Suomalaiset ovat iät ajat tienneet marjojen olevan terveydelle hyväksi. Uusien tutkimusten valossa marjojen terveysvaikutukset ovat kuitenkin ehkä luultuakin suuremmat.

Itä-Suomen yliopiston dosentti Riitta Törrönen on koonnut yhteen yli 50 marjatutkimuksen tulokset eri puolilta maailmaa mansikasta, mustaherukasta, mustikasta, puolukasta ja vadelmasta. Me poimimme niistä kiinnostavimmat:

1. Marjat voivat auttaa aivojasi pysymään nuorena

Eläinkokeissa on saatu kiehtovia tuloksia siitä, miten marjat voivat parantaa aivotoimintaa. Amerikkalaistutkimuksissa on havaittu muun muassa, että mansikka ja pensasmustikka parantavat sekä motorista että kognitiivista toimintakykyä ikääntyvillä rotilla.

Mustaherukka ja mustikka ovat puolestaan parantaneet hiirten suoriutumista erityisesti paikkamuistia vaativissa testeissä.

Ne ovat lupaavia tuloksia, jotka kannustavat tutkimaan aihepiiriä lisää. Riitta Törrönen

Ihmisillä marjojen yhteyttä kognitiiviseen vanhenemiseen on tutkittu vasta vähän. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että paljon mansikoita ja pensasmustikoita syövät yli 70-vuotiaat säilyttivät toimintakykynsä pidempään kuin muut.

Kahdessa tutkimuksessa pensasmustikkajuoman juominen päivittäin kolmen kuukauden ajan paransi tutkittavien tuloksia muistitesteissä.

– Ne ovat lupaavia tuloksia, jotka kannustavat tutkimaan aihepiiriä lisää. Tutkimustuloksia tulisi saada myös metsämustikasta ja muista meille tärkeistä marjoista, dosentti Riitta Törrönen muistuttaa.

2. Mansikka auttaa torjumaan sydän- ja verisuonitauteja

Eräässä tutkimuksessa ylipainoisten ihmisten kolesteroli saatiin laskemaan kahdeksassa viikossa jopa kymmenen prosenttia mansikan avulla. Tutkittavat nauttivat mansikkaa runsaasti: päiväannokseen kuului mansikkajauheannos, joka vastasi puolta kiloa tuoreita mansikoita.

Samansuuntaisia tuloksia on toki saatu pienemmälläkin mansikkamäärällä. Mansikan on todettu alentavan "pahaksi kolesteroliksi" sanottua LDL-kolesterolia, joka on yksi sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöistä.

Mansikan verisuonten terveyttä parantavasta voimasta on saatu viitteitä myös laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin 35 000 amerikkalaista naista 16 vuoden ajan. Vähintään kerran viikossa mansikoita syöneillä kuolleisuus sepelvaltimotauteihin ja yleensä sydän- ja verisuonitauteihin oli hieman pienempi kuin muilla.

Myös mustaherukan on havaittu tekevän hyvää verisuonille. Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa annettiin osalle koehenkilöistä neljästi päivässä 250 ml mustaherukkamehua ja vertailuryhmälle saman verran maustettua vettä kuuden viikon ajan. Herukkamehua juoneilla verisuonten toiminta parani.

3. Mustikka oli hävittäjälentäjien salainen ase...

Vanhan uskomuksen mukaan mustikka parantaa hämäränäköä, minkä vuoksi mustikkahilloa syötettiin esimerkiksi lentäjille toisessa maailmansodassa. Tiettävästi hävittäjälentäjät ovat Suomessakin syöneet mustikoita tehtävien välillä näkökyvyn parantamiseksi.

Aiheesta on tehty kymmeniä tutkimuksia, mutta ne eivät dosentti Riitta Törrösen mukaan täytä nykyvaatimuksia. Tutkimukset ovat pääosin vanhoja ja osa niistä on huonosti tehty. Vanhoissa tutkimuksissa hämäränäön paraneminen todettiin, mutta uudemmissa ei yhtä selvästi.

– Asian varmistamiseksi tarvitaan uusia silmätautien asiantuntijoiden tekemiä tutkimuksia.

Tuoreemmissa Japanissa tehdyissä tutkimuksissa on sen sijaan huomattu muita mustikan etuja silmille. Mustikkauutetta sisältävien kapseleiden todettiin vähentävän silmien väsymiseen liittyviä oireita näyttöpäätetyöskentelyssä. Lisäksi mustikka paransi myös näkökykyä glaukoomaa eli silmänpainetautia sairastavilla potilailla korealaistutkimuksessa.

Törrösen mukaan tulevissa marjatutkimuksissa kannattaisi kiinnittää huomiota älypuhelimien ja näyttöpäätetyön aiheuttamaan silmien väsymiseen ja näkökyvyn heikkenemiseen.

4. ...mutta mustaherukka on toimistotyöläisen valinta

Tietokoneella työskentelevien kannattaisi ottaa huomioon mustikan lisäksi myös mustaherukan hyödyt. Mustaviinimarjan on nimittäin todettu vähentävän näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttamaa näön tarkkuuden huononemista Japanissa vuosituhannen vaihteessa tehdyssä tutkimuksessa.

Hiukan uudemmassa japanilaistutkimuksessa mustaherukka vähensi kirjoittamisen aiheuttamaa hartian lihasjäykkyyttä. Saman tutkimuksen toisessa kokeessa mustaherukan huomattiin parantavan yläraajan verenkiertoa lepokokeessa.

Nämä yllättäviltä kuulostavat terveyshyödyt johtuvat tutkijoiden mukaan mustaherukan antosyaaneista, jotka parantavat ääreisverenkiertoa ja lihasten hapensaantia. Antosyaanit antavat marjoille niiden värin, mutta niillä uskotaan olevan myös paljon erilaisia terveyshyötyjä.

5. Marjat pitävät "hiljaisen tappajan" kurissa

Monien kroonisten sairauksien taustalla on ylipainon aiheuttama matala-asteinen tulehdustila. Sitä on nimitetty muun muassa "hiljaiseksi tappajaksi", koska se oli pitkään suuren yleisön keskuudessa huonosti tunnettu, mutta terveydelle tärkeä tekijä.

Marjojen syönti voi hillitä elimistön tulehdustilaa. Eräässä Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa ylipainoisille annettiin kahdeksan viikon ajan joka päivä mustikka-annos, joka vastasi 400 grammaa tuoreita marjoja. Tutkimuksen aikana matala-asteinen tulehdustila aleni tai pysyi ennallaan. Vertailuryhmällä marjojen saantia oli rajoitettu, heillä tulehdustila kohosi.

Toisessa suomalaistutkimuksessa tutkittavat söivät 100 grammaa tuoreita mustikoita päivittäin samaan aikaan, kun vertailuryhmä noudatti tavanomaista ruokavaliota. Mustikansyöjien tulehdusarvot paranivat – lisäksi heidän vyötärönympäryksensä ja painonsa pienenivät hieman.

6. Marjat tasoittavat verensokerin ja insuliinin haitallista heittelyä

Verensokerin liian jyrkät nousut ja laskut ovat terveydelle haitallisia. Itä-Suomen yliopistossa tehtyjen ateriatutkimusten perusteella mustaherukan syöminen auttaa säätelemään verensokeria.

Yleensä marjojen vaikutusta verensokerin säätelyyn on tutkittu tilanteissa, joissa marjat on syöty samaan aikaan muun aterian kanssa. Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan se ei yllättäen olisikaan paras vaihtoehto: mansikan havaittiin lieventävän verensokerin nousua eniten silloin, kun mansikkajuoma nautittiin kaksi tuntia ennen ateriaa – ei silloin, kun juoma nautittiin aterian kanssa.

Mansikan, mustaherukan, mustikan ja puolukan on lisäksi havaittu alentavan aterianjälkeisiä insuliinipitoisuuksia. Marjoja syödessä veren insuliinipitoisuus ei nouse niin korkealle kuin saman määrän sokeria tai muuta hiilihydraattia sisältäneen vertailuaterian jälkeen. Marjat ilmeisesti vaikuttavatkin siten, että verensokerin säätelyyn tarvitaan vähemmän insuliinia – mutta miksi, sitä ei vielä tiedetä.

Marjojen salaisuus piilee ehkä samassa aineessa, joka antaa niille värin

Marjojen terveellisyys perustuu osaltaan siihen, että niissä on vain vähän energiaa, mutta paljon ravitsemuksellisesti tärkeitä aineita, kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.

Lisäksi niissä on runsaasti erilaisia polyfenoleja. Polyfenolit ovat kasvien tuottamia yhdisteitä, joiden vaikutuksista terveyteen on opittu paljon uutta viimeisten vuosikymmenten aikana.

Monissa tutkimuksissa mainitut antosyaanit ovat marjojen tärkeimpiä polyfenoleja ja terveysvaikutusten arvellaan liittyvän juuri niihin. Tummissa marjoissa on antosyaaneja enemmän kuin missään muissa ruoka-aineissa.

Ravintoaineiltaan mustaherukka on kotimaisten marjojen ylivoimainen ykkönen. Siinä on C-vitamiinia enemmän kuin mansikassa, vadelmassa, punaherukassa, mustikassa ja puolukassa yhteensä. Kuitua siinä on eniten ja antosyaaneja ja muita polyfenoleja toiseksi eniten mustikan jälkeen.

Mustikka tunnetaan antosyaaneistaan ja metsämustikassa niitä on ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin pensasmustikassa. Mustikassa ja puolukassa on vähemmän C-vitamiinia kuin muissa marjoissa, mutta ne ovat vitamiineissakin omenan ja banaanin veroisia.

Mansikka ei ole polyfenolien, kuidun ja E-vitamiinin lähteenä niin hyvä kuin mustaherukka. Sen sijaan C-vitamiinia mansikasta saa enemmän kuin useimmista muista marjoista ja hedelmistä.

Mansikka ja pensasmustikka ovat tarkimmin tutkitut marjat

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi nauttia vähintään 500 grammaa päivässä. Marjoja ja hedelmiä tulisi olla tästä noin puolet – siis esimerkiksi noin desilitran verran tuoreita marjoja joka päivä.

Vaikka marjojen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon ja niiden hyödyt näyttävät lupaavilta, marjatuotteita ei saa markkinoida EU:ssa terveysväitteillä. Minkään marjan terveysvaikutuksista ei ole vielä riittävästi kliinistä tutkimusnäyttöä.

Tutkimustyö jatkuu kuitenkin ja dosentti Riitta Törrösen mukaan marjojen terveysvaikutukset kiinnostavat tutkijoita eri puolilla maailmaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Marjoista eniten on tutkittu kansainvälisesti mansikkaa, vähiten puolukkaa ja vadelmaa. Myös mustikan terveysvaikutuksia on tutkittu maailmanlaajuisesti huomattavasti enemmän pensasmustikalla kuin metsämustikalla.

_Jutun lähteenä on käytetty Tutkimustietoa mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista -kirjallisuusselvitystä. Voit lukea koko selvityksen täältä._

Valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmaisi tukensa liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) esitykselle rautateiden matkustajaliikenteen avaamisesta vaiheittain kilpailulle.

Orpo kommentoi Ylen uutislähetyksessä tukevansa esitystä ja uskovansa markkinatalouteen ja kilpailuun, joiden hän arvioi olevan hyväksi asiakkaille.

– Tämä on nähty muun muassa bussiliikenteessä, Orpo totesi.

Hän jatkoi kilpailun olevan hyväksi myös veronmaksajan kukkarolle, joten on hyvä, että siinä päästään nyt liikkeelle. Orpo painotti, että kilpailun avaus tehdään vaiheittain.

– Näin pystytään tekemään huolella ja rauhassa ja huolehtimaan, että henkilöliikenne toimii koko siirtymäkauden ajan.

Orpo kommentoi asiaa kertoessaan ensi vuoden budjetin linjauksista.

Viime talvena Orpo ja keskustan Berner ajautuivat liikennenäkemyksissään pahasti eri raiteille, kun Berner esitti liikenneverkkoyhtiön perustamista. Bernerin ministeriön esittämän liikenneverkkoyhtiön selvitystyö keskeytettiin nopeasti, kun se ei saanut hallituskumppaneiden tukea.

Lue myös

Junaliikenne avataan kilpailulle, miten käy junalipun hinnan? Liikenneyrittäjä ja professori vastaavat

VR:n johtaja henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle: "Ei saa olla minkäänlaisia haitallisia vaikutuksia nykyasiakkaille"

VR:n monopoli murtuu: Näitä kuutta asiaa se tarkoittaa

VR saanut kaukojuniinsa lisää matkustajia – teki ison tulosparannuksen

Rusakoiden, citykanien ja etanoiden lisäksi palstaviljelijöitä piinaavat Helsingissä myös varkaat. Huonolla tuurilla tarkoin vaalittu sato saattaa kadota yhdessä yössä vorojen matkaan. Esimerkiksi Maunulanpuiston palstoilla satoa on päädytty vartioimaan yön pikkutunteja myöten.

– Muun muassa pakettiautolla on tuotu porukka tänne, ravistettu marjat pensaasta jonkun pressun päälle ja viety. Lisäksi on otettu kukkia, yrttejä, sipuleita ja perunoita. Käytännössä siis koko kasvimaa on voitu tyhjentää kahden vuorokauden kuluessa, sanoo Maunulanpuiston palstaviljelijöiden sihteeri ja palsta-asiainhoitaja Teija Merinen.

Ongelma ei vaivaa kaikkia kaupungin palsta-alueita, mutta Merisen mukaan joillakin on jouduttu turvautumaan jopa vartiointifirmoihin. Maunulanpuistossa viljelijät pyörittävät vartiointia vapaaehtoisvoimin.

Kukkavaras palasi apajille

Yhdistyksen puheenjohtajana toimivan Matti Kaskenahon mukaan asiattomat liikkujat jatkavat yleensä nopeasti matkaa, kun näkevät huomioliivilliset vartijat.

– Käsiksi ei keneenkään käydä. Puhumalla pyydetään poistumaan ja viime kädessä otetaan puhelu poliisille, sanoo Kaskenaho.

– Viime vuonna jäi eräs kukkavaras kiinni itse teossa ja hänet usutettiin pois. Sama varas tuli kuitenkin vielä myöhemmin uudestaan hakemaan samoja kukkia, muistelee puolestaan Merinen.

Vartioiden mukaan varkaissa on nähty monenlaista sakkia. Joku on väittänyt saaneensa luvan sadon keräämiseen, kun taas toinen on sanonut luulleensa ruuan olevan kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta.

– Kyllähän se ketä tahansa harmittaisi, jos kovalla työllä kasvatettu sato menisikin lopulta jonkun toisen suihin, sanoo Merinen.

Vorojen lisäksi hätistellään luonnon omia satovarkaita

Merinen ja Kaskenaho valvovat keskiviikkoyönä tuttuna tutkaparina. Termospullo on täynnä kuumaa kahvia ja lämpimät hiilet hehkuvat pallogrillissä.

– Kerran tunnissa käydään kiertämässä palsta-alue. Minä kierrän reuna-alueet autolla ja Matti tarkistaa keskiväylät ja pikkukäytävät. Nykyään mukana on myös kiikarit, joilla on hyvä tähyillä ison alueen toiselle puolelle, sanoo Merinen.

Yön pitkistä tunneista selviää kuulemma oikeanlaisella asenteella. Yöllä voi nauttia luonnon rauhasta ja kitkeä ohessa vaikka oman palstan rikkaruohoja.

– Varkaiden lisäksi hätistellään myös peuroja ja rusakoita pois syömästä salaatteja sekä kerätään pois espanjansiruetanoita. Lisää vapaaehtoisia tosin kaivattaisiin vartiotiimiin, sanoo Merinen.

Psykoottisten vankien määrä Suomen vankiloissa on kymmenkertaistunut vuodesta 2005 vuoteen 2016, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Psykoottisella ihmisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on psyykkinen sairaus, johon liittyy esimerkiksi voimakasta paranoiaa ja kiteytyneitä harhaluuloja, kertoo psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

– Psykoottinen ihminen voi esimerkiksi nähdessään kynän pöydällä tietyssä asennossa pitää sitä tappouhkauksena. Ihminen saattaa kokea, että häntä sädetetään tai myrkytetään ja niin edelleen.

Lauerma on yksi tutkimuksen tekijöistä.

Psykoottisia rikoksen tehneitä ihmisiä päätyy vankilaan Lauerman mukaan mahdollisesti siksi, että mielentilatutkimuksia tehdään vain puolet vuoden 2005 määrästä.

– Yksi elementti siinä on ilmeisesti se, että nykyään syytettyjä todetaan hyvin harvoin alentuneesti syyntakeiseksi. Se on kategoria, joka voisi lyhentää tuomiota.

Oikeudenkäynnissä mielentilatutkimusta voi pyytää joko syyttäjä tai syytetty. Lauerman mukaan asianajajien tai avustajien halukkuus pyytää tutkimusta on vähentynyt. Arviointia ei haluta välttämättä pyytää, koska syyntakeettomaksi toteaminen voi tarkoittaa pitkää hoitoa valtion sairaalassa, eli Niuvanniemen tai Vanhan Vaasan sairaalassa.

– Mielentilatutkimuksia tehdään myös hyvin mielivaltaisesti ilman edeltävää psykiatrin arvioita. Jonkinlainen arviointi voisi olla paikallaan, Lauerma pohtii.

Syynä kuntapsykiatrian alasajo?

Lauerman mukaan tutkimustulos herättää myös kysymyksen, voisiko tulosta selittää kuntapsykiatrian voimakas alasajo. Kun vielä 1980-luvulla sairaalapaikkoja oli 20 000, vuonna 2009 niitä oli yhteensä noin 4 000. Sairauksien yleistymisestä syytä ei löydy, sillä psykoosien ilmaantuvuus on Lauerman mukaan vähentynyt.

– Kun pyritään avohoitopainotteisuuteen, siihen liittyy riski että ihmisen häiriökäyttäytymistä ei pystytä rajaamaan tai ennakoimaan. Näiden mahdollista syy-yhteyttä psykoottisten vankien määrän kasvuun tullaan sitten selvittämään jatkotutkimuksessa.

Lauerman mukaan tällä hetkellä hyvin monen kokemus on, että hoitoa ei ole riittävästi tarjolla.

– Minusta tämä kertoo siitä, että psykiatrinen hoitojärjestelmä on nykyään aliresursoitu.

Avohoitoon ei voi pakottaa

Helsingin yliopistollisen sairaalan tehostetun osastohoidon ja oikeuspsykiatrian ylilääkäri Allan Seppänen on samaa mieltä.

– Nykyään hoitoideologia on hyvin itsemäärämisoikeuspainotteinen. Yhteiskunta on muuttunut yhä haluttomammaksi ottamaan vastuuta siitä, että ihmisiä pakotettaisiin hoitoon.

Psykiatrista hoitoa onkin pyritty ohjaamaan yhä vähemmän pakkohoitoon perustuvaksi. Avohoito ei voi olla tahdosta riippumatonta, vaan siihen täytyy itse sitoutua.

– Avohoitopainotteisuus kuitenkin jättää hoidon piirin ulkopuolelle kaikkein moniongelmaisimmat henkilöt, joiden halu ja kyky sitoutua avohoitoon on olematon.

Myös sairaalapaikkojen vähentäminen on Seppäsen mukaan lisännyt painetta arvioida henkilö avohoitokelpoiseksi.

– Huolena tässä on se, että laitoshoitoon aletaan tulla yhä enemmän oikeuspsykiatrian puolella, kun sitä ei saa kunnalliselta puolelta.

Tämä tapahtuu tosin vasta sen jälkeen, kun mieleltään sairas ihminen on jo tehnyt rikoksen.

Norkotin tasoristeys Siilinjärvellä on pian vain muisto. Paikalla möyrii kaivinkone, joka purkaa tasoristeyksen puiset rakenteet ja poistaa radalle menevät ajorampit.

Siilinjärven kunnan kaavoituspäällikön Timo Nenosen mukaan purkutyön tavoite on yksinkertainen.

– Tällä pyritään parantamaan turvallisuutta.

Paikalliset tiesivät risteyksen vaaralliseksi

Tasoristeyksen yli kulkeva tie on johtanut Pyöreälahden uimarannalle. Tie on ollut käytössä myös talvella, jolloin rannalle ovat ajaneet pilkkijät. Nyt radan ali on tehty jalankulkijoita varten tunneli, jonka rakennuskustannuksista Siilinjärven kunta ja Liikennevirasto vastaavat yhdessä.

Radan lähellä jo seitsemänkymmentä vuotta asunut Leena Pellinen on tyytyväinen tasoristeyksen poistamiseen.

– Kyllä tässä on saanut pelätä. Itse olen aina ajatellut, että kyllä sitä siinä pärjää, mutta osa vieraista on pitänyt saattaa radan yli, kun en ole uskaltanut päästää yksin menemään, hän sanoo.

Kuolonkolari vauhditti muutostöitä

Uimarannalle ajetaan nykyisin uutta Liikenneviraston kustantamaa yhteystietä pitkin. Tie on lähes kolme kilometriä pitkä, ja se korvaa kerralla peräti neljä vartioimatonta tasoristeystä.

Yksi tasoristeyksistä on Norkotti, jossa sattui vuoden 2016 helmikuussa henkilöauton ja junan yhteentörmäys. Onnettomuudessa kuoli kolme nuorta miestä.

Kaavoituspäällikkö Timo Nenosen mukaan paikan vaarallisuus oli tiedossa jo ennen onnettomuutta. Kunta oli kuitenkin voimaton, sillä tasoristeysten purkaminen on Liikenneviraston vastuulla ja lisäksi osa alueen asukkaista vastusti tasoristeykset korvaavan yhteystien rakentamista. Onnettomuuden tapahduttua mielet kuitenkin muuttuivat ja myös rahaa löytyi korjaustöihin.

– Toivottavasti kaikki tasoristeykset saataisiin poistettua, ennen kuin niissä menee vielä lisää henkiä.

Vuosittain yli kolmekymmentä tasoristeysonnettomuutta

Suomessa tapahtuu vuosittain yli 30 tasoristeysonnettomuutta. Niissä kuolee joka vuosi useita ihmisiä, ja esimerkiksi kuluvan vuoden aikana kuolleita on jo kuusi.

Onnettomuuksia sattuu, sillä maassa on tällä hetkellä yli 3 200 tasoristeystä. Valtaosa niistä on valtion rataverkolla. Loput ovat yksityisraiteiden tasoristeyksiä, joita on esimerkiksi satamissa. Suurin osa tasoristeyksistä on vartioimattomia, eli niissä ei ole varoituslaitteita.

Vuosittain käytöstä poistuu alle kolmekymmentä tasoristeystä. Siilinjärven kunnan kaavoituspäällikkö Timo Nenosen mielestä tahti on sanalla sanoen hidas.

– Sillä vauhdilla menee kyllä todella kauan.

Liikenneviraston tekniikka ja ympäristö -yksikön päällikkö Marko Tuominen myöntää, että tilanne ei ole nopeasti muuttumassa.

– Tasoristeyksiä poistuu lähinnä vain isompien ratahankkeiden yhteydessä.

Lue myös: Katso kartalta, missä ovat Suomen vaarallisimmat tasoristeykset

Kello 13:42 Juttua on täydennetty tiedoilla, joiden mukaan osa alueen asukkaista oli ennen onnettomuutta vastustanut Norkotin tasoristeyksen purkamista.

Korkeutta neljä metriä, leveyttä kolme ja puoli, painoa kuusi sataa kiloa. Sellainen on UkkioMetso-valoteos.

Metson runko on painekyllästettyä puuta, ja pinta kierrätyspeltiä.

Mutta teoksen todellinen juju ovat sen yli 2000 ledvalopistettä. Niiden ansiosta metso loistaa pimeyteen kuin maan päälle laskeutunut pyrstötähti.

Teoksen ovat suunnitelleet taiteilijat Jari Antila, Kaapo Manninen ja Antti Kares.

Tilausteos Jyväskylään

Alkunsa työ sai kun muuramelaiselta valoalan yrittäjältä Tomi Poikolalta pyydettiin valoteosta Jyväskylän Valon kaupunki -tapahtumaan.

– Ajattelin ensin tehdä jotain jouluvaloista, mutta se idea ei jalostunut enempää. Muistin sitten, että Antila ja Manninen olivat tehneet Pinsiön taidepäiville romumetallista lintuaiheisen teoksen, Poikola kertoo.

Kun lintuaihe oli selvillä, oli selvää myös se, että linnun piti olla Keski-Suomen maakuntalintu metso.

Teos esiteltiin Valon kaupunki -tapahtumassa, ja se nousikin yhdeksi yleisön suosikeista.

Muuramen maamerkiksi

Poikolan mukaan Jyväskylässä oli kiinnostusta saada UkkoMetso jäämään pysyvästi kaupunkiin, mutta asiat eivät edenneet.

– Sieluni silmin näin UkkoMetson Muuramen maamerkkinä, ja tarjosin sitä kotikunnalleni, kertoo Poikola.

– Muuramekeskus kehittyy ja laajenee ysitien toiselle puolelle. Olemme ostaneet sieltä noin 30 hehtaaria maata, ja paikka on kaivannut maamerkkiä. Nyt meillä on sellainen, sanoo Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho.

Teos paljastetaan tämän kuun viimeisellä viikolla.

Maailman suurin scifi-tapahtuma Worldcon kärsi keskiviikon avajaispäivänä pahoista ruuhkista.

Worldcon-jäsenyyksien eli koko tapahtuman kattavien lippujen myynti on keskeytetty kokonaan. Tapahtuman jokaiselle päivälle on myynnissä sata päivälippua, joita saa ostaa vain kaksi kappaletta henkilöä kohden.

Keskiviikkona kävijät eivät päässeet Messukeskuksessa haluamiinsa ohjelmanumeroihin.

– Istumapaikkoja ja ilmaa on vain tietylle määrälle. Turvallisuussyistä sadan ihmisen kokous- tai tapaamishuoneeseen ei voida päästää kahtasataa kiinnostunutta, pahoittelee Worldcon 75:n lehdistövastaava Nina Törnudd.

Worldcon-kävijät ovat purkaneet pettymystään sosiaalisessa mediassa, koska eivät olleet pitkän jonotuksen jälkeen mahtuneet tapahtumiin. Erityisen suosittuja avajaispäivän ohjelmia olivat työpaja Always Connected, It's Mandatory ja paneeli Worldconin ensikertalaisille.

Ruuhkien uskotaan vähenevän

Nina Törnudd epäilee tungoksen johtuneen viime viikkojen vilkastuneesta jäsenyyksien ja päivälippujen myynnistä, johon järjestäjät eivät olleet osanneet varautua.

Worldcon-jäsenyyksien myynti keskeytettiin, jotta kävijät mahtuisivat kulkemaan Messukeskuksessa mahdollisimman sujuvasti tapahtuman muina päivinä, kertoo Nina Törnudd.

Tilanahtauden uskotaan helpottavan Worldconin muina päivinä. Ohjelmaa on yli puolet enemmän tarjolla kuin avajaispäivänä. Messukeskuksesta saadaan myös uusia tiloja käyttöön.

Worldconin myyntipöytäalue eli Trade Hall on edelleen ilmainen ja avoin yleisölle. World Science Fiction Convention eli Worldcon 75 on käynnissä sunnuntaihin 13. elokuuta asti.

Lue lisää:

Raporttia Worldconin avajaispäivästä

Worldconissa jaetaan scifi- ja fantasiamaailman Oscarit eli Hugo-palkinnot

Mitä maailman suurimmassa scifi-tapahtumassa oikein tapahtuu?

Yleisön kokemusten perusteella vuoden 2010 Sonispheressä uskottiin, että tuolloin vastikään menehtynyt Ronnie James Dio saapui keikalle myrskyn muodossa. Yleisö tunsi itsensä pieneksi, kun luontoäiti tarjosi tukkapöllyä ihmislapselle. Myräkän jäljiltä kuivin paikka oli kielen alla.

Myrskyn jälkeen tuli myös rakkaus. Mitä muuta tapahtui?

Tuhoisa syöksyvirtaus iski Poriin seitsemän vuotta sitten. Pahimmillaan jäljet näkyivät Kirjurinluodossa, jonne kymmenet tuhannet ihmiset olivat kokoontuneet katsomaan suosikkiartistejaan. Useat loukkaantuivat, yksi kuoli. Mötley Crüe kääntyi kannoillaan, eikä edes saapunut Poriin. Muut artistit nousivat kärsineelle lavalle pitkän tauon jälkeen. Osa esiintyi lainasoittimilla, koska omat olivat tuhoutuneet.

Pyysimme lukijoiltamme muistoja tuolta päivältä. Saimme paikalla olleilta useita yhteydenottoja. Tässä osa heidän kuvailemistaan tuntemuksista.

Kuivin paikka kielen alla

HANNAn mieleen jäi erityisesti seisominen kurassa rinta rinnan tuntemattomien Iron Maidenin fanien kanssa itkien ja laulaen. Fear of the dark soi sumussa myrskyn rikkomien lavan sivukankaiden lepattaessa.

Toiset kokivat taivaan revenneen täysin yllättäen, toiset näkivät jo pahat enteet.

– Vain hetki Slayerin lopetettua, näin sen pilven. Se tuli meren suunnasta, sen vauhti oli todella nopea ja muoto erikoinen. Sen reunat eivät olleet sellaiset normaalin pilven "harsomaiset" vaan pilvi oli hyvin teräväreunainen ja tiivis. Ja se tuli vauhdilla, SAKU muistelee.

Hän kertoo sateen olleen niin voimakasta hetken aikaa, ettei nähnyt edes vieressään seisoneita.

– Sitten se oli ohi. Kuivin paikka oli varmaan kielen alla, SAKU jatkaa.

Kuvia tapahtumasta hänellä ei ole. Kännykkä kuulemma valui vettä vielä viikon kotiinpaluun jälkeen.

Kuolonuhrista hän kuuli vasta seuraavana päivänä.

– Siinä tuntee itsensä kieltämättä aika pieneksi, luontoäidin tarjotessa tukkapöllyä ihmislapselle, SAKU toteaa.

Tapahtumat kuvina

_TERO _ehti ottaa kuvia lähestyvästä pilvestä. Kymmenen sekuntia myöhemmin hän kertoo seisseensä gore tex -maihareihinsa muodostuneessa lätäkössä. Ne olivat täyttyneet sateessa. Tuuli oli niin kova, että eteensä ei nähnyt ja ilma oli sakeana lentävää tavaraa.

– Syöksyvirtauksen mentyä ohi päälavasta puuttuivat kankaat ja muitakin osia, TERO muistelee.

"Viimeinen keikka"

Jokainen paikalla olleista muistaa päivän ikuisesti. Poimimme muistoista muutaman.

Keikka alkoi vauhdikkaasti kun Dickinson juoksi lavalle, liukastui ja kaatui selälleen lyöden takaraivonsa lavaan.

Keikka oli unohtamaton, kun illan hämärtyessä usva nousi aavemaisesti luodolle ja Maiden veti mahtavan keikan usvan ja valojen seasta. MIKKO

Slayerin Raining blood ei aivan toteutunut mutta pirunpilven, joksi osa yleisöstä kuvasi alueen päälle tullutta pilveä, iskiessä pisarat sattuivat. Hevifanit taivastelivat taivaan raivoisaa antia, huutaen vastikään kuollutta Dioa, jonka piti esiintyä festareilla. Monen mielestä Ronnie tuli käymään, myrskyn muodossa.

Tapasin myös tytön, jonka kanssa aloimme jutella.

Siitä alkoi taival, joka jatkui tänä kesänä ihanilla häillä. Rakkaus alkoi rajuilman jälkeen. OSSI

Sumu Iron Maidenin keikan jälkeen oli ikimuistoinen. Kävelin Käppärän hautausmaan läpi päässä soiden "Fear of the dark". ANNIINA

Turvapaikanhakijoita oikeudessa avustavat lakimiehet ovat ilmaisseet huolensa turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja turvapaikkapäätösten laadusta.

Yle pyysi lakimiehiltä esimerkkejä turvapaikkapäätöksistä, joissa tämä huono laatu näkyy. Osassa Maahanmuuttoviraston virhe on selvä, osassa kielteisen päätöksen perustelut tuntuvat vähintäänkin erikoisilta.

Jokaiseen esimerkkiin pyydettiin myös Maahanmuuttoviraston virkamiesten kommentit.

Tapaus 1: Lapsiperheen käännytystä perusteltiin ohjeistuksella, jonka mukaan lapsiperheitä ei tule käännyttää

Viime vuonna Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki huomasi afganistanilaisten asiakkaidensa turvapaikkapäätöksissä jotain outoa. Lapsiperheitä käännytettiin Afganistaniin sisäisen paon nojalla. Sisäinen pako tarkoittaa, että käännytetyt voisivat paeta heitä uhkaavaa vaaraa oman maan sisällä.

Maahanmuuttovirasto perusteli päätöksiään YK:N pakolaisjärjestö UNHCR:n Afganistania koskevalla ohjeistuksella, mitä pidetään kansainvälisesti luotettavana.

Perustelu kiinnitti Välimäen huomion, sillä hän tuntee UNHCR:n ohjeistuksen. Sen mukaan lapsiperheitä nimenomaan ei tule käännyttää alueille, joilla vanhemmilla ei ole oman klaaninsa turvaverkkoa. Välimäki tarkasti asian UNHCR:ltä vielä itse.

Ilmeni, että Maahanmuuttovirasto perusteli käännytyspäätöksiä vanhalla ohjeistuksella.

Vielä vuonna 2010 UNHCR oli todennut, että työikäiset vanhemmat voivat lapsineen turvautua sisäiseen pakoon. Vuonna 2013 UNHCR muutti ohjeistustaan. Maahanmuuttoviraston lähdeviitteissä viitattiin tuoreeseen ohjeistukseen, mutta päätösten perusteella uutta linjausta ei ollut otettu huomioon.

– Lähetin Maahanmuuttovirastoon sähköpostin, jossa sanoin, että ette ehkä ole joko huomanneet ohjeistuksen muuttuneen, tai sitten olette kääntäneet asian väärin, Välimäki kertoo.

Pian Välimäki sai uusia afganistanilaisia asiakkaita. Perheeseen kuuluivat isä, äiti ja perheen Suomessa syntynyt lapsi. Kaikilla oli jälleen kielteinen turvapaikkapäätös, jossa oli sama viittaus UNHCR:n ohjeeseen.

Maahanmuuttovirasto siis perusteli lapsiperheen käännytystä ja sisäistä pakoa Afganistanissa ohjeistuksella, jossa katsottiin, ettei lapsiperheen sisäinen pako Afganistanissa ole kohtuullista.

Välimäki valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Sitten tapahtui jotain erikoista: Maahanmuuttovirasto otti päätöksensä uusintakäsittelyyn ennen kuin hallinto-oikeus ehti ratkaista sitä. Lapsiperhe sai turvapaikan.

Välimäki uskoo, että lopputulos olisi ollut toinen, jos asiasta ei olisi erikseen huomautettu.

– Jos tuomioistuin olisi kiinnittänyt huomiota vanhentuneeseen maatietoon, niin eiköhän asia olisi muuttunut Migrin päätöksissä jo aiemmin.

Välimäkeä huolettaa ajatella, moniko käännytyspäätös pannaan täytäntöön vanhentuneen tai keskenään ristiriitaisen maatiedon perusteella.

– Joskus kun itse tarkistaa maatietolähteestä mitä maatietoa Migri on käyttänyt, huomaa, että seuraava lause kumoaa heidän aiemmin käyttämänsä lauseen. Eihän sen niin pitäisi mennä, että lakimiehet joutuvat tarkistamaan käytettyä maatietoa.

Maahanmuuttovirasto kommentoi: UNHCR:n suositus ei ole sitova

Mainittu UNHCR:n ohjeistus ei sido Maahanmuuttovirastoa, sanoo Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

_– _UNHCR:n ohjeistukset ovat merkittäviä, mutta ne ovat pikemminkin suosituksia. Käytämme muitakin lähteitä maatiedon suhteen. Mutta pitää paikkansa, että päätöksessä on viitattu ohjeistukseen, josta on olemassa tuoreempi versio. Mutta kun tilanne kuitenkin huomattiin, se korjattiin, Helinko sanoo.

– Eikö ohjeistusten sisältö pitäisi tarkastaa jo siinä vaiheessa kun tarkastaja tekee turvapaikkapäätöstä?

– Niin sen pitäisi mennä. Jossakin päätöksessä asia on ilmeisesti jätetty tarkistamatta. Kun virhe on sitten huomattu, asia on korjattu, sanoo ylitarkastaja Jaakko Reinikainen.

Tapaus 2: Persialainen kalenteri sekoittui gregoriaaniseen

Turvapaikkaprosessin olennainen hetki on Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu. Siinä hakijalta haastatellaan olennaiset tiedot, joiden perustella päätellään, onko suojelulle tarvetta. Jos hakijan tarinassa ilmenee ristiriitaisuuksia, tarinan uskottavuus – ja mahdollisuus turvapaikalle – heikkenee.

Tällainen ristiriita huomattiin asianajaja Ville Punton iranilaisen asiakkaan tarinassa: Hakijan puhuttelupöytäkirjaan oli merkitty kotimaassa tapahtunut asia, vaikka hakija oli ollut merkittynä päivänä jo Suomessa.

Asianajaja otti asiakkaan asian hoitaakseen ja selvitti litteroidusta puhuttelunauhoitteesta, mistä mainitussa ristiriidassa oli ollut kyse.

Kyse oli inhimillisestä väärinymmärryksestä. Persialainen kalenteri ja Suomessa käytössä oleva gregoriaaninen kalenteri olivat menneet sekaisin.

– Jostain syystä puhuttelupöytäkirjaan oli merkitty gregoriaanisen kalenterin mukainen päivämäärä, ja persialaisen kalenterin mukainen vuosiluku, vaikka hakija oli kertonut tapahtumista gregoriaanisen kalenterin mukaan.

Kun päivämäärä tulkittiin persialaisen kalenterin mukaan, turvapaikanhakijan mainitseman tapahtuman ajankohta siirtyi. Persialaisen kalenterin vuosi alkaa maaliskuussa, eikä tammikuussa.

– Kun tämän ymmärsi, ristiriita katosi.

Tässä vaiheessa hallinto-oikeus oli vahvistanut Maahanmuuttoviraston päätöksen. Punto teki päätöksestä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka palautti asian Maahanmuuttoviraston käsittelyyn. Iranilainen sai turvapaikan.

Puntoa tapaus ihmetyttää edelleen. Kukaan ei ollut huomannut ilmiselvää virhettä Puntoa ennen, asiakkaan aikaisempaa avustajaa myöten.

– Asia ei selvinnyt edes hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä, vaikka nimenomaan hallinto-oikeuden aloitteesta mainitut puhuttelunauhoitukset translitteroitiin.

Tapaus osoitti asianajajalle, miten suuri rikkinäisen puhelimen vaara on turvapaikkapuhuttelussa. Puhuttelunauhoitetta kuuntelemalla Puntolle ilmeni, että haastateltava mietti ja pohtii kauan, miten päivämäärät ilmaisisi. Puhuttelupöytäkirjaan päätyi kuitenkin vain päivämäärä.

Tapauksesta on jo vuosia, eli puhuttelu oli tapahtunut ennen kiirettä, joka Maahanmuuttovirastolla nykyisin on.

– Mahdollsta on, että nyt (vastaaville virheille) on suurempi riski, jos on kokemattomia tulkkeja, kokemattomia puhuttelijoita ja kokemattomia avustajia, Punto sanoo.

Maahanmuuttovirasto kommentoi: Tämä ei ole yksittäistapaus

Maahanmuuttoviraston Hanna Helingon on vaikea kommentoida tapausta tuntematta sitä tarkemmin. Kalentereihin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin tuttuja.

– Tämä ei ole yksittäinen tapaus, missä tulee esiin kalentereiden konvertoinnista johtuvat sekaannukset. Uskoisin, että virkamiehet tiedostavat, että tämä on asia missä saattaa tapahtua väärinymmärryksiä. Tapahtuu kuitenkin myös sitäkin, että tarinan epäjohdonmukaisuuksia yritetään jälkikäteen selittää näin.

– Puhutteluissa pitäisi sanoa, että hakija voi käyttää oman kalenterinsa mukaisia päivämääriä, sanoo ylitarkastaja Reinikainen.

Tapaus 3: Turvapaikanhakijassa "ilmiselvät kidutuksen vammat" – ei estänyt käännytystä

Joskus olennainen tieto saadaan turvapaikkapuhuttelussa kasaan. Joskus käy niin, että turvapaikanhakijan kokeman kidutuksen kaltainen seikka jää selvittämättä.

Lakimies Liisa Välimäki kertoo Pakolaisneuvonnan tuoreesta asiakkaasta, jonka turvapaikkapuhuttelu oli ohi tunnissa ja 45 minuutissa. Aikaan sisältyvät tervehdykset, muodollisuudet ja pöytäkirjan luku puhuttelun jälkeen. Maahanmuuttoviraston mukaan puhuttelu kestää keskimäärin 3,5 tuntia.

Turvapaikanhakijalla ei ollut avustajaa puhuttelussa, eikä hän luottanut paikalla olleeseen tulkkiin. Puhuttelussa tuli ilmi pahoinpitely, mutta aiheeseen ei puhuttelupöytäkirjan mukaan oltu syvennytty. Henkilö sai kielteisen päätöksen.

– Tämän jälkeen henkilö koki jonkinlaisen psyykkisen romahduksen ja meni psykiatrin vastaanotolle. Kidutus tuli ilmi psykiatrin muistiinpanoista, jotka oli toimitettu hallinto-oikeudelle, Välimäki sanoo.

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa työskennellyt fysioterapeutti tutki vammat ja kirjoitti niistä lausunnon. Siihen tutustui Pakolaisneuvonnan lakimies, jonka asiakkaaksi nyt jo hädissään oleva henkilö oli päätynyt.

– Vammat olivat sellaisia, joita tulee vain tietyllä tavalla, ja joita tehdään tietyissä maissa. Lakimies totesi, että kyseessä on ilmiselvä kidutuksen uhri.

Tässä vaiheessa henkilö oli kulkenut jo koko oikeusprosessin läpi. Hän eli Suomessa ilman oleskelulupaa, ja hänen käännytyksensä olisi voitu panna täytäntöön minä hetkenä hyvänsä. Korkein hallinto-oikeus ei ollut myöntänyt henkilölle valituslupaa, vaikka psykiatrin ja fysioterapeutin lausunnot kidutuksesta oli toimitettu sinne. Ennen Pakolaisneuvontaa turvapaikanhakijan oikeudellisena avustaja oli ollut oikeusaputoimiston lakimies.

Pakolaisneuvonta toimitti valituksen YK:n kidutuksen vastaiselle komitealle. Se määräsi käännytyksen täytäntöönpanokieltoon viime viikolla.

Komitea ei voi kumota Suomen päätöstä. Suomi kuitenkin todennäköisesti tekee niin itse, jos komitea antaa käännytykseen langettavan päätöksen. Se tarkoittaisi, että Suomi on palauttamassa kotimaahansa kidutuksen vaarassa olevan henkilön, mistä Suomi on kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumalla pidättäytynyt.

Pakolaisneuvonta on viime vuosien aikana hakenut ja saanut komitealta täytäntöönpanokiellon nyt 12 turvapaikanhakijan palautukseen. Kolmessa tapauksessa Suomelle on annettu langettava päätös, eli komitea on todennut Suomen käännyttävän kidutuksen vaarassa olevia. Se huolettaa Välimäkeä.

– Jos meille tulee yksikin tällainen vastaan, se tarkoittaa, että Suomi ei noudata kieltoa.

Mainitut 12 tapausta ovat tuoreinta lukuun ottamatta tulleet ennen vuotta 2015, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistui. Sen jälkeen tulleiden mahdollisuuksia oikeusapuun on heikennetty.

– Miten paljon vuoden 2015 jälkeen on tullut sellaisia (kidutuksen uhreja), jotka ovat menneet koko prosessin läpi?

Maahanmuuttovirasto kommentoi: Pahoinpitelyn syy pitäisi aina selvittää

Mahdollisen kidutuksen uhrin tarinaa on hankala selvittää, jos henkilö ei siitä halua itse kertoa, sanoo Hanna Helinko.

– Selvittämisvelvollisuus on hakijan puolella. Ei voida yleisen maatiedon pohjalta olettaa, että kaikilla hakijoilla voisi olla tällaista (mahdollista kidutusta) taustalla, Maahanmuuttoviraston Helinko sanoo.

Jos pahoinpitelyn kaltainen asia mainitaan, eikö se pitäisi selvittää tarkemmin?

– Ehdottomasti. En tiedä miten tässä on käynyt. Onko puhuttelija yrittänyt selvittää, mutta hakija vastannut niin lyhyesti, ettei asia ole selvinnyt? Tarkastajien koulutuksessa painotetaan, miten näkee onko joku traumatisoitunut, ja miten siihen liittyviä asioita voi selvittää. Nämä ovat herkkiä asioita, ja puhuttelijan ammattitaidolla on siinä suuri merkitys. Tämä on osa turvapaikanhakuun liittyvää problematiikkaa.

Tapaus 4: "Mihin ihastuit hänessä?" Näin Maahanmuuttovirasto selvitti, onko turvapaikanhakija biseksuaali

Homoseksuaalisuus tai biseksuaalisuus voi olla kansainvälisen suojelun peruste, mikäli hakija tulee maasta jossa seksuaalivähemmistöjä vainotaan.

Mutta kuinka muutaman tunnin puhuttelun aikana käytännössä selvitetään, pitääkö joku vastakkaisesta sukupuolesta niin kuin väittää? Esimerkiksi tällaisilla kysymyksillä:

Miten määrittäisit oman seksuaalisuutesi?

Kun huomasit olevasi kiinnostunut sekä miehistä että naisista. Niin mitä tunteita se herätti sinussa?

Oletko ihastunut tai rakastunut koskaan mieheen?

Miten kuvailisit teidän suhdettanne?

Mihin ihastuit hänessä?

Kysymykset ovat lakimies Emmi Wehka-ahon asiakkaan puhuttelupöytäkirjasta. Maahanmuuttovirasto piti tosiasiana, että miespuolisella hakijalla oli ollut seksisuhteita myös miesten kanssa. Maahanmuuttovirasto kuitenkin päätti, että henkilö ei ollut seksuaali-identiteetiltään biseksuaali. Turvapaikkapäätöksen mukaan henkilön vastaukset olivat pinnallisia, ja liittyivät "hyvin vahvasti seksin harrastamiseen", eivätkä hänen "tunteisiinsa seksuaalisuuden osalta".

Wehka-ahon mukaan hakija oli toiminut prostituoituna nuoresta iästään asti, ja ollut suvulleen hylkiöasemassa. Hän ei pidä ihmeellisenä, että tällaisesta taustasta tulevan ihmisen on vaikea kuvailla intiimejä asioitaan tuntemattomille.

– Häntä luonnollisesti hävetti kauheasti. Eikä hän ollut edes ymmärtänyt, miten biseksuaalisuus liittyy hänen turvapaikkaprosessiinsa.

Henkilö tuli maasta, jossa kunniamurhat eivät ole epätavallisia.

– Siitä huolimatta päätöksessä ei mainittu kunniaväkivallan uhkaa.

Henkilön turvapaikkaprosessi on edelleen valitusvaiheessa.

Maahanmuuttovirasto kommentoi: Kysymykset ohjeistuksen mukaisia

Maahanmuuttoviraston seksuaali-identiteettiä koskevat kysymykset on laadittu UNHCR:n ohjeistuksen pohjalta. Niiden tarkoitus ei ole saada henkilöä kuvailemaan tarkasti seksuaalista elämäänsä, sillä seksisuhteet molempien sukupuolien kanssa eivät vielä ole todiste seksuaalisesta suuntautumisesta.

– Jos henkilö on toiminut prostituoituna, niin tulee mieleen, että ehkä yhteiskunta näkee hänet homona, mutta hän ei sitä välttämättä ole, sanoo Maahanmuuttoviraston oikeuspalvelun tulosalueen johtaja Annika Lumikari.

– Jos vastaukset liittyvät vain seksin harrastamiseen, se voi olla uskottavuutta vähentävä tekijä, sanoo ylitarkastaja Jaakko Reinikainen.

Pikemminkin kysymyksillä yritetään selvittää seksuaalista identiteettiä esimerkiksi koetun häpeän, tai erilaisuuden tunteiden pohjalta.

Eikö ole ymmärrettävää, että tällaisella henkilöllä on vaikeuksia pukea tällaisia tuntemuksia sanoiksi?

– Se mitä haetaan takaa, ei välttämättä ole tunne omasta seksuaalisuudesta vaan tunne häpeästä ja pelosta. Rohkenen sanoa, että maassa jossa seksuaalivähemmistöön kuuluvia syrjitään, jokainen vähemmistöön kuuluva kokee, että hän on erilainen, että häntä ei hyväksytä, Lumikari sanoo.

Kysymysten pohjalta ei kuitenkaan saatu esimerkin hakijasta irti pitkää kertomusta.

– Jos henkilö on luku- tai kirjoitustaidoton, hänellä ei ehkä ole sanastoa jolla tästä kertoa. Seksuaaliseen suuntautumiseen tai uskonnolliseen vakaumukseen liittyvien asioiden selvittäminen on hyvin vaikeaa, toteaa Hanna Helinko.

Kitinojan kylällä Seinäjoella seisoo noin 170-vuotias pohjalaistalo. Se näyttää siltä kuin olisi ollut paikallaan aina. Mutta, ulkonäkö voi pettää, sillä tällä talolla on närpiöläisjuuret ja se on siirretty Kitinojalle vasta joitain vuosia sitten.

– Toivotaan, että se on asettunut tähän, naurahtaa Elina Widgren.

Ostotarjouksia postilaatikoihin

Elina ja Mika Widgren ovat Varsinais-Suomesta Etelä-Pohjanmaalle muuttaneita perinteisen pohjalaistalon ihailijoita ja osaajia. Rakkaus perinteisiin taloihin syttyi niin voimakkaana, että omaksi kodiksi haluttiin vanha tupa.

– Ensin etsimme paikalleen kunnostettavaa taloa, mutta niitä tuli tosi harvakseltaan myyntiin ja meidän mielestä ne oli monesti vähän pilattu, Elina sanoo.

Pilaaminen tarkoittaa tässä pariskunnan mielestä vääränlaisia – liian uusia – remontointitapoja tai -materiaaleja.

– Monesti hirsitalon sielu oli mädäntynyt ja pilattu, kun seinissä ja katossa oli käytetty vääriä materiaaleja. Paljon muuta pystyy vaihtamaan ja remontoimaan, mutta jos hirsikehikko on pilalla, se on vaikeaa, Mika Widgren sanoo.

Kun paikalleen kunnostettavaa taloa ei löytynyt, Elina ja Mika alkoivat etsiä siirrettävää taloa itselleen. Hirsikehikkoa etsittiin netistä sekä ihan pohjalaiskylillä ajellen.

– Kun nähtiin tienposkessa kiinnostavia, vähän purkukuntoisen näköisiä kehikoita, jätettiin postilaatikkoon lappu, olisiko joku kiinnostunut sen myymään, Mika kertoo.

"Yhdessä rumassa kasassa"

Nykyinen koti löytyi lopulta netin kautta. Närpiöstä Kalaxin kylältä siirrettiin Kitinojalle todennäköisesti 1850-luvulla rakennetun talon hirsikehikko, jonka pohjaratkaisu miellytti perhettä.

– Hirret oli trukkilavojen päällä valmiiksi pakattuna, kun menin katsomaan. Tapaan sanoa, että siitä ne kuljetettiin yhdessä rumassa kasassa tänne tontille, Mika sanoo.

Kun nähtiin tienposkessa kiinnostavia, vähän purkukuntoisen näköisiä kehikoita, jätettiin postilaatikkoon lappu, olisiko joku kiinnostunut sen myymään. Mika Widgren

Tärkeintä oli varmistaa, että hirret olivat kunnossa. Mika Widgren kertoo, että talosta oli hyvät dokumentit, pohjapiirrustukset ja valokuvat. Myös purkaminen ja kymmenien eri mittaisten ja mallisten hirsien numerointi oli suoritettu huolella.

– Kun kehikko lähti nousemaan, oli pikkuisen jännitystä, että puuttuuko joku hirsi, Elina naurahtaa ja kertoo, että kehikosta puuttui vain yksi pieni metrinen hirrenpätkä.

– Koko ajan uskoin, että talo tästä tulee. Koottuna se näyttää ihan toiselta kuin hirret purun jälkeen pikkuisen likaantuneina ja vähän epämääräisessä kasassa, Mika lisää.

Hirsien mukana pala historiaa

Widgrenien talokaupassa omistajaa vaihtoi konkreettisesti vain vanha talon hirsikehikko. Jälkeenpäin he ovat saaneet ostettua myös talon alkuperäisen ulko-oven ja yhden ikkunan. Tavallaan kauppaa tehtiin kuitenkin myös muusta:

– Oikeastaan sieltä siirtyi tänne myös pala historiaa, Mika Widgren sanoo.

– On epävarmaa, olisiko talo jo kerran aiemmin siirretty. Emmekä tiedä, keitä talossa on asunut ja millaisia vaiheita sillä on, Elina sanoo.

Rakennuksen historia kiinnostaa Widgreneja ja nähtäväksi jää, onko siitä joskus saatavissa lisää tietoa.

Vanhan rakennuksen siirtämisen etiikka

Pohjalaistalojen siirtämisen osaajia on koottu Pohjalaistaloverkostoon. Myös Pohjanmaan rakennusapteekki facebookissa kokoaa pohjalaistalojen etsiköiden ja niistä luopujien kohtaamispaikkana.

Pohjanmaan rakennusperintö ry:n osana toimivan Pohjalaistaloverkoston eettisissä ohjeissa muistutetaan, että vanhan rakennuksen purkaminen ja siirtäminen uuteen paikkaan köyhdyttää aina kulttuurimaisemaa siellä, mistä talo poistuu. Toisaalta talolla on arvoa vain asuttuna ja huollettuna.

Eettiset ohjeet myyjälle:

Eettiset ohjeet etsijälle:

"Että talo saa jatkaa tarinaansa"

Elina ja Mika Widgrenin talo on kunnostettu pieteetillä. Alkuperäinen hirsikehikko näkyy sieltä täältä ja sisustuksessa on käytetty alkuperäisiä työtapoja ja -materiaaleja. Suuri osa työstä on tehty omin voimin.

– Yleensä vanhoista taloista on mielikuva, että ne ovat kalliita ja vievät kaikki rahat, mutta meillä ainakin oman työn osuus on vaikuttanut siihen, että tämä ei ole sen kalliimpi kuin tavallinen talo, Elina sanoo.

Ja vaikka kunnostettavaa on ja tulee, tulee sitä kaikissa omakotitaloissa, Mika muistuttaa.

– Oli uusi tai vanha omakotitalo, asukkaalla on aina jotain, mitä huoltaa tai kunnostaa.

Perinnetalorakentajalle ja siirtämistä harkitseville Widgreneillä on muutamia vinkkejä. Kuten se, että rakentajan kannalta kyseessä on iso projekti, johon kannattaa suhtautua elämäntapana ilman liian sitovia aikataulutuksia.

– Myyjälle voisi sanoa, että jos ei pysty itse taloa kunnostamaan tai talolla ei ole muutenkaan tulevaisuutta, ei kannata lähteä hinnoittelemaan korkealle. On vaan tyytyväinen siitä, että talolla on tulevaisuus ja se saa jatkaa tarinaansa muualla, Elina sanoo.

Elina Widgrenin blogi: Italianpunainen paritupa

Junaliikenne pysähtyy ensi maanantaina 14.8. kello 18 alkaen, kertoo VR. Syynä on Veturimiesten liiton (VML) mielenilmaus, joka koskee kaikkia VR:n ja HSL:n lähijunia sekä VR:n kauko- ja tavarajunia. STT:n mukaan poikkeuksen tekee Venäjän junaliikenne, joka ajetaan myös mielenilmauksen aikana.

Mielenilmaus on vastalause raideliikenteen uudistukselle, jossa henkilöliikenne avataan vaiheittain kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki kertoo STT:lle, että mielenilmaus perutaan, jos hallitus on valmis arvioimaan eilen keskiviikkona julkistamaansa kilpailuttamisen mallia uudelleen.

Junaliikenne pysäytetään maanantaina vaiheittain. Tiistaiaamuna junaliikenne on täysin poikki. VR:n mukaan kuljettajat palaavat töihin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Junaliikenne pyritään käynnistämään normaalisti keskiviikkoaamuna 16.8. Junaliikenteessä voi kuitenkin olla vielä tämän jälkeenkin parin päivän ajan muutoksia, kuten kalustomuutoksia ja mahdollisesti myös vuorojen perumisia.

VR:n viestinnästä kerrotaan, että mielenilmauksen seurauksena yli tuhat junavuoroa jää ajamatta – pelkästään Helsinkiin saapuu ja Helsingistä lähtee noin 800 lähijunaa ja noin 300 kaukojunaa vuorokaudessa.

VR:n mukaan mielenilmauksen ajalle etukäteen ostetut VR:n liput voi kuluitta joko peruuttaa tai vaihtaa käytettäväksi toisena ajankohtana. VR kertoo tiedottavansa mielenilmauksen vaikutuksista verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.

Veturimiesten liitto ilmoittaa, että kyseessä on poliittinen työtaistelu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen liikenne- ja omistajapolitiikkaa vastaan. Hallitus ilmoitti keskiviikkona junaliikenteen avaamisesta kilpailulle. VML sanoo, ettei vastusta kilpailun avaamista, mutta katsoo, että se tulee tehdä reilusti ja samoilla periaatteilla kuin muillakin toimialoilla. Liitto ilmoittaa, ettei voi hyväksyä tapaa jolla matkustajaliikennettä ollaan kilpailuttamassa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoi keskiviikkona VR:n monopolin murtumisesta ja siitä, kuinka rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle. Lisäksi VR:stä suunnitellaan eriytettäväksi kolme erillistä yhtiötä, jotka olisivat kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. Uudistus toteutetaan vaiheittain, ja Bernerin arvion mukaan ensimmäiset konkreettiset merkit näkyvät matkustajille 2020-luvun alkupuolella. Bernerin mukaan kilpailun avaaminen edistää muun muassa lippujen hintakilpailua.

Juttua muokattu: Otsikko päivitetty. Juttuun lisätty VR:n viestinnän arviot junavuorojen määristä vuorokaudessa sekä STT:n saamia tietoja ja kommenteja Veturimiesten liitolta koskien lakon kestoa ja mahdollisuutta lakon peruuntumiseen.

Lue myös:

Veturimiesten liitto alkuviikon mielenilmauksesta: Jäsenet ovat erittäin vihaisia

Junaliikenne seisoo ensi viikolla – Miten se vaikuttaa matkustajiin?

Ministeri Anne Berner veturimiesten mielenilmauksesta: "On erittäin valitettavaa"

VR:n monopoli murtuu: Näitä kuutta asiaa se tarkoittaa

Junaliikenne avataan kilpailulle, miten käy junalipun hinnan? Liikenneyrittäjä ja professori vastaavat

VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja lyttää Bernerin suunnitelmat: Ulkomaiset suuryritykset käärivät voitot

Veturinkuljettajien liitolta tyrmäys junaliikenteen avaamisesta kilpailulle: "Tässä vain synnytettiin uusi monopoli"

Sisä-Suomen poliisi etsi torstaina 7-vuotiasta poikaa, joka katosi Tampereella Lielahdenkadulta puolenpäivän jälkeen.

Poika löytyi hyväkuntoisena Tampereen Ollinojankadulta klo 13.43. Poliisi kiittää saamistaan vihjeistä ja ilmoituksista.

Pohjois-Suomen matkailuelinkeino elää lihavia vuosia. Turistimäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta – viime talvena kasvua tapahtui yli 15 prosenttia.

Turistit löytävät yhä useammin myös pohjoiseen Inarin kylään. Talvituristit tulevat tällä hetkellä pääasiassa Aasiasta, kevät- ja kesämatkailijat Euroopasta.

Matkailun kasvu on antanut rohkeutta investoida elinkeinoon myös pienessä kylässä. Inarijärven rantaan on kesän aikana noussut uusi hotelli, kylän kahden vanhan hotellin, lomakylien ja muiden majoitusyritysten lisäksi. Kylään on suunnitteilla myös toinen uusi hotelli. Juutuanjoen rantaan kaavaillun hotellin rakennustyöt alkavat mahdollisesti ensi keväänä.

"Inari tuntui luonnollisesta vaihtoehdolta"

Jouko ja Mari Lappalainen rakentavat hotellia Inarijärven rantaan, pari kilometriä kylän keskustasta etelään.

Pariskunta pyörittää jo ennestään Nellimin erähotellia Inarin kunnan itäosassa. Inarin kylään laajentaminen tuntui parin mielestä luonnolliselta.

– Päätimme aikoinaan, että haluamme rakentaa tänne Inarijärven rannoille. Inarin kylässä on vahva kesämatkailu ja uskomme, että se pystyy vahvistumaan entisestään. Tämä oli meidän mielestämme luontainen suunta laajentua, kertoo Jouko Lappalainen.

Jouko ja Mari Lappalainen ovat tyytyväisiä hotellin sijaintiin.

– Tämä oli meidän mielestämme kaunis paikka. Olemme harvemmin olleet keskellä kylää, haluamme olla vähän sivummalla, jotta pääsemme kätevästi ohjelmille, Lappalainen selventää.

Onko Inarin kylä valmis suuriin turistimassoihin?

Visit Inarin toimitusjohtaja Tapani Lappalainen omistaa Inarissa hotellin, lomakylän sekä ohjelmapalveluyrityksen.

Hän on toiminut Inarin matkailun parissa jo yli 30 vuotta.

– Inarin kesämatkailu on aina ollut vahva, mutta viimeisen viiden-kymmenen vuoden aikana talvimatkailu on kehittynyt koko ajan. Buumi näyttää vain kiihtyvän, ja rakentaminenkin on voimakasta.

Lappalaisen mielestä Inarin kylä ei tarvitsisi uusia hotelleja juuri nyt, kun kylässä ei ole vielä tarpeeksi muita palveluita.

– Tarjonta lisää myös kysyntää. Ilmeisesti tarvetta on, maailmalla on kyllä asiakkaita, mutta toisaalta näen, että kasvun pitäisi olla suhteellisen tasaista ja hallittua, jotta palvelutaso pysyy kunnossa.

– Kaikki palvelut, joita asiakkaat tarvitsevat, tulee olla kunnossa, jotta heille ei tule pettymyksiä. Kyllä tämä raju kasvu aiheuttaa kaikille haasteita, pohtii Tapani Lappalainen.

Inarin kirkonkylässä on yksi ruokakauppa. Suurin osa peruspalveluista, kuten terveyskeskus, apteekki ja pankki löytyvät noin 50 kilometrin päästä Ivalosta.

Sen lisäksi turisteille ei ole tällä hetkellä Inarissa tarjolla paljoakaan aktiviteettia. Muun muassa sen vuoksi turistit ovat vaellelleet myös paikallisten kotipihoilla.

Lappalainen näkee tämän ikävänä kehityksenä.

– Paikallisten asukkaiden näkökulmasta haittatekijöitä ei saisi olla. Asiakkaiden liikkuminen tulisi olla harkittua ja mietittyä, Lappalainen sanoo.

Uusi yrittäjäpari ei ole huolissaan palveluiden riittävyydestä

Jouko ja Mari Lappalaisen uusi, joulusesonkiin valmistuva hotelli tarjoaa 200 asiakaspaikkaa.

Pariskunta ei ole huolissaan suurista turistimassoista pienessä kylässä. He uskovat, että turistien kasvu lisää myös palveluita.

– Kyllä minä uskon ja toivon, että kun ihmisiä tulee lisää, saadaan tänne myös toinen kauppa, sanoo Mari Lappalainen.

– Tarjoamme omasta puolestamme myös aktiviteetteja. Järjestämme matkailijoille muun muassa revontulimatkoja, lumikenkäkävelyä ja kalastusreissuja.

Veturimiesten liiton puheenjohtajan Tero Palomäen mukaan maanantaina alkava mielenilmaus on vaikutuksiltaan merkittävä. Hän sanoo, että liitto käy VR:n kanssa vielä torstaina keskusteluja mahdollisista mielenilmauksen ulkopuolelle jäävistä rajauksista.

– Junaliikenne alkaa hiipumaan maanantaina kello 18 jälkeen. Vaikutukset näkyvät tiistaina käytännössä niin, että koko junaliikenne on seis, sanoo Palomäki.

Veturimiesten liitto ilmoitti torstaina ensi viikon maanantaina alkavasta mielenilmauksesta, joka pysäyttää junaliikenteen yli vuorokaudeksi. Hallitus kertoi puolestaan keskiviikkona, että junaliikenne avataan kilpailulle.

Palomäen mukaan Veturimiesten liitto toivoo mielenilmauksellaan saavansa hallituksen takaisin järkiinsä. Palomäki kuvailee jäsenistön tunnelmia vihaisiksi.

– Jäsenistö, ihmiset, jotka ovat rautateillä töissä ovat erittäin vihaisia tällaisesta politiikasta. Takana on pitkä säästölinja. Tässä vedettiin matto jalkojen alta, sanoo Palomäki.

Hän ei osaa arvioida onko mielenilmauksia tulossa lisää.

Lue myös

Veturimiesten mielenilmaus maanantaina - junaliikenne pysähtyy yli vuorokaudeksi

VR veturinkuljettajien työnseisauksesta: "Reaktio oli odotettu"

Ministeri Anne Berner veturimiesten mielenilmauksesta: "On erittäin valitettavaa"

Analyysi: VR:ää kilpailu ei näytä hirvittävän – yhtiöllä on näyttöjäkin menestyksestä

Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) kesällä 2016 käyttöönottama LIJ-järjestelmä aiheuttaa linja-autonkuljettajille ongelmia kassatilityksissä. Kuljettajat ovat kertoneet joutuneensa maksamaan kassavajeita jopa itse.

HSL:n hankejohtaja Eero Nikula myöntää lipunmyyntijärjestelmässä esiintyvät ongelmat. Hänen mukaansa vikoja on yritetty korjata.

Eniten hiertävät kuljettajien tilitysautomaattien ongelmat.

– Kuljettajan lipunmyyntilaitteella on ollut vika tai tietoliikennekatkos niin, että tapahtumat eivät ole tulleet reaaliajassa ja jumista johtuen tapahtuma on jäänyt tulematta.

Iltalehden mukaan linja-autonkuljettajat kaavailevat lipunmyynnin lopettamista busseista kokonaan maanantain ja tiistain ajaksi. Nikulan mukaan liikennöitsijöiden välillä on näkemyseroja.

– Epäselvistä tapauksista suurin osa pystytään selvittämään tilitysraporttien, järjestelmän ja laitelokien avulla. Sinne jää pieni murto-osa tapauksista, joita ei pystytä aukottomasti selittämään. Suurimmalla osalla liikennöitsijöistä selvittely sujuu normaalisti.

AKT sai keskiviikkona HSL:ltä kaksisivuisen toimenpide-esityksen ongelmien korjaamiseksi. AKT pohtii parhaillaan, ovatko toimenpiteet riittäviä. Nikulan mukaan uusia ohjelmistoversioita testataan ja tilannetta saadaan sitä mukaa paremmaksi.

– Kaiken kaikkiaan vikatilanne on jo parantunut ja monella liikennöitsijällä arki pyörii ihan hyvin. Keväästä ja vuodentakaisesta on menty eteenpäin, HSL:n hankejohtaja Eero Nikula toppuuttelee.

"Järjestelmän käyttöönotto kestänyt luvattoman pitkään"

Yksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) liikennöitsijöistä on Nobina Finland. Sen palkkalistoilla on 1100 HSL:n kaupunkiliikenteessä ajavaa linja-autonkuljettajaa.

Nobina Finlandin toimitusjohtaja Tom Ward sanoo, että julkisuudessa esitetyt tiedot siitä, että bussikuskien mitta olisi täynnä, ovat liioiteltuja. Silti hän myöntää lipunmyyntijärjestelmän ongelmat.

– Kyllähän järjestelmän käyttöönotto on kestänyt luvattoman pitkään ja siinä on ollut monenlaista ongelmaa. Kyllä luulen, että julkisuudessa esitetyt väitteet, miten se bussikuskin arkipäivää rasittaa, ovat liioiteltuja ja ylimitoitettuja.

Wardin mukaan kesän aikana on tapahtunut edistystä.

– Siinä mielessä en näe tilannetta mitenkään hankalana. Toisaalta linja-autonkuljettaja tekee työtä siellä päivittäin.

Ward sanoo, että työtä tehdään niillä työkaluilla, mitkä ovat käytettävissä.

– Julkisuudessa on ollut puhetta, että kieltäydytään lipunmyynnistä, niin kuljettajan tehtäviin kuuluu lipunmyynti asiakkaalle. Ei se sen kummempaa ole.

Wardin mukaan liikennöitsijöiden ryhmäpäälliköt ovat jutelleet kentällä kuljettajien kanssa asiasta eilen ja toissapäivänä.

– Tilanne on se, että ei siellä mitään merkittävää ongelmaa ole.

Seurataan tilannetta

JHL:n pääkaupunkiseudun aluepäällikkö Rune Takamaa kertoo, että tämänpäiväisessä Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n kokouksessa päätettiin pidättäytyä toimenpiteistä ja seurata tilannetta.

– Haluamme seurata, kun HSL on esittänyt viikolla 33 ja 34 tehtäisiin toimenpiteitä. Esitämme yhteispalaveria, missä etsitään ratkaisu ongelmiin.

Takamaan mukaan iso kysymys on kuljettajan oikeusturva.

– Ei voi olla niin, että kuljettaja on vastuussa järjestelmän tekemistä virheistä jopa taloudellisesti. Kuljettajat eivät ole välttämättä edes huomanneet, mistä se johtuu.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Juttua päivitetty 10.8. klo 15.34. Lisätty JHL:n aluepäällikkö Rune Takamaan kommentit tämänpäiväisen kokouksen kulusta. Lisätty alaotsikkoon tieto, että kuljettajat ovat joutuneet maksamaan jopa omasta pussistaan virheistä.

Kartongista elintarvikepakkauksia valmistavan A&R Cartonin Euran Kauttuan tehdas aiotaan sulkea.

Maanantaina alkaneet yt-neuvottelut koskevat 60 tehtaan tuotannon työntekijää. Kauttualle jää suunnittelun, asiakaspalvelun ja myynnin henkilöstöä

Konserni haluaa tiukan kilpailutilanteen vuoksi siirtää Kauttuan tehtaan tuotannon muille tehtaille Suomessa ja ulkomaille.

– Konsernin johto on käynyt läpi asiaa ja todennut, että konsernitasolla on liikaa kapasitettia. Globaalin kilpailun vuoksi olemme osittain menettäneet myyntiä. Meillä on ollut tuotannosta yli 60 prosenttia vientiä ja vientimarkkina on tällä hetkellä haastava, sanoo Suomen tehtaiden toimitusjohtaja Maija Junkola-Lehtonen.

Irtisanomisia ei tavoitella

Toimitusjohtaja Junkola-Lehtosen mukaan irtisanomiset eivät ole konsernin ensisijaisena tavoitteena vaan työntekijöille tarjotaan siirtoa muihin tuotantolaitoksiin.

– Kyse ei ole siitä, että täällä ei olisi osaamista vaan että täällä ei ole työtä.

A&R Cartonilla on tehtaat Kouvolassa sekä Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Ranskassa.

Kyse ei ole siitä, että täällä ei olisi osaamista vaan että täällä ei ole työtä. Maija Junkola-Lehtonen

Pääluottamusmies Janne Aalto kertoo, että yt-neuvotteluiden laajuus tuli henkilökunnalle yllätyksenä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Alasatakunta-lehti.

Veturimiehet ryhtyvät työnseisaukseen protestoidakseen sitä vastaan, että hallitus haluaa avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Mielenilmaus alkaa maanantai-iltana ja päättyy varhain keskiviikkoaamuna.

VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen, Veturimiesten liitto on ilmoittanut mielenilmauksesta, joka pysäyttää junaliikenteen ensi viikolla. Miten jo ostetuille junalipuille käy?

– Pääsääntö tällaisissa lakkotilanteissa on, että lipun voi vaihtaa ja ne voidaan korvata, jos asiakas haluaa perua junamatkan.

Korvataanko junaliikennettä esimerkiksi linja-autoilla?

– Tiedotamme asiasta, kun tiedämme tarkemmin. Jos ajattelee koko kaukoliikenteen verkostoa, korvaavan liikenteen järjestäminen tällaisessa totaalikatkoksessa on suhteellisen mahdotonta.

Pysähtyykö kaikki VR:n liikenne ensi viikolla?

– Näistä asioista pitää keskustella Veturimiesten liiton kanssa. Me ei olla osapuolena, joten en voi kommentoida tätä. (VML kertoo, että junaliikenne lakkaa asteittain niin, että koko liikenne seisoo tiistaiaamuun mennessä.)

Millaisia keskusteluja Veturimiesten liiton kanssa tällä hetkellä käydään?

– Me emme ole tässä osapuolena. Järjestelemme asiakkaiden liikennettä lakkotilanteessa, mutta se on meidän roolimme.

HSL:n osastonjohtaja Mari Flink, miten seisova junaliikenne vaikuttaa HSL:n toimintaan pääkaupunkiseudulla?

– Ohjaamme junien käyttäjät käyttämään busseja, metroja ja ratikoita niissä tapauksissa, kun korvaava reitti löytyy.

Mistä löydän korvaavat reitit junalle?

– Reittioppaasta voi ottaa junamatkavalinnan pois, jolloin reittiopas tarjoaa bussi-, raitiovaunu- ja metrovaihtoehtoja.

Lue myös:

Ministeri Anne Berner veturimiesten mielenilmauksesta: "On erittäin valitettavaa"

Veturimiesten mielenilmaus pysäyttää junaliikenteen maanantaina – liitto: Lakko peruuntuu, jos hallitus on valmis arvioimaan kilpailuttamista uudelleen

Veturimiesten liitto alkuviikon mielenilmauksesta: Jäsenet ovat erittäin vihaisia

Suhaako jokin näistä junafirmoista tulevaisuudessa Suomen raiteilla?

Analyysi: VR:ää kilpailu ei näytä hirvittävän – yhtiöllä on näyttöjäkin menestyksestä

Korjattu 15.34: Juttuun korjattu Mari Flinkin nimi.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pahoittelee VR:n veturimiesten maanantaiksi kaavailemaa työnseisausta.

– On erittäin valitettavaa, että veturimiesten työnseisaus aiheuttaa haittaa junamatkustajille ja ihmisten arkeen, sanoo ministeri Berner tiedotteessa.

Junaliikenne pysähtyy yli vuorokaudeksi ensi maanantaina 14.8. kello 18 alkaen. Syynä on Veturimiesten liiton mielenilmaus – liiton mukaan kyseessä on poliittinen työtaistelu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen liikenne- ja omistajapolitiikkaa vastaan. Nyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kommentoi tilannetta.

Ministeri kertoo tavanneensa VR:n henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajia eilen.

– Tapasin jo eilen henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajia. Mielestäni tapaaminen oli rakentava, sanoo Berner.

Bernerin mukaan valmistelu tehtyjen päätösten toimeenpanemiseksi alkaa nyt ja hän sanoo toivovansa että työtä voitaisiin tehdä tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä VR-Yhtymä Oy:n ja sen henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Lue myös:

Junaliikenne seisoo ensi viikolla – Miten se vaikuttaa matkustajiin?

Veturimiesten mielenilmaus maanantaina – junaliikenne pysähtyy yli vuorokaudeksi

Veturimiesten liitto alkuviikon mielenilmauksesta: Jäsenet ovat erittäin vihaisia

Retkituoli, makuupussi, ilmapatja – Marjaana Kokki, 37, on varautunut jonottamaan.

Syytä onkin, sillä Tampereen Ratinaan on suuntaamassa noin 30 000 Robbie Williamsin fania, ja reiteille on tunkua.

– Keikalle otan vain puhelimen ja huulipunan. Olen menossa eturiviin, enkä halua mitenkään riskeerata, että siinä tulisi sanomista, Kokki sanoo.

Hän tarvitsisi lavalle enemmän punatukkaisia naisia. Marjaana Kokki

Mukaan on tulossa myös kyltti. Sellaisen Kokki sanoo olevan mukana aina.

– Kyltissä varmaan viitataan siihen, että hän tarvitsisi lavalle enemmän punatukkaisia naisia, hän nauraa.

Kokki on järjestämässä Williamsille myös pientä yllätystä. Se vähän jännittää – entä jos ajoitus menee pieleen?

– Tarkoitus on nostaa punaisia sydämiä ja muuta punaista Love My Life -kappaleen aikana, koska tämä biisi on minulle erittäin tärkeä. Ja myös Robbielle.

Nettituttavuus

Kokki sanoo tutustuneensa Williamsiin viimeisen kahden vuoden aikana "aika hyvin".

– Sanoisin, että hän on yksi ystävistäni. Tiedän, että se kuulostaa hullulta, mutta hän on sanonut, että on käsittämätöntä, miten läheisiä meistä on hänelle tullut. Ja hän on itsekin sanonut, olemme hänen ystäviään, Kokki kertoo.

Hän tietää elämästäni hyvinkin paljon. Marjaana Kokki

Kokki kertoo Williamsin tietävän hänen perheestään, ja siitä, että lapsetkin pitävät miehen musiikista.

– Hän tietää elämästäni hyvinkin paljon, henkilökohtaisella tasolla mennään, Kokki nauraa.

Tutustumisen on mahdollistanut netti.

– On olemassa sivusto nimeltä Upfront. Se on tehty Robbie Williamsin faneille, ja Robbie itsekin keskustelee välillä sen foorumeilla ja chatissa. Hän on viettänyt meidän kanssamme tosi paljon aikaa.

Kasvokkain kahden kesken Kokki ei ole Williamsin kanssa ollut.

– Sitä odotellessa. Haluaisin todella kovasti tavata hänet, olen niin fanittanut häntä ja haaveillut tapaamisesta niin kauhean pitkään. Hän kuitenkin minut yleisöstä tietää ja tuntee, Kokki sanoo.

Lahjan puolentoista vuoden matka

Robbie Williams on supertähti, eikä supertähtiä ole helppo saavuttaa. Siitä kertoo sekin, että Kokin koordinoima fanilahja saavutti Williamsin puolessatoista vuodessa.

Kokki kokosi faneilta eri puolilta maailmaa 15x15 sentin kangaspaloja, joissa kussakin oli kiitosviesti Williamsille. Palat Kokki kokosi kolmemetriseksi tilkkupeitoksi.

– Hän sanoi minulle rakastavansa sitä, ja on sitä muutenkin tosi paljon kehunut. Siitä on kuva hänen Instagramissaan.

Miksi Williams?

Maailmassa on suuri joukko tähtiä, ja maailmanlaajuisissa supertähdissäkin on valinnanvaraa.

– Robbien musiikki kolahtaa. Sanoitukset ovat se juttu, hänellä on biisi joka ikiseen tilanteeseen elämässä. Me olemme molemmat kasvaneet aikuisiksi, ja yhteinen matka jatkuu.

Robbie tulee jossain vaiheessa mukaan melkein kaikkiin keskusteluihin. Marjaana Kokki

Isona osana on myös tuttavuus.

– Hän on ihminen, aivan kuin mekin. Hän on maailman kiltein ja ystävällisin ihminen, ei ole toista poptähteä, joka pitäisi niin paljon yhteyttä fanien kanssa.

Kokin ystävät eivät enää kysele, että miten hän jaksaa noita Williams-juttujaan. Sen sijaan he kysyvät Kokilta mitä Robbielle kuuluu.

– He ovat jo tottuneet, että Robbie tulee jossain vaiheessa mukaan melkein kaikkiin keskusteluihin kuitenkin, Kokki nauraa.

Fanittaminen on positiivista energiaa

Paitsi yhteys Williamsiin, internet on myös yhteysväylä muihin Williams-faneihin ympäri maailmaa.

– Kauimmaiset fanikaverit ovat Australiasta ja Kanadasta, ympäri Eurooppa tuttuja on paljon. Pidän päivittäin yhteyttä vähintään muutamaan kansainväliseen kaveriin, ja olen käynyt kyläilemässä. Keikkojen yhteydessä sitten tapaamme toisiamme, Kokki kertoo.

Keikoille mennäänkin yleensä jo päivää aikaisemmin, jotta ehditään pitää pitkät fanikaveritapaamiset.

– Varsinainen keikkapäivä menee yleensä kokonaan jonottaessa, ja toisten fanien näkeminen on kuitenkin yksi highlight tässä touhussa.

Kokki kertoo fanittelun antaneen hänen elämäänsä paljon myönteistä.

– Paljon innostusta ja hyvää energiaa. Tosi paljon. Faniyhteisö on tosi kannustava.

Kirrin ja Tikkakosken väliä Jyväskylässä on puuhattu moottoritieksi 30 vuotta vuosia. Matkan varrella yhdet tiesuunnitelmat ovat jo ehtineet vanhentua, eikä nykyistenkään elinkaarta ole välttämättä pitkästi jäljellä.

Pelkona onkin ollut, että myös nykyiset, miljoona euroa maksaneet suunnitelmat happanevat hyllyyn.

Nyt pelot ovat vaihtuneet toiveikkuuteen, sillä liikenne- ja viestintäministeriö esittää valtion ensi vuoden talousarvioon rahoitusta Kirri-Tikkakoski -moottoritielle.

– Tämä [esitetty 10 miljoonan euron] rahoitus tarkoittaisi, että töihin päästäisiin jo ensi vuonna, sanoo liikenneinsinööri Pekka Kokko Keski-Suomen liitosta.

Nelostie Jyväskylästä pohjoiseen Äänekoskelle on Suomen vilkkaimpia kaksikaistaisia maanteitä. Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaan tie on nykytilassaan este alueen elinkeinoelämän kehittymiselle.

– Aiemmin tämä ei ole ollut edes listoilla. Nyt toiveet asetetaan nyt valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden välisiin neuvotteluihin sekä kuun lopun budjettiriiheen. Se toive on, että päättäjillä olisi viisautta saada tämä koko maan kannalta tärkeä hanke liikkeelle, Kokki sanoo.

Tieosuuden muuttaminen moottoritieksi on valtakunnallisesti merkittävä hanke, sillä osuus on tällä hetkellä pullonkaula eurooppalaisessa TEN-T -ydinliikenneverkossa. Nelostie on myös Suomen tärkein pohjois-etelä -suuntainen liikenneväylä.

Arvio Kirri-Tikkakoski -moottoritien rakentamisen kustannuksista on noin 150 miljoonaa euroa. Aiemmissa laskelmissa on näytetty, että moottoritien rakentaminen kasvattaa aluetaloutta puolitoistakertaisesti rakentamiskustannusten verran.

Kun moottoritie rakennetaan, tehdään se uuteen maastokäytävään vajaan kuuden kilometrin matkalla Kirristä Matinmäkeen. Muilla osilla moottoritie rakennetaan nykyisen nelostien paikalle.

Uudet eritasoliittymät rakennetaan Lintukankaalle, Puuppolaan, Tikkakoskelle sekä lentoaseman kohdalle. Lintukankaalle on tulossa myös tunneli.

Jatko-osuuskin on jo valmisteilla, sillä Vehniä-Äänekoski -välin remontointi moottoritieksi on juuri ohittanut ympäristövaikutusten arvioinnin vaiheen.

– Tämä hanke on aivan alkuvaiheissaan vielä, eivätkä nämä sillä tavalla suoraan liity toisiinsa, sanoo Kokki.