Maksukorttien rikollisessa kopioimistarkoituksessa käytetään niin sanottua skimmauslaitetta, jonka tarkoituksena on kopioida maksukortin tiedot esimerkiksi tankatessa autoa huoltamon kylmäasemalla.
Skimmauslaite kopioi maksukortin tiedot ja kuvaa näppäillyn tunnusluvun, kun polttoaine maksetaan automaatilla. Sen jälkeen rikolliset voivat tyhjentää korttiin liitetyn tilin.
Rikollisen automaattiin asentamaan skimmauslaitteen voi tunnistaa kiinnittämällä huomiota muutamaan seikkaan, poliisi neuvoo.
– Kortin syöttöautomaatin päällä on muovinen, kuitenkin usein aidolta näyttävä muovikotelo, sanoo ylikonstaapeli Nina Juurakko-Vesikko poliisin julkaisemalla videolla.
– Tunnusluvun näppäilykohdan yläpuolella, valoa antavassa laitteessa on pieni reikä, jonka takana on kamera, joka tallentaa näppäilemäsi tunnusluvun.
Mikäli epäilee skimmauslaitetta maksuautomaatissa, kannattaa heti ottaa yhteyttä poliisiin, Juurakko-Vesikko sanoo.
Viideltä huoltoasemalta löytynyt tällä viikolla skimmauslaitteita
Helsingin poliisi on ottanut STT:n mukaan kiinni miehen, jonka epäillään asentaneen korttitietoja kopioivia laitteita ainakin viidelle huoltoasemalle Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.
Laitteiden asentamisesta epäilty ulkomaalainen mies tavoitettiin Helsingistä puoli kahdeksalta perjantai-iltana.
Mies on pidätetty ja hänen kuulustelunsa aloitetaan viikonloppuna.
Tampereelta ja Pirkkalasta löytyi maanantaina ja tiistaina huoltamoiden korttiautomaateilta neljä skimmauslaitetta. Eilen illalla myös Vaajakoskelta löytyi yksi laite.
Sisä-Suomen poliisin mukaan kyseiset skimmauslaitteet eivät lähettäneet tietoja vaan taltioivat kaikki tiedot muistiinsa. Koska laitteet saatiin poliisin haltuun, ei kopioituja tietoja päätynyt rikollisille.
Poliisi kertoo, että huoltamot tarkistavat maksuautomaatteja päivittäin muun muassa skimmauslaitteiden varalta. Nyt tehtyjen löytöjen vuoksi tarkastuksia tehtiin jokaiselle asemalle useita kertoja päivittäin.
Keskellä Etelä-Pohjanmaata Isonkyrön Orismalan pelloilla kaivettiin ojaa 1800-luvun puolivälissä. Kaivettaessa maasta alkoi nousta ihmisen luita ja pääkalloja. Löydöt eivät olleet aivan tuoreita. Ne olivat peräisin rautakaudelta, ajanjaksolta noin 300-750 jKr. Luut olivat säilyneet hapettomassa, rautapitoisessa vedessä lähes täydellisinä 1500 vuotta.
Löytö on ainutlaatuinen. Suomessa tunnetaan samanlainen vesikalmisto vain Vöyrin Käldamäessä, muutaman kymmenen kilometrin päässä Leväluhdasta. Tämän hetkisen tiedon mukaan rautakaudella ihmisiä ei tavallisesti haudattu veteen, vaan poltettiin. Mikä ihme siis oli tämä vesihauta keskellä ei mitään?
Vuonna 2012 aloitettiin viimeisin tutkimustyö. Leväluhta-projektin johtaja, arkeologi Anna Wessman Helsingin yliopistosta kiittelee, että harvinaislaatuiseen työhön saatiin kunnon resurssit. Tutkimuksen lopputuloksista hän on kuitenkin edelleen melko vaitonainen. Se johtuu siitä, että lopulliset tulokset on määrä ensin julkaista kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa.
Mutta ratkesiko Leväluhdan arvoitus?
– Kyllä ja ei. Kuten monessakin tutkimuksessa, mitä enemmän tuloksia tulee, sen vaikeammaksi menee tulkinta. Tuli paljon vastauksia, mutta myös lisäkysymyksiä, vastaa Wessman.
Leväluhdan kalmisto Isossakyrössä. Anna Wikman / Yle
Uskomuksia kumoon
Lähteeseen liittyy mystiikkaa jo senkin takia, että rautapitoinen vesi on ollut punertavaa – ja punertavasta vedestä löytyi ihmisluita.
Nimitys uhrilähde kertoo, että haudattujen uskottiin joutuneen veteen rangaistuksena, uskonnollisen rituaalin, sairauden tai väkivallan uhreina. Löytyneitä luita pidettiin poikkeuksellisen pieninä ja uskottiin, että kyseessä on jokin oma pienikokoinen heimonsa. Näihin uskomuksiin tarvittiin tieteellisiä selityksiä ja moni kumoutuikin.
Leväluhdan luunäytteitä on tutkittu nykyaikaisin menetelmin. Itse lähteellä ja sen ympäristössä tehtiin kolmena vuonna laajoja kenttätöitä, koekuoppia ja fosfaattikartoituksia. Yhtenä lähtökohtana oli etsiä, oliko lähellä kenties rautakautinen asuinpaikka, joka olisi antanut jonkinlaisen selityksen kalmiston sijainnille.
Olisiko vesihautaus ollut yleistä, mutta näitä paikkoja ei vain ole säilynyt? Anna Wessman, arkeologi (FT)
Mitään asuinpaikkaa ei löytynyt.
– Sitä ei todennäköisesti ollut. Se on merkittävä asia. Tiedetään, että rautakaudella asuinpaikat ja kalmistot olivat yleensä lähellä toisiaan. Mutta Leväluhta näyttäisi olevan kaukana asutuksesta. Asutus ja kalmistot olivat Kyrönjoen varrella ja Leväluhta oli periferiaa ja todennäköisesti metsää silloin, selittää Wessman.
Normaalin kokoisia naisia
Oleellinen ja kiinnostavin kysymys on se, ketä olivat nämä ihmiset, jotka lähteeseen haudattiin. Luulöytöjä on poikkeuksellisen paljon, kilomääränä mitattuna jopa 75 kiloa. Joten tutkittavaa on riittänyt.
– Kävi ilmi, että kolme neljäsosaa oli naisia. Tämä oli naisten ja lasten kalmisto. Lisäksi luututkimuksessa ei uhreista selvinnyt mitään poikkeavaa, päinvastoin: he olivat hyväkuntoisia naisia ja lapsia. Uusien tutkimusten mukaan he olivat myös saman kokoisia kuin ihmiset Euroopassa tuohon aikaan muutenkin. Ihmiset siis luultavasti eivät olleet köyhiä, orjia tai sairaita.
Ja oikea nimitys on kalmisto.
– Uhrilähde on vanha ajatus siitä, että ihmiset olisi uhrattu tähän lähteeseen. Kaikki viittaa siihen, että ihmiset on haudattu sinne pitkän ajan kuluessa. On pieniä lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia ja lisäksi hautaesineitä ja eläinluita. Kaikki viittaa, että kyseessä on hautaus, sanoo Wessman.
Mutta olivatko saamelaisia?
Lehtitiedot ovat jo ennättäneet kertoa, että Leväluhdan ihmiset olisivat olleet saamelaisia. Wessman vielä toppuuttelee johtopäätöksiä.
– Tieto perustuu suulliseen esitelmään, joka on pidetty Texasissa kesällä. Se pitää paikkansa, mutta korostan, että esitelmässä puhuttiin vaan kolmesta näytteestä. Se ei ole koko totuus vielä. Vielä kannattaa odottaa, että saadaan tiedot kirjoitettua ja julkaistua.
Saamelaisten tiedetään olleen Etelä-Pohjanmaankin alueella ja jättäneen muun muassa perintönsä moniin paikannimiin. Mutta silloinhan vesikalmistoja pitäisi löytyä muualtakin. Saamelaisuus ei siis selitä hautaustapaa.
– Hypoteesi on, että nämä uhrit olivat jollain tavalla poikkeavia. Kun haudataan vainajat kauas muista, se osoittaa, että he olivat jollain lailla poikkeavia tai heillä oli yhteiskunnassa joku tietty rooli, toteaa Wessman.
Leväluhdan kalmisto Isossakyrössä. Anna Wikman / Yle
Löytyykö vesihautoja lisää?
Vaikka siis selviäisi, että Leväluhdan haudatut olivat saamelaisia, se ei kerro vielä kaikkea. Avoimia kysymyksiä on runsaasti edelleen. Yksi on nimenomaan veteen hautaaminen. Se on tutkijan mukaan äärimmäisen harvinaista. Suomesta on löydetty vain Leväluhta ja Vöyrin Käldamäki.
– Maailmanlaajuisesti veteen hautaaminen on poikkeavaa. Onko se sattuma vai ollaanko nyt löydetty uusi ennestään tuntematon tapa haudata vainajia. Eihän tiedetä kaikkia rautakaudella haudattuja. Olisiko vesihautaus ollut yleistä, mutta näitä paikkoja ei vain ole säilynyt, pohtii Wessman.
Kun puhutaan 1500 vuotta vanhoista asioista, on selvää, että kaikkeen ei vaan saada vastausta. Anna Wessman, arkeologi (FT)
Jos vesihautoja on enemmänkin, nykyiset maanmuokkausmenetelmät ovat sellaisia, että ne eivät välttämättä tule vastaan.
– Leväluhta löytyi ojitettaessa käsipelillä. Silloin huomaa aika nopeasti, jos vastaan tulee luita. Nykyään maanmuokkaus tehdään koneellisesti, jolloin ei ehdi välttämättä nähdä, mitä sieltä nousee. Jos vesihautoja on, ne ovat vaarassa tuhoutua.
Arvoitus säilyy
Tutkimus on tuottanut arvokasta tietoa, mutta kokonaan Leväluhdan arvoitus ei ehkä koskaan ratkea.
– Arkeologian keinoin pääsee aika lähelle, mutta kun puhutaan 1500 vuotta vanhoista asioista, on selvää, että kaikkeen ei vaan saada vastausta, sanoo Wessman.
Joka tapauksessa Leväluhdan tutkimusaineisto ja -tulokset tulevat olemaan myös kansainvälisesti kiinnostavia.
– Koska vesikalmistoja ei tiedetä juuri muita. Uhripaikkoja tunnetaan, mutta tämä uhrausajatus ei päde Leväluhtaan. Siksi se on maailmanlaajuisestikin merkittävä.
Tieteellisiä englanninkielisiä julkaisuja on lupa odottaa aikaisintaan loppuvuodesta tai ensi vuonna. Tulossa on myös populaarimpi kirja suomeksi. Tulevana lauantaina (12.8.2017) Wessman luennoi aiheesta Isonkyrön vanhassa kirkossa.
Leväluhdan lähde pulppuaa hieman edelleen. Anna Wikman / Yle
Erityisesti lauantain ja sunnuntain välinen yö on otollista aikaa perseidien tähdenlentojen havaitsemiseen. Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan perseidien meteoriparven aktiivisin vaihe osuu tällä kertaa tulevalle viikonlopulle.
Eniten tähdenlentoja näkyy todennäköisesti aamuyöllä. Tosin tällä kertaa Kuu haittaa himmeimpien tähdenlentojen näkymistä.
Tähdenlentoja näkyy ympäri taivasta, mutta katse kannattaa taivaalla suunnata idän ja koillisen välille, ohjeistaa yhdistys tiedotteessa.
Yhdistyksen mukaan meteorien havaitsemista helpottaa, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän on pilviä.
Vaikka maksimi osuu sunnuntain vastaiseen yöhön, tähdenlentoja voi hyvin havaita myös edeltävinä ja seuraavina öinä.
Perseidejä näkyy käytännössä vain Oulun eteläpuolella, koska maan pohjoisosassa yöt ovat yhä valoisia, kerrotaan tiedotteessa.
Yhdistyksen mukaan paras tapa tähdenlentojen havaitsemiseen on makoilla maassa selällään ja tarkkailla taivasta. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ehtii näkemään.
Perseidien tähdenlennot ovat vuosittain toistuva ilmiö. Perseidien tähdenlentoparveen kuuluvia tähdenlentoja on näkynyt Ursan mukaan jo heinäkuun puolivälistä ja niitä voi nähdä vielä muutaman viikon ajan aktiivisimman vaiheen jälkeen.
Työnantajan pitää selvittää, onko määräaikaiselle työntekijällä tarjolla työtä, kun määräaikaisuus päättyy, korkein oikeus (KKO) katsoo. Oikeus antoi perjantaina ennakkopäätöksen tapauksessa, jossa työntekijä oli työskennellyt yhtäjaksoisesti 16 määräaikaisessa työsuhteessa. Viimeisen jälkeen työsuhdetta ei jatkettu.
KKO:n mukaan työnantajan olisi pitänyt ennen sopimusten loppua selvittää, olisiko työntekijälle voinut tarjota muuta työtä tai sopivaa koulutusta.
Oikeus määräsi työnantajan maksamaan noin 3 500 euroa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.
SAK pitää ratkaisua merkittävänä parannuksena määräaikaisten työntekijöiden asemaan.
– Työnantajan pitää kohdella työntekijöitään tasapuolisesti, ellei siitä poikkeamiseen ole työntekijän asemasta tai työtehtävistä johtuvaa hyväksyttävää syytä, sanoo lakimies Anu-Tuija Lehto.
Yle Oulu ja sanomalehti Kaleva järjestävät keskustelun Suomen menneestä ja tulevasta Oulun keskustassa. Yleisö voi osallistua keskusteluun paikan päällä, tai esittää kysymyksiä lentävälle reportterillemme Kempeleen kauppakeskus Zeppelinissä.
Tilaisuuden juontaa Hanna Seikola Yle Oulusta ja Petri Laukka Kalevasta.
Asiakkaiden huolimattomuus aiheuttaa julkiselle hammashoidolle vuosittain miljoonien eurojen tappiot. Peruuttamattomat ajanvaraukset jäävät usein käyttämättä, sillä uutta asiakasta on lyhyellä varoitusajalla lähes mahdotonta saada pois jääneen tilalle.
Aikuisasiakkaat joutuvat maksamaan huolimattomuudestaan jälkeenpäin, kun hammashoidon järjestäjä lähettää heille sakkomaksun. Se ei kuitenkaan vastaa suuruudeltaan todellisia kustannuksia. Sakkoa ei myöskään voida periä alle 15-vuotiailta.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote laskuttaa peruuttamatta jääneestä suun hoidon ajanvarauksesta 51,40 euroa.
Suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanottokäynnin todelliset kustannukset ovat Eksotessa 64 euroa kerralta. Hammaslääkärikäynnin hinta on vastaavasti 126 euroa.
Eksoten tammi-kesäkuun 2017 hammashoitolakohtaisen tilaston mukaan Eksoten yhdessätoista hammashoitolassa* on käyty yhteensä 46 112 kertaa.
Peruuttamattomia poisjääntejä oli tammi-kesäkuussa 1 827.
Valtavat tappiot
Hammashoitajan ja suuhygienistin peruuttamattomat käynnit aiheuttivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella yli 230 000 euron tappiot.
Vastaavasti hammaslääkärin ajanvarauksen todellisilla kustannuksilla laskettuna tappio on 460 404 euroa.
Jos tilalle saatuja potilaita ei huomioida, vaihtelee laskennallisesti peruuttamattomien poisjääntien aiheuttama tappio 233 000 euron ja 460 000 euron välillä.
Alaikäisiä asiakkaita suojaa asiakasmaksulainsäädäntö, eikä heitä voida laskuttaa peruuttamatta jääneistä ajanvarauksista.
– Alle 18-vuotiaiden hammashoito on lain mukaan maksutonta, muistuttaa Eksoten ylihammaslääkäri Maarit Natunen.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä eniten peruuttamattomia poisjääntejä on alle kouluikäisillä ja 8.-luokan oppilailla. Molemmat kuuluvat asiakasryhmiin, jotka kutsutaan hammashoitolaan lakisääteiseen määräaikaishoitoon.
Alle 15-vuotiaiden kutsut lähetetään huoltajille, mutta jos jälkikasvu jättää saapumatta hammashoitoon tai ajanvaraus jää muuten perumatta, sakkomaksua he eivät saa.
– Vanhempienhan tulisi huolehtia tarvittaessa ajanvarausten perumisista, sanoo Natunen.
Yle
Muistutuskampanja alkaa
Eksoten tavoitteena on pudottaa peruuttamattomien poisjääntien osuus hammashoitolakäynneistä 3,5 prosenttiin. Tavoite on puolen prosenttiyksikön päässä.
Alkuvuoden lukujen perusteella esimerkiksi Lemillä, Taipalsaarella ja Savitaipaleella toteutettu muistutuskampanja on tuottanut tulosta.
Natunen uskoo, että peruuttamattomat poissaolot vähenevät, kun huoltajat voivat itse varata sopivan ajan.
– Jatkossa tilannetta helpottaa sekin, että ajanvarausjärjestelmä tarkistaa huoltajuuden automaattisesti. Lisäksi olemme saamassa tekstiviestimuistutuspalvelun, sanoo Natunen.
– Kyllähän perumattomista ja käyttämättä jääneistä hoitoajoista tulee merkittävää taloudellista hukkaa veronmaksajille, sanoo Natunen.
*Tilastosta puuttuu 1.1.2016 Eksoteen liittynyt Imatra, joka käyttää erilaista potilastietojärjestelmää.
Perussuomalaisten puoluekokous Jyväskylän Paviljongissa 10.6.2017. Mikko Vähäniityn salamavalo räpsähtää Timo Soinin ja vieressä istuvan puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon kasvoilla.
Valokuvaajan ajoitus on kohdillaan. Puoluesihteeri katsoo tulostaulua silmät suurina. Jussi Halla-aho on voittanut Sampo Terhon äänin 949 – 629. Slunga-Poutsalon vieressä istuva Timo Soini joutuu luovuttamaan vallan miehelle, josta ei toivonut työnsä jatkajaa.
Tämä kuva Jyväskylän puoluetoimistolta naurattaa Slunga-Poutsaloa nyt. "Ajattelin, että täh, ei tää oo todellista".Mikko Vähäniitty / Lehtikuva
Uusi puheenjohtaja ei taida olla puoluesihteerinkään mieleen, ilmeestä tulkittiin. Siitä ei kuitenkaan ollut kyse, puoluesihteeri sanoo nyt itse.
– Kas, kun kukaan ei kysynyt multa mitä itse ajattelin. Olin yllättynyt siitä, että se ratkesi yhdellä kierroksella ja niin reilusti Jussin voitoksi. En uskonut, että se oli mahdollista.
Puoluesihteeri oli kuitenkin omien sanojensa mukaan osannut varautua Halla-ahon voittoon, piti sitä jopa selvänä asiana. Merkit olivat ilmassa pitkin kevättä, sanoo Slunga-Poutsalo, joka kertoo kuunnelleensa Halla-ahon julkisia puheita puheenjohtajakampanjoinnin aikana.
– Tiesin, että se uppoaa jäsenistöön. Ikääntynytkin väestönosasto kävi korvaan suputtamassa, että kyllä Halla-ahosta tehdään nyt puheenjohtaja. Sen tiesi olevan viimeinen signaali siitä, että Jussin valinta oli tulossa.
Puolueen entiselle puheenjohtajalle asia ei sen sijaan ollut selvää, puoluesihteeri sanoo. Hallituksessa vedetty linja ei miellyttänyt äänestäjiä, joiden nurina ei kantautunut ministereinä istuvan puoluejohdon korviin. Ei vaikka kannatuksesta oli sulanut puolet jo vuosi hallitustaipaleen alun jälkeen.
– Jos puolueen johto on ministereitä ja kansanedustajia, kentällä liikkumisen mahdollisuudet rajoittuu aika vähään. Vaatii hirveästi töitä, ettei siinä eristäytyisi. Se tapahtuu itsestään, sitä ajautuu kupliin.
No miksei puoluesihteeri Slunga-Poutsalo varoittanut puheenjohtaja Soinia siitä mitä tapahtuu ja mitä on mahdollisesti tulossa?
– Kyllä mä varoittelin siitä. Yritin pitää ajan tasalla siitä millaisella tuntumalla osa jäsenistä on. Se, ettei viesti mene perille...En osaa sanoa, miksi ei mennyt.
Ei koskaan ollut vaihtoehto, etten jatkaisi. Perussuomalaisten puolesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
"Tuossa on neukkari, tuossa puoluelehti Suomen Uutisten toimitus...ja tuossa on Putkonen", Slunga-Poutsalo naureskelee ja osoittelee päin tupakkakopissa röyhyttelevää puolueen viestintävastaava Matti Putkosta.
450 neliön arvokiinteistö Helsingin Yrjönkadulla on hulppea, mutta alkaa käydä ahtaaksi. Puoluesihteeri on miettinyt uusiin tiloihin siirtymistä.
Se ei johdu siitä, että kiinteistön omistaa puolueen tukisäätiö, jonka hallituksessa tahtipuikkoa heiluttavat Timo Soini ja Raimo Vistbacka, puoluesihteeri vakuuttaa. Puolueen nuorisosiipi haluttaisiin samoihin tiloihin. Lisäksi tilaa vie puolueen uusi puheenjohtaja, joka kuulemma edeltäjästään poiketen viettää paljon aikaa puoluetoimistolla.
– Tilanne on nyt eri kuin silloin kun ulkoministeri oli puheenjohtaja. Nyt puheenjohtaja pitäisi sijoittaa jonnekin siistimmin, kuin neukkarin työpöydän nurkkaan, jossa se tuntuu koko ajan istuskelevan.
Slunga Poutsalo valittiin Jyväskylässä puoluesihteeriksi selkein luvuin. Työn lopettaminen ei ole käynyt mielessä. "En mitenkään voisi kuvitella, että näille ihmisille kääntäisin selkäni".Jyrki Lyytikkä / Yle
Slunga-Poutsalo vertaa puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin työnjakoa yrityksen hallitukseen ja toimitusjohtajaan. Sihteerin homma on pitää laivan kurssi siellä minnä hallitus sen ohjaa, puoluesihteeri vertaa.
Miellyttääkö puoluesihteeriä se suunta, mihin Halla-aho on laivaa ohjaamassa? Slunga-Poutsalo oudoksuu kysymystä. Hän ei usko Perussuomalaisten muuttuvan radikaalisti uuden "nuivan" johdon alla.
– Katolinen EU-kriitikko on vaihtunut kirkkoon kuulumattomaan maahanmuuttopoliitikkoon, mutta Perussuomalaisten poliittiset ohjelmat on edelleen samat. Niitä ei yksi ihminen määrittele, Slunga-Poutsalo väittää.
Haastatteluhetkellä Halla-aho ei työpisteellään istu. Miten puoluesihteerin ja uuden puheenjohtajan välinen kemia toimii? Kävikö mielessä työpaikan vaihdos?
– Ei ollut koskaan vaihtoehto, että en jatkaisi. Tosin tosi moni puheenjohtajavalinnoista yllättynyt kävi kertomassa, että onneksi minä olen mukana joukossa. En tiedä, ehkä olen tutumpi henkilö. Olen kuitenkin juossut kentällä ympäri Suomea.
Kirjoittihan Soinikin blogiinsa asioita, joita en missään nimessä allekirjoittanut. Perussuomalaisten puolesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Slunga-Poutsalo vietti lapsuutensa Torniossa. Isä oli tullimies. Tuleva puoluesihteeri kertoo nähneensä miten huumeet ja aseet liikkuivat rajan yli, silloisista tarkastuksista huolimatta. Rajojen sulkeminen tai maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan ollut se syy miksi Slunga-Poutsalo liittyi Perussuomalaisiin. Häntä kiinnostivat ennen kaikkea erityisopetukseen liittyvät asiat.
Jussi Halla-ahon poliittisen uran perusta sen sijaan on valettu blogiteksteihin ja ja Facebookpäivityksiin, joissa muun muassa vastustetaan Afrikasta ja Lähi-idästä suuntautuvaa maahanmuuttoa, rienataan islaminuskoa, ja keskitytään ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin. Puoluesihteerille se ei ole ongelma.
– Ei tietenkään. Ne ovat Halla-ahon omia mielipiteitä. Kirjoittihan Soinikin blogiinsa asioita, joita en missään nimessä allekirjoittanut.
Sen sijaan Nuivan manifestin Slunga-Poutsalo allekirjoitti. Mielipiteet Slunga-Poutsalon omasta arvomaailmasta tuntuvat vaihtelevan vähän väliä, puoluesihteeri hymähtää.
– Kun ensimmäistä kertaa olin puoluesihteerivaalissa, mua pidettiin pelottavana nuivana. Sitten soinilaisena. Onko kukaan ajatellut pitää mua perussuomalaisena?
Perussuomalaisiin sataa nyt jäsenhakemuksia. Lähtijöitä on puoluesihteerin mukaan ollut kesäkuun puoluekokouksen jälkeen 220, tulijoita 880. Seula on tarkoitus pitää entistä tiukempana. "Sanotaanko näin, että mukaan ei oteta niitä, jotka täyttää erottamisperusteet jo liittyessään".Jyrki Lyytikkä / Yle
Mitä "perussuomalaisuus" puoluesihteerille tarkoittaa? Slunga-Poutsalo käyttäisi termiä "isänmaallinen", tai "kakuntekijöiden puolue". Sanoja "kansallismielinen", tai "maahanmuuttovastainen" hän karsastaa, vaikka ne allekirjoittaisi moni puolueen jäsenkin.
Perussuomalaisten haukkujien kuoroon on liittynyt myös puolueen entinen puheenjohtaja Timo Soini, joka kutsui Perussuomalaisia heinäkuussa "ihmisvastaiseksi puolueeksi".
Slunga-Poutsalo teki Soinin kanssa tiivistä yhteistyötä vuodesta 2013. Tie päättyi yllättäen Perussuomalaisten repeämään, kun 20 perussuomalaista kansanedustajaa muodosti oman Uusi Vaihtoehto -eduskuntaryhmänsä.
Mitä kulki puoluesihteerin päässä tuolloin?
– Se ei ole painokelpoista. En voinut uskoa sitä. Kävin muutaman viikon ajan läpi kaikki tunnekirjon värit reunasta reunaan.
Puoluesihteeri ei voi käsittää, miksi äänestystulokseen pettyneet eivät voineet toimia "yhdistystoiminnan periaatteiden mukaan". Eli yrittäneet muuttaa tilannetta seuraavassa puoluekokouksessa.
Ystävyydenkin suhteen menee varmasti pitkään ennen kuin sieltä mitään isompaa elpyy, suuntaan tai toiseen. Se sattui niin lujaa. Perussuomalaisten puolesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Timo Soinista.
– Kaksi vuotta on politiikassa todella lyhyt aika. Jos valinta ei mene niin kuin haluaa, niin kerätään joukot ja yritetään muuttaa asia seuraavassa kokouksessa. Sen sijaan hajotetaan eduskuntaryhmä ja rikotaan monen poliittisen toimijan usko. En vieläkään tajua sitä.
Uuden Vaihtoehdon jäsenet sanoivat lähtönsä syyksi muun muassa sen, että Perussuomalaiset ei enää ollut se puolue mihin he liittyivät. Slunga-Poutsalo tuhahtaa selitykselle.
– Puolue ei muutaman valinnan jälkeen miksikään muutu. Mutta möröillä maalailu on helppo selitys antaa medialle.
Nyt entisiä puoluetovereita pystyy jo käytävällä tervehtimään. Myös Timo Soinia. Välit entisen peruspomon Timo Soinin kanssa tosin tuskin koskaan palaavat ennalleen.
– Miten ne voisivat olla entisellään? Ystävyydenkin suhteen menee varmasti pitkään ennen kuin sieltä mitään isompaa elpyy, suuntaan tai toiseen. Se sattui niin lujaa.
Puolassa ja Etelä-Itämerellä ollut rajuilma on lähestymässä Suomea. Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan ukkoset ja sateet saapuvat Suomeen näillä näkymin iltapäivän, viimeistään alkuillan aikana.
Nopeasti etenevä ukkosrintama on vielä kehittymässä Pohjoiselle Itämerelle. Kyse on kesän tähän asti kovimmasta myräkästä. Puolassa, jossa vaikuttavat Euroopan lämpimät ilmamassat, tuulet ovat olleet yön aikana enimmillään jopa 40 m/s, vettä on tullut reippaasti myös rakeina.
Yksittäiset ukkospilvet etenevät nopeasti, mutta kun niitä tulee jonona, voi tuntua, että rintama kestää ja kestää Jari Tuovinen
Melko viileänä tänä kesänä pysynyt Itämeri heikentää lähestyviä ilmamassoja, mutta Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovisen mukaan myös Suomessa on tiedossa varmasti kaatosateita ja laaja ukkosrintama. Laitoksen ennusteen mukaan ukkosrintama on laajempi kuin vielä eilen arvioitiin. Ennusteen mukaan linjan Turku-Lahti-Joensuu eteläpuolella sataa ja ukkostaa.
– Yksittäiset ukkospilvet etenevät nopeasti, mutta kun niitä tulee jonona, voi tuntua, että rintama kestää ja kestää, meteorologi Jari Tuovinen kuvailee.
Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen ukkospuuskista Saaristomerelle ja koko Suomenlahdelle. Myös maatuulet voivat olla vaarallisen voimakkaista rintaman edetessä lounaasta iltapäivän ja illan aikana koiliseen Etelä-Suomen yli. Tuulet voivat olla hetkittäin jopa yli 25 m/s.
Vettä tulee paikoitellen saavista
Ukkoksen ja tuulen lisäksi myös vettä tulee paikoin kaatamalla. Paikoitellen vettä voi tulla useita kymmeniä millimetrejä, jopa viisi senttiä tunnin aikana, joten kadut saattavat lainehtia paikka paikoin ja maa on hyvin märkää. Muun muassa Helsingin suurissa tapahtumissa, Helsinki City Marathonilla ja Flow Festivalilla, on pyritty varautumaan lähestyviin sateisiin.
Suomenlahdella ja Saaristomerellä veneilijöille Tuoviselle on yksinkertainen ohje päivän varalle.
– Keskipäivän jälkeen Suomenlahdella ei kannata pikkupaatilla olla, ja kannattaa rantautua puolenpäivän jälkeen.
Ukkosrintama ulottuu osittain myös Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen, mutta ennusteen mukaan sateet ja epävakaisuus ovat tavanomaisia. Illan ja yön aikana rintama on pääosin siirtynyt Suomen ohi itään.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokeskus aloittaa toimintansa lauantaina puoliltapäivin ja tehostettu valmius kestää sunnuntaina siihen asti, että myrsky on ohittanut Kaakkois-Suomen tai laantunut. Etelä-Karjalassa johtokeskus aloittaa toimintansa illalla.
Viisiasteisella portaikolla mitattuna valmius on nyt oranssissa, eli toiseksi ylimmällä tasolla.
– Varaudumme torjumaan esimerkiksi myrskytuhoja ja kaupunkitulvia, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Ilpo Tolonen.
– Voimakkaaseen salamointiin liittyy riski, että se sytyttää paloja, arvioi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Esa Viiru.
Voimakkaiden ukkospilvien ennustetaan siirtyvän Varsinais-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta Kymenlaaksoon illalla ja yöllä Etelä-Karjalan puolelle. Rankkasateessa vettä voi tulla yli 30 millimetriä tunnissa ja ukkospuuskien voimakkuus voi olla jopa 25 metriä sekunnissa.
– Tarvittaessa pumppaamme vettä kellareista, kun sade on niin rankkaa, etteivät viemärit vedä, kuvailee päivystävä päällikkö Ilpo Tolonen.
Kymenlaakson pelastuslaitoksessa on illalla myrskyn saapuessa kymmenen minuutin lähtövalmiudessa 250 henkilöä. Etelä-Karjalan puolella vakinaisten palokuntien lisäksi valmiudessa on kymmenen sopimuspalokuntaa.
– Olemme kohottaneet johtamisvalmiutta ja tarvittaessa saamme vakinaisten palomiesten avuksi nopeasti väkeä sopimuspalokunnista, sanoo Tolonen.
Yksi suomalaiseen suven kohokodista on sauna ja lempeän pehmoiset löylyt. Saunan lämmityksessä on monenlaisia koulukuntia. Kainuulaisen saunamestarin mielestä koivu ja leppä ovat saunan ja erityisesti savusaunan lämmitykseen sopivia puita. Sanomattakin selvää on, että polttopuiden on oltava kuivia.
– Puiden on oltava mahdollisimman puhtaita, eli niistä on kuorittu parkki ja tuohi pois. Tietysti sytytykseen pitää olla kohtuullinen määrä tuohta, sanoo hyrynsalmelainen saunamestari Taisto Keränen.
Saunominen ei ole pelkästään puhdistautumista ja kylpemistä, vaan sillä on myös henkisiä arvoja, joita pitää kunnioittaa.
– Sauna on pyhä paikka, jossa ei riidellä tai tapella, ja kaikki ovat tasa-arvoisia. Joskus isot pojat ovat tehneet siellä isoja sopimuksia, koska siellä niitä on helpompi tehdä. Olemme siis ihmisen alkulähteillä, pohtii Keränen.
Saunamestari Taisto Keränen tutussa ympäristössä.Kimmo Hiltunen / Yle
Hyrynsalmella Kaunislehdon talomuseon alueella on 1910-luvulla rakennettu savusauna, jonka kiuas on läpimitaltaan noin metrin, ja korkeutta sillä on puolisen metriä. Lauteille mahtuu 4–5 saunojaa kerrallaan.
– Tämän saunan lämmittämiseen menee aikaa kolmesta kuuteen tuntia, arvioi Keränen.
Suomalaista saunaperinnettä vaaliva yhdistys Suomen saunaseura kerää parhaillaan tietoja saunoista (Suomen saunaseura), jotka ovat olleet käytössä koko Suomen itsenäisyyden ajan. Tällä hetkellä on löytynyt reilut 200 vähintään 100 vuotta käytössä ollutta saunaa.
Hitaasti hyvä tulee
Löylyn lämpöön vaikuttavat kiukaassa olevat kivet ja niiden ohella lämmitystapa. Kiuas on saunan sydän. Jos se ei toimi, ei toimi myöskään sauna. Saunamestari on oppinut, että hitaasti lämmitetystä kiukaasta saadaan lempeämmät löylyt. Sen lämmittämiseen soveltuvat parhaiten leppä ja pienienergiset koivuklapit.
– Jos käytetään tiukkasyistä ja kovasti lämpöä antavaa puuta, esimerkiksi vanhaa koivua, siitä tulee vähän kipakammat löylyt. Puut valitaan sen mukaan minkälaiset löylyt halutaan, sanoo Keränen.
Ensimmäisessä pesällisessä käytetään pieniä puita.Kimmo Hiltunen / Yle
Suurimmat virheet saunan lämmityksessä ovat kiire ja parkkia sisältävät puut, jotka aiheuttavat nokeentumista varsinkin savusaunassa.
– Jos pesässä on liian iso tuli, saunalle voi käydä huonosti eli se voi palaa, sanoo Keränen.
Myös tulen sytyttäminen pesään on taitolaji. Saunamestari opastaa, että ensimmäiseen pesälliseen käytetään nopeasti syttyvää pientä sälää, jonka jälkeen lisätään vahvempaa puuta.
– Pitää saada mahdollisimman nopeasti aikaan hiillos, joka ei pala kytemällä, vaan roihahtaa heti hyvin liikkeelle.
Puiden on oltava mahdollisimman puhtaita. Taisto Keränen
Huonoja kokemuksia ei pitkäaikaiselle saunamestarille tule mieleen. Joskus on kuitenkin pitänyt oikoa ja korjata pieniä väärinkäsityksiä, jotka liittyvät saunassa tapahtuneeseen järjestyksenpitoon.
– Silloin saunojat ovat jollakin tavalla uhmanneet tai rikkoneet saunan henkeä, jolloin on hienovaraisesti pitänyt palata takaisin saunan pyhyyteen ja kunnioitukseen, muistelee Keränen.
Saunojat ihastelivat kansallislintua
Hyrynsalmelaisen Taisto Keräsen paras saunakokemus on tilanteesta, jolloin lauteilla istui tärkeitä vieraita. Löylyä heittäessä saunan ikkunasta avautui näky, joka on jäänyt elävästi saunojien mieliin.
– Viereisellä järvellä uiskenteli joutsenpariskunta, jolla oli perässä pieniä poikasia. Sitä tilannetta ei kukaan osannut odottaa. Luonto ja kansallislinnut tulivat illan hämyssä ja iltaruskossa saunojien ihailtavaksi.
Puiset saunomistarvikkeet kuuluvat vanhaan savusaunaan.Kimmo Hiltunen / Yle
Muoviset kauhat ja kiulut sopivat saunamestarin mielestä huononlaisesti suomalaiseen pyhättöön, mutta jotkut asiat on hyväksyttävä.
– Nämä puusta valmistetut saunomistarvikkeet rapistuvat helposti, ja niissä tilanteissa muovijäljitelmät pitää syrjäsilmällä hyväksyä, vaikka ne sotkevat silmäniloa. Löylynheittoon paras on puukauha tai kuparista tehty antiikkityyppinen kauha, naurahtaa Keränen.
Vastan valmistus on taidetta
Sillä aikaa, kun Taisto Keränen on saunanlämmityspuuhissa, on aikaa keskittyä vastan tai vihdan tekoon. Kumpi se on – vasta vai vihta? Vastanteon ammattilainen Valma Väisänen on tehnyt elämänsä aikana lukemattoman määrän vastoja ja opettanut myös niiden tekemistä.
– Olen Savosta kotoisin, joten minulle se on vasta, sanoo Väisänen.
Itäsuomalainen puhuu vastasta ja länsisuomalainen vihdasta. Tekotapa on kuitenkin samanlainen.Kimmo Hiltunen / Yle
Suomen saunaseuran nettisivujen mukaan oikea vastantekoaika on yleensä juhannuksen tienoista heinäkuun alkupuolelle.
Tänä vuonna kevät oli myöhässä, joten nyt elokuussa vastan tekeminen onnistuu mainiosti vaikka ensi talvea varten. Vastan voi joko kuivata tai pakastaa talven varalle.
– Minä tykkään pakastaa vastan folioon, en muovipussiin. Pyöritän vastan tiukkaan pakettiin, kuin mustamakkarapötkön, opastaa Väisänen.
Taitoa vaativa viti
Tärkeintä Väisäsen mielestä vastateossa on vitin vääntö, josta tulee vastan side. Viti eli vihta on pitkä koivun oksa, joka käsitellään kuorimalla ja vääntämällä sellaiseksi, että sillä voidaan sitoa vastan käsiosa kiinni. Sitten päästäänkin itse vastan oksien kokoamiseen.
– Nämä ovat vähän pieniä oksia, joten tästä tulee pikkuvasta. Parhaat oksat saadaan rauduskoivusta, sillä ne ovat hieman karkeampia, kertoo Väisänen.
Sidontavitin valmistus vaatii harjoittelua. Valma Väisänen antaa taidonnäytteen.Kimmo Hiltunen / Yle
Kun oksat on saatu nippuun ja kädensijan kohdalta lehdettömiksi, alkaa sidontavaihe.
– Paksumpi pää sidontavihdasta työnnetään läpi ja pyöräytetään kaksi kierrosta, jonka jälkeen viti viedään niiden alta ja kiristetään. Sen jälkeen pyöräytetään samalla tavalla kädensijan alaosassa ja se on siinä, sanoo Väisänen.
Ja lopuksi omantunnon kysymys, kumpi on enemmän mieleen: tuore vasta vai talvella pakkasesta sulatuksen kautta käyttöön otettu vasta?
– Se, joka on ollut tinapaperiin käärittynä pakastimessa. Siitä tulee niin hyvä tuoksu, kun antaa sen rauhassa sulaa, kertoo Väisänen.
Suomen etelä- ja keskiosissa on syytä varautua tänään rajuun ukonilmaan, varoittaa Ilmatieteen laitos. Tämä vuosi on ollut sähköyhtiöille sääilmiöiden suhteen varsin rauhallinen, mutta nyt varustaudutaan kunnon myräkkään.
Sähkönsiirtoyhtiö Carunalla on mahdollisella ukkosalueella noin 500 000 asiakasta. Caruna on varautunut rajuilmaan kolmella eri rintamalla, kertoo yhtiön viestintäjohtaja Henna Tuominen.
– Olemme lisänneet henkilökuntaa käyttökeskukseen, jossa verkkoa valvotaan, sekä asiakkaiden tueksi vikapuheluihin vastaamaan ja luonnollisesti myös kentälle verkon korjaustoimenpiteisiin.
Henkilökuntaa on kuusinkertainen määrä normaalitilanteeseen verrattuna, ja yhtiöllä on valmiudet nostaa henkilöstön määrä kymmenkertaiseksi.
Caruna varautuu sähkönjakelun häiriöihin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Jos puita kaatuu sähköjohtojen päälle, korjaustyöt käynnistetään välittömästi, jos tilanne sen sallii. Ensin kuitenkin varmistetaan, että henkilökunnalla on turvalliset olosuhteet lähteä korjaamaan sähkölinjoja tai vaurioituneita muuntajia.
Mahdollisia vakavia sähkönjakeluongelmia on vaikea arvioida etukäteen. Edellisen kerran Caruna joutui todellisen tosipaikan eteen vuonna 2010, kun Asta-myrsky riehui viiden maakunnan alueella. Myrsky aiheutti mittavia metsätuhoja ja sähköverkkoa tuhoutui kaikkiaan 35 000 kilometrin matkalta.
– Vikojen korjaaminen kesti pidempään kuin tavallisten pienempien myrskyjen aikaan, Henna Tuominen muistelee.
Pahaankin säähän varautuminen kaikesta huolimatta normaalia toimintaa
Sähköverkkoyhtiö Elenian verkkoalue yltää Pohjois-Uudeltamaalta Oulun korkeudelle kattaen noin sata kuntaa. Kaikkiaan yhtiöllä on 420 000 asiakasta, mutta yhtiön viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas ei halua ryhtyä arvailemaan, kuinka suuri osa heistä saattaa joutua säiden armoille.
– Urakoitsijat ja Elenian oma henkilökunta on hälytetty töihin. Päivän aikana tehdään viimeiset valmistelut ja jos iltapäivällä rytisee, niin ollaan valmiita korjaamaan sähköverkkoa.
Heini Kuusela-Opas painottaa, että sääilmiöihin varautuinen on sähköverkkoyhtiöille normaalia toimintaa. Suuresta mittakaavasta on kuitenkin kyse: pelkästään Elenialla on sähkölinjaa puolitoista kertaa maapallon ympäri. Lisähenkilöstöä hälytetään töihin tarpeen mukaan tilanteen kehittyessä.
Heini Kuusela-Oppaan mukaan kuluva vuosi on ollut sääilmiöiden suhteen varsin rauhallinen. Tänä viikonloppuna varaudutaan kuitenkin ”ihan vakavaan tilanteeseen”.
– Ilman muuta syntyy sähkökatkoja. Tilanteen vakavuus riippuu siitä, kuinka pitkälle Suomenlahdelta ukkosrintama salamoineen ja myrskypuuskineen nousee. Toivottavasti ei kovin syvälle sisä-Suomeen.
Vettä kannattaa varata astioihin
Myös kotitaloudet voivat varautua ukkoseen ja sähkökatkoksiin.
– Kodin elektroniikka kannattaa irrottaa, ettei tapahdu laitevaurioita. Ukkonen voi olla komea luonnonnäytelmä, mutta ei pidä kauheasti mennä sitä ihmettelemään puiden alle. Jos sähkökatkoja tulee, pakastimia ja jääkaappeja ei kannata avata turhaan, Heini Kuusela-Opas neuvoo.
Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen lisää kotitalouksien varustautumisohjeisiin sen, että vettä kannattaa varata astioihin. Koska tämäniltainen ukkonen näyttäisi iskevän esimerkiksi Savoon vasta illalla pimeän aikaan, myös taskulamput kannattaa kaivaa esiin.
Nollavika näkyy lamppujen outona käyttäytymisenä
Kuten muillakin sähkönsiirtoyhtiöillä myös Järvi-Suomen Energialla on hälytetty ylimääräistä henkilökuntaa valmiuteen ukkosmyrskyjen varalle. Kaikkiaan yhtiöllä on 20 ylimääräistä asentajaa töissä valmiina korjaustöihin. Myös sähkömittareiden lukemista on tehostettu.
– Jos mittariin ei saada yhteyttä, voidaan olettaa, että sähköt ovat poikki, vaikka asiakas ei olisi siitä tehnyt ilmoitusta, Arto Pajunen selittää.
– Jos puu kaatuu tällaisen nollajohdon päälle, se näkyy kotona siten, että osa lampuista palaa himmeästi ja osa kirkkaasti. Jos tällainen ilmiö näkyy taloudessa, kannattaa katkaista jännite kokonaan ja ottaa yhteyttä sähköyhtiöön.
Ukkosrintama antaa vielä odottaa itseään Itämeren päällä. Etelä-Suomeen ennustettu ukkoskeli ja rankkasateet eivät vielä näy sääkartoilla, mutta ilmassa on lämpimiä ilmavirtoja ja kosteutta jopa seitsemän vuoden takaisten Veera- ja Asta-rajuilmojen toistumiseen.
Lämmöstä kertoo, että Itä-Suomessa on mennyt jo helleraja rikki.
Ylen meteorologi Kerttu Kotakorven mukaan Etelä-Suomeen tulevan rintaman liikkeistä ei voi sanoa vielä mitään varmaa. Ukkosten mukana on tulossa jopa kaatamalla vettä. Enimmillään vettä voi tulla monta senttiä tunnissa.
– Jos rankkasateet osuvat esimerkiksi Helsinkiin, ennusteen toteutuminen tarkoittaa tulvaa, Kotakorpi sanoi.
Tilanteen voimakkuuden ennakoimisen haasteesta kertoo hänen mukaansa esimerkiksi puolenpäivän aikaan aivan tyhjästä tutkakartoille ilmestynyt voimakkaan sateen ja ukkosen rintama Riianlahdella Latviassa. Lisää voi olla luvassa.
Myrskytuhoja Simpeleellä heinäkuussa 2010.Yle
Kotakorpi ei sulje pois mahdollisuutta, että illalla Etelä-Suomessa riehuu miljoonatuhoja vuonna 2010 aiheuttaneiden Veeran ja Astan kaltainen ukkosmyrsky. Luvassa voi olla muun muassa voimakkaita syöksyvirtauksia, kuten seitsemän vuotta sitten.
– Saattaa olla kuitenkin tällä kertaa niin, että illalla ukkostaa ja sataa, mutta ei ole myrskytuulia.
Tänään lauantaina on luvassa mahdollisesti kesän pahin ukonilma ainakin Etelä- ja Lounais-Suomeen, mahdollisesti myös Keski-Suomeen. Ilmatieteen laitos on koonnut ohjeet, joissa on neuvoja sekä siihen, mitä kannattaa tehdä ennen ukkosia, niiden aikana että säätilanteen parannuttua.
Ennen ukkosta: Aja auto pois puiden läheltä
Jo ennen ukkosen tuloa pystyy tekemään varsin paljon vahinkojen välttämiseksi. Matkustamista kannattaa lykätä, jos se ei ole välttämätöntä ja varsinkaan veneilemään ei ole syytä lähteä.
Matkapuhelimet voi ladata etukäteen. Juomavettä on hyvä varata sähkökatkon varalta, koska pitkä sähkökatko lamauttaa vedenjakelun. Taskulampun paristojen kunto kannattaa tarkastaa valoisalla.
Pihakalusteet ja muu irtain tavara lähtevät helposti tuulen mukana liikkeelle, minkä vuoksi ne on hyvä kerätä talteen. Ikkunat ja ovet pitää sulkea, ja parvekelasitusten kiinnitykset voi tarkistaa.
Autot on syytä ajaa pois puiden läheltä puiden kaatumisen ja salamaniskujen varalta. Kuva Helena-myrskyn tuhoista vuodelta 2014.Riikka Pennanen / Yle
Auto kannattaa ajaa pois puiden lähettyviltä kaatumisvaaran ja salamoiden varalta esimerkiksi katokseen. Veneiden kiinnitykset pitää tarkistaa.
Lopuksi on syytä kytkeä pois kaikki sähkölaitteet.
Ukkosen aikana: Rakennuksen turvallisin paikka alin kerros
Kun ukonilma sitten puhkeaa, on hyvä siirtyä sisätiloihin pois ikkunoiden läheisyydestä. Esimerkiksi telttakatokset tai ulkorakennukset eivät ole turvallisia. Sisätiloissa rakennuksen turvallisin paikka on joko alin kerros tai kellari.
Hissiä ei pidä käyttää ollenkaan ukkosen aikana, jottei sähkökatkos pysäytä hissiä kesken matkan.
Jos luonto-olosuhteissa joutuu tilanteeseen, jossa ympärillä kaatuu puita, niiltä kannattaa suojautua hakeutumalla esimerkiksi kivien väliin, kallion reunaan tai ojaan.
Kun ukonilmassa ajaa metsästä aukiolle, hidas nopeus ja maltti ovat valttia, koska myrskypuuskat saattavat suistaa ajoneuvon kaistaltaan tai jopa kaataa kaksipyöräisen ajoneuvon.
Edelleen: Älä lähde vesille.
Ukkosen jälkeen: Pysy kaukana vaurioituneista sähkölinjoista
Rajuilman jälkeenkin on syytä jonkin aikaa välttää turhaa matkustamista.
Tielle kaatuneet puut voivat aiheuttaa vaaratilanteita, minkä vuoksi myös muita tielläliikkujia pitäisi varoittaa esimerkiksi varoituskolmioilla.
Vaurioituneista sähköjohtimista pitää pysytellä kaukana, vähintään 20 metrin etäisyydellä.
Osittain kaatuneissa tai ristikkäin kaatuneissa puissa voi olla jännityksiä.
Veneiden kiinnitykset kannattaa tarkistaa myös, kun pahin on ohi.
Rajuilma on saattanut aiheuttaa vaurioita rakennuksen kattorakenteisiin, savuhormeihin ja ikkunoihin. Ne kannattaa tarkistaa. Myös sadevesijärjestelmät on hyvä katsastaa tukkeutumien varalta.
Vapaavuorolaisetkin kutsuttiin töihin, kun pelastuslaitos alkoi kerätä joukkojaan 12.8.2007. Ari Uimonen nautiskeli vielä samaan aikaan auringonpaisteesta runsaan 20 kilometrin päässä Harjavallassa. Siellä ei ollut tietoakaan tulvasta, joka oli peittänyt hetkessä Porin kadut alleen.
Sade oli rankka. Katujen lisäksi vedestä täyttyivät kellarit ja osa rakennuksistakin. Vesi puski sisään ovien raoista. Pelastuslaitos ehti kirjata 300 pumppauspyyntöä. Loput soitoista eivät päässeet läpi.
– Tulvaa voidaan luonnehtia luonnonkatastrofiksi. Vahingoiltaan se oli Suomen suurin kaupunkitulva, lukee Porin kaupunkitulvan loppuraportissa.
Seinä tuli vastaan
Sadealue oli kapea ja sen keskipiste oli Porin ytimessä. Vettä satoi pahimmilla paikoilla arvioiden mukaan 125 milliä. Kolmen tunnin aikana alueella tuli vettä enemmän kuin keskimäärin koko elokuun aikana.
– Kun pääsin Valtatie kakkosella Honkaluodon sillan kohdalle, oli kuin seinä olisi vedetty eteen. Vettä tuli niin reippaasti, että normaalia reittiä pitkin ei paloasemalle päässyt, muistelee Ari Uimonen saapumistaan Porin rajalle.
Vain kiireisempiin tehtäviin lähdettiin
Päivä oli Ari Uimosen kannalta monin puolin ikimuistoinen. Tulva oli ensimmäinen tehtävä, jonka johdossa hän oli. Päällystutkinnon opinnot olivat siinä vaiheessa puolivälissä.
Johtokeskuksessa tehtäviä oli jonossa enemmän kuin niitä pystyi hoitamaan. Pelastuslaitos tyytyikin toteamaan, että vain kiireisimpiin lähdettiin.
– Joka paikka oli täynnä vettä. Viemäreihin ja ojiin ei mahtunut enempää. Se teki pumppauksesta hankalaa. Siksi joissakin kohteissa käytiin vain katsomassa. Jos sähkökeskukset eivät olleet vaarassa, jäätiin odottelemaan veden laskemista.
Arvotavaraa tuhoutui kellareissa
Porilainen Altti Papinsaari seurasi voimakasta sadetta kotonaan Hyvelässä, Porin kaupunkikeskustan ulkopuolella, huolissaan mutta pahinta silti aavistamatta. Vuosikymmeniä levyjä keräilleen ja sivutoimisesti tiskijukan hommia tehneen miehen mittava levykokoelma sijaitsi hänen toimistonsa kellarissa Itsenäisyydenkadulla.
– Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja soitti minulle, että nyt kannattaa tulla paikalle, Papinsaari muistelee.
Näkymää työhuoneen kellarissa hän kuvaa absurdiksi. Tietokone kellui vedessä. Tuhannet vinyyli- ja cd-levyt olivat veden alla.
Tunne oli sama kuin unessa, kun huomaa tilanteen olevan niin epäuskottava, että tajuaa olevansa unessa. tuhansia levyjä tulvan vuoksi menettänyt Altti Papinsaari
– Tunne oli sama kuin unessa, kun huomaa tilanteen olevan niin epäuskottava, että tajuaa olevansa unessa. Oli silti pakko vain ruveta hommiin ja pelastaa se mitä pelastettavissa oli.
Kun levykokoelma käsittää kymmeniä tuhansia levyjä, on mahdotonta arvioida tuhoutuneiden levyjen tarkkaa lukumäärää. Papinsaaren kokoelmasta kaupunkitulva haukkasi karkeasti 10 000 – 15 000 levyä. Vakuutusyhtiöstä ei herunut senttiäkään, mutta ihmisten myötätunto yllätti.
– Olisi pitänyt olla tulvavakuutus eikä sellaista tietenkään ollut tullut ajatelleeksikaan. Sen sijaan hyvin monet porilaiset ottivat osaa ja jopa toivat levyjä minulle.
"Ihminen ei mahda mitään"
Tulva osui sunnuntaipäivään, joten osa tuhoista paljastui vasta arjen koitettua seuraavana aamuna. Porin kaupungin verkostopäällikkö Jouko Halmisen puhelin soi silloin taukoamatta. Ja se soi ja se soi myös tulevina päivinä.
Asiantuntijat pohtivat porukalla, mitä olisi tehtävissä, jotta vastaavaa ei koskaan tapahtuisi. Ojia perattiin, pumppaamoita lisättiin, mutta niidenkin kyky kestää rankkasateita on rajallinen.
Halminen kertoo ymmärtäneensä, että riittävän rankan sateen tullen vahingot ovat väistämättömiä. Onneksi todennäköisyys sateen osumisesta kaupungin keskustaan yhtä rankasti kuin kymmenen vuotta sitten on varsin pieni.
Kaupunkitulvan loppuraportissa todetaan, että vastaava vuorokausisademäärä osuu kohdalle kerran 100 – 300 vuodessa.
– Luonnonilmiöt ovat niin voimakkaita, ettei ihminen mahda niille mitään. Sadan vuoden aikana rakentunutta kaupunkirakennetta ei voi yhtäkkiä muuttaa muuksi.
Ukkoskuuro vaatii syntyäkseen käynnistävän tekijän, tarpeeksi epävakaan ilmakehän ja riittävän määrän kosteutta, Ylen meteorologi Toni Hellinen kertoo
Kun pilvessä on samanaikaisesti nousuliikettä ja laskuliikettä syntyy hankaussähköä ja se muodostaa pilven sisälle erimerkkisiä sähkövarauksia, jotka purkautuvat salamaniskuina.
Kurikkalainen Jarmo Huhtanen on ottanut tänä kesänä kiinni kymmenkunta mehiläisparvea.
– Tänä kesänä niitä on ollut enemmän kuin viime vuosina ja mehiläiset ovat parveilleet yllättävän myöhään vielä näin elokuussa. Normaalisti ne parveilevat juhannuksen jälkeen. Parveiluajankohta on myöhäinen, mutta onhan tämä kesäkin myöhässä ainakin sen pari viikkoa, mehiläishoitaja Jarmo Huhtanen juttelee.
Mehiläisparvet ovat olleet tuttu näky tänä kesänä Etelä-Pohjanmaalla, mutta Jarmo Huhtasen mukaan mehiläiset ovat parveilleet tavallista runsaammin eri puolilla Suomea. Syy ilmiölle löytyy kesän säistä.
Osa saadaan kiinni, mutta kyllä niitä menee paljon myös hukan teille. Jarmo Huhtanen, mehiläishoitaja
– Se on tämä kylmä kesä. Kun mehiläiset ovat olleet toimettomina pitkiä aikoja ja sitten kun tulee muutama lämmin päivä, niin sitten lähdetään. Osa saadaan kiinni, mutta kyllä niitä menee paljon myös hukan teille.
"Taivas mustenee"
Suuren mehiläisparven lento on melkoinen näky.
– Yhdessä parvessa voi olla useampi kymmenen tuhatta yksilöä, ainakin noin 15 000–20 000 mehiläistä. Kyllä siinä taivas mustenee ja tuntuu niin kuin helikopterilla lennettäisiin. Kyllä se on komean näköistä, mutta harmi vain, kun ne lähtevät omista pesistä, Jarmo Huhtanen kuvailee.
Tänä kesänä mehiläistarhaajat saavat kohtuullisen sadon parin katovuoden jälkeen. Sato-odotuksissa on toki alueellisia eroja. Jos mehiläiset ovat lähteneet porukalla parveilemaan tarhaajan pesistä, eikä yhtään parvea ole saatu kiinni ja tilalle, tietää tämä menetystä mehiläishoitajan kukkaroon.
– Kyllä sieltä melkein puolet lähtee tuolta pesän väkimäärästä. Sinne jää niitä nuoria, jotka eivät heti kerää. Siinä on tietty ajanjakso, minkä jälkeen ne vasta lähtevät kentälle keräämään. Eli kun mehiläisparvi lähtee pesästä, sieltä on sitten aina väki pois ja kerääjät pois, Jarmo Huhtanen selvittää.
Mehiläishoitaja Jarmo Huhtanen on ottanut tänä kesänä kiinni kymmenkunta mehiläisparvea.Päivi Rautanen/Yle
Emon johdolla
Kuningatar on johtaja mehiläisyhteiskunnassa ja se saa myös parvet liikkeelle.
– Vanha kuningatar lähtee pesästä. Parvi kerääntyy esimerkiksi puuhun ja sieltä osa lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa ja osa jää parkkiin. Yleensä mehiläiset lentävät puolen kilometrin tai kilometrin päähän ja tekevät uuden pesäpaikan. Se on niiden luontainen lisääntymistapa.
Mehiläistarhaajat saavat kiinni osan karkulaisista, koska ne odottavat tiiviinä rykelmänä uuden pesäpaikan löytymistä. Yleensä tuo rykelmä löytyy puusta, mutta voi se löytyä aidasta tai vaikkapa linja-autopysäkin liikennemerkistä.
Kastelemme niitä ja kopauttelemme parven pussiin tai laatikkoon. Jarmo Huhtanen, mehiläisparven kiinniottaja
– Parvet roikkuvat tavallisesti puun oksassa. Silloin kastelemme niitä ja kopauttelemme parven pussiin tai laatikkoon, Jarmo Huhtanen kertoo, miten tuhansien mehiläisten parvi saadaan kivutta talteen.
– Joskus sattuu, että saa omansa takaisin. Yleensä ne kuitenkin ovat jonkun toisen mehiläisiä ja minun mehiläiset menevät sitten jollekin toiselle.
Jarmo Huhtanen myöntää hakeneensa mehiläisparven joskus vähän liiankin korkealta puusta.
– Vähän siinä on jo vaarantanut itseäänkin, mutta onneksi ei ole sattunut mitään.
Parvien kiinniottajat
Internetissä on Suomen Mehiläishoitajain Liiton sivuilla lista parvien kiinniottajista, jos vaikka omaan kotipihaan saapuu muutama tuhat ylimääräistä mehiläistä. Jarmo Huhtasen mukaan ihmiset osaavatkin kysyä apua oikeasta paikasta eli mehiläistarhaajilta. Tosin hyönteiset menevät helposti ihmisten mielissä sekaisin.
– Kyllä niistä ampiaispesistä tulee myös paljon soittoja. Ihmiset erehtyvät mehiläisestä ja ampiaisesta, mutta vain mehiläinen parveilee tuhansien yksilöiden parvena, Jarmo Huhtanen valistaa.
Joka päivä opittavaa
Jarmo Huhtanen on hoitanut päätyönsä ohella mehiläisiä pian neljä vuosikymmentä. Hän aloitti mehiläishoitajana jo 12-vuotiaana. Tällä hetkellä hänellä on pitkälle toistakymmentä tarhaa eri puolilla Kurikan metsiä. Mehiläiset opettavat edelleen miestä, vaikka välillä Jarmo Huhtanen luulee jotain mehiläisistä tietävänsäkin.
– Ei niiden sielunelämään pääse koskaan kiinni aivan täydellisesti. Joskus tuntuu siltä, että jotakin tietääkin, mutta seuraavana päivänä tulee jo takapakkia, Jarmo Huhtanen myhäilee.
Ukkosrintaman ensimmäiset salamat iskivät Hangon länsipuolelle Rosalaan sekä Tvärminnen seudulle Hangon itäpuolelle. Myös Raaseporin edustalla salamoi.
Salamaniskuja voi seurata reaaliaikaisesti verkko-osoitteessa www.lightningmaps.org.
Suomeen saapuneen ukkosrintaman vaikutusalueelle jää koko Etelä-Suomi Varsinais-Suomesta Karjalaan, kertoo meteorologi Kerttu Kotakorpi. Voimakkaimmat ukkospuuskat koetaan etelärannikolla.
Ilmatieteen laitos kertoo, että lauantaina saatiin Helsinkiin myös koko kesän ensimmäinen hellepäivä, kun Malmin lentoasemalla mitattiin klo 17.30 25,2 astetta.
Kuvasitko itse ukkosta tai sen seurauksia? Lähetä meille kuva tai video!
"Jos he olisivat huomanneet jollakulla meikkiä, he olisivat vieneet hänen miehensä", kertoo kampaaja um Farah naisten elämästä Mosulin kaupungissa äärijärjestö Isisin hirmuhallinnon aikaan. Toimittajamme Aishi Zidanin juttu vapautetusta kaupungista, missä kauneussalongitkin ovat jälleen saaneet avata ovensa.
Kainuuseen suunniteltiin 1980-luvulla golf-klubia, joka yhdistäisi japanilaisen ja suomalaisen eksotiikan. Suuri unelma kariutui, mutta golfkenttä jäi jäljelle.
Perussuomalaisten puoluesihteeri kertoi Ylelle, mitä ajattelee puolueen vallanvaihdoksesta, eduskuntaryhmän hajoamisesta, sekä vanhasta ja uudesta puheenjohtajasta.
Launtaina alkuillasta Suomeen saapui kesän kovin ukkosrintama. Ukkosen ja sateen etenemistä voi seurata suorana Helsingin Postilalon katolla olevan kameran kautta. Kamera on suunnattu Mannerheimintielle.