Rauno Veteläinen puhaltelee sormiinsa Kuusamojärven Tolpanniemen rantajäällä. Aurinko paistaa täydeltä terältään, mutta pakkasta on reilut 20 astetta.

Pilkillä nousseiden pienten ahventen käsittely paljain käsin kylmässä saa Veteläisen pohtimaan tuoretta pilkkisääntöä. Pilkkikisoissa jäälle nostettavat kalat on välittömästi tapettava. Niitä ei saa jättää lumelle kuolemaan.

– Ihmisillä on rajoitteita käsitellessään kaloja kylmässä säässä. Osalla kilpailijoista on vioittuneet sormet, joten he eivät voi käsitellä kaloja nopeasti. Pilkkijöillä on myös sairauksia, joiden vuoksi he eivät kestä kalan piikkejä esimerkiksi tulehdusvaaran vuoksi, Veteläinen sanoo.

– Tiedän, että tämä on vaikea asia kalastajille. Jos kala on siiman päässä, pitää se pystyä tappamaan, vastaa Veteläiselle Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen.

Meteliä pitävät eniten kalastuskilpailuihin osallistuvat. Markku Marttinen

Rauno Veteläinen kertoo usean pilkkijän peruneen osallistumisensa Kuusamossa huhtikuussa järjestettäviin SM-pilkkeihin vedoten uuteen kalojen tapposääntöön.

Uutta sääntöä kalastajat ovat arvostelleet myös sen vuoksi, että ahven, jonka niskat on väännetty nurin, voi sätkiä vielä tunninkin tappamisen jälkeen. Jos kala sätkii kisan punnituksessa, voidaan kalastaja hylätä tapposääntöön vedoten.

Eettisyys päätöksen takana

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen perustelee järjestönsä hallituksen tekemää päätöstä vastuullisuudella ja eettisyydellä. Järjestö laati uuden toimintastrategian vuosi sitten.

Päätöksen uudesta pilkkisäännöstä hallitus löi lukkoon kuluvan vuoden alussa. Keskusjärjestön pilkkijaoston mukaan sääntömuutosta ei olisi tarvittu, mutta hallitus päätti toisin. Markku Marttisen mukaan säännön ei ole tarkoitus jarruttaa kalastuksen harrastamista millään muotoa.

– Päätöksen mukaan lupaamme toimia vastuullisesti ja eettisesti kalastaen, Marttinen sanoo.

Markku Marttinen muistuttaa, että kalastusta harrastaviin kuuluvat muutkin, kuin kalakisoissa kilpailevat.

– Järjestönä edustamme kaikkia vapaa-ajan kalastajia. Näyttäisi siltä, että meteliä pitävät eniten kalastuskilpailuihin osallistuvat. He eivät edusta koko jäsenistöä, vaikka ovat toki hyvin tärkeä osa harrastajia, Marttinen sanoo.

Lain sisältö vaatii eettisyyttä

Marttinen muistuttaa myös, että esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa pilkkikisoissa on ollut kalojen tapposääntö voimassa jo vuosikaudet. Sääntö koskee yhtälailla pohjoismaisia mestaruuskisoja, joihin myös suomalaiset osallistuvat säännöllisesti.

– Lisäksi Suomessa valmisteilla on uusi eläinsuojelulaki, jonka sisältö on meidän järjestömme päätöksen suuntainen eli kaloillekaan ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Tämä ei ole uutta, sillä valmisteilla oleva laki on voimassa olevan eläinsuojelulain mukainen, Marttinen sanoo.

Markku Marttinen uskoo, että tapposääntö tulisi Suomessa voimaan ennemmin tai myöhemmin riippumatta taustajärjestönsä tekemästä päätöksestä.

Marttisen linjoilla on pitkään pilkkijäillä kulkenut, maajoukkeessakin pilkkinyt Etelä-Savon vapaa-ajan kalastajapiirin kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Tapani Kurki.

– Meiltä loppuvat kalastuskilpailut kokonaan, jos tätä sääntöä ei oteta käyttöön, Kurki uskoo.

Markku Marttinen muistuttaa, että kalastussääntöjä laadittaessa päätöksiin vaikuttaa vahvasti sukupolvien välinen ero.

– Nuoret ihmiset haluavat toimia entistä enemmän eettisesti kalastustavoistakin päätettäessä.

Kisoihin mukaan pitkin hampain

Taivalkoskelaisen kalastusseura Kala-Taival ry:n puheenjohtaja Timo Siilanen aikoo kairata reikiä Kuusamon SM-pilkkikisoissa, tosin pitkin hampain.

– Minulle kalan tappaminen avannolle ei ole kynnyskysymys, mutta ymmärrän hyvin monen pilkkijän närkästyksen. Moni äänestää jaloillaan valitettavasti näissä kisoissa. Protesti suuntautuu kattojärjestöä eli Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöä kohtaan, Siilanen sanoo.

Siilanen viittaa kattojärjestön päätöksentekotapaan, joka ei ollut hänen mielestään reilu.

– Päätöksenteossa on jyrätty kenttäväen mielipide, Siilanen toteaa.

Kisoissa tehtiin kysely tappamisesta

Viime vuoden SM-pilkkikisoihin osallistuneilta kysyttiin kisojen yhteydessä mielipidettä kalojen tappamisesta. Vastauksen jätti 800 kalastajaa noin 2 000:sta. Yleiseen sarjaan osallistuneista reilusta 200 vastaajasta yli 70 prosenttia vastusti sääntömuutosta, vanhemmissa ikäluokissa prosentuaalisesti vieläkin suurempi osa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen sanoo, että kysely olisi pitänyt tehdä tarkemmin.

– Kysymys huomattavasta sääntömuutoksesta. Pilkkikisoissa tehdyssä kyselyssä kysyttiin vain kalan tappamisesta, Marttinen toteaa.

Kala-Taipaleen Timo Siilanen arvelee järjestön päätöksen karkottavan kalastusseuroja kattojärjestön jäsenyydestä.

– Moni seura jättää kattojärjestön tämän päätöksen vuoksi. Meidän seuramme maksaa vuosittain kattojärjestölle pari tonnia jäsenmaksua. Jos jäsenseuroja ei kuunnella, en näe mitään järkeä maksaa jäsenmaksua kattojärjestölle. Luulen, että seuramme jäsenistö keskustelee tästä asiasta vielä vilkkaasti.

Kuusamon Uistinseuran puheenjohtaja Rauno Veteläinen ei hyväksy eläinten rääkkäystä missään muodossa.

– Tässä kohtaa en kuitenkaan hyväksy tehtyä sääntömuutosta, kattojärjestön hallituksessa itsekin istuva Veteläinen toteaa. Veteläinen ei ollut itse järjestön hallituksen kokouksessa tekemässä päätöstä pilkkisääntöön.

Nuoret mukaan kisatapahtumiin

Markku Marttinen sanoo, että keskustelu kalojen mahdollisesta kärsimisestä (Tiede-lehti) onkimisen yhteydessä johtaa kysymykseen, onko kalastaminen laillista ollenkaan.

– Kilpailutilanteessa on tarpeetonta aiheuttaa kipua kalalle. Kalastukseen liittyviä käytäntöjä on kehitettävä sekä saaliin talteenotossa että sen vapauttamisessa.

Marttinen muistuttaa, että harrastajille kalan tappaminen myös kilpailutilanteessa on mahdollista. Hänen mukaansa osallistujamäärät kalakilpailuissa ovat laskeneet, minkä vuoksi on tärkeää saada kilpailut nykyistä houkuttelevimmiksi erityisesti nuorille.

Kalojen kiputuntemuksia tutkitaan

Kalojen käyttäytymistä pitkään tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori Anssi Vainikan mukaan raaka tieteellinen totuus on, että emme tiedä tunteeko kala kärsimystä esimerkiksi kalastajan koukkuun jouduttuaan.

Kalat eivät ole samalla tavalla tietoisia kuin nisäkkäät, Vainikka kertoo. Hänen mukaansa tutkimukset ovat kiistattomasti osoittaneet, että kaloilla ei ole aivokuorta eli neokorteksia. Nisäkkäillä, kuten ihmisellä se vastaa tietoisen kärsimyksen tuottamisesta.

Sitä tutkitaan, voivatko kalat jonkin muun aivoalueen avulla luoda alkeellisen tietoisuuden, joka vaikuttaisi kipukokemuksen syntymiseen.

– Kalan aivojen pallium-osassa on todettu olevan hermoyhteyksiä, jotka voisivat tuottaa minimaalisen, juuri kuhunkin hetkeen sidotun tietoisuuden.

Mitä se käytännössä tarkoittaa kärsimyksen tuntemuksen kannalta, ja kuinka paljon eri lajit eroavat tässä, ei ole vielä ratkaistu.

Porin koululaisten iltapäivätoiminnan kilpailutus on saanut uuden käänteen. Koko kilpailutus saattaa mennä uusiksi.

Sivistyslautakunnan piti päättää jo helmikuussa hoidon järjestäjästä kolmen seuraavan vuoden ajaksi. Kilpailutuksen voitti kaikkien 31 hoitoryhmän osalta yksityinen Pilke-päiväkodit ja hävisi Työväen Urheiluliiton eli TUL:n Satakunnan-piiri. Muita hakijoita ei ollut.

Lautakunnan enemmistö: "Farssi"

Esittelijä, toimialajohtaja Esa Kohtamäki kuitenkin veti asian pois käsittelystä monien sivistyslautakunnan jäsenten yllätykseksi.

Lautakunnan enemmistö eli kokoomuksen, perussuomalaisten, vihreiden ja keskustan jäsenet ilmoittavat tyrmistyneessä kannanotossaan ihmettelevänsä tapahtumia ja kuvasivat tilannetta farssiksi.

TUL on lähellä vasemmistopuolueita, joten lautakunnan enemmistö vihjaisi, että uuden käänteen taustalla saattoi olla poliittisia intohimoja.

Uusi lausunto muuttaa tilanteen

Nyt lautakunnalle esitetään kilpailutuksen keskeyttämistä ja uusimista vedoten jyväskyläläisen asianajotoimiston antamaan lausuntoon. Lausuntoa on pyytänyt Porin kaupunki.

Asianajotoimisto WinLawin edustajan, varatuomari Marja-Liisa Järvisen mukaan kilpailutuksen laatua koskevissa kriteereissä on ollut niin vakavia epäselvyyksiä, että koko kilpailutus on uusittava. Kyse on siitä, ovatko kilpailutukseen osallistuneet voineet etukäteen tietää, millä perusteella heitä arvioidaan.

On täysin käsittämätöntä minkälaisen viestin ja kuvan Porin kaupunki itsestään antaa ulos. Mikael Ropo (kok.)

Kilpailutuksessa hinta ratkaisi 40 prosenttia ja laatu 60 prosenttia tarjouksen jättäjille annetuista pisteistä. Pilke-päiväkotien tarjoukset olivat TUL:n tarjouksia vahvempia kaikilla osa-alueilla.

Porin oma hankintayksikkö ja lakimies eivät vielä vuoden alussa nähneet kilpailutuksessa mitään huomauttamista.

Ropo: En hyväksy

Yle tavoitti Porin sivistyslautakunnan kokoomusjäsenen Mikael Ropon, joka on aiemminkin arvostellut voimakkaasti kilpailutusta. Hän sanoo, ettei voi hyväksyä esitystä vaan vaatii asian käsittelyn jatkamista aiemman kilpailutuksen pohjalta.

– On selvää, että tässä kilpailutuksessa on jotain hämärää, joka ei ole avointa ja hyvän hengen mukaista. On täysin käsittämätöntä minkälaisen viestin ja kuvan Porin kaupunki itsestään antaa ulos. En tule hyväksymään kyseistä menettelyä ja aionkin olla sen puolesta, että hankintaa ei keskeytetä.

Ropon mukaan asia menee joka tapauksessa tarvittaessa markkinaoikeuteen ja Porin maine kärsii vaurioita. Hän ihmettelee, millä perusteella lausuntoa on täytynyt pyytää jyväskyläläiseltä asianajotoimistolta, kun Porin oma lakiosasto ei nähnyt kilpailutuksessa ongelmia.

TUL:lle tärkeä asia

Iltapäivähoidon menettäminen olisi ensimmäisen kilpailutuksen hävinneelle Työväen urheiluliitolle raskas isku. TUL menetti kolme vuotta sitten asemansa Porin iltapäivätoiminnan suurimpana järjestäjänä. Jo tuolloin menetys kirpaisi merkittävästi piirin taloutta.

Kaiken iltapäivätoiminnan menettäminen Pilkkeelle voisi tarkoittaa erittäin vakavaa taloudellista kriisiä järjestölle. TUL:n nettisivujen mukaan sen iltapäivätoiminta työllistää tällä hetkellä Porissa 16 ihmistä.

Demarit ja vasemmistoliittolaiset eivät yhtyneet helmikuussa keski- ja porvariryhmien lausuntoon, jossa vaadittiin nopeaa päätöstä kilpailutuksesta.

Palvelun laadun arviointi nousi kyseenalaiseksi. Viestejä tuli Porin kaupunginjohtajalle. Esa Kohtamäki

Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Diana Bergroth-Lampinen (sd.) on TUL:n piirin puheenjohtaja ja sivistyslautakunnan demarijäsen Pirjo Mäki piirin hallituksen jäsen. SDP:n kunnallisjärjestön vaikutusvaltainen puheenjohtaja Esa J. Wahlman on piirin entinen toiminnanjohtaja.

Kohtamäki: Neuvottelimme kaupunginjohtajan kanssa

Porin sivistysjohtaja Esa Kohtamäki sanoo, että hän veti asian alun perin helmikuussa pois listalta saatuaan tietoja, että kilpailutuksessa oli ongelmia laatukriteerien osalla.

– Palvelun laadun arviointi nousi kyseenalaiseksi. Viestejä tuli Porin kaupunginjohtajalle [Aino-Maija Luukkoselle]. Silloin istuimme alas kaupunginjohtajan ja lakimiehen kanssa ja mietimme, mitä tehdään, Kohtamäki sanoo.

Asiantuntijalausuntojen pyytämistä Jyväskylästä Kohtamäki ei osaa selventää. Hänen mukaansa oikeus asiantuntijalausunnon pyytämiseen on kaupunginjohtajalla ja kaupungin lakimiehellä. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti.

Lisätty klo 12:11 Esa Kohtamäen kommentit loppuun.

Kulunut viikko on ollut Ylä-Lapissa tavanomaista kylmempi. Utsjoella on mitattu yli -30 asteen pakkaslukemia joka aamu viikon alusta lähtien.

Ilmatieteen laitos on mitannut Utsjoen Kevojärvellä tällä viikolla alimmillaan -35,7 asteen lukeman. Se lähentelee tämän talven pakkasennätystä, -37,1 astetta, joka mitattiin samassa paikassa Kevojärvellä 4. helmikuuta.

LÄHDE: ILMATIETEEN LAITOS

Alle -32 asteen pakkasia on mitattu viime yönä myös Inarin Nellimissä ja Kirakkajärvellä sekä Utsjoen Kevolla ja Nuorgamissa.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo, että tämä viikko ja samalla maaliskuun alku on ollut ainakin Utsjoella tavallista kylmempi.

Kuun alusta perjantaihin 9. maaliskuuta saakka laskettu keskilämpötila on Utsjoella -21,1 astetta, kun maaliskuun pitkän aikavälin keskilämpötila on -8,2.

Tuovisen mukaan tämän maaliskuun keskilämpötila voisi olla Utsjoella vielä huomattavasti matalampikin jollei maaliskuu olisi alkanut Utsjoella plus-lukemilla. Kuun ensimmäinen päivä Utsjoella mitattiin +1,5 asteen lämpötila. Pian sen jälkeen mittari romahtikin sitten taas pakkaslukemille.

Meteorologi sanoo, että kovat pakkaset ovat tavallisia Ylä-Lapissa vielä tähän aikaan. Maaliskuun puolen välin jälkeen keskilämpötilat lähtevät normaalisti nousuun Lapissakin.

Helsingin Sanomat kertoi tänään perjantaina, että asematunnelin katossa on vesivuoto.

Vettä lainehti asematunnelista Sokoksen ja Forumin suuntaan menevän käytävän alkupäässä, kukkakaupan ja kioskin välissä.

Ylen tavoittaman HKL:n teknisen isännöitsijän Kalervo Kahilan mukaan tilanne on jo hallussa.

– Forumin suuntaan menevää käytävää ollaan avaamassa jalankulkijoille.

Kahila kertoo Ylelle, että vesivuoto johtui jäätyneistä putkista.

– Sprinkleriputki oli haljennut, ja sattumalta ihan sen vieressä kulkeva käyttövesiputki halkesi myös.

Asematunnelin kattoa on avattu, jotta putket saadaan korjattua. Osassa liiketiloista on vesikatkos.

– Ehkä kahden aikoihin saadaan käyttövettä liiketiloihin.

Kahilan mukaan vedet saadaan poistettua normaalilla siivouksella.

Hartolan talotehdas vaihtaa jälleen omistajaa. Kempeleessä sijaitsevan Lehto Group- konsernin tytäryhtiö Takuuelementti on ostanut tehtaan Pyhännän Rakennustuotteelta.

Uudelle omistajalle siirtyvät sekä 20 000 neliön tehdaskiinteistöt että taloelementtitehtaan laitteet.

– Muilla tehtaillamme kapasiteetti oli täynnä, ja talojemme kysyntä on ollut kasvussa. Siksi halusimme ostaa Hartolan tehtaan, Takuuelementti Oy:n toimitusjohtaja Pekka Korkala sanoo.

Tehtaan 75 työntekijää jatkavat vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palveluksessa. Uusi omistaja peruu myös tehtaalle kaavaillut lomautukset.

– Hartolasta lähtee taloelementtejä Ruotsiin, sillä tuotteidemme kysyntä on siellä kasvussa.

Kauppahintaa myyjä ja ostaja eivät kerro.

Lehto Groupilla on rakennuslementtejä ja -moduleita valmistavia tehtaita Humppilassa, Oulaisissa, Oulussa, Luohualla sekä Iissä.

Hartolan talotehtaalla on ollut lyhyen historiansa aikana useita omistajia. Finnforest perusti tehtaan vuonna 2004. Tehdas siirtyi Finndomon omistukseen kesällä 2006 ja Stora Ensolle kuutisen vuotta sitten.

Stora Enso puolestaan kauppasi tuotantolaitoksen kaksi vuotta sitten Pyhännän Rakennustuote Oy:lle.

Helsingin Käpylässä, Kumpulassa, Koskelassa ja Toukolassa on monessa talossa mietitty viime aikoina tarkkaan pitäisikö bideesuihku vaihtaa tavalliseen suihkuun, ilmoitetaanko kylmäkomero asuintilaksi vai ei ja onko talossa riittävästi ovia.

Näin siksi, että nämä asiat voivat vaikuttaa tontin tulevaan vuokraan. Se luokitellaanko talo omakotitaloksi, paritaloksi tai kerrostaloksi määrää sen, kuinka paljon vuokraa talon omistaja tulevaisuudessa maksaa.

Vippaskonsteilla asukas saattaa säästää jopa tuhansia euroja.

Samaan aikaan asukkaat ovat myös ottaneet yhteyttä lakimieheen. Alueen asukkaita edustava Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys valmistautuu käräjäoikeuteen menoon.

– Olemme ottaneet yhteyttä poliitikoihin ja virkamiehiin. Tuntuu, että meitä ei kuulla ja mikään viestimme ei mene eteenpäin. Olemme nyt sitä mieltä, että meidän tulee varautua oikeusprosessiin, Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Salli Hakala sanoo.

Hakala on laskenut, että hänen nykyinen tonttivuokransa voisi nousta melkein 5 000 euroon vuodessa.

Oikeuteen talotyypeistä ja julkisuudesta?

Oikeuteen Omakotiyhdistys on valmis menemään ainakin talotyyppien määrittelyn yhdenvertaisuudesta sekä asioiden julkisuudesta. Talotyyppien sekaannuksen lisäksi keskeiset dokumentit vuokrariidassa kaupungin ja asukkaiden välillä ovat olleet salaisia.

Alueen 750 taloa ovat kaupungin vuokratonteilla, ja kymmeniä vuosia vanhat vuokrasopimukset menevät parin vuoden päästä umpeen. Alueen tonttivuokrat laahaavat jäljessä nykyiseen hintatasoon verrattuna. Nyt kaupunki on pyrkinyt määrittelemään uusia vuokrahintoja. Osalla asukkaista tämä tarkoittaa isoja korotuksia aiempaan vuokraan.

Osa asukkaista joutuu luultavasti muuttamaan alueelta pois.

– Emme vastusta korotuksia itsessään, mutta näillä ylisuurilla vuokrahinnoilla on oikeasti merkitystä. Olemme pyytäneen kaupungilta sosiaalisten vaikutusten arviointia heidän esittämistä vuokrankorotuksista, Salli Hakala kertoo.

Kaupunki on teettänyt tonttien vuokraperusteiden arvioimisen tueksi kaksi konsulttiselvitystä. Nämä raportit on tehnyt kaksi yritystä: Catella ja Realia Management.

Koska arviot tonttien hinnoista ovat yritysten käsialaa, he ovat voineet määrätä osan raporteista salaisiksi. Yksityisiä yrityksiä ei koske julkisuuslainsäädäntö. Salaisia osioita ovat muun muassa alueiden rakennusoikeuden keskimääräiset arviot, eli käytännössä tonttien hinnat, sekä hintojen perustelut.

Kaupunki on käyttänyt konsulttiyritysten laskelmia esityksissään, joten ne luvut ovat julkisia, mutta hintojen laskentaperusteet ovat salaisia.

Realia managementin välitys- ja arviointipalveluiden johtaja Timo Tikkinen sanoo, että yritykset eivät yleensä kerro asiakkuuksistaan.

– Tämä on yrityksen ja asiakkaan välinen sopimus. Näin on käytäntö.

Näiden selvitysten hintojen perusteella kaupunki on laskenut alustavan arvion jokaiselle vuokrasopimukselle.

Ehdotukset on tulleet postiluukusta asukkaille. Tänään perjantaina on viimeinen päivä, jolloin asukkaat voivat tehdä tarkennuksia kaupungille ja kommentoida heille tehtyä vuokraesitystä.

– Tästäkään ei ollut mitään ohjeita, kuinka tämä työ pitäisi tehdä. Itse piti perustella mikä on asuintilaa ja mikä ei, Salli Hakala sanoo.

Salassapitosopimus oman tontin tiedoista

Asiakirjojen salaisuuden takia asukkaiden on täytynyt mennä erikseen katsomaan papereita kaupungin tiloihin, ja allekirjoittaa salassapitosopimus. Vain tällä tavalla asukkaat ovat nähneet, mitkä perusteet kaupungilla on ollut heidän omistamansa talon tontin vuokraa laskettaessa.

Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen kertoo, että ulkopuolisilla konsulttitöillä kaupunki haluaa varmistaa, että maavuokran määräytymisperusteet ovat kohtuulliset suhteessa markkina-arvoihin.

Kaupunki olisi voinut tehdä arviot myös itse. Silloin paperit olisivat ollet lähtökohtaisesti kaikki julkisia. Haapasen mukaan kaupunki ei olisi pystynyt tekemään selvitystä itse, sillä työ olisi ollut liian laaja.

– Arvioiden tekeminen on todella työlästä. Ja toki ulkopuolinen asiantuntija on myös uskottavampi. On hyvä, että meillä on useampi näkökulma, Haapanen sanoo.

– Vuokralaisilla on ollut mahdollisuus tutustua näihin selvityksiin, Haapanen lisää.

Asukkaiden omat laskelmat halvemmat

Asukkaat ovat käyneet katsomassa salaisia lukuja ja tilanneet oman vertailevan selvityksensä. Salli Hakala kertoo, että vertailevan selvityksen mukaan alueen hinnat olisivat 30 prosenttia halvemmat kaupungin käyttämiin konsultteihin verrattuna. Myös muutama vuosi sitten uusitut vuokrasopimukset alueella ovat Hakalan mukaan noin 30 prosenttia halvemmat.

– Emme ole vaatineet halvempia tonttivuokria kuin muilla, vaan nimenomaan koko ajan yhdenvertaista kohtelua, Omakotiyhdistyksen Salli Hakala sanoo.

Hakala sanoo, etteivät he tiedä miksi hintaerot ovat niin suuret.

– Ainoa selitys on, että tässä halutaan poliittisella päätöksellä nostaa maan arvoa. Maan vuokrien nostolla kaupunki voi esimerkiksi laskea kunnallisveroprosenttia, arvioi Salli Hakala.

– Pikku hiljaa mennään siihen, että verot laskevat ja ylimääräisillä muilla maksuilla kompensoidaan kaupungin budjettia, Hakala lisää.

Helsingin tonttipäällikkö Sami Haapanen puolestaan muistuttaa, että viime vuonna koko Helsingin pientalotonttien keskihinnaksi arvioitiin 1 079 euroa per kerrosneliömetri.

Käpylä ja Kumpula lähialueineen voidaan Haapasen mukaan katsoa kalliimmaksi kuin Helsingin keskiarvo. Samoilla linjoilla ollaan myös salaisissa selvityksissä, mutta tarkemmin ei kerrota, mistä hinta määräytyy.

Voiko kaupunki luottaa päätöksenteossa ja vuokran määrittelyissä tällaisiin lukuihin?

– Meillä ei ole mitään syytä olla luottamatta. Arvioita on laadittu kaksi kappaletta ja ne ovat samansuuntaisia. Kaupungilla on myös omaan asiantuntijuuteen perustuen hyvät edellytykset arvioida näiden arvioiden pitävyyttä, tonttipäällikkö Sami Haapanen sanoo.

Haapasen mukaan kaikki liittyy konsulttien asiantuntijuuteen.

– Konsulttiraportit ovat aina kompromisseja sen suhteen, että mikä on luettavuus ja mikä on tietosisällön määrä, koska se tietomäärä raporttien takana on niin iso.

Sami Haapasen mukaan kaupunki voi lopulta vapaasti harkita, miten tonttien vuokrat määräytyvät.

Haapasen mukaan kaupunki katsoo myös muita lukuja, kun se määrittää lopullisia vuokria tonteille. Salassa pidettävät konsulttiselvitykset ovat vain yksi osa, tosin merkittävä lähde.

– Näitä raportteja on tehneet hyvin koulutetut ihmiset ja kokeneet kiinteistöarvioitsijat. Se on kiinteistöarvioijan ammattitaitoa, Haapanen sanoo.

Puutaloasuntojen asukkaat toivovat vielä viimeiseen asti, että oikeuteen ei tarvitsisi mennä, vaan ratkaisu vuokraperusteisiin löytyisi yhdessä kaupungin kanssa.

Jyväskylän poliisi on omilla tutkimuksillaan selvittänyt viime elokuun lopussa Laukaan Vihtavuoressa tapahtuneen 1,5-vuotiaan lapsen vapaudenriiston.

Lapsi katosi pihassa olleista lastenvaunuista, ja löytyi noin puolitoista tuntia myöhemmin muutaman sadan metrin päästä metsiköstä.

Katoaminen ehti käynnistää suuren poliisioperaation Vihtavuoressa.

Poliisi on selvittänyt, että syyllinen on alle 15-vuotias, ja rikoslain mukaan alle 15-vuotiasta ei tuomita rangaistukseen.

Tekijä on poliisin kuulustelussa myöntänyt teon, mutta ei ole osannut kertoa sille syytä.

Poliisin mukaan tekijää on kuulusteltu jo tapahtuman jälkeen, ja tekninen tutkinta varmisti hänen syyllisyytensä.

Tekoon syyllistynyt ei ole sukua vaunuista viemälleen lapselle, eikä hän kuulu perheen lähipiiriin.

Poliisi on siirtänyt asian sosiaaliviranomaisten hoitoon.

Vaikka viisikymppinen historioitsija Elina Juusola eli Australian auringon alla vuonna 2014, ei elämä kummemmin mieltä lämmittänyt. Hän oli juuri menettänyt äitinsä ja terveysongelmat koettelivat. Pieni valonpilkahdus ilmestyi, kun hän näki internetissä yli 40-vuotiaille tarkoitetun kumppaninhakupalvelun.

– Ajattelin, että elämäni loppuu, ja jotain hauskaa on keksittävä, Juusola avasi Ylen aamu-tv:ssä tarinaansa.

Kun Stephen lähetti viestin, se oli alku ihanalle romanssille. Tai niin ainakin Juusola luuli.

Ensin puhutiin tavallisista asioista, kuten säästä. Amerikkalaismajuri Stepheniksi esittäytynyt mies viestitteli ahkerasti ja imarteli. Sähköpostiviestejä, tekstiviestejä ja puheluita sateli suuntaan ja toiseen. Juusola kertoo, että he aloittivat suhteen parissa viikossa.

– Rakastan sinua kaikella sydämelläni, ruumiillani ja sielullani, kuului yksi hurmaava viesti mieheltä.

Elina oli ihastunut korviaan myöten.

– Se tuntui aika mukavalta ja minulla oli hirveän hauskaa!

"Kuin surisi rakkaan kuolemaa"

Pari oli sopinut, että Stephen matkustaa Australiaan Juusolan luo pian. Tuli kuitenkin mutka matkaan. Stephen oli kertomansa mukaan viimeisellä komennuksellaan Afganistanissa, mutta joitain hänen tavaroitaan oli jäänyt Dubain tulliin. Jotta ne saisi sieltä pois, niin Stephen tarvitsi apua – rahaa.

– Minulla nyt sattui olemaan se raha siinä, ja sen lähetin. Ajattelin että saan sen takaisin kun hän tulee kolmen viikon päästä luokseni. Sillä hetkellä kun lähetin sen rahan, niin ajattelin ”voi että!”

Toki Juusola oli aiemmin pohtinut, että netissä voi olla huijareita. Nyt kuitenkin Juusolan epäilys heräsi kunnolla ja hän pyysi poikaansa tarkistamaan Stephenin jälkiä internetissä.

Pian pojalta tuli viesti, että kyseessä on mitä ilmeisimmin ghanalainen huijaus. Stephen oli valhetta.

– En tule koskaan tapaamaan sellaista naista kuin sinä, Elina. Rakastan sinua niin paljon, kuului ”Stephenin” viimeinen viesti.

Juusola menetti 1 200 euroa, mutta pelkkä raha ei surettanut. Läheiset tukivat Juusolaa inhottavassa tilanteessa.

– Se on vähän kuin kuolemaa surisi: rakas on kuollut, Juusola kuvaili tuntemuksiaan tuolloin.

Juusola: Älä vatvo ja häpeä

Rahat katosivat, eikä poliisi usein pysty auttamaan vastaavissa tilanteissa.

– Eräs komisario sanoi, että tämä on täydellinen rikos.

Juusola kuitenkin käänsi traumaattisen kokemuksen positiivisuuden kautta vertaistukikirjaksi Sydän saaliina – romanssihuijarit verkossa, joka on juuri julkaistu. Kirjaa varten hän tutki nettivaleromanssien anatomiaa, ja kirjasta löytyy muun muassa ”Stephenin” ja Juusolan viestittelyä.

Huijatuille Juusolalla on muutama vinkki.

– Älä jää vatvomaan sitä huijausta, sillä se pyörii vain uudestaan ja uudestaan mielessä. Eikä sitä myöskään kannata hävetä. Huijarit ovat ammattilaisia, heidät koulutetaan siihen ja he ottavat sen työnään.

Kyseessä on laaja kansainvälinen bisnes, jossa monet ovat menettäneet rahaa.

– Huijauksia tapahtuu aina yksi joka viides sekunti.

Juusola itse pystyi etäännyttämään itsensä tilanteesta, kun alkoi kirjoittamaan kirjaa. Tämä auttoi toipumisessa.

– Se on väärin, että meidän pitää surra kun huijarit eivät tietenkään välitä mitään.

"Älä kyynisty, mutta ole hereillä"

Jälkikäteen aiheeseen perehtyneenä Juusola on miettinyt, että varoitusmerkkejä kyllä oli jo ilmassa ennen rahan menetystä. Nyt Juusolalla on lyhyt vinkki siihen, milloin kannattaa herätä.

– Jo ihan heti siinä vaiheessa, jos sinua esimerkiksi pyytää Facebookissa kaveriksi joku sotilashenkilö tai insinööri. Hän voi näyttää hyvin arvovaltaiselta, on tietysti leski ja hänellä on pieni lapsi. Jos tutkii hänen profiiliaan, niin se on yleensä eilen tehty.

Juusola kuitenkin toivoo ettei ihminen kyynistyisi.

– Kasvata itsesi olemaan tietoinen siitä, että on olemassa huijauksia. Niin että ajatuksesi rakkaudesta ja muusta ei kuolisi, mutta kuitenkin pitää olla varovainen siinä. Neuvoja on joka paikassa.

Ja tässä Juusola on oikeassa – neuvoja löytyy ja ne olisi myös hyvä pitää mielessä. Esimerkiksi poliisi muistuttaa aika ajoin erilaisista nettihuijareista muun muassa verkkosivuillaan: Tunnista epärehellinen nettirakas.

– Jos se on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta, kuuluu Poliisin opetuksen pääpointti.

Poliisin mukaan nettirakkaushuijausten takana on kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus. Viranomaisten tietoon on tullut useita tapauksia, joissa nettilemmitty noudattaa perinteisen ns. nigerialaishuijauksen toimintamallia: Päästäkseen rakkaansa luo hän pyytää rahaa, sitä saatuaan tulee yllättäviä esteitä ja tarvitaan lisää rahaa.

Lisätietoja huijauksista voi lukea Poliisin nettisivuilta tästä.

Lue myös:

Poliisi varoittaa luihuista nettirakastajista – rahojen vastineeksi voi saada särkyneen sydämen

Valheenpaljastaja: Näin tunnistat feikkiprofiilin

Länsi-Uudenmaan poliisi kertoo tiedotteessaan, että toistaiseksi tuntemattomat henkilöt rakensivat junaradalle esteen trukkilavasta ja betonilohkareista.

Este pystytettiin Meritien sillan alla kulkevalle radalle Vihdin Nummelassa.

Juna törmäsi esteeseen, ja veturi vahingoittui. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Poliisista kerrotaan Ylelle, että kyseessä oli tavarajuna ja sen kyydissä oli vain kuljettaja. Junan nopeusrajoitus on tapahtumapaikalla 80 kilometriä tunnissa, mutta tarkasta törmäysnopeudesta ei ole toistaiseksi tietoa.

Onnettomuus tapahtui lauantaina 3. maaliskuuta kello seitsemän aikaan illalla. Tapahtunutta tutkitaan liikenteen häirintänä.

Länsi-Uudenmaan poliisi pyytää vihjeitä erikoisen tapahtuman selvittämiseksi. Vihjeet voi lähettää poliisin sähköpostiosoitteeseen vihjeet.espoo@poliisi.fi.

Yhä useammalla suomalaisella on useampi kuin yksi työ. Sivutöitä tekevien määrä oli viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 150 000. Päätyön ohella työskenneltiin eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Yksi tyypillisiä sivutöitä tekeviä on kotkalainen terveydenhoidon ammattilainen Asta Saario. Päätyönään hän toimii Pyhtään sosiaali- ja terveysjohtajana, ja iltaisin hän antaa lymfahoitoja ja neuvoo asiakkaitaan terveisiin elämäntapoihin omassa yrityksessään.

– Paperityöt mukaan lukien pystyn käyttämään aikaa omaan yritykseen enimmillään kymmenen tuntia viikossa, kuvailee Saario.

En koe tekeväni koko ajan töitä. Lomat pyrin pitämään lomana. Asta Saario

Terveyspalvelujen lisäksi sivutöille on tyypillistä, että niitä tehdään yrittäjänä. Saarion yritys on yhden hengen toiminimi.

– Noin joka kolmas sivutöitä tekevä määrittelee itsensä ammatinharjoittajaksi, free lanceriksi tai yrittäjäksi, kertoo yliaktuaari Pertti Taskinen Tilastokeskuksesta.

Suosittuja sivutyöaloja olivat viime vuonna myös koulutusalat sekä vähittäiskauppa.

Paljon töitä, mutta ei koko ajan

Syyt sivutöiden tekemiseksi vaihtelevat laidasta laitaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan useampaa kuin yhtä työtä tehdään muun muassa työtyytyväisyyden hakemiseksi tai tulotason parantamiseksi. Aiheesta on kirjoittanut Helsingin Uutiset.

Asta Saario perusti oman hoitoalan yrityksensä vuonna 2013. Tuolloin hän työskenteli terveysjohtajana Haminassa. Lymfaterapian pariin Saarion houkutteli ystävä ja entinen työkaveri.

Kiinnostusta hoitomuotoon ja intohimoa koko alaa kohtaan löytyy kuitenkin myös omasta takaa.

– Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten ihmisen terveyttä hoidetaan sairaalan seinien ulkopuolella, kertoo Saario.

Hän on koulutukseltaan muun muassa sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Tuorein tutkinto on lymfaterapeutin pätevyys. Lymfahoitoja annetaan muun muassa leikkauksista toipuville potilaille turvotuksen vähentämiseksi.

Saario myöntää, että yleensä kahden työn tekeminen vaatii aikaa ja järjestelyjä. Hänen omalla kohdallaan tilannetta helpottaa se, että kahden aikuisen perheessä ei ole pieniä lapsia.

Kaksi eri työmatkaakaan ei pääse rasittamaan. Kotoa Kotkasta Pyhtään kunnanvirastolle runsaan kymmenen kilometrin matkan ajaa vartissa. Kotona sijaitsevan oman yrityksen tiloihin siirtyy parissa minuutissa.

– En mielestäni tee koko ajan töitä, enkä koe toisen työn haittaavan muuta elämää. Lomat pyrin pitämään lomana. Esimerkiksi tämän talven hiihtolomalla minulla ei ollut vastaanottoa, kertoo muun muassa pitkiä kävelylenkkejä ja lukemista harrastava Saario.

Sivutöistä eläketöiksi

Yli neljäkymmentä vuotta terveysalalla eri tehtävissä työskennelleen Asta Saarion pienyritys pysyy sivutyönä.

Toistaiseksi.

– Se on haaveena, että muutaman vuoden kuluttua eläkkeellä voisin keskittyä enemmän yritykseeni.

Viisi vuotta sitten sivutoimisena yrittäjänä aloittaneelle Saariolle lymfahoitojen antaminen on merkinnyt paluuta uran alkuajoilta tuttuun potilastyöhön. Hänen mielestään sivutyö yrittäjänä hyödyttää myös päätyötä.

– Tätä kautta saa suoraan potilailta ja asiakkailta palautetta siitä, miten hoitojärjestelmä toimii. Sosiaali- ja terveysjohtajan työ on hyvin paljon taka-alalla toimimista kokouksissa ja asioiden valmistelussa.

Sivutöiden tekeminen voi vaatia luvan

Sivutöiden tekeminen Asta Saarion edustamalla kunta-alalla edellyttää joko luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä.

Ilmoitus riittää, jos viranhaltijan sivutyöt eivät vaadi työajan käyttämistä varsinaisena työaikana. Jos kakkostyön tekeminen edellyttää varsinaisen työajan käyttämistä toisen työn hoitamiseen, on siihen anottava lupa.

Vaikka sivutoimi hoituisikin omalla ajalla, ei toisella työllä saa kilpailla varsinaisen työnantajan kanssa. Asiaa kuntapuolella säätelee viranhaltijalaki. Tilanne on tuttu Asta Saariollekin.

– Kun työskentelin terveysjohtajana Haminan kaupungin palveluksessa, en ottanut haminalaisia asiakkaita, koska Haminassa myös kaupunki tarjosi lymfaterapiaa.

Kuluvan vuoden alussa Pyhtäälle siirtyessä työnantajalle riitti ilmoitus sivutöistä, koska Pyhtäällä kunta ei tarjoa samoja hoitoja, joita Saario yrittäjänä asiakkailleen antaa.

Periaatteessa hän voisi palvella pyhtääläisiäkin asiakkaita, mutta haluaa pitää tarkan rajan töidensä välillä.

Kunnan sosiaali- ja terveysjohtajana Saario palvelee pyhtääläisiä, yrittäjänä puolestaan noin kymmenen hengen asiakaskuntaansa Kotkassa. Pieni asiakasmäärä merkitsee samalla sitä, että taloudellista hyötyä yrittäjyydestä ei juuri ole. Kulut hän sanoo pystyvänsä kattamaan.

– En edes markkinoi yritystäni, naurahtaa Saario.

Lappeenrannan torin vetykioskeissa on kaasupullojen säilytykseen liittyviä puutteita. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on selvittänyt torstaina vetykioskissa sattuneen kaasuräjähdyksen syitä. Pelastuslaitoksen arvion mukaan viallisesta kaasupullosta oli vuotanut kaasua, joka oli päässyt myyntikojun sisään ja räjähtänyt kohdatessaan kojussa olevan vedenlämmittimen.

Selvitysten perusteella nestekaasupullojen säilytystila ei ollut riittävän hyvin tuulettuva. Näin ollen pullosta vuotanut nestekaasu ei päässyt haihtumaan suoraan ulkoilmaan. Myös myyntikojun poistoilmanvaihto on voinut tehostaa nestekaasun imua sisätilaan.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos on tehnyt tänään perjantaina ylimääräisen valvontakäynnin kaikkiin Lappeenrannaan kauppatorin kahvikioskeihin. Valvontakäynnin perusteella pelastuslaitos kehottaa kaikkia kahvilayrittäjiä parantamaan kaasupullojen säilytystilojen ilmanvaihtoa sekä estämään kaasun pääsyn kahvilatiloihin.

Onnettomuus sattui eilen torstaina aamulla vähän ennen kello seitsemää. Räjähdys rikkoi lihapiirakoistaan tunnetun kahvikioskin rakenteita. Yksi ulkoseinä repesi ja ikkunapleksit irtosivat. Yksi asiakas sai lieviä vammoja.

Lappeenrannan torin kahvikioskit ovat kuuluisia, koska niissä myydään tunnettuja vetyjä ja atomeja. Ne ovat paikallisia herkkuja, joissa on lihapiirakan sisällä täytteinä kinkkua tai kananmunaa.

Vakuutusyhtiö Pohjantähti rahoitti ja antoi rahoitusvakuutuksen Sunny Car Centerille yhtiön alkuvaiheissa. Pohjantähden tuolloisen toimitusjohtajan Eero Ylä-Soininmäen mukaan Markku Ritaluoma kertoi tuntevansa syyrialaisen rahoittajan Abdal Rahaman Malikin.

Ritaluoma on oikeudessa kertonut, että hän ja hänen edustajansa tapasivat Malikin edustajia ja tarkistivat Malikin henkilöllisyyden pyytämällä ja saamalla hänen passistaan kopion. Tämä ja Ritaluoman todistelu oikeudessa antavat ymmärtää, että Ritaluoma ei tuntenut Malikia. Eräs Ritaluoman puolustuksen pääteemoista onkin, että hän on joutunut taitavien kansainvälisten huijareiden uhriksi.

Ylä-Soininmäki muistaa Ritaluoman puhuneen Malikista aivan eri tavalla.

– Ritaluoma kertoi, että hän tuntee tämän Malikin ja Malik on ennenkin antanut hänelle rahaa. Tämä tietysti vakuutti minuakin, että rahaa saattaa olla tulossa, väittää Ylä-Soininmäki.

"En ollut Ritaluoman luottomies"

Useat tahot erityisesti Hämeenlinnassa ovat pitäneet Eero Ylä-Soininmäkeä Ritaluoman avustajana, tukijana ja läheisenä luottohenkilönä. Tällaisia ajatuksia on kuultu muun muassa Hämeenlinnan kaupungin johtohenkilöiltä.

– Tämä johtuu siitä, että Ritaluoma on antanut kaikille sellaisen kuvan. Hän tarvitsi jonkun luotettavan tuntuisen tahon varmistamaan omaa toimintaansa. Hän käytti monista ihmisistä sanaa ystävä – sellaisistakin, joita hän ei juuri tuntenut, naurahtaa Ylä-Soininmäki.

Eero Ylä-Soininmäen sanotaan vaikuttaneen myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäseniin, kun hän oli mukana niin sanotussa Chiluba-kokouksessa elokuussa 2014. Tuolloin Ritaluoma kertoi neuvottelevansa rahoituksesta Sambian presidentin entisen puolison Regina Chiluban edustajan kanssa.

– Minä kerroin tuolloin vain yleisesti ulkomaisesta rahoituksesta. Pidin itsekin Chiluba-rahoitusta kummallisena, enkä ottanut siihen kantaa kaupunginhallituksen edessä, muistelee Ylä-Soininmäki.

Oikeudessa puhutaan isoista summista

Meneillään oleva Sunny Car Center -oikeudenkäynti on ensimmäinen merkittävä oikeudenkäynti, jossa mietitään konkurssiin menneen autokauppayhtiön rahoja. Kantaja, konkurssipesän julkisselvittäjä Jorma Tuomaala perää Markku Ritaluomalta ja autokauppayhtiön hallituksessa olleelta ex-poliitikko Iisakki Kiemungilta viiden-kuuden miljoonan euron korvauksia pesälle.

Tuomaala katsoo, että Sunny Car Centeristä vietiin ulkomaille velkojien ulottumattomiin selvästi yli kuusi miljoonaa euroa pesälle kuuluvia rahoja.

Molemmat vastaajat ovat kiistäneet väitteet tiukasti. Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa tämän oikeudenkäynnin viimeinen käsittelypäivä on tiistaina 13. maaliskuuta.

Liikenneministeriön tilaaman selvityksen mukaan Jäämerelle yltävä rata olisi paras linjata Rovaniemeltä Kirkkoniemeen menevälle reitille. Ministeriö aikoo yhdessä Norjan kanssa jatkaa Kirkkoniemen ratayhteyden selvittämistä.

Selvityksen tuloksia esitteli liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tiedotustilaisuudessa perjantaina iltapäivällä.

– Tämä linjausvaihtoehto on realistisin, mutta paljon jatkoselvitystä vaaditaan, Berner sanoi.

Liikenneministeriön mukaan linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman ja saavutettavuuden parantuminen muihin linjausvaihtoehtoihin verrattuna.

Bernerin mukaan ratayhteyden valmistuminen olisi mahdollista vuonna 2030.

Berner: Jäämeren rata on eurooppalainen hanke

Berner sanoi, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon porotalous. Hankkeella edistettäisiin Suomen huoltovarmuutta ja saavutettavuutta. Hän kertoi, että on tänä vuonna tavannut hankkeen tiimoilta kolmesti Norjan liikenneministerin Ketil Solvik-Olsenin.

Kirkkoniemen linjaus on tullut valituksi yhdessä Norjan kanssa.

– Jäämeren rata on tärkeä eurooppalainen hanke, joka kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Ratayhteys parantaisi useiden pohjoisen alueen elinkeinojen edellytyksiä, sanoo Berner.

Selvityksen mukaan Kirkkoniemen linjaukseen liittyy ympäristövaikutusten kannalta haasteita ja se vaikuttaisi porotalouteen sekä saamelaisiin.

Saamelaisalueilla ratayhteyden kaavailu on herättänyt huolta. Esimerkiksi kolttien kyläkokouksen mielestä rata olisi toteutuessaan uhka koko kolttakulttuurille.

Kirkkoniemen reitin hinta Suomelle noin 2 miljardia euroa

Ehdotettavan Kirkkoniemi-linjauksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle.

Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella ovat noin 0,9 miljardia euroa.

On myös mahdollista, että linjaus kulkee Rovaniemeltä Kemijärven ja Sodankylän kautta Kirkkoniemelle.

Ministeriön tiedotteen mukaan laadituilla kuljetusennusteilla kaikki linjausvaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia. Tämänhetkisen tiedon pohjalta ei voi sanoa, koska Jäämeren ratayhteys olisi kannattava.

– Toisaalta esimerkiksi muutokset eri liikennemuotojen kustannuksissa tai alueen elinkeinotoiminnassa voivat muuttaa tilannetta merkittävästi, ministeriö jatkaa tiedotteessaan.

Radalla kuljetettaisiin mineraaleja, kalatuotteita, raakapuuta ja metsäteollisuuden jalostustuotteita. Henkilöliikennettä olisi aluksi todennäköisimmin Rovaniemen ja Sodankylän välillä, esimerkiksi jatkamalla yksi yöjunavuoro Rovaniemeltä Sodankylään.

Pitkällä aikavälillä Rovaniemen ja Kirkkoniemen välille voisi syntyä matkailuliikennettä. Kirkkoniemessä on noin 3000 asukasta.

Kaikki ratavaihtoehdot teknisesti mahdollisia

Selvityksen mukaan Suomen on tärkeää parantaa logistista asemaansa ja saavutettavuutta.

– Pohjoisessa tämä tarkoittaisi yhteyttä Jäämerelle ja etelässä yhteyttä eurooppalaiseen rataverkkoon Tallinnan tunnelin ja Rail Baltican kautta. Jäämerenrata tuleekin nähdä osana globaalia kokonaisliikennejärjestelmää. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää muutoksia liikenteen kulkumuotojakaumassa, selvityksen päätelmissä todetaan.

Jatkoselvittämistä varten perustetaan Norjan ministeriön kanssa yhteinen työryhmä, joka käy läpi muun muassa rahoitusmalleja ja johon kutsutaan useita eri tahoja.

Kaikki esillä olleet linjausvaihtoehdot olisi teknisesti mahdollista toteuttaa.

– Vaihtelua oli kuitenkin runsaasti etenkin taloudellisessa vertailussa sekä vaikutuksia ympäristölle vertailtaessa, sanoo johtaja Matti Levomäki Liikennevirastosta.

Jäämeren rata on tärkeä eurooppalainen hanke, joka kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.)

Levomäki sanoi tiedotustilaisuudessa, että kustannuksissa on huomioitu muun muassa poroaitojen rakentaminen.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi viime kesänä Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. Esillä oli viisi reittivaihtoehtoa. Selvitys valmistui nyt helmikuun lopussa.

Nyt julkaistut selvitykset voi lukea Liikenneviraston sivuilta. Iltapäivän tiedotustilaisuuden voi katsoa Ylen Areenasta.

Aiempia uutisia Jäämeren radasta

Kolttien kyläkokous: "Jäämeren rata on uhka kolttakultturille"

Ministerit nostattivat Norjan Kirkkoniemessä toiveita Jäämeren radasta

Jäämeren radan reittivaihtoehdot jakavat mielipiteitä Lapissa – selvitystä odotetaan alkuvuodesta

Liikenneministeri Anne Berner: "Jäämeren rata olisi suuri mahdollisuus turismille ja tavaraliikenteelle"

Jäämeren rata tuo porojen tuhon ja Kiinan tulevaisuuden? Valokuvatarina pelätyn ja toivotun radan varrelta

HSL:ssä eli Helsingin seudun liikenteessä seurataan nyt jännityksellä kevään etenemistä.

Helsingissä sateli perjantaiaamuna lunta, mutta yksi kevään merkki oli silti nähtävillä: kaupunkipyörien telineitä on asennettu tämänkin päivän aikana eri puolelle Helsinkiä.

Kaupunkipyörät ovat nousseet kaupungissa suureen suosioon. Helsinkiläiset rakastuivat kaupunkipyöriin, Yle otsikoi esimerkiksi viime kesänä.

Tänä vuonna kaupunkipyörätelineiden asentaminen alkoi maanantaina, kertoo erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen HSL:stä.

Lumi ja jää ovat kuitenkin vaikeuttaneet asennuksia jonkin verran.

– Asemia on asennettu maastoon päivittäin. Tällä hetkellä sääolosuhteet ovat sellaiset, että alkuperäisen suunnitelman mukaan ei ole ihan pystytty etenemään, Jääskeläinen sanoo.

Helsingissä kaupunkipyörillä on tarkoitus päästä kulkemaan huhtikuussa.

Onko mahdollista, että kauden aloitus venähtää pidemmälle huhtikuuhun talvisen sään vuoksi?

– Onhan se mahdollista, mutta vielä emme osaa sanoa. Toki on sellainenkin vaihtoehto, että palvelu otetaan käyttöön, vaikka kaikki asemat eivät olisi vielä asennettuina, Jääskeläinen väläyttää.

Kausi on joka tapauksessa tarkoitus polkaista käyntiin pääsiäisen jälkeen, hän sanoo.

– Tiedotamme kyllä sitten päivämääristä, kun ne vahvistuvat.

Kaupunkipyöriä tulee yli 2 500

Millaisella jännityksellä HSL:ssä seurataan kevään etenemistä?

– Kyllä se on kaupunkipyörien osalta mielenkiintoinen. Kovasti odotellaan pyöriä, niin me kuin varmasti asukkaat ja alueella liikkuvat, Jääskeläinen sanoo.

Helsinkiin on tulossa tänä vuonna 150 kaupunkipyöräasemaa ja Espooseen kevään ja kesän aikana yli sata. Itse kaupunkipyöriä on tulossa kaupunkeihin yli 2 500.

Espoossa kausi alkaa toukokuussa, ja sen jälkeen kaupunkipyörällä pääsee kulkemaan kahden kaupungin väliä.

Jääskeläisen mukaan pöydällä on ollut myös laajentumissuunnitelmia.

– HKL:n johdolla on selvitelty kaupunkipyöräalueen laajentamista Helsingissä.

– Siellä on suunnitelmia laajentaa aluetta pohjoiseen ja itään, hän avaa näkymiä.

Laajennusta ei tehtäisi vielä tänä kesänä vaan mahdollisesti ensi vuonna, jos niin päätetään.

Lue myös:

Espoo valitsi samat kaupunkipyörät kuin Helsinki – Vielä neuvotellaan, saako fillareilla ajaa kaupungista toiseen (Yle Uutiset 20.10.2017)

Helsinkiläiset rakastuivat kaupunkipyöriin – kausikortin on ostanut yli 20 000 kaupunkilaista (Yle Uutiset 15.6.2017)

Kaupunkipyörät ovat täällä taas – nyt saa rullata Helsingistä Espooseen saakka (Yle Uutiset 2.5.2017)

Näin Helsingin uusi kaupunkipyörä toimii – katso video (Yle Uutiset 21.10.2015)

Tarinan vastaanottokeskus Siilinjärvellä on yksi niistä yksiköistä, jotka perustettiin Euroopan pakolaiskriisin kovimpana vuotena 2015. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin siellä asuu noin 200 turvapaikanhakijaa. Asukasmäärä vähenee hitaasti, koska turvapaikkaa voi hakea useita kertoja.

– Kaikilla asukkaillamme on vähintään yksi kielteinen päätös alla. Kaikilla asukkailla on ainakin toinen kierros menossa, Kuopion Setlementti Puijolan ylläpitämän Tarinan vastaanottokeskuksen johtaja Juha Huttunen sanoo.

Turvapaikanhakijat saattavat asua vuosien ajan vastaanottokeskuksissa ja käydä läpi valitushakemuskierrettä.

Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Syy siihen on, että uuden turvapaikkahakemuksen voi jättää, jos on uusi peruste turvapaikalle. Esimerkiksi hakijan kotimaan turvallisuustilanteen huonontuminen voi olla uusi peruste.

Uuden turvapaikkahakemuksen viranomainen voi kuitenkin jättää tutkimatta, jos uutta perustetta hakemukselle ei ole.

Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää. Jorma Vuorio

Maahanmuuttoviraston mukaan tällä hetkellä yli puolet turvapaikkahakemuksista on uusintahakemuksia. Päätöstä uusintahakemuksesta odottaa nyt noin 630 ihmistä. Maahanmuuttovirastoon tulevien uusintahakemusten osuus on nousussa. Esimerkiksi vuosi sitten uusintahakemuksia oli käsittelyssä noin sata.

Sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston mukaan osa hakijoista voi pitkittää valitushakemusruletilla maassa oleskelua.

– Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo.

Uutena perusteluna kristinuskoon kääntyminen

Yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.

Julkisuudessa on kerrottu aiemmin perinteisiin kirkkokuntiin sitoutumattomien seurakuntien kastavan turvapaikanhakijoita kristityiksi eivätkä kaikki kastetut ole ymmärtäneet, mihin kirkkokuntaan heidät on liitetty.

Esimerkiksi Aamulehti on kertonut, että monet turvapaikanhakijat kääntyvät kristinuskoon saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että 90 prosenttia irakilaisista ja 80 prosenttia afganistanilaisista turvapaikanhakijoista tekee uusintahakemuksen.

– Tämä mylly pyörii koko ajan, Repo toteaa.

Osa turvapaikanhakijoista on jo neljännellä hakemuskierroksella. Valitusprosessissa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Migrin tietojen mukaan 7 000 ihmistä.

Uusia hakemuksia tehdään joko kaikkien valitusten ja valitusaikojen jälkeen tai valitusvaiheen aikana.

EU haluaa tiukentaa linjaa

Euroopan unionissa neuvotteluissa on niin kutsuttu menettelyasetus, joka tarkoituksena on rajoittaa turvapaikkahakemuskierrettä. Suunnitelmissa on muun muassa, että kielteisten turvapaikkapäätösten valitusaika lyhenisi. Suunnitelmien mukaan lyhyempi valitusaika puolestaan saattaisi vähentää uusintahakemusten määrää. Menettelyasetuksen sisältöä viilataan parhaillaan Brysselissä ja se saattaa valmistua kesään mennessä.

Tämän jälkeen Suomi joutuu tekemään muutoksia ulkomaalaislakiin. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvioi, että asetus voisi olla Suomessa voimassa vuoden kuluttua.

Noin kymmenen ihmistä on kadonnut tämän vuoden aikana. Juha Huttunen

Siilinjärvellä Tarinan vastaanottokeskuksen noin kahdestasadasta turvapaikanhakijasta puolenkymmentä ihmistä on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen tänä vuonna. Osa on palannut vapaaehtoisesti kotimaahansa, mutta kaikki muutkaan eivät ole jääneet vastaanottokeskukseen odottamaan uusia päätöksiä maahanmuuttovirastosta tai eri oikeusasteista.

– Noin kymmenen ihmistä on kadonnut tämän vuoden aikana, vastaanottokeskuksen johtaja Juha Huttunen sanoo.

Kaikesta voi valittaa kunnes voimat tai rahat loppuvat

Valituskierre ei suinkaan ole mahdollinen ainoastaan turvapaikkahakemuksien kohdalla. Oikeustieteen tohtori ja asianajaja Jarkko Männistö sanoo, että lähes kaikista asioista voi tavalla jos toisella hakea muutosta loputtomasti.

– Yleensä ensin loppuu rahat, sitten voimat, Männistö toteaa.

Tyypillinen esimerkki valituskierteestä on työtapaturma. Ihminen on vammautunut työtapaturmassa, mutta hänelle ei myönnetä korvauksia.

Hän voi hakea oikeutta muutoksenhakulautakunnasta, vakuutusoikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta. Senkin jälkeen hän voi aloittaa uuden menettelyn vaikkapa uudella lääkärinlausunnolla.

Tämä reitti oikeuden hakemiseen on väkivallaton purkauskanava, joka takaa yhteiskuntarauhan. Jarkko Männistö

Männistön mukaan muutoksenhakumahdollisuus on hyvä. Hänen mielestään oikeuden saamisen hinta on se, että järjestelmää voidaan myös kuormittaa aiheettomilla valituksilla.

– Jos ihminen tuntee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, se tunne on sietämätön. Tämä reitti oikeuden hakemiseen on väkivallaton purkauskanava, joka takaa yhteiskuntarauhan.

– Täytyy myös muistaa, että joskus alkuperäinen päätös todella havaitaan vääräksi vasta pitkän valituskierteen jälkeen, Männistö toteaa.

Puolustusvoimat vetäytyy kesään mennessä Lappeenrannan historialliselta Rakuunamäen varuskunta-alueelta. Vanhat kasarmit ja sotilaskoti ovat jo hiljentyneet, ja viimeisenä tyhjenevät Maasotakoulun esikuntarakennus sekä kurssien käytössä olevat majoitustilat.

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOAS neuvottelee opiskelijahotellin avaamisesta entiseen Uudenmaan rakuunarykmentin aliupseerikouluun. Puolustusvoimat rakennutti siihen 1990-luvun alussa viitisenkymmentä kahden hengen majoitushuonetta.

Majoitusrakennukseen suunniteltavassa opiskelijahotellissa majoitettaisiin opiskelijoiden ohella kesäisin myös matkailijoita.

– Opiskelijahotelli voisi palvella niitä opiskelijoita, jotka eivät asu kokoaikaisesti Lappeenrannassa, vaan esimerkiksi maanantaista torstaihin tai viikonloppusin, sanoo Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund.

Kiinteistön omistava Senaatti-kiinteistöt aikoo laittaa rakennuksen myyntiin lähikuukausina.

– Olemme sopineet kaupungin kanssa, että ensin katsotaan mitä kommentteja tulee kaavoista, ja sen jälkeen voidaan aloittaa myynti, sanoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila.

Uusi opiskelijahotelli voisi siten aloittaa toimintansa jo tämän vuoden aikana.

– Kiinteistö lienee kohtuullisessa kunnossa. Todennaköisesti riittää pelkkä lukkojen vaihto, että toiminta voidaan aloittaa, jatkaa Grönlund.

Rakuunamäestä kaupunkilaisille asumisen ja kulttuurin keskittymä

Lappeenrannan kaupunki on suunnitellut puolustusvoimilta vapautuvalle Rakuunamäelle uutta käyttöä. Sotilasperinteet tulevat näkymään (Etelä-Saimaa) jatkossakin ja alueen vanhat rakennukset halutaan suojella.

Alueen käyttöä ohjaavat osayleiskaava ja asemakaava tulevat nähtäville 19. maaliskuuta. Rakuunamäestä on tulossa alue, jossa harrastetaan taiteita ja kulttuuria, ja jossa asuu aiempaa enemmän ihmisiä.

– Alue on historiallisesti ainutlaatuinen ja verrattavissa Lappeenrannan linnoitukseen, pohtii Joonas Grönlund.

Esimerkiksi entinen sotilaskoti sopisi kulttuurin harrastajaryhmien käyttöön ja siellä voisi olla myös ravintolatoimintaa. Houkuttelevaksi Rakuunamäen tekee sen sijainti vain satojen metrien päässä kaupungin keskustasta.

– Meillä on alueella kaksi vanhaa hirsitaloa kunnostettu opiskelija-asunnoiksi ja niiden käyttöaste on koko ajan täysi sata, sanoo LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan tavoitteena on myydä vuosittain muutamia rakennuksia.

– Rakennusliikkeillä on kiinnostusta kehittää puolustusvoimilta vapautuviin tiloihin erilaista toimintaa, sanoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila.

Historiallinen sotilasalue

Lappeenrannan Rakuunamäki on yksi parhaiten Suomessa säilyneistä yhtenäisistä 1800-luvun kasarmialueista. Enimmillään alueella on palvellut jopa kolme tuhatta varusmiestä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa.

Osa nykyisistä rakennuksista on peräisin 1890-luvulta, jolloin rakennettiin miehistökasarmit Suomen rakuunarykmentin käyttöön. Ratsuväkiprikaati aloitti toimintansa Rakuunamäellä 1920-luvulta.

Kasarmialueella toimi sotien jälkeen myös Kenttätykistörykmentti 3, joka muuttui myöhemmin Karjalan Tykistörykmentiksi. Sen toiminta siirtyi Kouvolan Vekaranjärvelle 1980-luvun alussa.

Vuosikymmentä myöhemmin puolustusvoimat lopetti alueella toimineen Rakuunapataljoonan ja myös Maasotakoulun toimintaa alettiin vähitellen keskittää nykyiselle Leirikentän alueelle lentoaseman lähelle. Viimeiset asevelvolliset kotiutuivat rakuunaeskadroonasta vuoden 2016 lopussa.

Kirkkonummen keskustassa Vilhonkummuntiellä leimahti perjantaina rakennuspalo, josta levisi haitallista savua, kertoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.

Mustaa savua levisi läheiselle asuinalueelle Neidonkallion suuntaan. Pelastuslaitos pyysi ihmisiä välttämään savussa oloa.

Hätäkeskus sai ilmoituksen rakennuspalosta perjantaina iltapäivällä noin puoli neljältä.

Länsi-Uudenmaan poliisi kertoi pikaviestipalvelu Twitterissä, että kyseessä oli asumaton talo. Palo ei poliisin mukaan vaatinut henkilövahinkoja.

Pelastuslaitos arvioi hieman ennen puolta viittä, että sammutustöissä kestäisi vielä ainakin tunti. Ennen puolta kuutta pelastuslaitokselta kerrottiin, että palo on nyt sammutettu.

Rakennus on pelastuslaitoksen mukaan keskeneräinen, harkkopintainen teollisuusrakennus. Rakenteelliset vahingot jäivät vähäisiksi.

Rakennuksen sisätiloissa oli sytytetty styrox-eristeitä ja liekit olivat levinneet yläpohjaan ja kattorakenteisiin, pelastuslaitos kertoo.

"Ei se itsestään syttynyt"

– Kyseessä on paikallisten mukaan noin 15 vuotta rakenteilla ollut harkoista tehtävä teollisuusrakennus. Kun on tämmöinen rakennus kyseessä, niin ei se ole itsestään syttynyt. Ennen palon syttymistä paikalla on ollut nuorisoa, sanoo päivystävä palomestari Raimo Rasijeff uutistoimisto STT:n mukaan.

Lähialueilta tavattiin muutama nuori, joiden terveydentila tarkistettiin, STT kirjoittaa.

– He olivat mahdollisesti hengittäneet vähän savua. Tarvetta hoitolaitokseen kuljetukselle ei ollut, Rasijeff sanoo STT:lle.

Länsi-Uudenmaan poliisi tiedotti myöhemmin perjantai-iltana, että se epäilee kolmen nuoren pojan olleen syttymishetkellä talossa ja heidän osallisuuttaan tapahtumaan selvitellään. Poikien henkilöllisyydet ovat poliisin tiedossa.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä vahingontekona.

Moottoriurheilu- ja ajokoulutuskeskusta Iittiin kaavailevan Kymiring Oy:n hallitus on tehnyt omistajilleen esityksen moottoriratahankkeen rahoituksesta ja pääomarakenteen vahvistamisesta. Yhtiössä osakkaana oleva Iitin kunta vastaanotti esityksen keskiviikkona.

Eduskunta myönsi viime kesänä Kymi Ringille 3,5 miljoonan euron valtionavustuksen. Rahan maksamisen ehtona on ollut se, että hankkeen kokonaisrahoitus toteutuu.

Iitin kunnan hallinto- ja rahoitusjohtajan Jarkko Salosen mukaan moottorirahayhtiö pyytää kunnalta rahoitusta.

– Sen järjestäminen on oma työnsä, mutta asia on merkittävä kunnalle ja seutukunnalle. Asian eteen halutaan tehdä tosissaan työtä, sanoo Jarkko Salonen.

Sitä, kuinka paljon moottoriratayhtiö pyytää Iitin kunnalta ja muilta omistajiltaan rahaa, ei Salonen toistaiseksi kommentoi. Salonen ei myöskään kerro, käykö esityksestä ilmi mahdollisia yhtiön omistajatahojen ulkopuolisia rahoittajia.

– Kun moottoriratayhtiö tulee julki asian kanssa, kommentoimme tarkemmin rahoitusesityksen sisältöä. Tämä sen vuoksi, koska esityksessä on muidenkin osakkaiden rahoitusosuudet, sanoo Jarkko Salonen.

Ilmoitus esityksestä ministeriölle

Jarkko Salosen mukaan Iitin kunnan on käsiteltävä rahoituksen mahdollista myöntämistä kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Kunnanhallituksen käsittelyyn esitys tulee näillä näkymin huhtikuun aikana.

– Tämä on valmistelussa oleva asia. Sisältöä tulee tarkemmin julkiseksi, kun asia tulee kunnanhallituksen esityslistalle. Se tapahtuu todennäköisesti huhtikuun aikana, sanoo Salonen.

Iitin kunta ilmoitti opetusministeriölle torstaina, että se on vastaanottanut käsiteltäväksi Kymiring Oy:n hallituksen yhtiön omistajille tekemän esityksen moottoriratahankkeen rahoituksesta ja pääomarakenteen vahvistamisesta. Iitin kunnan ministeriöön tekemä ilmoitus on toistaiseksi ainoa julkinen asiakirja, jonka opetusministeriö on voinut antaa yhtiön rahoitushakemuksen liitetiedoista.

– Kokonaisuutena esitys tarkoittaa sitä, että hanke edistyy ja voidaan sanoa, että katsotaan luottavaisin mielin eteenpäin. Seutukunnalle tarvitaan tarvittua eloa ja elinvoimaa, mitä tällä reilun kymmenen vuoden historian omaavalla hankkeella on pyritty hakemaan, sanoo Jarkko Salonen.

Iitin kunta omistaa 19 prosenttia Kymiring Oy:stä. Muut omistajat ovat AKK Motorsport, Suomen moottoriliitto ja A. Ahlström Kiinteistöt.

Salosen mukaan osakkaat eivät toistaiseksi ole antaneet rahoitusta moottoriratayhtiölle, vaan yhtiötä perustettaessa osakkaat ovat merkinneet osakkeet ja myöntäneet yhtiölle pääomalainan.

Etelä-Savossa, Juvalla on herättänyt hämmästystä tapahtumasarja, jossa ainakin 11 autoa on ajautunut ulos suoralta tieltä. Paikka sijaitsee noin kilometrin 5-tieltä, Vehmaan risteyksestä Pieksämäen suuntaan.

Yksi Vehmaan pahamaineisella suoralla ulosajaneista on Olga Markina. Juvalla asuva erikoislääkäri ajaa päivittäin töihin Mikkeliin. Kerran viikossa työmatka suuntautuu Pieksämäelle.

Maaliskuun alussa matkanteko päättyi hurjan lentoon. Markina lähti ohittamaan suoralla tiellä edessä ajavaa. Markina arvioi, että edellä kulkeneen ajoneuvon vauhti oli 20 kilometriä tunnissa.

– Kaikki tapahtui hetkessä. Kun auto oli ylösalaisin, tajusin, että olen elossa eikä ole verta näkyvissä. Ensimmäinen ajatukseni oli päästä nopeasti pois, jos auto syttyy. Sain ikkunan auki ja apuun tullut mies veti minut ulos.

– Olin shokissa ja olen edelleen jälkishokissa, Markina kertoi perjantaina, reilu viikko tapahtuman jälkeen.

Markinan auto on uudehko nelivedolla varustettu kaupunkimaasturi. Kokeneelle kuljettajalle kilometrejä kertyy jopa 40 000 vuodessa. Ulosajo oli ensimmäinen onnettomuus 30-vuotisella uralla.

Tielle asetettiin ensimmäistä ulosajojen jälkeen 60 kilometrin nopeusrajoitus ja varoitus päällystevaurioista. Tien kunnossapidosta vastaavasta Keski-Suomen ELY-keskuksesta arvioitiin, että tietä päästään korjaamaan kesällä.

10 muuta samalla kohdalla tapahtunutta ulosajoa ovat tapahtuneet päinvastaiseen suuntaan. Tuolloin tien painuma kallistaa yllättäen autoa apukuljettajan puolelle. Markinan ohitustilanteessa kallistuma tapahtui kuljettajan puolelle.

"Pitäisi laittaa kiertotie"

Markinan aviomies Ari Hartikainen kiirehti kotoa paikalle heti saatuaan tiedon ulosajosta. Vaimo oli järkyttynyt, mutta fyysisiä vammoja ei tullut.
– Autokorjaamolla korjaamopäällikkö arvioi, että tavallisesta henkilöautosta olisi painunut katto sisään. Siinä olisi käynyt niskanikamille huonosti, Ari Hartikainen pohtii.
Hartikaisen mielestä ulosajokohdan ongelma on tien reunojen painuminen, urat ja polanteet sekä erityisesti uriin kertynyt jää.
– Tie on oikeastaan kupera ja siinä on syvät urat. Aura ei tavoita pyörän uriin, joten ne ovat koko ajan jäässä. Tieosuus on niin huonossa kunnossa, että tähän pitäisi laittaa kiertotie. Mutta sellaiseen ei kai herkästi mennä, Ari Hartikainen puhisee.
– Tie on niin kupera, että jos tien toiselle laidalle laitettaisiin jalkapallo, se ei edes näkyisi toiselle reunalle.

Työmatkalle tulee ylimääräisiä kilometrejä

Ari Hartikainen oli itse vähällä ajautua rajusti ulos samalla kohdalla keväällä 2017. Auto kääntyi 80 kilometrin tuntinopeudessa poikittain ja ajautui nelipyöräluisua vastaantulevien kaistalle .

– Tie oikeastaan imaisi auton kartanon tien risteyksen jälkeen. Auto lähti heittelehtimään ja niin mentiin varmaan satoja metrejä. Onneksi ei tullut ketään vastaan. Hetken päästä Juvan suunnasta tuli mutkan takaa punainen auto, mutta siinä vaiheessa olin jo ehtinyt omalle kaistalleni. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että mitään ei ollut tehtävissä.
Olga Markina on onnettomuuden jälkeen pystynyt ajamaan autoa normaalisti. Kerran viikossa matka suuntautuu Pieksämäelle, mutta suoran Juva-Pieksämäki-tien sijasta (60 km) Markina ajaa Mikkelin kautta. Matkaa kertyy tuplasti enemmän.

– Sille tielle en mene ennen kuin se on laitettu kuntoon.

"Ei enää uusia ulosajoja"

Suoralla tieosuudella sattui muutaman päivän aikana jälkien perusteella 11 ulosajoa. Kaikista ei ilmoitettu edes viranomaisille, sillä osa pääsi tielle omin voimin ja osa traktorin tai hinausauton avulla. Tällä viikolla tilanne on kuitenkin rauhoittunut.

– Ajoimme juuri pojan kanssa mönkijällä siitä ohi. Paikalle on tuotu useamman kerran lisää hiekkaa. Ja toinen varoitusmerkki ja nopeusrajoitusmerkki on tuotu lähemmäs varsinaista tapahtumapaikkaa, lähistöllä oleva Hannu Kähärä kertoi perjantaina iltapäivällä.

Tivolissa on hiljaista näin talvisena päivänä. Suomen Tivolin ja Tivoli Sariolan varikoilla huolletaan parhaillaan laitteita ja katsastetaan kuljetusautoja tulevaa kiertuetta silmällä pitäen. Rakenteilla on myös jotain uutta juhlavuoden tivolikävijöiden iloksi.

– Meillä on tulossa uutena sellainen Star Flyer -karuselli, joka yltää kolmeenkymmeneen metriin. Se pyörii maailmanpyörän kanssa samalla korkeudella, kertoo Suomen Tivolin Lulu Sariola.

– Juhlavuoden kruununa on tulossa iso nuorisolaite, joka on ollut meidän haaveena jo pitkään. The Tribe vetkuttaa joka suuntaan ja siinä on raju vauhti. Kyydissäolija on välillä jopa pää alaspäin. Saavat ihmiset nyt kokeilla rajojaan, naurahtaa Tivoli Sariolan Ville Sariola.

Tivoleilla menee hyvin

Tivoleilla menee Suomessa tänä päivänä kohtuullisen hyvin, vaikka takana ovat taloudellisesti kuoppaiset vuosikymmenet.

– Tivolitoiminta pyörii. Talouslaskuista ja -nousuista huolimatta menee tasaisesti. Tulevaisuuteen on helppo katsoa positiivisin lasein, toteavat yhteen ääneen Lulu ja Ville Sariola.

Tivolit joutuvat kuitenkin kisaamaan ihmisten vapaa-ajasta entistä enemmän.

– Paikkakunnalla olevat muut tapahtumat ovat meidän pahimpia kilpailijoita, koska ihmisten aika jakaantuu silloin eri suuntiin, sanoo Lulu Sariola.

– Ja toinen haaste on sää. Viime vuonna vappuna lapioitiin aamulla lunta laitteiden päältä. Muutenkin viime kevät ja kesä olivat varsin koleita, muistelee Ville Sariola.

Tivoli- ja sirkuskentät katoavat

Tulevaisuudessa tivolien haaste on löytää kaupungeista oma paikkansa. Kaupunkien kaavoitus ja rakentaminen ahmii tieltään tivolikentät ja uusien paikkojen löytäminen eri puolelta Suomea haastaa kiertuelaiset. Myös kenttien reunat alkavat tulla vastaan, kun laitteita on paljon.

– Nyt pakataan kalustoa ja laitteita tiiviimpään, kun tähän asti on vain kasvettu. Me ei meinata mahtua enää mihinkään, selittää Lulu Sariola.

– Me teemme koko ajan töitä sen eteen, että eri puolilta Suomea löytyy myös tulevaisuudessa tivoli- ja sirkuskenttiä meidän käyttöön, kertoo Ville Sariola.

Tivolit lähtevät kiertueelle ympäri Suomea huhtikuun puolessa välissä. Tivoli Sariola vierailee 13 paikkakunnalla ja Suomen Tivoli 12 paikkakunnalla.

Lue lisää: Kerava on Suomen tivolitoiminnan syntysija – kukaan ei tiedä tarkalleen miksi