joensuu-linjan alapuolella on lumetonta. Lapissa lumitilanne on hyvä ja se pysyykin hyvänä pääsiäisen aikana, koska lämpötila on pakkasen puolella.

Lämpimin pääsiäinen kautta aikojen koettiin vuonna 2000, jolloin lämpötila kohosi lähes hellelukemiin. 24. huhtikuuta vuonna 2000 mitattiin Utissa jopa 24,9 asteen lukemat.

Olin maaliskuussa mukana Amerikan-reissulla, jossa yhdysvaltalaiset hävittäjävalmistajat esittelivät tuotteitaan tusinalle suomalaistoimittajia. Matka oli nimetty komeasti: U.S.-Finnish Defence Cooperation Press Tour. Ohjelmaa oli aamuvarhaisesta iltayhdeksään. Oliko reissulle osallistuminen perusteltua?

Olemme toimituksessamme pohtineet, miten toimimme tilanteessa, jossa Suomi valmistelee historiansa suurinta julkista hankintaa, ja lobbausvoimaa on liikkeellä poikkeuksellisen paljon.

Jopa kymmenen miljardin euron kauppa on iso raha jopa maailman suurimmille asekonserneille. Siitä voi poikia vielä yhteensä 20 miljardin markkinat kunnossapidosta. Siksi hävittäjävalmistajat ponnistelevat eri keinoin saadakseen tuotteilleen näkyvyyttä.

Hävittäjävalmistajien tavoitteena on vakuuttaa myös Suomen toimittajat tietyn hävittäjämallin erinomaisuudesta ja edullisesta hinnasta. Siksi niillä on tukenaan viestintäyrityksiä kuten Miltton, Kaiku Helsinki, Tekir ja Hill&Knowlton. Puolustushallinnon kanssa asioimisessa taas auttavat entiset korkea-arvoiset upseerit, kuten puolustusvoimien entinen komentaja Juhani Kaskeala, joka konsultoi Boeingia.

Matkan järjesti Yhdysvaltain ulkoministeriö. Hävittäjäkauppoja käydään maiden hallitusten välillä ja asekauppoja koskevat tarkat säännöt.

Yksi konsti näkyvyyden hankkimiseksi on tarjota toimittajille kiinnostavia kuvaus- ja haastattelutilanteita. Esimerkiksi Yhdysvaltain-matkalla pääsimme haastattelemaan kisassa mukana olevien yritysten ylintä johtoa ja hankintaan vaikuttavaa Yhdysvaltain puolustushallintoa. Kuvasimme lentokoneita arkistoomme.

Samalla saimme kokonaiskäsityksen siitä, mitä asioita valmistajat korostavat omissa tuotteissaan, ja millaisia pikku piikkejä nämä heittelevät sivulauseissa kilpailijoiden tuotteista.

Jatkossakin käymme kuulemassa eri valmistajien terveisiä, mutta päätämme tarkasti itse millaisen jutun teemme - tai teemmekö ollenkaan.

Myös muiden maiden puolustus- ja ulkoasiainhallinnot luonnollisesti tukevat maidensa aseyritysten vientiponnisteluja.

Tähän mennessä aktiivisimpia yrityksiä toimittajien suuntaan ovat olleet Saab, BAE Systems ja Lockheed Martin. Olen hieman ihmetellyt, että Rafale-hävittäjää myyvä ranskalainen Dassault ei ole vielä aloittanut kunnon viestintäkampanjaa. Odotan sen alkavan pian.

Joistain hävittäjävalmistajien ehdotuksista olemme myös kieltäytyneet. Kaksi valmistajaa tarjosi viime syksynä mahdollisuutta tulla hävittäjälennolle ja tekemään juttua lentokoneesta. Emme kuitenkaan katsoneet pelkän toimittajan perstuntuman tuovan uutta tietoa kyseisten hävittäjämallin ominaisuuksista tai kauppapolitiikasta. Siispä kieltäydyimme kohteliaasti kisan ollessa kesken.

Riippumattomuutemme liittyy myös rahankäyttöön. Boeing ja Lockheed Martin olisivat olleet valmiit maksamaan matkamme ja majoituksemme Amerikan matkalla, mutta Ylen linjana on maksaa matkakulut itse.

Myös muu myynninedistäminen näyttää menneen nykyajan pelisääntöjen mukaisesti. Juttukeikoilla minulle ja kollegoilleni on tarjottu muutamia aamiaisia, lounaita tai illallisia, jotka olen ilmoittanut työnantajalle matkalaskua tehdessä.

Lisäksi olen saanut pikkuesineitä: Super Hornet -lippiksen, hihamerkin ja mukin (Boeing), avaimenperiä (F-35 ja Gripen), pinssejä (F-35), vihkon (F-35) sekä kyniä. Ehkäpä ne on hyvä panna talteen pieninä muistoina Suomen historian kalleimmasta hankinnasta.

VR:n liikennetiedotteen mukaan sekä Helsingistä Kolariin että Helsingistä Rovaniemelle lähtevät yöjunat ovat olleet tuntikausia myöhässä. Junat seisoivat vielä aamuyöllä Helsingin asemalla.

Kolariin junan piti lähteä aikataulun kello 20.52, mutta siihen jouduttiin vaihtamaan autovaunu viallisen vaunun tilalle. Juna pääsi matkaan lopulta kello 3.05.

Junan tekninen vika on viivästyttänyt puolestaan aikataulun mukaan kello 21.52 Rovaniemelle lähtevää junaa. Rovaniemelle lähtevä juna pääsi matkaan ennen aamukahta.

Pääisiäisvapaista johtuen yöjunat ovat täynnä matkustajia. VR:n mukaan molemmissa junissa on noin 400–500 matkustajaa, tarkkaa määrää ei vielä yöllä osattu kertoa.

– Olemme pahoillamme asiakkaillemme aiheutuneesta haitasta ja pyydämme sitä anteeksi. Heille on aiheutunut liikenteen ongelmista merkittävää epämukavuutta. VR korvaakin matkustajien liput täysin takaisin, lupaa VR:n operatiivinen johtaja Tero Kossila.

Ylen tavoittaman 10-vuotiaan matkustajan isä kertoi aamukolmelta, että tilanne junassa on sekava.

– Ihmiset odottavat, eikä juna liiku, hän sanoi.

Yhdeksänvuotiaan tytön äiti puolestaan kertoo olevansa huolestunut yllättävästä viivästymisestä. Hänen tyttärensä odottaa mummon kanssa vielä Helsingistä tulevaa junaa Tampereella aamuyöllä. Äidin mukaan Turun suunnasta tullut juna kulki aikataulun mukaisesti, mutta Helsingin junaa ei ole tullut.

– Juttelin konduktöörin kanssa, mutta hänkin joutui lähtemään kotiinsa omien lastensa luokse. Matkustajat eivät voi lähteä edes läheiseen hotelliin, vaan heidän on odotettava asemalla, äiti kertoi puhelimessa. Yksi matkustaja on perehdytetty kuuluttamaan, kun matka jatkuu. Äiti kertoi olevansa huolestunut sekä matkustajien turvallisuudesta että heille tiedottamisesta öisellä asemalla.

Tampereen asemalla olevat matkustajat odottivat ensin pari tuntia asemarakennuksessa, ja sen jälkeen heidät siirrettiin tyhjään junaan Tampereella. VR jakoi vesipulloja ja lippuja ravintolavaunuun. Liput eivät kuitenkaan käyneet maksuksi asemalla.

Päivitetty VR:n kommentilla klo 7.20.

Uutissuomalaisen kysely tavoitti kaikki 12 SDP:n piirijohtajaa. Kansanedustaja Eero Heinäluoma nousi kyselyssä ylivoimaiseksi voittajaksi. Piirijohtajien enemmistö eli kahdeksan nimesi Heinäluoman parhaaksi vaihtoehdoksi puolueen presidenttiehdokkaaksi.

– Kyllä se nyt siltä näyttää, että vanhempi valtiomies Eero Heinäluoma nautti tässä kaikista kovinta kannatusta, sanoo Kakkois-Suomen piirin puheenjohtaja Teemu Hirvonen Uutissuomalaiselle.

Kyselyssä mainintoja saivat Miapetra Kumpula-Natri, Lasse Lehtinen ja Liisa Jaakonsaari.

– Meidän omalta alueelta Liisa Jaakonsaarta on pyydetty. Mutta se ratkeaa loppukevään aikana, vastaa Oulun piirin Tanja Tiainen.

Kolme piirijohtajaa panttasi ehdokastaan

Piirijohtajista kolme ei halua nimetä suosikkiaan presidenttiehdokkaaksi. Helsingin piirin Pentti Arajärvi kertoo, että hän haluaa ehdokkaaksi "uskottavan henkilön".

– En lähde nimiä arpomaan, vaihtoehtoja varmasti tulee lähiaikoina esille, Arajärvi sanoo Uutissuomalaiselle.

Aikaisemmin SDP:n ehdokaspörssissä mainitut Tuula Haatainen, Erkki Tuomioja ja Erkki Liikanen eivät nousseet esiin piirijohtajien puheissa.

Heinäluoma ehti jo kieltäytyä viime kesänä puolueensa presidenttiehdokkuudesta. Hän asettui tukemaan Jutta Urpilaista, joka puolestaan ilmoitti helmikuussa perhesyihin vedoten, ettei pyrikään presidenttiehdokkaaksi.

Maaliskuussa Heinäluoma sanoi ottavansa ehdokkuuden uudelleen harkintaan.

Presidentinvaalli järjestetään 28. tammikuuta 2018 ja mahdollinen toinen kierros kaksi viikkoa myöhemmin 11. helmikuuta.

Syksyllä 2015 toteutettu rikesakkojen huima korotus ja tehostunut ylinopeusvalvonta kilisevät rahakkaasti valtion pohjattomaan kassaan. Viime vuoden tuomitut rikesakot hyppäsivät euroissa mitattuna lähes 42 miljoonaan euroon, kun ne 2014 olivat puolet tästä.

Tuomittu rahamäärä on kuitenkin hiukan eri asia, kuin valtion kassaan lopulta kertyvä rahamäärä. Oikeusministeriön mukaan tuomituista sakoista maksetaan 92—95 prosenttia. Viime vuoden rikesakkotuotto nousee todellisuudessa siis noin 39–40 miljoonaan euroon.

Joka tapauksessa valtion budjettiniilojen odotukset osuivat aika kohdilleen. Rikesakkojen vuosituoton oli laskettu nousevan korotusten seurauksena 38–45 miljoonaan euroon.

Osansa tuottojen kasvussa on myös tehostuneella ylinopeusvalvonnalla. Tolppakamerat välähtivät viime vuonna 556 000 kertaa, nousua yli kolmannes edellisvuodesta.

Pääsiäispyhinä tolppakamerat iskevät silmää autoilijoille taas ahkerasti. Poliisi paljasti eilen 22:n päällä olevan kameran sijainnin. Sijaintilista löytyy täältä.

Rikesakkokynnystä laskettiin

Vielä 2014 ylinopeudesta selvisi 70–115 euron rikesakolla. Syyskuun 2015 jälkeen ylinopeusrikesakosta on saanut pulittaa 140–200 euroa, eli tuplat aiemmasta. Korotus ehtikin hienokseltaan vaikuttaa 2015 rikesakkotuottoihin ja viime vuonna se vaikutti jo täysimääräisesti koko vuoden. 2016 tuottoihin ehti vaikuttaa myös rikesakon puuttumiskynnyksen lasku yhdellä tuntikilometrillä. Viime lokakuusta lähtien rikesakko on mätkähtänyt jo 7 km/h ylinopeudesta, kun aiempi alaraja oli 8 km/h.

Oikeusministeriön arvion mukaan 85 prosenttia rikesakoista määrätään ylinopeuksista. Sen lisäksi rikesakon voi saada esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättämisestä tai ajamisesta katsastamattomalla ajoneuvolla. Erilaisia rikesakolla kuitattavia rikkomuksia on useita kymmeniä.

Lisäkorotukset peruttiin

Keväällä 2016 piti alun perin tulla voimaan vielä lisää sakkokorotuksia, mutta hallituksen helmikuussa 2016 jättämä lakiesitys törmäsi lopulta perustuslakiin. Hallituspuolueet hakivat kompromissia yli vuoden. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) kertoi esityksen kuoppaamisesta viime viikolla.

Hallituksen alkuperäisen lakiesityksen mukaan päiväsakot oli määrä tuplata nykyisestä, ja ylinopeuksien rikesakkohaarukan piti hypätä 140–200 eurosta 175–285 euroon, korotusta noin 25 prosenttia. Tuomittujen päiväsakkojen kokonaissumma on viime vuodet ollut noin 59–62 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingin poliisi varautuu edellisvuosia tehokkaammin Via Crucis -pääsiäisvaelluksen turvajärjestelyihin. Ylikomisario Seppo Kujalan mukaan turvatoimia suunniteltaessa on huomioitu esimerkiksi Tukholman viimeviikkoiset tapahtumat.

– Kyllä asiaa jonkin verran tarkemmin katsotaan kuin esimerkiksi viime vuonna tai aikaisemmin, Kujala sanoo.

Mies ajoi perjantaina Tukholmassa kuorma-autolla väkijoukkoon. Neljä ihmistä kuoli. Helsingin poliisi tiedotti samana iltana, että se tehostaa valvontaa kaupungilla. Myöhemmin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi, että Suomen poliisilla on valmius pysäyttää rekalla tai kuorma-autolla tehtävä isku.

Ylikomisario Seppo Kujala toteaa, että toki poliisi seuraa maailman tapahtumia ja arvioi niiden heijastusvaikutuksia kotimaahan.

Entä Via Crucis, näkyykö Tukholman iskun jälkeen varautuminen siellä esimerkiksi poliisien määrässä?

– Tämä näkyy poliiisien määrässä liikenteelllisesti, mutta kyllä se [varautuminen] on näkyvää ja jonkin verran näkymätöntäkin, Kujala muotoilee vastauksensa.

Kujalan mukaan kaupunkilaisilla ei ole syytä pelkoon, vaan tapahtumaa voi tulla seuraamaan turvallisin mielin.

Via Crucis -vaellus kulkee pitkänperjantain iltana Kaisaniemen puistosta Tuomiokirkolle. Vaellus aiheuttaa muutoksia raitiovaunujen 7A ja 7B reiteille sekä aiheuttaa hetkellistä liikenteen ruuhkautumista siirtyessään Kaisaniemen puistosta Unioninkadulle. Jeesuksen roolissa nähdään tänä vuonna laulaja-näyttelijä Maria Ylipää.

Suomalaiset lähtevät pääsiäisen viettoon tänään kiirastorstaina. Pääsiäisvapaiden alkaminen näkyy ensimmäisenä maanteillä. Liikenneviraston arvion mukaan kiirastorstai ja pitkäperjantai ovat pääsiäisen menoliikenteen vilkkaimpia päiviä.

Kiirastorstaina liikennettä on runsaasti etenkin kello 13 ja 19 välillä. Pitkäperjantainakin liikennettä on normaalia perjantaita enemmän kello 9 ja 14 välillä. Talvirenkaita suositellaan edelleen, sillä tiet voivat olla liukkaita myös etelässä mahdollisten yöpakkasten sekä lumi- ja räntäsateiden vuoksi.

Viranomaiset kehottavat autoilijoita myös tarkistamaan auton kunnon ennen matkaan lähtöä ja varaamaan matkustamiseen riittävästi aikaa. Poliisi valvoo pääsiäisliikenteessä erityisesti nopeuksia ja ajotapoja.

Pääsiäisliikenne näkyy myös raiteilla. VR:n mukaan arviolta neljännesmiljoona matkustajaa valitsee junan pääsiäisviikolla, ruuhkahuipun sijoittuessa kiirastorstaille. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle odotetaan ruuhkia pääsiäisen aluspäiville.

Myöhäinen pääsiäinen voi tuoda auringon, mutta jäät heikkenevät

Tänä vuonna pääsiäistä vietetään verrattain myöhään. Laskutavan mukaan aikaisimmillaan pääsiäinen voi olla 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 25. huhtikuuta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan myöhäisten pääsiäisten sää on usein aurinkoinen. Tähän mennessä korkein pääsiäisen ajan lämpötila on mitattu Utissa vuonna 2000, jolloin lämpötila kohosi 24,9 asteeseen.

Yli kahdenkymmenen asteen lämpötiloja mitattiin myös vuoden 2003 pääsiäisenä Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.

Tällä kertaa tuskin lämpöennätyksiä rikotaan, sillä Ylen meteorologin ennusteen mukaan sää on lähipäivinä vuodenaikaan nähden tavanomaista koleampaa.

Koska pääsiäistä vietetään tänä vuonna myöhemmin, niin kevätjäillä kannattaa noudattaa varovaisuutta. Viime vuoden huhtikuu oli vuoden toiseksi synkin kuukausi hukkumistilastossa. Silloin jäihin hukkui yhdeksän ihmistä. Ajankohtaiset vesi-, jää- ja lumitilannetiedotteet kannattaa tarkistaa ennen jäille- ja lumille lähtöä täältä.

Milloin kaupat, alkot ja postit ovat auki pääsiäisen aikana? Kaipaatko vinkkejä menoliikenteesen? Mitä poikkeusvuoroja on bussiliikenteessä tai junien aikatauluissa? Lue lisää Ylen pääsiäismuistiosta.

Ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisista kehottaa seuraamaan sääennusteita ja tarkastelemaan olosuhteita sen mukaan, minne on matkalla. Jos autoon on ehditty jo vaihtaa kesärenkaat alle, kannattaa miettiä jopa talvirenkaisiin palaamista.

– Säätiedotuksia kannattaa seurata ja tarvittaessa vaihtaa talvirenkaisiin. Vähän ylimääräistä jumppaahan siitä tulee, mutta eihän se varautuminen koskaan ole huono asia.

Tienpinnat voivat olla jäässä

Pääsiäisestä on sääennusteiden mukaan tulossa vuodenaikaan nähden useita asteita tavanomaista kylmempi. Vaikka isompia sateita ei pyhiksi liene tulossa, paikallisia kuuroja voi tulla – ja ne voivat olla niin lunta, räntää kuin vettäkin.

Varsinkin aamuisin tienpinnat voivat olla jäässä. Ylikomisario Jouni Takala kehottaakin säilyttämään turvavälit.

– Kun liikennettä on enemmän, perässä ajaminen yleistyy ja etäisyydet tahtovat lyhentyä. Edellä ajavaan on hyvä pitää riittävä turvaetäisyys.

Tuulilasi puhtaaksi myös sisäpuolelta

Takala huomauttaa tuulilasin puhtauden tärkeydestä.

– Talven aikana tuulilasiin on kertynyt sisäpuolelle pölyä ja likaa. Se aiheuttaa ongelmia varsinkin vasta-aurinkoon ajettaessa. Ennen pitkälle matkalle lähtöä tuulilasi onkin syytä puhdistaa. Puhtaalla tuulilasilla on mukavampi ajella ja se on ihan turvallisuuskysymyskin.

Pidemmillä matkoilla autossa on usein enemmän matkustajia ja muuta kuormaa. Raskaamman kuorman vuoksi myös rengaspaineet on hyvä tarkistaa ennen matkalle lähtöä.

– Kuorman kiinnityksestä katolla ja auton kantavuusrajoista on tärkeä huolehtia.

Ajaminen kuskille – sometus matkustajille

Kännykkään puhuminen ajettaessa on edelleen valitettavan yleistä, huomauttaa ylikomisario Jouni Takala.

– Puhuminen alkaa kuitenkin olla pienimmästä päästä. Isompi ongelma on se, että älypuhelimet ovat tuoneet netin ja somemaailman riskit liikenteeseen. Nyt toivonkin, että matkustajat hoitaisivat sometuksen ja kuljettaja keskittyy ajamiseen, toteaa ylikomisario Jouni Takala.

Milloin kaupat, alkot ja postit ovat auki pääsiäisen aikana? Kaipaatko vinkkejä menoliikenteesen? Mitä poikkeusvuoroja on bussiliikenteessä tai junien aikatauluissa? Lue lisää Ylen pääsiäismuistiosta.

Ennakkoäänien ja sunnuntai-illan äänten laskennan perusteella näytti siltä, että näyttelijänä ja kasvisravintoloitsijana tunnettu Satu Silvo (Vihr.) ei päässyt läpi kunnallisvaaleissa, mutta keskiviikkoiltana tilanne muuttui Helsingin keskusvaalilautakunnan tarkastuslaskennassa.

Uuden laskelman mukaan Silvo on saanut 856 ääntä. Vielä eilen illalla näytti siltä, että Hannu Oskalan äänimäärä on Silvoa suurempi kolmella äänellä, ja hän jatkaisi valtuutettuna.

Lopulta Silvo kuitenkin ohitti Oskalan kymmenellä äänellä. Näin ollen Silvosta tulee Helsingin vihreiden valtuustoryhmän jäsen.

Oskala jäi ensimmäisen varavaltuutetun paikalle.

Nuorten naisten omaehtoisuuteen perustuva opiskelu antaa kokemuksen nuorekkuudesta. Tämä käy ilmi Erja Laakkosen, Jyri Mannisen ja Juha Kauppilan juuri Aikuiskasvatus-lehdessä ilmestyneestä artikkelista Nuoret aikuiset naiset elinikäisinä oppijoina – notkeaa toimijuutta työn, perheen ja opiskelun rajapinnoilla?.

Omaehtoisuuteen perustuva opiskelu antaa mielikuvan siitä, että nainen ei ole jämähtänyt paikoilleen tai asettautunut pelkästään työssäkäyvän aikuisen rooliin. Opiskelulla voi muovata omaa elämän- ja työpolkuaan.

– Haastatellut naiset opiskelivat esimerkiksi kieliä sivistyäkseen ja kehittyäkseen ihmisinä. Valmistumisella ei vaikuttanut olevan kiire, vaan asioista oltiin laajasti kiinnostuneita, toteaa aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen.

Opiskeleminen tuottaa nuorille naisille mielihyvää jo pelkästään älyllisen ponnistelun vuoksi. Uuden tiedon ja tutkintojen hankkiminen kuvastaa dynaamisuutta.

– Miehet opiskelevat yleensä jonkin päämäärän, kuten työssä etenemisen takia, huomauttaa Manninen.

Naiset opiskelevat ahkerasti, mutta eivät etene

Aineistona käytettiin 25–35-vuotiaiden pohjoiskarjalaisten naisten yksilöhaastatteluja. Artikkelin pohjana on kasvatustieteen tohtori Erja Laakkosen Itä-Suomen yliopistoon tekemä väitöskirja Aikuisuuden kulttuuriset kuvat 25–35-vuotiaiden naisten haastattelupuheissa ja naistenlehtiteksteissä.

– Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin erityisesti omaehtoisuuteen koulutukseen. Lisäksi opiskeleminen tarjoaa nuorekkaan opiskelijan roolin vastapainoksi esimerkiksi työelämälle ja perheelle, sanoo professori Jyri Manninen.

Valmistumisella ei vaikuttanut olevan kiire, vaan asioista oltiin laajasti kiinnostuneita. Jyri Manninen

Laakkosen, Mannisen ja Kauppilan johtopäätökset ovat, että lukioista aina yliopistoihin ja omaehtoiseen aikuiskoulutukseen asti naiset ovat enemmistönä, mutta työelämässä tämä kouluttautuminen ei näy naisten sijoittumisena johtotehtäviin, saati palkkauksessa.

Hervannan jäähalli ei ole niitä houkuttavampia paikkoja Tampereella. Maan alla oleva väestösuoja on kuitenkin tila, johon kirkassilmäiset taitoluistelijat haluavat välttämättä tulla naapurikunnista saakka monta kertaa viikossa.

Tanja Töyrylä-Kanniston valmentamaan ryhmään kuuluu neljä luistelijaa, jotka ovat aina olleet valmiita tekemään töitä menestyksen eteen.

– Motivaation puutteesta ei ole kärsitty, valmentaja vakuuttaa.

Kyse on soveltavasta taitoluistelusta. Tamperelaisseura Varala-Tiimi ry:n nelihenkinen taitoluisteluryhmä sai hiljattain Itävallassa pidetyissä Special Olympics -kisoissa neljä kultamitalia.

Asut mietitään tarkkaan

Nyt ei harjoituksissa nähdä hyppyjä vaan keskitytään rauhallisiin, pitkiin linjoihin. Koreografia on nimensä mukaan sovellettua. Ulkoinen olemus täyttää lajille tyypilliset merkit ja liikkeet tehdään hymyssä suin.

Mitalit on otettu esiin jutun tekoa varten. Ne roikkuvat jokaisella kaulassa.

Ryhmä nuorin, 16-vuotias Milena Lumiketo pitää värikkäistä vaatteista. Kimallus kuuluu asuun, jonka hän valitsee huolella.

– Esiintymisasun pitää olla hihaton. Värin perusteella minä sen valitsen. En minä mitään rumaa vaatetta ottaisi, nokialaismitalisti sanoo.

Valmentajan tuki on tärkeä jo ennen jäälle menoa.

– Joskus pistän luistimet liian tiukalle. Silloin valmentaja auttaa, Lumiketo sanoo.

Kangasalalaisen Ville Putilan luistimet ovat mustat. Ne maksoivat yli 500 euroa. Hänkin on tarkka esiintymisasustaan.

– Asun on oltava musta, Putila painottaa.

Putila epäonnistui edellisissä suurissa kisoissa Koreassa. Siitä sisuuntuneena hän vain lisäsi harjoittelua. Voitokas Itävallan kisa maaliskuussa jäikin hienona elämyksenä mieleen.

– Oli mahtavaa kisata muitten kanssa, se oli kerta kaikkiaan mahtavaa!

Kultamitalin hohde ei ole luistelijoille aivan uusi asia, sillä jokaisella neljällä on pokaaleja myös muista kisoista.

Kannustamme toisiamme

Elina Salminen Lempäälästä on tullut treeneihin, vaikka poski on paisunut viisaudenhampaan hoidossa. Lajille tyypillinen käsin tehty sydänkuvio syntyy suoraan sydämestä.

– Harjoittelu kannattaa! Käyn treenaamassa kolme kertaa viikossa, Salminen sanoo.

Porukan yhteishengen on tiivistänyt vuosia jatkunut harjoittelu ja se näkyi myös viimeisellä Itävallan matkalla.

– Kannustamme toinen toisiamme, vakuuttaa ryhmä yhdestä suusta.

Myös Hanna Lehtinen on tullut harjoituksiin Tampereelle naapurikunnasta, Lempäälästä. Kesän tullen luistelutahti hiljenee.

– Kesällä harrastan uintia.

Laji sopii erityislapselle

Menestys Itävallassa on ollut pitkän työn tulos. On saavutettu yksi tavoite ja nyt valmentaja joutuukin miettimään, miten kokonaisuutta voisi vielä kehittää.

– Soveltava valmennus panee katsomaan taitoluistelua lajina aivan eri tavalla, Tanja Töyrylä-Kannisto sanoo.

Lajin valinta ei ole vanhemmille helppo ratkaisu.

– Ennakkoluuloja on yhä. Monet erityislapsen vanhemmat miettivät, että onko laji sopiva minun lapselleni.

Valmentajalle soveltava taitoluistelu on mieluinen haaste.

– Täytyy pilkkoa koreografia osiin ja miettiä mikä toimii ja mikä ei. Joskus vaikea osuus on osattava piilottaa kokonaisuuteen. Se kuitenkin innostaa, ja kiinnostus lajia kohtaan vain lisääntyy.

– Tämä on elämäntapa, sanoo Töyrylä-Kannisto, jonka taitoluistelu imaisi mukaansa jo nelivuotiaasta. Silloin hänen vanhempansa kuljettivat häntä Hervannan halliin, missä nytkin ollaan.

Elina Salmisen, Ville Putilan, Hanna Lahtisen ja Milena Lumikedon treenit ovat päättyneet. On aika pakata luistimet, kimallusasut ja mitalit kassiin. Pukuhuoneesta purkautuu tyytyväinen porukka odottaviin kyyteihin.

Paitsi urheiluseuran, myös perheiden ja muiden läheisten tuki on tärkeää. Ilman sitä ei olisi päästy näin pitkälle.

– Kiitoksia taksikuski Markolle, että jaksaa aina odottaa, Lumiketo huikkaa.

Oulun käräjäoikeus on tuominnut perjantaina Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun rehtorin kolmen vuoden vankeuteen ja viraltapantavaksi.

Käräjäoikeus antoi tuomion törkeästä kavalluksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Oikeus velvoitti hänet maksmaan Oulun kaupugungille korvauksia yli 360 000 euroa.

Oikeuden mukaan hän kavalsi koulun stipendirahaston varoja lähes 450 000 euron arvosta. Rikokset tapahtuivat vuosina 2004-2014.

Rahansiirrot rehtori teki käteisnostoina ja tilisiirtoina. Syytteen mukaan rehtori osti esimerkiksi yhteen tiliin liitetyllä pankkikortilla yli 20 000 euron arvosta muun muassa ruokaa ja alkoholia sekä maksoi taksi- ja hotellimaksuja.

Osan tekemistään tilisiirroista rehtori teki virkavapaansa aikana.

Esimiehet eivät tienneet

Oulun Suomalaisen yhteiskoulun Nanny Lilius -rahaston hallinnointi kuuluu 1970-luvun alussa tehdyn pöytäkirjan mukaan lukion rehtorille. Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Pekka Fredriksson kertoi aiemmin STT:lle, että kukaan ei valvonut rahaston käyttöä. Kukaan rehtorin esimiehistä ei Fredrikssonin mukaan kuitenkaan tiennyt rahastosta vaan luultiin, että sitä hallinnoi jokin ulkopuolinen säätiö.

Rehtorilla oli myös rahaston pankkitilien käyttöoikeus.

Vuosikirjatilille kavaltamistaan rahoista rehtori palautti noin 30 000 euroa ja maksatti stipendejä rahastojen sääntöjen mukaisesti noin 32 000 euron arvosta

Käräjäoikeuden tuomion mukaan rehtori on anastamillaan varoilla tehnyt sellaisiakin hankintoja, joiden voidaan katsoa menneen lopulta koulun hyödyksi. Tällaisia hankintoja ovat olleet esimerkiksi koululle hankittu flyygeli ja golf-osake, tuomiossa todetaan.

Syyttäjä vaati hiukan yli 50-vuotialle rehtorille rikoksista vähintään kolmen vuoden pituista yhteistä vankeusrangaistusta ja lisäksi , että rehtori on pantava viralta.

Rehtori valittiin virkaan vuoden 2000 elokuussa. Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunta pidätti hänet keväällä 2014 virantoimituksesta rikosjutun tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi.

Pääsiäisenä pitkät pyhät tietävät useimmille suomalaisille neljää vapaapäivää. Tämä tietää useita aterioita ja painetta tulee ainakin vyötärölle – mutta ei onneksi ruokien valmistajille. Ruokatietoyhdistyksen toiminnanjohtajan Tiina Lampisjärven mielestä pääsiäinen tuskin enää merkitsee painajaista ainakaan suurimmalle osalle kokkaajista.

– Pääsiäisherkut hankitaan joko kokonaan valmiina kaupasta tai vain osa valmistetaan itse. Pääsiäisen tienoilla liha, kala ja makeiset kasvattavat menekkiään eniten, kertoo Lampisjärvi.

Pääsiäisherkut hankitaan joko kokonaan valmiina kaupasta tai vain osa valmistetaan itse. Tiina Lampisjärvi

Vuoden toiseksi suurimman ruokajuhlan pääsiäisen ruokasesonki on suurinta sesonkia eli joulua rennompi ruokailuperinteiden puolesta. Lisäksi pääsiäinen on tunnelmaltaan iloisempi.

– Herkullisten makujen, kevään kukkien ja värikkäiden koristeiden lisäksi pääsiäisaika tarjoaa mukavaa yhdessäoloa ja kesän odotuksen tunnelmia. Arvelen, että pääsiäisen ruokaperinteet voivat uusiutua helpommin verrattuna jouluun, mainitsee Lampisjärvi.

– Pääsiäiseen ei liity niin suurta ruoan repertuaaria, eikä media luo paineita siitä jo monta kuukautta aikaisemmin, jatkaa Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen.

Esimerkiksi vielä 1800-luvulla keittiöissä riitti tekemistä, sillä pääsiäisenä laitettiin tarjolle runsaasti parasta ruokaa.

Lautasella keltaista ja vihreää

Pääsiäisenä kunnioitetaan perinteisiä tapoja ja ruokia.

– Perinneosastoon kuuluvat useimmilla mämmi ja kananmunat, mahdollisesti myös rahka jossakin muodossaan, kertoo Tiina Lampisjärvi.

Idästä tullut kulttuuri vaikuttaa siihen mitä suomalaisessa ruokapöydässä tarjoillaan pääsiäisenä.

– Kyllähän sen näkee, että mämmiä ja rahkatuotteita menee. Pasha on itäinen perinne, mutta levinnyt teollisuuden tuotteena yleisemminkin Suomeen. Kuten kananmuniakin, pääsiäisenä syödään paljon kasviksia ja salaatteja. Lautasella näkyvät eloisat keltaiset ja vihreät sävyt, pitkän talven jäljiltä, mainitsee Lampisjärvi.

Tänä vuonna pääsiäinen sijoittuu kalenterissa myöhäiseen ajankohtaan, joten monet avaavat silloin grillisesongin.

– Ihmiset pääsevät jo esimerkiksi mökille. Pääsiäinen on juhlana paljon yksinkertaisempi kuin joulu, toteaa Marttaliiton Arja Hopsu-Neuvonen.

Miljoona kiloa lammasta

Pääsiäisen perinteisten herkkujen lisäksi lammas on löytänyt tiensä suomalaisten pöytiin. Lammasta syödään ympäri maailman, mutta Suomessa ilmiö on melko uusi. Lampaan syöminen kuitenkin yleistyy koko ajan, ja kotimainen karitsa on yhä useamman pääsiäisherkku.

Lammasta kulutetaan Suomessa pääsiäisen aikaan neljännes eli noin miljoona kiloa koko vuoden kulutuksesta. Vuosittain suomalaiset kuluttavat lammasta 3,7 miljoonaa kiloa, lukuun sisältyvät karitsan liha, kotimainen liha sekä ulkomailta tuotu liha.

Pääsiäisen aikaan ilmentyvä piikki lampaan kulutuksessa tarkoittaa sitä, että kotimainen liha ei riitä. Vaikka tuotanto on kasvanut viime aikoina, ei se kata kysyntää. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton lammas-, nauta- ja luomuasiantuntija Jukka Markkanen arvelee, että paikkakunnat, joilta löytyy lampaan lihaa myyviä ruokarenkaita, suoramyyntiä ja kauppahalleja, takaavat paremman tarjonnan.

– Karitsan ja lampaan liha on aika pitkälti suoramyynnin ja pienteurastamojen kautta menevää tavaraa. Neljännes kotimaisesta lihasta ostetaan luomuna, toteaa Markkanen.

Lue lisää

1800-luvulla pääsiäiseen valmistauduttiin huolella – mämmi ja munat maistuivat

Karitsalla herkuttelu lisääntyy – maistuu muutenkin kuin pääsiäisenä

Perinteinen pääsiäisherkku valmistuu hitaasti – ”Mämmi on hyvää, kun siinä on rahaa pinnassa”

Yle Oppiminen: Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä

Halsualla Keski-Pohjanmaalla istuu lähivuosina maan nuorin valtuusto. Sen keski-ikä on 40 vuotta. Valtuutetuista uusia tulokkaita on yli puolet. Seuraavaksi nuorimmat valtuustot ovat Juupajoella (keski-ikä 42 vuotta) ja Karijoella (43).

Valtuuston kuopus, keskustan 22-vuotias Mira Kukkola, uskoo, että pienessä kunnassa nuorten on helmpompi päästä valtuustoon kuin suuressa. Hän kehottaa olemaan ylpeä siitä, että nuoret haluavat vaikuttaa.

– Kertoohan se jotain kunnastakin ja sen elinvoimasta, että nuoria on ja he haluavat tehdä parempaa kuntaa. Ettei ole vain ikäloppuja miettimässä asioita.

Kukkola oli ensimmäistä kertaa ehdolla jo 18-vuotiaana ja pääsi tuolloin varavaltuutetuksi, mutta nyt toisella kertaa tärppäsi kunnolla. Ilmajoelta pian agrologiksi valmistuva nainen aikoo jäädä asumaan Halsualle ja haluaa osaltaan tehdä töitä sen eteen, että kunta pysyy hyvänä asua.

Kukkola uskoo, että valtuuston nuoruudella on lähinnä vain positiivisia vaikutuksia.

– Nuoret tuovat uusia tuulia ja näkökulmia, keinoja siihen kuinka asioita voitaisiin hoitaa. Nuorempia tarvitaan – hehän tekevät tulevaisuuden halsualaisia, muistuttaa Kukkola.

Huonopa siinä on lähteä sooloilemaan, jos ei ole kaikista asioista perillä. Mira Kukkola

Halsuan valtuuston nuortumista selitetään pitkälti ehdokasasettelulla: muutama varttuneempi valtuutettu jättäytyi pois. Tosin kovin korkea keski-ikä ei ollut Halsuan edellisessäkään valtuustossa: vajaat 43 vuotta. 17-päisestä 15-henkiseksi kutistuneessa valtuustossa keski-ikä myös luonnollisesti muuttuu herkemmin.

Koko maassa alle 25-vuotiaita valtuutettuja on vain 2,3 prosenttia eli 210 henkilöä, kun valtuutettuja kaikkiaan on 8999. Oman kuntasi tulevan valtuuston keski-iän löydät täältä.

Kukkolalle tärkeitä asioita ovat maatalous ja luonto sekä se, että kunta näyttäytyisi elinvoimaisena myös nuorille.

– Tärkeää olisi saada uusia työpaikkoja, mutta miten? Kun omaa ikäluokkaa miettii, niin eipä nuoria tänne jää. Pitäisi keksiä, miten saadaan nuoret löytämään takaisin, pohtii Kukkola.

Runsaan 1200 asukkaan Halsuian asukasluku kasvoi toissa vuonna ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. Startti oli tosin vaatimaton: plussaa jäi 5 henkeä. Kasvua kunta on hakenut muun muassa lapsilahjasta, jota on myönnetty jo lähes 20 vuoden ajan. Syntyvä lapsi saa 1 000 euroa vuodessa kolmen ensimmäisen elinvuotensa aikana. Kunta on arvioinut, että tuki voi olla muuttoa suunnittelevalle lapsiperheelle ratkaiseva bonus.

Halsualaisista oli vuodenvaihteessa alle 14-vuotiaita runsaat 13 prosenttia ja yli 65-vuotiaita vajaat 31 prosenttia.

"Valmistelun merkitys korostuu"

Kristillisdemokraattien Petri Hotakainen, 57, on Halsuan tulevan valtuuston vanhin valtuutettu. Hänelle valtuustokausi on kolmas.

Nestorin tittelistään yllättynyt Hotakainen uskoo, että valtuuston keski-ikä kertoo lähinnä ehdokasasettelusta: moni kokenut valtuutettu jäi pois omasta halustaan.

Hotakainen ennakoi, että asioiden valmistelu ja esittely nousevat uudessa valtuustossa aiempaa tärkeämpään osaan:

– On suuri rooli siinä, miten asiat tuodaan valtuustoon. Että nuoretkin pääsevät asioihin sisälle.

Tuleva valtuusto aiotaan perehdyttää käytäntöihin aiempaa tarkemmin, sanoo kunnanjohtaja Jari Penttilä. Hän odottaa kuitenkin, että valituilla itselläänkin on mielenkiintoa ottaa selvää niin käytännöistä kuin päätettävistä asioista.

Asioiden valmisteluun ja esittelyyn ei muutoksia ole tulossa:

– Olen aina yrittänyt selostaa asiat niin, että kaikki ymmärtävät, kuittaa kunnanjohtaja.

Oppipojan hommista aloitetaan

Myös kokenut valtuutettu tuntee vastuun harteillaan. Petri Hotakainen nousi riviin varavaltuutettuna 10 vuotta sitten ja koki, että opettelemista ja sisäänajon tarvetta oli paljon.

– Kyllä näillä nuorilla on varmasti opettelemista, ja kuunteluoppilaanakin joutuu olemaan. Mutta en usko että se mikään ylipääsemätön este on, kyllä nuoret ovat hyviä ymmärtämään ja pääsemään eteenpäin.

Mira Kukkola myöntää, että alussa luvassa on oppipojan rooli.

– Huonopa siinä on lähteä sooloilemaan, jos ei ole kaikista asioista perillä. Mutta sitten puhun, kun pystyy sanomaan puhumatta ohi suunsa.

Ylen Voitto-robotti kokosi Suomen jokaisen kunnan vaalituloksen alla olevaksi artikkeliksi, josta voit tutkia muun muassa valtuustojen puolue-, ikä- kuin sukupuolijakaumaa.

Huovisen pappa Armas Lallo on viipurilaisia ja Kalattomassa syntynyt Hilja-mamma piirakkamestari Tavastilassa. Äiti-Mirja Huovinen vaikutti nuoruusvuosinaan Karjalan Liiton palveluksessa muun muassa tanhuohjaajana.

Susanna Huovinen on Sortavalan pitäjäseuran jäsen ja on ollut perustamassa Eduskunnan Karjala-kerhoa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Huovinen on ollut kansanedustajana vuodesta 1999 lähtien ja toiminut myös liikenneministerinä.

Karjalaisten kesäjuhlien johtoryhmä virpoi Susanna Huovisen Jyväskylässä tiistaina ja toivotti hänet tervetulleeksi Karjalaisille kesäjuhlille kotikaupunkiinsa ensi kesäkuussa. Osana Suomi 100 –tapahtumia kesäjuhlille odotetaan 180-vuotiaaseen kaupunkiin jopa 20 000 vierasta.

Juhlien ohjelmassa on muun muassa kansallispukukavalkadi, karjalainen tori, piirakkakisat jopa alle 5-vuotiaiden sarjassa, juhlaseminaari sekä urheilullisia ja hengellisiä tapahtumia.

Toivotetaan hyvää ja terveyttä

Vuoden virvottavan valinnalla Karjalan Liitto haluaa pitää esillä karjalaisia pääsiäisperinteitä ja muistuttaa virpomiseen liittyvästä hengellisestä sisällöstä. Virpomisella toivotetaan hyvää ja terveyttä. Virpominen tuli tunnetuksi kaikkialla Suomessa erityisesti karjalaisten evakkojen mukana.

Vuoden virvottava valittiin nyt 16. kerran. Viime vuonna tittelin sai Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Vuonna 2015 virvottavaksi valittiin lappeenrantalaissyntyinen näyttelijä Eeva Litmanen, joka on suoraan alenevassa polvessa runonlaulaja Larin Parasken jälkeläinen.

Paineet tiedustelulainsäädännön uudistamiseksi mahdollisimman nopeasti kasvavat. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä toivoo, että asia käsitellään eduskunnassa nopeutetussa järjestyksessä.

Tiedustelulakiin suunnitellut muutokset edellyttävät muutoksia myös perustuslakiin. Perustuslain muutosta voidaan nopeuttaa, jos se saa eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön.

Kokoomuksen kansanedustajan Pertti Salolaisen mukaan Suomi on jäänyt lainsäädännössä pahasti jälkeen.

– Olen sitä mieltä, että meidän tulee harkita kiireellisyysmenettelyä sen takia, että todellinen tarve terrorismin ja kyberhyökkäysten johdosta on kerta kaikkiaan päällekaatuva.

– Nythän on mahdollista, että ilman sodan julistusta voidaan tuhota sähköjärjestelmä, vesijärjestelmä, liikenne jne. näillä kyberhyökkäyksillä. Kyllä meillä Suomessa pitää olla valmiudet tämän torjuntaan, Salolainen sanoo.

Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi on valmis nopeutettuun aikatauluun, jos lakiesitys on tarpeeksi hyvä. Hänen mukaansa ainakin kaksi asiaa pitäisi olla tarkkaan määriteltynä.

– Ensimmäinen on se, että millä tavalla nimenomaan tietoliikennetiedustelu on kohdennettu? Onko se niin tarkkaan rajattua, että voidaan perustellusti sanoa, että kyse ei ole massavalvonnasta? Tämä massavalvontakysymys on se, joka on maailmalta saatujen kokemusten perusteella tärkeä. Turvallisuusviranomaisten tehtävähän on suojella meidän perusoikeuksia mukaan lukien myös yksityisyyttä.

– Toinen asia on sitten valvonta, koska maailmalla näiltä edelläkävijämailta on opittu, että pelkkä luottamus ei riitä, Kasvi sanoo.

Lakiesitys julkistaan ensi keskiviikkona.

Levillä on löydetty legionella-bakteeria hotellirakennusten käyttövedestä. Tällä hetkellä Levin keskustassa on vedenkäyttökielto kahdessa rakennuksessa, joissa on Break Sokos -hotellin huoneita sekä Hullu Poro Penthouse -kattohuoneisto.

Bakteerit löydettiin kattohuoneiston porealtaasta sen jälkeen, kun seitsemän asukasta sairastui maaliskuun lopulla. Bakteereja on löydetty myös vesijohtovedestä, mutta siinä niiden määrä on ollut pienempi.

Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon mukaan vesiongelma koskee vain näitä kahta rakennusta eikä Levin vesijohtoverkostoa laajemmin.

Torstaina kiinteistöissä suoritetaan verkoston klooraus, ja tämän jälkeen vedenkäyttökieltomääräys puretaan. Käyttökielto koskee Sokos-hotellissa vain niitä huoneita, jotka ovat rakennuksissa H2 ja H3.

Länsi-Suomen syyttäjänvirasto on nostanut syytteitä Turun Kupittaan sairaalan G1-osastoa koskevassa jutussa. Syytteet sai kolme osastolla työskennellyttä hoitajaa. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2009 ja 2013.

Länsi-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Anja Rantanen-Lahti sanoo, että kaikki syytetyt ovat miehiä. Tuomioksi syytetyille haetaan vankeusrangaistusta.

– Kyllä tässä vankeusrangaistusta haetaan, mutta koska kenelläkään ei ole aiempaa tuomiota, niin tietenkin ehdollista vankeusrangaistusta, Rantanen-Lahti sanoo.

Syytteitä pahoinpitelyistä virkavelvollisuuden rikkomiseen

Yksi hoitajista sai syytteet törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Toista hoitajaa syytetään pahoinpitelystä, vapaudenriistosta ja neljästä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kolmas hoitaja on saanut syytteen kahdesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hänen osaltaan syyttäjä on tehnyt myös syyttämättäjättämispäätöksen liittyen epäiltyyn vapaudenriistoon ja virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Asianomistajia vain yksi

Syyttäjä aikoo kuulla todistajina syytettyjen kanssa samalla osastolla työskennelleitä. Pahoinpitelyn uhreista ainoastaan yhden henkilöllisyys on tiedossa.

– Toki tätä kokonaisuutta heikentää se, että asianomistajat puuttuvat. Määrätynlaista yksilöimättömyyttä tässä tietyllä tapaa on, Anja Rantanen-Lahti sanoo.

Syyttäjän mielestä oli kuitenkin selvää, että syytteet oli nostettava.

– Kyllä tämä mielestäni sellainen juttu on, että oli hyvin vaikea kuvitella tekevänsä syyttämättäjättämispäätös, Anja Rantanen-Lahti sanoo.

Syyttäjä arvioi, että oikeudenkäynti hoitajia vastaan alkaa vasta kesälomien jälkeen, mahdollisesti syksyllä.

Kupittaan sairaalan vanhuspsykiatrian osastolla tapahtuneista potilaiden kaltoinkohteluista kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat vuosi sitten.

Klo 14.33 juttuun on lisätty syyttäjän kommentit.

Pääsiäisen liikenteessä on odotettavissa lumikuuroja, mutta ajokeli ei ole muuttumassa huonoksi. Länsi- ja Lounais-Suomeen ennustetaan hajanaisia lumikuuroja torstai-illan aikana. Eteläiset sadealueet ovat jo päivän aikana siirtyneet idemmäksi.

Torstaina iltapäivällä esimerkiksi 4-tie aina Kemiin asti oli lumesta paljaana. Pääkaupunkiseudun menoliikenne suuntautuu pääosin pohjoiseen kolmos- ja nelosteille.

Torstain ja perjantain välisenä yönä koko maassa ollaan pakkasen puolella ja tiet voivat olla liukkaita, elleivät ne ole ehtineet kuivahtaa ennen pakastumista.

Pitkäperjantai on torstaita aurinkoisempi päivä. Lumikuuroista ei kuitenkaan kokonaan päästä eroon, mutta mahdolliset kuurot ovat sademääriltään pieniä.

Liikenne voi jonoutua

Liikenneviraston arvion mukaan pääsiäisen menoliikenteen vilkkain päivä on kiirastorstai, jolloin liikennettä on runsaasti etenkin kello 13 ja 19 välillä. Myös pitkäperjantaina liikennettä on normaalia perjantaita enemmän kello 9 ja 14 välillä, pohjoisessa myöhemminkin illalla. Torstain ja perjantain vilkkaimpina tunteina liikenne voi jonoutua.

Pääsiäisen säästä on tulossa talvinen ja koko maassa on tavanomaista viileämpää. Ennusteen mukaan Lapissa on pääsiäisenä pakkasta yötäpäivää ja myös etelässä on yöpakkasia.

Viranomaiset kehottavat autoilijoita myös tarkistamaan auton kunnon ennen matkaan lähtöä ja varaamaan matkustamiseen riittävästi aikaa. Poliisi valvoo pääsiäisliikenteessä erityisesti nopeuksia ja ajotapoja.

Ilmatieteen laitoksen sivuilta voi ennen liikenteeseen lähtöä katsoa tuoreet sääennusteet ja voimassa olevat varoitukset.

Milloin kaupat, alkot ja postit ovat auki pääsiäisen aikana? Kaipaatko vinkkejä menoliikenteesen? Mitä poikkeusvuoroja on bussiliikenteessä tai junien aikatauluissa? Lue lisää Ylen pääsiäismuistiosta.