Ukkosmyrskyn rantauduttua maan etelärannikolle alkuillasta oli sen seurauksena sähköttä pahimmillaan yli 40 000 kotitaloutta. Iltakymmeneltä sähköttä oli noin 32 000 taloutta, eniten ongelmia oli Kouvolassa, jossa noin 10 000 kotia oli ilman sähköjä.

Myös mm. Espoossa, Iitissä, Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa oli muutamia tuhansia talouksia vailla sähköjä.

Sähköyhtiöt kertoivat varautuneensa rajuilmaan lisäämällä henkilökuntaa sekä asiakaspalveluun että sähköverkon tarkkailuun ja korjaamiseen.

"Ilman muuta syntyy sähkökatkoja" – nollavika voi olla vaarallinen tilanne

Salamat ovat sytyttäneet useita rakennuspaloja Etelä-Suomessa ja Kymenlaaksossa, mutta salamien aiheuttamista paloista ei ainakaan toistaiseksi ole tiedossa henkilövahinkoja.

Vahingontorjuntatehtäviä, pääasiassa puiden kaatumisista johtuvia, pelastuslaitoksilla on ollut satoja.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi seuraa herkeämättä ukkosrintaman liikkumista Itämerellä. Rintama on hyvin voimakas.

– Se liikkuu nopeasti, Kotakorpi sanoo.

Ennen iltakuutta Kotakorpi arvioi, että menee tunti tai kaksi kunnes rintama on Helsingissä. Mahdollisesti jo iltaseitsemältä. Iltapäivän aikana se on liikkunut Länsi-Viron yli, lähinnä meren päällä. Rintaman liikkumista voi seurata suorana Ylen linkkitornin kuvan välityksellä.

– Salamointi on hyvin voimakasta. Kyseessä on ukkosrykelmä, meteorologi tarkentaa.

Luvassa olla salamoinnin lisäksi runsasta sadetta ja jopa rakeita.

Lauantain hellesää Suomessa on ollut osa Etelä-Eurooppaa piinanneita helteitä. Lauantaina on tuullut suoraan etelästä ja ilman kosteus on ollut korkealla, mikä luo otolliset olosuhteet ukkoselle.

Ukkosrintama on jo perjantain ja lauantain vastaisena yönä aiheuttanut tuhoa ja vaatinut viisi kuolonuhria Puolassa. Puolan rintaman rippeet kulkivat sateina Suomen yli jo aiemmin lauantaina. Nyt odotettu rintama on kuitenkin samaa ilmamassaa.

Helsingissä kesän ensimmäinen hellepäivä

Kerttu Kotakorpi muistuttaa, että lähituntien aikana mitä tahansa voi tapahtua. Ukkoset voivat iskeä tai sitten koko rintama voi hajota. Rintama liikkuu Varsinais-Suomesta Etelä-Suomen läpi itään.

Helleraja on tänään lauantaina mennyt Helsingissä ensimmäistä kertaa rikki Malmilla. Lähempänä merta, Kaisaniemessä ja Kumpulassa lämpötila on jäänyt lauantaina vieläkin hellerajan alapuolelle ja on ollut 24,4.

– Ukkoset painottuvat iltaan ja yöhon. Se johtuu siitä, että ukkossää kerää päivän aikana energiaa auringosta.

Hangossa kovin mitattu puuska on ollut 19 m/s ja sade on ollut hetkellisesti voimakkuudeltaan 27 mm/h.

Ilmatieteen laitos kertoi iltaseitsemän maissa, että Kirkkonummen edustalla oli havaittu 30,8 m/s ukkospuuskia.

Ilmatieteen laitos antoi myös vaaratiedotteen koskien erittäin voimakkaita ukkospuuskia. Vaaratiedote purettiin iltayhdeksän maissa.

Vaaratiedote kertoi: Suomenlahdella sekä pääkaupunkiseudulla ja Itä-Uudellamaalla esiintyy parin lähitunnin aikana paikoin vaarallisen voimakkaita ukkospuuskia, jotka voivat aiheuttaa paikoin huomattavaa vahinkoa.

Ihmisiä kehotetaan siirtymään sisätiloihin ja veneilijöitä kehotetaan varautumaan erittäin voimakkaisiin tuulen puuskiin ja rantautumaan mikäli mahdollista.

Otitko kuvan tai videon ukkosmyrskystä tai sen seurauksista? Lähetä se meille!

Katso ja lähetä kuvia ja videoita Kiira-myrskyn tuhoista

Juttua päivitetty 12.8. klo 21.55.

Lue myös

Pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset myrskyn jälkeen: Toistaiseksi ei henkilövahinkoja – tulipaloja, kaatuneita puita ja vesivahinkoja

Hetki hetkeltä: Yle seuraa rajuilman etenemistä

Suomenlahdella sekä pääkaupunkiseudulla ja Itä-Uudellamaalla esiintyy parin lähitunnin aikana paikoin vaarallisen voimakkaita ukkospuuskia, jotka voivat aiheuttaa paikoin huomattavaa vahinkoa. Ihmisiä kehotetaan siirtymään sisätiloihin ja veneilijöitä kehotetaan varautumaan erittäin voimakkaisiin tuulen puuskiin ja rantautumaan mikäli mahdollista.

Varningsmeddelande

På Finska viken och i huvudstadsregion samt i Östra Nyland förekommer under den närmaste två timmarna lokalt farligt kraftiga åskbyar, som kan förorsaka betydande skador. Allmänheten uppmanas att förflytta sig inomhus och båtförare uppmanas bereda sig på synnerligen kraftiga vindbyar och att strandsätta sig, såvida det är möjligt.

Yle Uutisten kulttuuritoimittaja Ville Vedenpää kommentoi Yle Uutisille paikan päältä Flow-festivaalilta. Myrsky, salamointi ja kaatosade alkoi iltaseitsemän jälkeen aivan silmänräpäyksessä.

Vedenpään mukaan ihmiset juoksivat kirkuen myrsyn alta telttoihin ja sisätiloihin suojaan. Flown lauantai ei ole loppuunmyyty, mutta paikalla oli silti parikymmentä tuhatta ihmistä.

Festivaalin esitykset jouduttiin keskeyttämään noin tunnin ajaksi.

Yle Uutisten kulttuuritoimituksen esimies Satu Nurmio kertoo lisäksi puhelimitse, että tilanne oli Flow-festivaalilla rankkasateen alkaessa kaoottinen. Ihmiset rynnivät sisälle telttoihin. Teltoissa puolestaan kuulutettiin, että niistä pitää poistua.

Ihmiset alkoivat pian pyrkiä myös pois alueelta, mutta festivaalilta avattiin ulos vain yksi ylimääräinen portti. Varsinainen uloskäynti ruuhkautui.

Salama iski aivan festivaalialueen viereen, Hanasaaren voimalan taakse.

Ennen iltakahdeksaa sade on jo laantunut ja rintama on liikkunut Helsingin ohi.

Minkä tahansa auton äänentoistoa saa parannettua pienellä panostuksella, lupaa autoäänentoistoyhdistyksen EMMA Finlandin puheenjohtaja Janne Pulkkinen.

Laitevalintojen keskeinen kysymys on, millaista musiikkia kuljettaja tykkää kuunnella. Se, onko tarkoituksena kuunnella Jean Sibeliuksen Puusarjaa vai Children of Bodomia niin lujaa, että ikkunat tärisevät, vaikuttavat laitevalintoihin.

– Hifi-auto ei aina tarkoita isoa bassoa takakontissa, joka jumputtaa kylillä, Pulkkinen sanoo.

Pulkkinen kiinnostui autoäänentoistosta jo 1980-luvun lopulla ja kuuntelee itse mielellään esimerkiksi jazzia tai klassista musiikkia.

Hänen mukaansa auton vakiokaiuttimiin verrattuna parempaa soundia saa jo hankkimalla etuoviin hyvät midbassot ja laitattamalla autoon laadukkaat diskanttikaiuttimet kojelaudalle.

– Pikkasen vielä bitumimattoa äänieristeeksi, niin sillä päästään jo hurjasti eteenpäin. Silloin puhutaan sadoista euroista.

Pulkkinen myös muistuttaa, että monilla valmistajilla on valmiita kaiutinsarjoja, joilla saa nostettua auton äänentoiston tasoa melko vaivattomasti.

Oma asennus voi olla moka

Janne Pulkkisen tärkeä ohje äänentoistoa uusivalle autoilijalle on, ettei kannata lähteä niin sanotusti soitellen sotaan. Esimerkiksi tehokkaan vahvistimen asentaminen asiaan perehtymättä voi rikkoa arvokkaan laitteen, jos auton virtajärjestelmä ei kestä suurta virrankulutusta.

Toinen sudenkuoppa on väyläohjatuissa autoissa, joiden eletronisiin järjestelmiin voi tulla vikoja omista asennuksista.

– Jos auton alkuperäisen mankan repii itse irti ja laittaa jotakin tilalle, pahimmillaan auto viedään lavetilla korjaamolle, Pulkkinen sanoo.

Joskus huippuautoja tuomaroidessa en malttaisi lopettaa kuuntelemista. Janne Pulkkinen, EMMA Finland

Hän suosittelee tavallisen autoilijan aloittavan äänentoiston uusinnan ottamalla yhteyttä hifi-asennuksiin perehtyneeseen liikkeeseen.

Kylmiä väreitä kuskin paikalla

Hyvä äänentoisto on tasapainoinen, harmoninen ja luonnollinen. Ääni kuulostaa siltä kuin sitä kuuntelisi studiossa, konsertissa tai keikkapaikalla. Näin autoäänentoiston konkari kuvailee onnistunutta soundia ja sanoo esimerkiksi pitkällä ajomatkalla hyvistä laitteista kuunneltua musiikkia voimaannuttavaksi.

– Kun laitteisto soi tosi hyvin, jaksaakin eri lailla, Janne Pulkkinen sanoo.

Hän on äänentoistoyhdistys EMMA Finlandin puheenjohtaja ja tuomaroi autoja, jotka kilpailevat lajissa. Kilpailuissa on erilaisia luokkia, joissa tarkastellaan esimerkiksi auton äänentoiston laatua tai aikaansaadun äänenpaineen voimakkuutta. Mukana on autoja, joiden äänentoistolaitteistoihin on upotettu kursailemattomasti aikaa ja tuhansia euroja rahaa.

– Joskus huippuautoja tuomaroidessa en malttaisi lopettaa kuuntelemista. Siinä on hierottava käsiä, kun ihokarvat törröttävät pystyssä ja menee kylmät väreet. Se on parhaimmillaan tosi hieno kokemus.

EMMA Finlandin kilpailuissa autot odottavat tuomareita ja tapahtumavierailijoita kuuntelemaan auton soundeja takakontit avoinna.

– Voi tulla kuuntelemaan, miltä oma auto voisi kuulostaa, Pulkkinen sanoo.

Odotettu myrsky iski voimalla Helsinkiin iltaseitsemän jälkeen. Sade ja salamointi alkoi silmän räpäyksessä.

Helsingin Suvilahdessa käynnissä olleella Flow-festivaalilla seitsemältä esityksensä aloittanut Danny Brown ehti soittaa yhden kappaleen, kun keikka piti myrskyn takia keskeyttää, kertoo paikan päällä ollut ja alueelta pois lähtenyt Yle Uutisten kulttuuritoimituksen esimies Satu Nurmio.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorven mukaan vähän ennen kahdeksaa illalla myrsky on Porvoon päällä ja liikkuu nopeasti itään. Myrsky liikkuu noin 100 kilometriä tunnissa.

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan myrsky on irrottanut kattopeltejä Helsingissä. Puita on kaatunut paljon ja pelastuslaitos on ruuhkautunut pahoin.

Ylen tornikameran kuvassa Helsingin Pasilassa sää näyttää hetkellisesti kirkastuvan.

– Ole oma itsesi. Tämä on klisee, mutta se on totta, Youtube-tähti Tuure Boelius opastaa yleisöään haastattelussa Tubeconissa.

Sen jälkeen mies katoaa käytävään jonkinlaisen managerin ohjaamana. Tähdellä on kiire.

Toisaalla Tiina-Maija Anetjärvi eli tubettaja Tinke Bell on jumiutunut eräälle oviaukolle jakamaan nimikirjoituksia. Innokkaiden fanien virta on loputon.

Tätä on Tubecon: tuhannet Youtube-videoita katsovat nuoret pääsevät kosketuksiin idoleidensa kanssa.

– Ne ovat vähän niin kuin julkkiksia, 11-vuotias Netta Suominen tiivistää.

Useilla tubettajilla on esiintymistaustaa: on harrastettu näyttelemistä tai opiskellaan ilmaisutaitopainotteisessa lukiossa. Tyypillistä on sekin, että suosio on tullut hyvin nopeasti.

– Vähän outoa. Tasan kaksi vuotta sitten laitoin ensimmäisen videoni Youtubeen. Silloin en ajatellut, että koskaan olisin Tubeconissa tai että minulla olisi 71 000 tilaajaa. Tämä tuntuu spesiaalilta, sanoo tubettaja Mandimai Sundberg.

Spesiaalia on sekin, että hänellä on tänään syntymäpäivä. Moni fani onnittelee.

Kun hän pysähtyy hetkeksi käytävälle, pian ympärillä on väentungos: kymmeniä tyttöjä, jotka haluavat ottaa selfien hänen kanssaan. Hän saa myös kirjeitä.

Suosio luo suosiota nousevana käyränä: Anetjärvi – siis Tinke Bell – aloitti Sunbergin tavoin Youtube-uransa kaksi vuotta sitten. Vielä alkukesästä hänellä oli noin 10 000 seuraajaa Youtubessä. Muutamassa kuukaudessa on tullut 6 000 lisää.

– Mieti, kun laitat 16 000 ihmistä riviin, niin onhan se aikamoinen määrä!

Tubecon-tapahtumaa vietetään Helsinki-areenalla nyt lauantaina ja sunnuntaina.

Lue myös

Tubettava lentäjä avaa harvinaisen näköalapaikan lentokoneen ohjaamoon – työnantaja suhtautuu suopeasti

Biljardiässä uskoo porttiteoriaan – sen vuoksi hän opettaa lajin saloja Youtubessa

Tubecon haluaa laajeta joukkorahoituksella – Nokkamies: "On syntymässä suomalainen vientituote"

Tielaitos varoittaa erittäin huonosta ajokelistä voimakkaan vesisateen ja tuulen vuoksi mm. Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla.

Teillä on ajoesteitä ja ajokaistoja on suljettu monin paikoin eri puolilla eteläistä Suomea puiden kaaduttua ajoradoille.

Ukkosmyrsky on haitannut myös junaliikennettä. Ratajärjestelmävikojen vuoksi Lahden ja Helsingin väliset junat ajettiin illalla Riihimäen kautta. Haarajoen ja Mäntsälän matkustajat kuljetettiin bussikuljetuksin. Liikennevirasto tiedotti, että klo 22.20 alkaen Helsingin ja Lahden väliset matkustajajunat ajetaan normaalisti oikorataa Lahdesta Keravalle.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä junia on mm. kehäradalla karsittu. Ukkosmyrsky oli kaatanut puun radalle ja aiheuttanut sähköratavaurion Martinlaakso-Vantaankoski välille.

Lentoliikenteen kerrottiin Finavailta myöhästelevän Helsinki-Vantaalla lopun iltaa. Lentoliikenne oli puoli tuntia keskeytyksissä salamoinnin ja tuulen takia. Finavian mukaan muutama lento jouduttiin ohjaamaan laskuun Vantaan sijaan Tampereelle.

Juttua päivitetty 12.8. klo 22.20 ja 22.45.

Pääkaupunkiseutua runnonut, kattopeltejä repinyt ja puita kaatanut rajuilma jatkaa kulkuaan itään. Rajuilma riehui Helsingin päällä iltaseitsemän jälkeen. Yhdeksän aikoihin se oli liikkunut jo Kymenlaaksoon.

Rintama liikkuu itään sadan kilometrin tuntinopeudella ja se saapuu kymmenen-yhdentoista aikoihin Kotkaan ja Lappeenrantaan. Rajuilma on voimissaan erityisesti rannikolla, mutta rankkasadetta ja ukonilmaa on luvassa myös pohjoisemmas. Sadetta saattaa ulottua jopa Joensuuhun saakka, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

– Ukkosrintama ei näytä liikkuessaan heikkenemisen merkkejä, koska siinä on paljon energiaa, Kotakorpi toteaa.

Pääkaupunkiseudulle saapuu illan aikan toinen, pieni ukkosrintama

Rajuilman sademäärät jäivät pääkaupunkiseudulla yllättäen vain 10-20 milliin, vaikka paikoin satoi voimakkaasti. Pääkaupunkiseudulle saapuu Kiiraa pienempi rintama mahdollisine ukkosineen ja sateineen kymmenen jälkeen illalla.

Helsinki-Vantaalla oli tänään kesän helteisin päivä. Rajuilman vyöryessä Helsinkiin iltaseitsemän jälkeen, lämpötila romahti Helsinki-Vantaalla vartissa 23,5 asteesta 16,1 asteeseen. Tuolloin myös tuuli puuskittaisesti 23 metriä sekunnissa, Helsingin majakalla jopa 32,5 metriä sekunnissa, Ilmatieteenlaitokselta kerrotaan.

Rajuilman liikkuminen on hidastumassa ja sen odotetaan ehtivän Suomen rajojen ulkopuolelle itään viimeistään aamuun mennessä. Sitä ennen itärajan pinnassa ukkostaa voimakkaasti.l

Helsingissä suuri musiikkifestivaali keskeytyi rajuilman vuoksi

Helsingin Suvilahdessa käynnissä olevan ja vällillä tunniksi keskeytetyn Flow-festivaalin iso teltta repeytyi rajuilmassa ja sitä korjataan. Myös päälavan iso screen on rikkoutunut. Festivaali kuitenkin jatkuu.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi ennustaa huomisen olevan poutainen, mutta samalla lämpötilat asettuvat noin kahdenkymmenen asteen tienoolle.

Sadat hälytykset ovat ruuhkauttaneet Helsingin pelastuslaitoksen.

Tilannekeskuksen mukaan vakavilta henkilövahingoilta on Helsingissä toistaiseksi vältytty.

Iltayhdeksään mennessä hälytystehtäviä oli pelastuslaitoksen tilannekeskuksen mukaan kertynyt jo satoja.

Sopimuspalokuntien apu on ihan korvaamaton. Jari Korkiamäki, pelastuspäällikkö, Helsingin pelastuslaitos

Eniten pelastuslaitosta työllistävät kaatuneet puut, liikennemerkit ja muu myrskyn riepottama irtain.

Helsingin pelastuslaitoksella on arjessa tukenaan 14 sopimuspalokuntaa, kertoo pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki.

– Saamme sieltä 14 yksiköllistä miestä eli melkein 300 kaveria, jos me tarvitaan. Toki puolen tunnin viiveellä.

Normaaliarjessa jokin sopimuspalokunnista hälytetään varikkovalmiuteen kerran kahdessa viikossa.

– Se, että meillä on isoja lähtöjä, niin ne ei ole kaikkein haastavimpia. Myrsky tai muu vastaava missä meillä on paljon pieniä tehtäviä on paljon haastavampi tilanne kokonaisjärjestelmän kannalta. Ja siellä sopimuspalokuntien apu on ihan korvaamaton, Korkiamäki sanoo.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella 70 tehtävää

Myrsky on työllistänyt myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta. Kello 18-21 välillä pelastuslaitokselle kertyi 70 tehtävää.

Suurin osa tehtävistä on ollut vahingontorjuntatehtäviä Espoon ja Kirkkonummen alueilla.

Ajoradoille, sähkölinjoille ja rakennusten päälle kaatuneet puut sekä automaattiset paloilmoitukset ovat pitäneet pelastuslaitoksen kiireisenä. Tulipaloja on ollut kuusi. Lisäksi vesivahingoista on tullut hälytyksiä.

Sähkölinjojen päälle kaatuneet puut raivaa pääsääntöisesti sähkölaitos.

Myös kaikki Espoon ja Kirkkonummen sopimuspalokunnat sekä osa Lohjan ja Tammisaaren alueen sopimuspalokunnista on ollut hoitamassa kiirettömiä vahingontorjuntatehtäviä.

Lukuisten soittojen vuoksi pelastuslaitos toivoo, että ihmiset ilmoittaisivat vain välitöntä vaaraa aiheuttavista tilanteista hätänumeroon.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella eniten tehtäviä Länsi-Vantaalla

Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kerrotaan, että illan aikana on tullut pari sataa hälytystä.

Eniten vahingontorjuntatehtäviä on ollut Länsi-Vantaalla. Siellä on pahimmlllaan kaatunut parikymmentä puuta samassa rytäkässä.

Puita on rysähtänyt teille, mutta myös autojen ja rakennusten päälle. Toistaiseksi myöskään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella ei ole ollut henkilövahinkoja.

Rajuilma Kiira oli iltakymmeneltä voimakkaimmillaan alueella Kotkasta Lappeenrantaan ja Mikkeliin, kertoo Ilmatieteen laitosken päivystävä meteorologi Henri Nyman.

– Se on kaarimainen muodoltaan. Kyllä se Joensuuhunkin jossain määrin yltää, mutta todennäköisesti siellä ei esiinny näitä voimakkaita ukkospuuskia, mitä pääkaupunkiseudulla ja Kymenlaaksossa on esiintynyt, Nyman sanoo.

Etelärannikolla tuulenpuuskat ovat olleet rajuimpia, Helsingin majakalla jopa 32,5 metriä sekunnissa.

– Puuskat olivat tosi rajuja varsinkin Helsingin tienoolla ja Helsingin edustalla. Ilmatieteen laitoksen automaattinen havainnontarkastus hylkäsi mittaustuloksia, koska niiden lukemat olivat nin kovia, Nyman toteaa.

Ukkonen on ollut nopealiikkeinen ja kattanut vain melko pienen osan maasta, Salosta Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon.

Vielä yön aikana itärajan läheisyydessä ukkosta tulee esiintymään jopa pidemmän aikaa, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan. Rintaman liike on illan edetessä hidastumassa. Aamuun mennessä rintama on väistynyt Suomen yltä.

Rintaman perässä on tulossa lisää heikompaa sadetta, mutta voimakkaita ukkosia ei ole enää tulossa lisää.

Ilmatieteen laitoksen nettisivut ovat olleet illan aikana kaatuneena suurten käyttäjämäärien vuoksi. Laitoksen palvelimet eivät kestäneet ryntäystä.

Sähköverkkoyhtiö Carunan mukaan lähes kaikki Kiira-myrskyn aiheuttamista vioista on korjattu. Voimakkaat tuulenpuuskat ja salamat aiheuttivat eilen vakavia tuhoja Carunan asiakkaille Keski- ja Länsi-Uudellamaalla.

Yhtiön mukaan puoliltaöin sähköttä oli enää alle 1  700 yhtiön asiakasta, kun enimmillään sähköttä oli noin 20  000 asiakasta.

Energiateollisuuden sähkövikakartan mukaan kaikkiaan Suomessa oli kolmen aikoihin sunnuntaiaamuna reilut 13  000 asiakasta ilman sähköä.

Kiira-rajuilma saavutti etelärannikon iltakuuden maissa ja eteni kohti pääkaupunkiseutua. Säärintama jatkoi koilliseen Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson yli Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan.

Yle Uutiset pyysi yleisöä lähettämään myös kuvia ja ne löytyvät täältä.

Autojen päälle kaatuneita puita, rikkoutuneita ikkunoita, läpimärkää Flow-kansaa – Yle Uutisten kuvakoosteessa vaikuttavia kuvia Kiira-rajuilmasta.

Vantaan Rajakylässä sahattiin rivitalon aidan päälle kaatunutta paksua puuta ennen puolta yötä. Taloyhtiön puheenjohtaja Kaarina Maristo oli ajamassa kotia kohti illalla seisemän aikaan pahimman myräkän keskellä, kun kotipihan parkkipaikalla odotti yllätys.

Paksu puu oli kaatunut rivitalon aidan päälle ja ison puun latva sulki toisen kaistan viereiseltä vilkasliikenteiseltä tieltä.

– Ajoin tähän parkkipaikalle ja siinähän se oli edessä. Ihmettelin autossa hetken. Vettä satoi ja tuuli. Haavi auki kattelin, että tälle pitää varmaan tehdä jotain, Maristo naureskelee.

Maristo arvelee, että puu oli kaatunut kymmenisen minuuttia aikaisemmin, kun hän saapui paikalle. Paljon pahemminkin olisi voinut käydä.

– Onneksi ei kaatunut talon päälle. Aita nyt on kuitenkin vielä aika pieni.

Mariston oma asunto on rivitalon toisessa päässä.

– Just kesällä kaadettiin meidän asunnon edestä yksi laho puu, että se olisi hyvin voinut kaatua meidän asunnon päälle, jos olisi ollut vielä pystyssä, Maristo pohdiskelee.

Kontulassa sahattiin konkeloa

Kaatuneet puut työllistivät pelastuslaitosta siellä täällä pitkin pääkaupunkiseutua myöhään illalla ja yöllä.

Helsingin Kontulassa kerrostalon pihassa sahattiin myöhään illalla auki konkeloa – korkea puu oli kaatunut toista puuta vasten aivan rakennusten vieressä. Pihalla raivaustöitä seurasi myös muutama kiinnostunut asukas ja ohikulkija.

Lähistöllä asuva Timo Laitinen oli rajuilman laannuttua koiransa kanssa lenkillä, ja jäi hetkeksi katselemaan konkelon raivaamista.

– Mä oon huomannut tuolla meilläkin päin yhden poikittain siellä nojaamassa muihin puihin, että sekin pitäisi varmaan kaataa sieltä pois. Seuraava tuuli kun tulee, niin se kaatuu vielä jonkun päälle siellä, Laitinen pohtii.

Kiira-rajuilman ankara mylvintä yllätti myös kokeneen palomestari Tommi Sivulan lauantaina. Ukkospilvet vyöryivät taivaalla todella nopeasti. Sivula sanoo hälytyksiä tulleen vilkkaimmillaan jopa kymmenen kuuden minuutin aikana.

– En ole näin nopeasti etenevää myrskyä ennen nähnyt, Sivula pudistelee päätään.

– Paljon on kaatunut puita autojen päälle ja laseja paukkunut korkeissa toimistorakennuksissa, Sivula kuvailee kiireistä menoa.

Ajolangatkin räsähtivät alas

Sivula kirjasi hälytyksiä lauantaina noin parisen sataa ennen puolta yötä.

– Kaikki yksiköt jatkuvasti liikkeellä.

Sivula arvioi, että aamuun mennessä tehtävät saadaan kuitenkin hoidettua. Sivula kertoo, että raitiovaunujen ajolangatkin räsähtivät Helsingissä paikoin alas.

– Se oli pitkäkestoinen tehtävä.

Youtube-videon taustalla soi rauhallinen musiikki. Kolmekymppinen nainen katsoo kameraan ja kertoo pirteästi, että nyt tehdään mansikka–mustikka–kaura-smoothieta.

Janita K valmistaa välipalaa omille lapsilleen. Vaikka keittiö on erittäin siisti, mistään lifestyle-ohjelmasta ei ole kyse. Kokkailija juttelee rennosti, ihan kuin parhaalle ystävälleen puhuisi.

Monelle olisi riittänyt kuva lopputuloksesta Facebookiin. Janita Koljonen on kuitenkin vienyt somettamisen uudelle tasolle.

– Mulla on aina ollut mielenkiinto kuvaamista kohtaan. Olin monta vuotta selannut Youtubea ja katsellut sieltä videoita, kunnes päätin itse tehdä niitä. Muuta "mun ihan omaa juttua" tai harrastusta mulla ei ollutkaan.

Janita latasi ensimmäisen videonsa tuubiin puoli vuotta sitten. Silloin jännitti – jännitti kovasti. Jopa niin paljon, että ensin videoista sai tietää "koko maailma" ja vasta sitten läheiset.

"Moikka! Tervetuloa kattoon mun uutta videota..."

Järjestelmäkamera seisoo jalustalla ja kuvaa laajaa näkymää keittiöön. Kännykkäkamera seisoo pienellä kolmijalalla ja sillä otetaan lähikuvaa. Kaikki sujuu jouhevasti. Ottoja kertyy useita, mutta se on arkipäivää.

– Niitä voi olla jopa kymmeniä, varsinkin jos pitää puhua pidempiä pätkiä. Jos yksikin sana menee pieleen, pitää ottaa uusiksi, kuvailee Janita K noin 80 Youtube-videon kokemuksella.

Tällä kertaa videon teko jännittää erityisesti, sillä paikalla on ammattikuvaaja ikuistamassa tubettajaa tekemässä videota ja toimittaja kirjoittamassa siitä. Siksi smoothie-videota varten onkin olemassa käsikirjoitus ruutupaperilla. Aina kirjoitettua runkoa ei edes tarvita.

Janitan juttu ovat videot omasta ja perheen arjesta, eli daily vloggaaminen. Video syntyy siivoamisesta, kaupassa käynnistä, matkasta seikkailupuistoon, kampaajalla istumisesta.

Päätähti ei laittaudu ykkösiin kuvaamista varten. Yhdessä tuoreimmista vlogeista Janita K puhuu lähikuvassa flunssastaan. Olo tuntuu huonolta ja se saa näkyä videolla. Saattaa silti olla, että puserovalintaa tai hiuksia tulee mietittyä etukäteen hiukan tavallista enemmän.

Jos joku kommentoi, mulle tulee tosi hyvä fiilis: tämä ihminen otti aikaa kirjoittaaksen kommentin. Janita K

Youtuben tilastoista selviää, että Janita K:n kanavaa tilaavat hänen itsensä kaltaiset kolmekymppiset naiset.

Puolen vuoden vloggauksen jälkeen kanavalla on tilaajia vielä vähän, hiukan yli 120. Paras video on kerryttänyt noin 430 näyttöä.

"Sanokaas rehellinen mielipide, miltä maistui"

Smoothie-videolle pääsevät mukaan myös tyttäret, neljä- ja seitsenvuotiaat Nella ja Kiia. Aina he eivät äidin videoilla esiinny. Vloggaamisen piti nimittäin olla äidin "oma juttu". Mutta kun äiti kuvaa lapsiperheen arkea, tyttöjä on vaikea olla näyttämättä.

Tytöillä on tänään myös puherooli, sillä he saavat kommentoida äidin tekemää smoothieta. "Hyvää oli", sanovat Kiia ja Nella kuuliaisesti, kun äiti pyytää kameraan katsoen, että "sanokaas rehellinen mielipide, miltä maistui".

Kiia ja Nella tietävät hyvin, että kun äiti kuvaa ja puhuu videolle, ylimääräistä ääntä ei saisi syntyä. Videoiden taustalle ei kaivata esimerkiksi kinastelua. Aina sitä ei voi välttää, sillä olohuone ja keittiö ovat samassa tilassa. Katsojat ymmärtävät silti varmasti, että elämäähän tässä eletään ja pikkutyttöjen ääni on luonteva lisä äänimaisemassa.

Äidin uusi harrastus ei ole jäänyt tytöiltä huomaamatta: varsinkin seitsenvuotias Kiia on alkanut matkia tubettamista. Äiti kertoo mielissään, että Kiia kuvaa omia harrastuksiaan. Videoita syntyy helmiaskarteluista ja kärrynpyörien teosta.

– Niitä ei tietenkään ladata mihinkään Youtubeen. Niitä voidaan editoida sitten ja ladata tuonne omiin tiedostoihin. Musta on hauskaa, että Kiia ottaa mallia.

Netti on täynnä varoituksia siitä, että lasten kuvia ei saa ladata mihinkään varomattomasti ja ilman lupaa. Janita Koljonen tietää vaarat. Hän ei kuvaa lapsia, jos he jostain syystä kieltäytyvät.

– Eiväthän he ymmärrä vielä kunnolla, mitä Youtube tarkoittaa.

"Ekojen videoiden teko oli aikamoista soperrusta"

Youtuben supertähtien nousun myötä moni haaveilee tubettamisesta oikeana ammattina.

Esimerkiksi Youtube-suosikki PewDiePie todellakin tahkoaa rahaa pelivideoillaan. Hän tienaa miljoonia dollareita sillä, että pelaa ja videoi pelaamistaan.

Ruotsalaissyntyisen nuorisoidolin kanavalla on yli 50 miljoonaa tilaajaa. Rahaa hänelle virtaa mainostajilta.

Aluksi mulla oli pelko, että olenko liian vanha Youtubeen. Janita K

Janita tyrmää naurahtaen haaveet vastaavasta ammattilaisuudesta. Mahdotonta se olisikin, sillä esteenä on suomen kieli. Maailmanlaajuista levitystä on turha odottaa videolta, joka kuvaa suomalaista arkea suomeksi.

Hän kertoo tubettavansa omaksi ilokseen. Videointi on harrastus. Toimeentulo ansaitaan hoitoalan ammatissa. Ei hän mainostuloja tyrmääkään, jos niitä joskus ilmaantuu.

Tekniikka haltuun - opetusvideoista tietenkin

Videointi, editointi, tekstitys, efektien lisääminen, kuvausten suunnitteleminen. Niitä kaikkia taitoja on tubettaminen opettanut. Se on ollut voimaannuttavaa.

Niin ja entä puhuminen? Kukapa uskoisi, että aiemmin Janita Koljonen ei pitänyt itseään minään puhujana.

– Tämä oli kyllä haaste silloin aluksi. Ekojen videoiden teko oli aikamoista soperrusta. En ollut yhtään supliikkityyppi, mutta nyt musta on kasvanut hyvä puhuja, esiintyjätyyppi oikein. Siinä saa ihmeesti rohkeutta, että "hei mähän osaan ja ihan itse opettelin".

Videoiden teon tekniikan hän on opetellut myös ihan itse, kuinkas muuten kuin opastusvideoita katsomalla. Äänen tasot saattavat vielä hyppiä, eikä kameran automaattitarkennus aina osu kuvauskohteeseen.

Youtube-videoiden on toki tarkoitus olla rosoisia, mutta tekijä tietää, että opeteltavaa on.

– Toivon, että videoni tästä vielä kehittyvät teknisesti ja laadullisesti. Mä varmaan vuoden päästä katson näitä nykyisiä videoita, että "voi ei!". Mutta sehän on elämää.

Alun arkuuden jälkeen Janita Koljosen vloggaaminen on saanut hurjasti vauhtia. Videoita syntyy useita viikossa.

Omasta elämästä kertominen on tuonut mukanaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.

Ja jos mä kuljen siellä kamera kädessä näin, niin kukaan ei pidä mua outona. Janita K

Esimerkiksi video, jossa Janita K testaa ensimmäistä kertaa fatbike-pyörää, on saanut Youtuben sivulla monta kannustavaa kommenttia. Ihmiset kertovat omia kokemuksiaan ja kehuvat videota.

– Jos joku kommentoi, mulle tulee tosi hyvä fiilis: että tämä ihminen otti aikaa kirjoittaaksen kommentin. Eihän niitä paljon vielä tule, mutta mä vastaan aina niihin kaikkiin. Vuorovaikutus, se on jutun suola.

Vertaistukea ja inspiraatiota

Tubecon on vuosittain elokuussa järjestettävä, omien sanojensa mukaan "Pohjoismaiden suurin Youtube-yhteisön live-tapahtuma", jossa videoiden tekijät tapaavat toisiaan ja fanejaan. Monella tubettajalla on vankka fanijoukko, joka odottaa innolla idolinsa tapaamista.

Vasta äskettäin vloggaamisen aloittanut Janita Koljonen haki ja pääsi tapahtumaan. Hän on paikalla yhtenä suomalaisista aikuistubettajista, videoiden tekijöistä, joiden ikä alkaa vähintään kolmosella.

Harvinainen kunnia sai harrastajatubettajan hyppimään ilosta. Reaktio nähdään videollakin: "Lauantaina ja sunnuntaina Hartwall-areenalla pärähtää käyntiin Tubecon! Niin siistiä!"

Janitalle Tubeconin paras anti on päästä näkemään muita samanikäisiä vloggaajia. Youtuben maailma kun on ainakin Suomessa mielletty nuorten pelikentäksi, jossa yli 30-vuotias on auttamatta vanha.

Juuri ikä olikin aluksi suurin epäröinnin aihe.

– Aluksi mulla oli pelko, että olenko liian vanha Youtubeen. Siinä vaiheessa en tiennyt ketään aikuisempaa tubettajaa. Kun hetken kaivoi, niin löytyihän heitä. Ja nyt meillä on tuo meidän aikuistubettajien verkosto, jossa kannustetaan toista. Meillä aikuisilla on paljon sanottavaa. Toivottavasti moni muukin tarttuu kameraan ja alkaa tubettaa!

Tubeconissa vloggaaja saa halutessaan neuvoja kokeneilta konkareilta. Kokkolalaistubettaja uskoo, että hienointa tapahtumassa on kuitenkin se, että jokainen Hartwall-areenan käytävillä liikkuja tietää, mistä tubettamisessa on kyse.

– Siellä saan olla sellaisten ihmisten kanssa, jotka jakavat intohimon samaa hommaa kohtaan. Ja jos kuljen siellä kamera kädessä näin, niin kukaan ei pidä mua outona, vaan mä voin vain kulkea ja höpötellä itsekseni, nauraa Janita K.

"Heitä hei peukku mun videolle, jos tykkäsit"

Kuvaussessio keittiössä on päättymässä. Tytöt esiintyivät maistajina mallikkaasti. Otosta ei tarvinnut yhtään uusia.

Olisikohan tarvittu uusintaottoja, jos tytöt olisivatkin sanoneet yäk? Ehkä ei, sillä tyypillinen katsoja, pienten lasten äiti, tietää hyvin, että lapsille on hankala opettaa uusia makuja.

Äiti maistaa lopuksi juomaa myös itse ja sanoo "nam". Sen jälkeen Janita K katsoo vielä hymyillen kameraan ja heittää katsojille heipat: "Heitä hei peukku mun videolle, jos tykkäsit, ja muista tilata mun kanava! Moikka, nähdään seuraavalla videolla!"

Nyt kahdella kameralla on reippaasti materiaalia smoothien teosta. Illalla Janita Koljonen istuu läppärin ääreen ja alkaa työstää smoothie-videota.

Mistäpä muusta perheenäiti ottaisi oman aikansa? Yksi ilta ei välttämättä riitä. Jos videoon tulee tekstitys ja efektejä, tunteja tarvitaan seuraavastakin päivästä.

– Onhan tämä työlästä, mutta kun tykkää, niin kyllä se kannattaa!

Seinäjokelaisella kirjailija Mervi Heikkilällä on kaksi kissaa. Niitä voisi olla enemmänkin, sillä viimeisintä kirjaansa tehdessään, Heikkilä tapasi suloisia, ja kodittomia, kissoja.

– Olen onnistunut välttämään sen, että lisäisin omaa kissakantaani tämän kirjan myötä. Vaikeaa on ollut olla tuomatta niitä kotiin, Heikkilä naurahtaa.

Mervi Heikkilän uusin kirja on nimeltään Kissatalon asukit (BTJ Finland Oy, 2017). Se kertoo löytökissoista ja niiden kohtaloista. Moni kirjan kissoista on Vaasan Kissataloon pelastettu ja sen kautta uuden kodin saanut.

– Löytökissoihin liittyy hämmästyttäviä tarinoita siitä, mistä ne ovat lähteneet ja minne päätyneet, Heikkilä sanoo.

Vaikka kissojen kohtalot ovat hurjia ja kiinnostavia sellaisenaan, liittyy uuteen kirjaan myös syvempi sanoma.

– Suomessa hylätään aivan tavattoman paljon kissoja edelleenkin. On käsittämätöntä, että sivistysvaltiossa kissa on sellainen, että sen voi hylätä tai antaa lisääntyä kaikesta valistuksesta huolimatta. Kissa tarvitsee hoitoa ja kodin, Heikkilä sanoo.

Puoli miljoonaa, joille yleiskieli on liian vaikeaa

Kissatalon asukit on kirjoitettu selkokielellä. Suomessa ilmestyy arviolta parikymmentä selkokielistä kirjaa vuodessa. Osa on suoraan selkokielellä kirjoitettuja, osa yleiskielestä mukautettuja.

– Selkokielen tarvitsijoita on yhä enemmän. Selkokeskuksessa tehtiin vuonna 2014 arvio, että Suomessa on noin puoli miljoonaa ihmistä, joille yleiskieli on liian vaikeaa, sanoo Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leelaura Leskelä.

Leskelän mukaan Ruotsissa selkokielisiä kirjoja ilmestyy satakunta vuosittain.

Suomessa selkokielistä tarjontaa on nuorille kohtuullisesti, aikuisille Leskelän arvion mukaan liian vähän.

– Nuorten osalta tarve ymmärretään ehkä paremmin, Leskelä sanoo. Aikuisissa tarve selkokieliseen lukemiseen voi syntyä esimerkiksi tapaturmien tai muistisairauden myötä.

Jokainen voi tarvita joskus

Mervi Heikkilä on ammatiltaan Seinäjoen kirjastotoimenjohtaja. Hän arvioi, että selkokielisiin kirjoihin joskus liittynyt stigma on kadonnut ja selkokieleen suhtaudutaan nykyään aiempaa luontevammin.

– Ei ole häpeä lukea selkokieltä. Jokainen voi tarvita sitä jossain välissä, Heikkilä sanoo.

Selkokielellä kirjoitettaessa katsotaan kielen rakenteita ja käydään tekstiä läpi esimerkiksi purkaen lauseenvastikkeita, passiivia tai esimerkiksi sanastoa yksinkertaisemmaksi. Selitetään vaikea termi, jos on tarpeen.

– Siinä täytyy mennä kaikkiin kielen rakenteisiin. Se, että sisältö ei ole vaikeatajuista, ei tarkoita, että se ei olisi arvokasta tai ei voitaisi sanoa tärkeitä asioita, Mervi Heikkilä sanoo.

– Joskus sanotaan, että eivätkö kaikki voisi alkaa käyttää selkokieltä ja esimerkiksi Yle julkaista kaikki uutisensa selkokielellä. Se ei olisi tarkoituksenmukaista, sillä median pitää käyttää hyvää yleiskieltä, mutta kun puhutaan ihmisistä, joilla on kielellisiä vaikeuksia, tarvitaan selkokieltä, sanoo Leealaura Leskelä.

Median pitää käyttää hyvää yleiskieltä, mutta kun puhutaan ihmisistä, joilla on kielellisiä vaikeuksia, tarvitaan selkokieltä. Leealaura Leskelä

Yksi selkokielisen kirjallisuuden alue, jolta toivotaan lukijakokemuksia, ovat selkokieliset e-kirjat. Leskelä arvelee, että niiden tarve tulee jatkossa kasvamaan.

Kaunokirjallisuutta, vaikka selkokielellä

Mervi Heikkilä muistuttaa, että lukijaa ei saa koskaan aliarvioida. Selkokielellä kirjoitettaessakaan. Kohderyhmä pitää ottaa huomioon, vaikka Suomessa ei olekaan ainakaan virallisesti eri tasoja selkokielessä.

– Selkokieli ei ole yksi yhtenäinen asia. Se, onko kieli liian helppoa vaikeaa, on veteen piirretty viiva, Heikkilä sanoo.

Ja vaikka kirjoittaa kieltä yksinkertaistaen, kirjailija saa – ja hänen pitää –silti ottaa tyyliseikat huomioon. Selkokielinen kaunokirjallisuus, faktateksti ja uutiset ovat kaikki eri asioita.

– Tottakai selkokaunokirjallisuudessa ovat käytössä kaunokirjallisuuden keinot. Selkokirjan pitäisi olla myös hyvää kaunokirjallisuutta, Heikkilä sanoo.

Ylen uutisia selkosuomeksi