Poliisi on ottanut kiinni kaksi pääepäiltyä isossa valepoliisirikosjutussa, kertoo Keskusrikospoliisi. Poliisi luonnehtii rikosvyyhtiä toistaiseksi suurimmaksi valepoliisihuijaukseksi Suomessa.
Keskusrikospoliisi kertoo tiedotteessa, että toinen epäillyistä otettiin kiinni Ruotsissa. Kiinniotosta vastasi Ruotsin poliisin erikoisjoukko, niin sanottu FAST-ryhmä, joka on erikoistunut kansainvälisesti etsintäkuulutettujen kiinniottoon. Toinen epäillyistä otettiin kiinni Ruotsinlaivalla, kun hän oli matkalla Suomeen.
Rikosvyyhtiä on tutkinut Itä-Suomen poliisilaitos. Poliisin mukaan kiinniotetun kaksikon epäillään huijanneen 250 000 - 400 000 euroa iäkkäiltä ihmisiltä.
Itä-Suomen poliisilla on 70 rikosilmoitusta tutkittavana asiassa. Sen lisäksi rikosvyyhtiin liittyviä rikosilmoituksia tutkitaan myös Sisä-Suomen poliisissa, Länsi-Uudellamaalla, Oulussa ja Hämeen poliisilaitoksella.
Epäillyt ovat poliisin vanhoja tuttuja, kerrotaan Keskusrikospoliisin tiedotteessa. Epäillyt olivat vangittuina viime syksynä. Heidät vapautettiin asioiden selvittämisen jälkeen, mutta heidät määrättiin matkustuskieltoon. Poliisin mukaan epäillyt lähtivät vuoden vaihteessa matkustuskiellosta huolimatta Ruotsiin ja heidän epäillään jatkaneen rikoksia siellä.
Poliisi epäilee, että kaksikko on saanut apua useilta ihmisiltä Suomesta rikosten tekemiseen Ruotsissa.
Kahden pääepäillyn kiinniottoa valmisteltiin yhteistyössä Itä-Suomen poliisilaitoksen, Keskusrikospoliisin ja Ruotsin poliisin kanssa.
Maan hallituksen ja työmarkkinakentän välit ovat kiristymässä entisestään. Hallituspuolue Siniset on esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista kaikille palkansaajille riippumatta siitä, kuuluuko työntekijä liittoihin tai työttömyyskassoihin.
SAK pitää sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) mahdollista uudistusta koskevaa selvitystä kilpailukykysopimuksen vastaisena. SAK perää pääministeriltä selvitystä, mikä on hallituksen rooli työttömyysturvan uudistamista koskevassa selvitystyössä.
Onko hallituksen piirissä enemmänkin kannatusta selvitykselle?
– Olennaista on, että kyetään arvioimaan, onko hallituksen piirissä enemmänkin kannatusta selvitykselle, vai onko kyseessä yksittäisen ministerin arviointi, Huutola sanoo
– Koemme tämän hyökkäykseksi ay-liikettä kohtaan.
Siniset on perustellut uudistusta sillä, että jäsenmaksuilla toimintansa rahoittavat työttömyyskassat maksavat vain viisi ja puoli prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Suurimman osan etuuksista kustantavat valtio sekä työnantajat ja kaikki palkansaajat työttömyysvakuutusmaksuna. Kassoihin kuulumattomat rahoittavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka eivät siitä mitään hyödy.
Huutola: Ajatusta esittäneet eivät tunne järjestelmää.
SAK:n varapuheenjohtajan Matti Huutolan mukaan ajatusta esittäneet eivät tunne järjestelmää.
– Työttömyysvakuutusrahastohan palauttaa niiden jäsenten osalta maksetut vakuutusmaksut Kelalle takaisin, jotka eivät ole vakuuttaneet itseään kassojen kautta, Huutola sanoo.
Huutolan mukaan SAK on valmis nopeasti laajoihinkin vastatoimiin, jos kolmikantainen yhteistyö unohdetaan.
– On hyvä, että elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) toi jo näkemyksensä julkisuuteen. Onko se hallituksen näkemys, jää sitten nähtäväksi, Huutola toteaa.
SAK valmis laajoihin vastatoimiin
Huutola sanoo toivovansa, että myös pääministeri Juha Sipilä (Kesk.) on sitä mieltä, että tämä hallitus ei ole valmistelemassa tämän kaltaisia ajatuksia.
– SAK:n hallitus aikoinaan ei olisi hyväksynyt kilpailukykysopimusta, ellemme olisi tulleet vakuuttuneiksi siitä, että tämän hallituskauden aikana työttömyysturvaan kuin muihinkaan työelämäkysymyksiin ei tule muutoksia muutoin kuin että olemme yksimielisiä, Huutola summaa.
Tänä talvena Helsingissä on riittänyt lunta ja hiihtoharrastajien lisäksi siitä ovat iloinneet myös liikunnanopettajat. Pääkaupunkiseudun kouluissa onkin voitu muutamasta viime talvesta poiketen hiihtää tänä talvena.
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun pihalla on meneillään viidesluokkalaisten liikuntatunti, mutta liikunnanopettaja Johanna Ant-Wuorinen ei kuitenkaan ole ihan varma osaavatko kaikki luokan oppilaat hiihtää.
– Ihan kaikista ei ole tietoa, kun en ole heitä koskaan suksilla nähnyt.
Hiihtotaito on eteläisessä Suomessa heikompaa kuin muualla Suomessa. Ant-Wuorinen on itse kotoisin Itä-Suomesta ja muistaa hyvin ensimmäisen vetämänsä hiihtotunnin pääkaupunkiseudun koulussa.
– Se oli ehkä hienoinen yllätys, kun kolmasluokkalaisten kanssa lähdettiin hiihtämään. Edessä oli nyppylä, jota vaivoin voi ylämäeksi kutsua ja oppilaita sai työntää takapuolesta, että he pääsivät haarakäynnillä mäen ylös. Sillä tunnilla nähtiin useampia itkupotkuraivareita ja kyllä niitä näkee vielä tänäkin päivänä.
Liikunnanopettaja Johanna Ant-Wuorisen mielestä jokaisen koululaisen pitäisi saada vähintään kokeilla hiihtoa.Sannika Michelsson / Yle
Kaikki eivät voi hiihtää vaikka haluaisivat
Itkupotkuraivareissa kyse ei yleensä ole siitä, etteikö oppilas haluaisi hiihtää vaan siitä, että oppilas ei osaa hiihtää.
– Oppilaat eivät välttämättä ole hiihtäneet koskaan, jos ei esimerkiksi perheessä ole hiihdetty. Meille tulee myös oppilaita esimerkiksi keskustan kouluista, joissa ei ole koskaan niiden sijainnin takia pystytty hiihtämään, Ant-Wuorinen selventää.
Ei Ant-Wuorisen tunneillakaan Etelä-Haagassa joka talvi hiihdetä. Eteläisessä Suomessa talven lumiolosuhteet määrittelevät aika pitkälti sen hiihdetäänkö vai ei. Lumentulo ei kuitenkaan ole ainut rajoittava tekijä. Monilta oppilailta puuttuu välineet ja läheskään kaikissa kouluissa ei ole lainasuksia.
– Suksien hankinta on koulukohtaista. Meidän koululla ei ole varasuksia lainkaan. Naapurikoulussa on ilmeisesti noin 20 paria suksia ja se helpottaa huomattavasti tilannetta, Ant-Wuorinen kertoo.
Oppilaita, joilla välineitä ei ole on koitettu kannustaa lainaamaan suksia muilta luokilta, perheeltä, kavereilta tai tutuilta. Joskus puoletkin luokasta saattaa viettää liikuntatuntinsa sauvakävellen hiihtämisen sijaan.
Peruskoulu läpi hiihtämättä metriäkään
Monille voi tulla yllätyksenä se, että peruskoulun voi suorittaa aivan kunnialla läpi ilman, että on kertaakaan laittanut suksia edes jalkaansa.
–Kyllä, se on täysin mahdollista, vahvistaa Ant-Wuorinen.
Maallikko voisi ajatella hiihdon olevan sen luokan kansalaistaito, että se kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vaan ei kuulu - enää.
– Uudessa opetussuunnitelmassa ei ole määritelty mitään yksittäistä lajia vesiliikuntaa lukuunottamatta. Tää on nyt "liukumista erilaisilla pinnoilla" ja nyt sitten liu'utaan lumella, Ant-Wuorinen kertoo.
– Kyllä se mun mielestä on semmonen taito, joka jokaisen suomalaisen olis hyvä osata. Vaikkei siitä välttämättä tykkäis, mutta että ainakin tietäis miltä se tuntuu ja oppisi sitten ehkä tykkäämäänkin, Ant-Wuorinen sanoo.
Nopea kysely viidesluokkalaisten keskuudessa paljastaa, että heidänkin mielestään hiihtoa pitäisi opettaa kaikille.
– Oishan se hyvä, jos kaikki osais sen. Mun mielestä hiihto on semmonen on suomalaisten juttu, sanoi innokas hiihtäjä Petra.
Sukseton luokkakaveri Sara on samaa mieltä.
– Ois kiva, jos koulussa olis lainasukset. Hiihtäsin niillä kyllä.
Viidesluokkalainen Sara on kokeillut hiihtoa muutaman kerran, mutta ei omista omia suksia.Sannika Michelsson / Yle
Alamäkeä kyllä, murtomaata ei
Vaikka usein ajatellaan, että murtomaahiihto on koodattu suomalaisten DNA:han ja iskeytyy lihasmuistiin viimeistään äidinmaidon mukana, ei taito ole kuitenkaan ihan sisäsyntyistä. Jos oppilas saa murtomaasukset jalkaansa ensimmäistä kertaa kymmenvuotiaana on edessä opeteltavaa.
– Vaikeinta oli päästä ylös, jos kaatu. Ja monot oli vaikea laittaa jalkaan, kertoo hiihtoa muutaman kerran kokeillut viidesluokkalainen Sara.
– Ei se ihan tosta vaan onnistu, tasapaino ei välttämättä suksilla löydy. Toisaalta monet sanoo laskettelevansa usein. Eli toisenlaisilla suksilla pysyy pystyssä, mut hiihtosuksilla ei sitten onnistukaan.
Laskettelu saattakin olla tasaisen lattealla pääkaupunkiseudulla paremmin hallussa kuin perinteisempi maastohiihto.
– Liikuntapäivinä laskettelemaan lähtee moninkertainen määrä oppilaita hiihtäviin verrattuna. Monet pienemmätkin oppilaat, jotka eivät hiihdä tai joilla ei oo suksia, osaavat lasketella. Alkaa laskettelu olla se uusi kansalaistaito, Ant-Wuorinen naurahtaa.
Hiihtotaito on heikentynyt jo pitkään
Aikoinaan hiihtotaito oli välttämätön ja todennäköisesti lähes jokainen suomalainen osasi hiihtää. Taito alkoi kuitenkin kadota jo kaupungistumisen myötä 50- ja 60-luvuilla.
– Kyllä siitä varmaan on jo lähemmäs 70 vuotta, kun jokaisen suomalaisen saattoi olettaa osaavan hiihtää, Lehto arvioi.
Tilastoa ja faktaa suomalaisten heikentyneestä hiihtotaidosta ei löydy, mutta Suomen Ladun laji- ja tapahtumapäällikkö Juhani Lehto tunnistaa ilmiön.
– Erityisesti länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla yhä useamman talven heikko lumitilanne ja se, että välineet eivät enää periydy isältä pojalle ovat varmaankin syypäinä muutokseen.
Välinepulaa helpottaakseen Suomen Latu vuokraa hiihtovälineitä esimerkiksi Helsingin Paloheinässä. Koululaisryhmille välinevuokrat ovat huokeammat kuin muille. Käytännössä yhden tai kahden liikuntatunnin puitteissa melko harva ryhmä kuitenkaan ehtii Paloheinään asti.
En tykkää!
Hiihtotunnilla oppilaat menevät kukin omalla vauhdillaan ja tyylillään, mutta kenenkään ei kuule valittavan hiihtämisestä. Liikunnanopettaja Johanna Ant-Wuorisen mukaan maastohiihdon opetteluun liittyy kuitenkin myös asenneongelmaa.
– Oppilaat saattaa ennen tuntia, sen aikana ja vielä tunnin jälkeenkin sanoa, et "mut mä en tykkää tästä". Mutta se on vähän semmonen hokema, jonka he ovat tottuneet sanomaan ja silti hymyissä naamoin painavat menemään koko tunnin.
Usein negatiivinen asenne ei ole syntynyt omista kokemuksista vaan opitusta suhtautumisesta.
– Uskon, että monella se tulee sieltä kotoa. Jos kotona ei hiihdetä, siihen ei kannusteta tai jos vanhemmille on jäänyt kenties kouluajoilta tai muuten negatiivinen asenne, niin se kertaantuu sinne jälkikasvulle, Ant-Wuorinen sanoo.
Parisprinttiampumahiihtoa
Vaikka tunti tasamaan hiihtoa saattaisikin tuntua puisevalta ajanvietteeltä, ei liikuntatunnin tarvitse silti olla yhtä kärsimystä. Toteutustapoja kun on monia. Etelä-Haagassa viidesluokkalaisten hiihtotunti kului "parisprinttiampumahiihtäen". Laji on Ant-Wuorisen mukaan osoittautunut varsin suosituksi.
– Tässä ollaan pareissa. Ensin on lyhyt hiihtopätkä, sitten tullaan ampumapaikalle, missä tennispallolla pitää kahdesti yrittää osua maaliina toimivaan pesäpallon syöttölautaseen. Ohi menneistä heitoista tulee sakkokierros koripallokentän ympäri, muuten voi jatkaa suoraan matkaa ja lähettää parinsa uudelle lenkille.
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun viidesluokkalaisia parisprinttiampumahiihdon "ampumapaikalla".Sannika Michelsson / Yle
Viidesluokkalaiset saavat tehdä niin monta kierrosta, kun tunnin aikana ehtivät ja haluavat. Kilpailua syntyy kuin itsestään niiden välille, jotka kilpailla haluavat.
Menneinä vuosina kouluissa saatettiin vaikka äidinkielen tunnilla katsoa olympiahiihtoja. Nykylapset seuraavat kisoja hieman aiempaa vähemmän.
– Kyllä täällä kuitenkin on havaittavissa, että tunneilla on useampia iivoniskasia, kristapärmäkoskia ja kaisamäkäräisiä. Voittajat muistetaan, Ant-Wuorinen sanoo.
Ja kyllä olympiamenestys näkyy tunneilla muutenkin.
– Semmosena innostuksena, että "mäki haluun hiihtää niinku se Iivo siellä viidelläkympillä!" Ei välttämättä niin, että he haluaisivat alkaa hiihtäjiksi, mutta näkyy se kasvanut innostus siihen omaan tekemiseen, Ant-Wuorinen toteaa.
Kotimainen Underhood Rankings -sivusto listaa Suomen suurimpien kaupunkien ja kuntien somenäkyvyyttä. Underhood analysoi eri alojen Facebook- ja Twitter-tilejä ajamalla näiden dataa ohjelmansa kautta.
Lista päivittyy jatkuvasti ja erot kaupunkien välillä voivat olla pienet. Listauksen perusteella parhaat somettajat ovat nyt Turku, Pori, Kuopio, Espoo ja Helsinki.
Turun viestintäjohtaja Saara Malila on ylpeä Turun asemasta somenäkyvyyden listauksessa.
– Turku on Suomen somepääkaupunki, Malila sanoo.
Ainakin seuraajien määrällä mitattuna Turku on ykkönen isojen kaupunkien listalla: kaupungin Facebook-sivulla on lähes 41 000 seuraajaa, Twitterissä 9701 ja Instagramissa 16 700.
Työtä, tunnetta ja tarinoita
Turku on saavuttanut sosiaalisen median viestinnän kärkipaikan vuosien työllä. Kaupungissa aloitettiin panostus sosiaaliseen mediaan jo silloin, kun muut kaupungit vasta heräilivät ajatukseen.
Jos onnistuu välittämään kaupunkilaiselle tunteen, että rakkaassa kotikaupungissa tapahtuu siistejä asioita, niin silloin tunne välittyy ja homma toimii. Minna Valtari
– On onnistuttu ottamaan haltuun uudenlainen tapa viestiä. Turussa keskustellaan ihmiseltä ihmiselle eikä vain tiedoteta, sanoo sisältötoimisto Somecon strategi Minna Valtari.
Hänen mukaansa mikä tahansa kaupunki onnistuu someviestinnässään, kun oivalletaan oikea tapa viestiä.
– Jos onnistuu välittämään kaupunkilaiselle tunteen, että rakkaassa kotikaupungissa tapahtuu siistejä asioita, niin silloin tunne välittyy ja homma toimii. Turku onnistuu jatkuvasti tavoittamaan tällä tavalla satoja tuhansia ihmisiä.
Eri somekanavissa erilaiset yleisöt
Turun kaupungin somevelho on verkkotoimittaja Samu Valleala. Hän kokee erilaiset listaukset mielenkiintoisena tapana seurata omaa tekemistä.
– Sosiaalisessa mediassa on selkeät mittarit, kun voidaan seurata tykkääjien ja seuraajien määriä. Underhood seuraa enemmän itse käyttäytymistä somessa, Valleala sanoo.
Olemme ihmisläheisiä, emme ole liian virallisia ja tarjoamme visuaalista sisältöä. Samu Valleala
Työssä pitää muistaa se, että eri välineissä sisältöä seuraavat erilaiset käyttäjät. Facebookin seuraajat ovat enimmäkseen opiskelijoita ja keski-ikäisiä, mutta esimerkiksi Instassa seuraajat ovat useimmiten nuoria aikuisia ja korkeakouluopiskelijoita.
– Yritän puhua samaa kieltä seuraajien kanssa. Olemme ihmisläheisiä, emme ole liian virallisia ja tarjoamme visuaalista sisältöä, Valleala sanoo.
Pörröiset kissanpennut ja muut eläinkuvat keräävät usein somessa paljon tykkäyksiä, mutta mikä on Turun kaupungin "kissanpentu"?
– Aurajokiranta. Hienot kuvat jokirannasta keräävät aina eniten tykkäyksiä, tietää Valleala.
Vielä enemmän keskustelua
Somecon strategi Minna Valtari painottaa eri välineiden erojen ymmärtämisen tärkeyttä.
– Jos ylipäätään haluaa tavoittaa tavallisia suomalaisia somessa, niin kannattaa viestiä Facebookissa. Siellä on noin 2,7 miljoonaa suomalaista, Valtari sanoo.
Hän toivoo, että julkishallinnon toimijat ovat jatkossa yhä aktiivisempia myös somessa.
– Toivon erityisesti, että keskustelu lisääntyisi kuntalaisten ja päättäjien välillä, Valtari sanoo.
Selvityksen perusteella Jäämerelle yltävä rata olisi järkevintä linjata Rovaniemeltä Kirkkoniemeen menevälle reitille. Ministeriön mukaan jatkoselvitystä tarvitaan vielä paljon, ja jatkossa on mietittävä ratayhteyden vaikutusta muun muassa porotaloudelle. Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan ratayhteys voisi olla valmis vuonna 2030.
Suunnitelma aiheutti Twitterissä kipakkaa keskustelua puolesta ja vastaan. Monia huolestutti, miten käy saamelaisalueiden.
Twitterissä mietittiin myös sitä, kannattaisiko miljardit sijoittaa ennemmin johonkin muuhun ratahankkeeseen.
Viesteissä nostettiin esiin, miksi hallitus ei ole kysynyt saamelaisten mielipidettä asiaan.
Ympäristöjärjestö Greenpeace puolestaan toteaa Jäämeren ratahankkeen olevan huono idea:
Suunnitelma sai myös kannatusta
Suunnitelma saa Twitterissä myös hehkutusta. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kehui liikenneministeri Anne Berneriä (kesk.) rohkeaksi, näkemykselliseksi ja päättäväiseksi.
EK:n EU- ja kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio näkee Jäämeren radassa muun muassa uusia kestävän kasvun mahdollisuuksia.
Oululainen keskustan kansanedustaja Mirja Vehkaperä hehkuttaa rataan liittyviä suunnitelmia huikeiksi.
Sinisten kansanedustaja Matti Torvinen puolestaan kehui suunnitelmaa hyväksi päätökseksi Suomelle ja Lapille.
Suomenlahdella torstaina pulaan joutunut rahtialus on määrä hinata lauantain vastaisena yönä korjattavaksi Tallinnaan, kertoo Merivartiosto.
Glory Hongkong -aluksen omistava varustamo sai perjantain aikana solmittua hinaussopimuksen. Kaksi kaupallisen yhtiön hinaajaa valmistautui myöhään perjantai-iltana aloittamaan aluksen hinauksen Suursaaren länsipuolelta kohti Tallinnaa, kertoo meripelastusjohtaja Tommi Karppi Helsingin meripelastuslohkokeskuksesta.
– Matkan kesto riippuu esimerkiksi jääolosuhteista. Joka tapauksessa siihen kuluu tunteja, Karppi arvioi. Pietariin matkalla ollut rahtialus ilmoitti torstaina Suursaaren länsipuolella, että se oli saanut vuodon. Meripelastustoimet jatkuivat puolitoista vuorokautta.
– Mitään välitöntä vaaraa ei enää ole. Aluksesta on pumpattu ulos vettä, ja sitä on enää ainoastaan konehuoneessa. Ei ole vaaraa, että aluksesta vuotaisi mereen öljyä tai että vesimäärä aluksen sisällä enää lisääntyisi, kertoi johtokeskusupseeri Janne Ryönänkoski perjantaina illansuussa.
Pumpuilla vuotoa vastaan
Panaman lipun alla liikennöivä rahtialuksen vuoto pidettiin toista vuorokautta hallinnassa pumppujen avulla. Hätäilmoituksen mukaan aluksen konehuoneessa oli noin viisi metriä vettä. Veden korkeus ehti nousta hälytyshetkestä jopa kaksi metriä ennen pumppauksen aloittamista.
Ihmishenkiä ei kuitenkaan ollut vaarassa, Suomenlahden merivartiostosta kerrottiin perjantaina.
Ilman lastia matkanneella aluksella on 22 hengen miehistö.
Vuotavan aluksen luona olivat vielä illalla muun muassa vartiolaiva Tursas, jäänmurtaja Nordica, öljyntorjunta-alus Halli ja Virosta vartiolaiva Kindral Kurvits, jotka saattavat vuotavan aluksen kohti Tallinnaa.
Ongelmiin joutuneella rahtialuksella on normaalia käyttö-öljyä sen omiin tarpeisiin, mutta öljyä ei Rajavartiolaitoksen mukaan ole päässyt vuotamaan aluksesta.
Etelä-Pohjanmaalla Alavudella on ollut laaja tulipalo. Töysän Kitulanmäessä sijaitsevan talotehtaan varastossa syttyi tulipalo aamuyöllä. Pelastuslaitos sai hälytyksen puoli neljän aikaan lauantaiaamuna.
Vaasan hätäkeskuksen mukaan hirsiä täynnä oleva varasto paloi voimakkaasti, mutta palo on jo saatu hallintaan puoli viiden aikaan aamuyöllä. Sammutus- ja raivaustyöt jatkuvat kuitenkin vielä useita tunteja.
Päivystävän päällikön Keijo Kangastien mukaan pitkä varastorakennus on tuhoutunut täysin.
Yle
– Kyseessä on suurpalo. Tuli saatiin nopeasti hallintaan, mutta vaarana oli, että palo olisi levinnyt putkistojen kauttaa laajemmalle, Kangastie sanoi.
Tulipalo aiheutti voimakasta savun muodostusta, mutta ketään ei ole jouduttu evakuoimaan. Kukaan ei ole loukkaantunut, sillä varastossa ei ollut palon syttymisen aikana työntekijöitä. Työvuoro olisi alkanut vasta aamulla.
Palopaikalla on ollut yksiköitä kuudelta paloasemalta yhteensä 16 yksikköä ja noin 30 palomiestä.
Eduskunnan puhemiesneuvostossa on virinnyt haluja nostaa kansalaisaloitteeseen vaadittujen allekirjoitusten määrää, uutisoi sanomalehti Keskisuomalainen. Tällä hetkellä raja on 50 000.
Eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kommentoi lehdelle, että kansalaisaloite on hyvä kokonaisuus, mutta vie yhä enemmän aikaa muulta eduskuntatyöltä. Pekkarisen mukaan keskustelut kansalaisaloitemuutoksista ovat olleet epävirallisia, eikä päätöksiä ole tehty. Jos tilanne muutetaan, niin se jää seuraavalle vaalikaudelle.
– Kansalaisaloite edistää osaltaan demokratiaa, mutta se ei saa tukehduttaa eduskunnan muuta toimintaa. Kansalaisaloitteet vievät entistä enemmän aikaa muun muassa varsinaiselta lainsäädäntötyöltä, kansanedustajien ajankohtaiskeskusteluilta sekä hallituksen selonteoilta, Pekkarinen sanoo.
Oikeusministeriö tekee kevään aikana selvityksen kansalaisaloitteen toimivuudesta ja kehittämistarpeista puhemies Paula Risikon (kok.) pyynnöstä. Risikon mukaan muutostarpeita kansalaisaloitekäytäntöihin ei juuri nyt ole, mutta ymmärtää huolen aloitteiden määrän työllistävyydestä.
– Tässä vaiheessa ei ole mitään yksityiskohtaisia suunnitelmia. Oikeusministeriö on arvioinut kansalaisaloitteiden toimivuutta ynnä muuta. Olen pyytänyt tekemään minulle johtopäätökset arviointinsa tuloksista. Se käsitellään eduskunnassa, kun se saadaan, Risikko kertoi Ylelle.
Eduskunnan 2. varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) korostaa kansalaisaloitteen tärkeyttä edustuksellisen demokratian täydentäjänä. Haatainen ei pidä aloitteiden määrää ongelmana, sillä valiokunnat arvioivat niiden käsittelytarpeen tapauskohtaisesti. Haataisen mukaan jatkoa on arvioitava seurannan ja kokemusten perusteella.
Kansalaisaloite tuli voimaan vuonna 2012, siitä on säädetty sekä perustuslaissa että kansalaisaloitelaissa.
Eduskunnalla on tällä hetkellä käsittelyssä kahdeksan kansalaisaloitetta.
Suomen Riistakeskukselta saatujen tietojen mukaan suurpedot eli karhu, susi, ilves ja ahma aiheuttivat viime vuonna korvattavia vahinkoja lähes 13 miljoonan euron verran.
Kotieläin- ja peltovahingot ovat niistä puolen miljoonan euron luokkaa.
Se tappoi meiltä yli 200 poroa Poroisäntä Olavi Aikkila
Ylivoimaisesti eniten vahinkoa aiheutti ahma. Poronhoitoalueella se tappoi yli 3 100 poroa eli lähes 300 poroa enemmän kuin edellisvuonna. Sen aiheuttama laskennallinen korvaussumma on yli 7 miljoonaa euroa.
Myös Kuusamossa Oivangin paliskunnassa ahma aiheutti suurta tuhoa.
– Se tappoi meiltä yli 200 poroa, kertoo poroisäntä Olavi Aikkila.
Oivangin paliskunta sai kaadettua poikkeusluvalla tuhoja aiheuttaneen ahman. Vahinkoja aiheuttaneiden ahmojen metsästykseen annettiin 8 poikkeuslupaa pohjoiselle ja itäiselle poronhoitoalueelle.
Ahma rauhoitettiin poronhoitoalueella vuonna 1982.
Ahma levittäytynyt lähes koko maahan
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen metsissä on lähes 250 ahmaa. Kolmen pohjoisimman kunnan eteläpuolisessa Suomessa elää noin 180-190 ahmaa.
Kanta on lisääntynyt runsaasti poronhoitoalueen ulkopuolisilla alueilla. Sen annetaan kasvaa ja levittäytyä luontaisesti uusille elinpiireille.
Sinne eteläänhän se kuuluukin Poroisäntä Olavi Aikkila
– Sinne eteläänhän se kuuluukin, sanoo Oivangin paliskunnan poroisäntä Olavi Aikkila Kuusamosta.
Muualla kuin poronhoitoalueella ahman aiheuttamat vahingot ovat yleistyneet, mutta ne ovat yhä melko vähäisiä.
Maaseutuviraston mukaan se on tappanut lampaita (13 kpl), koiran ja vasikan, mutta taloudellisesti nämä vahingot jäävät muutamaan tuhanteen euroon.
Sotkamossa ahman kynsiin joutuneen koiran korvausarvo oli 1 500 euroa. Poron korvausarvo on 2280 euroa.
Myös karhu, susi ja ilves tappavat poroja
Suomen Riistakeskuksen mukaan karhun suuhun joutui viime vuonna noin 850 poroa. Niiden laskennallinen korvausarvo on lähes 2 miljoonaa euroa.
Muita suurpetojen aiheuttamia kotieläin- ja peltovahinkoja on vuosittain puolen miljoonan euron verran. Valtaosa näistä on karhujen mehiläistarhoissa aiheuttamia vahinkoja.
– Mehiläistarhoille vahinkoja aiheuttavat hunajakarhut pitää lopettaa, sanoo rahoitusasiantuntija Risto Janhunen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Janhusen mielestä myös poikkeuslupien saantia pitää yksinkertaistaa ja nopeuttaa.
Susi puolestaan tappoi viime vuonna lähes 500 poroa ja niiden laskennallinen korvausarvo oli yli miljoona euroa. Suden kitaan joutui lisäksi 87 lammasta ja 47 koiraa. Poikkeuslupia susien kaatamiseen annettiin 10 kappaletta, kuusi niistä poronhoitoalueelle.
Myös ilves on tuhoisa vieras porotokassa. Viime vuonna sen kynsiin joutui noin 750 poroa, korvaussumma nousi yli 1,7 miljoonaa euroon. Muita kotieläinvahinkoja ilves teki runsaat 17 000 euron verran.
Mehiläistarhoille vahinkoja aiheuttavat hunajakarhut pitää lopettaa Risto Janhunen
Korvausrahat eivät riitä
Ylitarkastaja Jussi Laanikari Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että valtion tämän vuoden talousarviossa petovahinkojen korvaamiseen on annettu rahaa 8,4 miljoonaa euroa. Porovahinkoihin tästä ohjautuu noin 7 miljoonaa.
Laskin, että leikkaus on 26 prosenttia Jussi Laanikari
Vahinkoja ei pystytä korvaamaan täysimääräisesti:
– Laskin, että leikkaus on noin 26 prosenttia, sanoo Laanikari.
Laanikarin mukaan suurin yksittäisen poromiehen jättämä korvaushakemus on yli 200 000 euroa. Kun yhden poron korvausarvo on 2280 euroa, niin tämä poromies on menettänyt petojen suuhun kymmeniä poroja.
– Lisäksi on useita hakemuksia, joissa haettava korvaus on 50 - 70 000 euroa., sanoo Laanikari.
Suurimmat vahingot ovat kymmenen ns. Lex Halla- paliskuntien alueilla eli käsivarren ja eteläisen poronhoitoalueen paliskunnissa.
– Näillä alueilla petovahinkokorvaus on käypään arvoon verrattuna kolminkertainen, muilla alueilla puolitoistakertainen, kertoi erikoissuunnittelija Harri Norberg Suomen Riistakeskuksesta.
Viime vuoden petovahinkokorvauksia ei ole vielä maksettu, mutta ministeriö on saanut tiedot korvaushakemuksista Maaseutuvirastolta.
Orkestereiden pitkä yhteisesiintymisten välinen tauko päättyy lauantaina, kun Sinfonia ja Ilmavoimien Big Band nousevat Paviljongin lavalle. Konsertin sooloytimenä on Grammy-palkinnon napannut jazzpianisti Marian Petrescu trionsa kanssa.
Harvinainen yhteiskonsertti on tribuutti sekä satavuotiaalle Ilmavoimille että legendaariselle jazz-pianisti Oscar Petersonille. Marian Petrescun soittoa verrataan usein Petersonin taituruuteen. Suomessa Petrescu esiintyi jo 15-vuotiaana Pori Jazzissa. Siitä lähtien hänen uraansa ovat leimanneet kansainväliset menestykset pianokilpailuissa ja jazz-festivaaleilla.
Vuonna 2009 Marian Petrescu voitti tavoitellun Grammy-palkinnon ensimmäisenä suomalaisena jazzmuusikkona. Petrescu soittaa levyllä Resonance Big Band Plays Tribute to Oscar Peterson. Levyn raita West Side Story palkittiin parhaan instrumentaalisovituksen Grammylla.
Marian Petrescun Trio täydentää Jyväskylä Sinfonian ja Ilmavoimien Big Bandin jazz-sointia.Arvo Vuorela / Yle
Kapellimestari ja Petrescun trio mukaan lukien yhteiskonsertti kokoaa yhteen liki 60 muusikkoa. Konsertin ohjelmiston sovituksista ja osin sävellyksistäkin vastaa illan kapellimestari Krzysztof Dobosiewicz.
– Luulisin, että klassinen maailma oli ehkä aikoinaan vähän sulkeutunut kevyemmän musiikin puolelle. Nyt ajat ovat muuttuneet ja yhteistyön pitäisi olla helpompaa, pohtii Dobosiewicz.
Kapellimestarin monttu jäi auki
Kolmantena konsertin harjoituspäivänä Dobosiewicz yltyy kehumaan yhteiskonserttia huikeaksi kokonaisuudeksi.
– Suoraan sanottuna kaikki toimii niin kuin kuvittelin ja jopa paremmin. Olen erittäin tyytyväinen kumpaankin bändiin. Jäi monttu auki itselläkin.
Kapellimestari Krzysztof Dobosiewicz tunnustaa, että orkestereiden yhteissoitto sujui niin hyvin, että hänellä jäi monttu auki.Arvo Vuorela / Yle
Krzysztof Dobosiewicz ja Marian Petrescu ideoivat Oscar Peterson –konserttia ensi kerran jo 23 vuotta sitten.
– Yritettiin tehdä se 18 vuotta sitten, mutta omasta mielestäni en ollut silloin vielä valmis. Luojan kiitos sitä versioita ei ole koskaan soitettu. Sitten oli puolitoista vuotta käsivamman takia pois kapellimestarin töistä. Niinpä tein konsertin uudestaan aikuisena miehenä, kokeneena sovittajana ja säveltäjänä.
Musiikkimajuri lupaa jatkoa
Ilmavoimien soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Juha Ketola muistaa, että vuosien varrella orkesterit ovat lainailleet tosiltaan yksittäisiä keikkamuusikoita.
– Tosiaan 40 vuotta on kulunut edellisestä yhteistyöstä. Jo oli aikakin toimia. Mikäs sen hienompaa, kun kaksi orkesteria on nyt pitkästä aikaa yhteistyössä.
Ketola uskoo, että orkestereiden nyt löytämä yhteinen sävel voi poikia jatkossa muitakin teemoja ja ideoita yhteiskonsertteihin.
Marian Petrescun sormet ovat pääosassa isojen orkestereiden yhteiskonsertissa.Arvo Vuorela / Yle
Pianisti Marian Petrescu kuvaa Sinfonian ja Big Bandin yhteiskonserttia koko herkuksi yhdellä lautasella.
– Minä olen ollut soittamassa maailman parhaimpien orkestereiden kanssa ja tehnyt monia projekteja. Ne eivät ole tuntuneet näin hyvältä. Tällaista olen aina halunnut tehdä ja tämä on elämäni suurin projekti, iloitsee Petrescu.
Jyväskylän Sinfonian intendentti Emma Anttila paljastaa, että aloitteen yhteiskonsertista tekivät Ilmavoimien Big Bandin muusikot muutama vuosi sitten.
– Tässä nyt ollaan, ja yhteistyö on lähtenyt käyntiin kyllä erinomaisesti. Ihan poikkeuksellinen konsertti saatiin tuotettua. Varmasti tulemme tätä jatkamaan.
Intendentti Minna Anttila Jyväskylä Sinfoniasta ja Ilmavoimien soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Juha Ketola.Arvo Vuorela / Yle
Hangossa ollut suuri tulipalohälytys aiheutui vesihöyrystä, eikä tehdasalueella ole tulipaloa. Myöskään vaarallisia aineita ei ole ilmassa.
Asiasta kertoi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Twitterissä hieman ennen yhdeksää aamulla.
Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan tehtaalla tapahtunut putkiston rikkoutuminen aiheutti poksahduksen sekä höyrypilven.
Höyrypilvi on ollut vesihöyryn ja tolueenin sekoitusta. Pelastuslaitos kertoo pitoisuuksien olleen niin pieniä, että ihmisillä ei ole ollut vaaraa.
Hälytyksen vuoksi paikalle lähti useita pelastuslaitoksen yksiköitä. Hälytys tuli kello 08.10.
Länsi-Uudenmaan poliisi kertoi Twitterissä, että valtatien 25 liikenne katkaistiin Långbodantien ja Viskontien välillä. Liikenne palasi pian normaaliksi.
Hälytys tuli Orionin tytäryhtiön Fermionin tehtaalle.
Poliisihallitus haluaa suomalaisten turvaksi satoja poliiseja lisää. Poliisien määrän väheneminen on pysäytetty, mutta se ei Poliisihallituksen mielestä riitä.
Poliisin määrärahat ovat olleet leikkurin alla vuosia. Vuosikymmenen vaihteessa poliiseja oli noin 7 850 Viime vuonna määrä oli jo alle 7 200, vaikka sisäministerinä toiminut Paula Risikko (kok.) veti rajan tähän. Poliisilaitokset eivät kuitenkaan saaneet rahoituksen epävarmuuden vuoksi palkattua riittävästi väkeä.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on tyytyväinen, että hallitus on pysäyttänyt rahoituksen laskun.
Minulla on vahva luottamus siihen, että poliitikot ymmärtävät poliisin huolen. Seppo Kolehmainen
Hän uskoo, että tänä vuonna poliisilaitosten palkkalistoille saadaan tavoitellut 7 200 poliisia. Se ei kuitenkaan riitä. Alkoholilain ja tieliikennelain muutosten vuoksi poliisin tehtävien arvioidaan lisääntyvän jo lähiaikoina.
– Pitäisin ihan perusteltuna vähintäänkin sen kahdensadan poliisimiehen lisäystä kevään kehysneuvotteluissa. On selvää, että eihän näitä lakisääteisiä tehtäviä pystytä tekemään, jos meille ei anneta siihen mahdollisuutta.
Seppo KolehmainenJarno Kuusinen / AOP
Kahdensadan poliisin lisäys ei ole Poliisihallituksen ainoa toive kehysneuvotteluihin kokoontuvalle hallitukselle. Se haluaisi vielä isomman ratkaisun eli päätepisteen säästöille ja kokemalleen epävarmuudelle ja poukkoilulle rahoituksessa.
Turvapaikanhakijoiden hakeutuminen Suomeen, kyberikollisuus, mahdolliset terroriteot ja muut turvallisuusuhat saivat hallituksen painamaan jarrua leikkauksille.
Olen ollut pitkään huolissani, että me menetämme yhteiskuntarauhan ja tulee anarkia kadulle. Seppo Kolehmainen
Poliisihallitus on laatinut suunnitelman lisäyksen toteuttamiseksi vuosiin 2023–2025 mennessä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on toiveikas.
– Minulla on vahva luottamus siihen, että poliitikot ymmärtävät poliisin huolen, koska emmehän me itseämme varten ole, vaan me olemme veronmaksajia varten. Haluamme tietysti huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Poliisihan pärjää vaikka meitä olisi tuhat, mutta pärjäävätkö veronmaksajat ja kansalaiset?
Kolehmainen pitää tärkeänä sitä, että poliisi pystyisi hoitamaan kaikki sille kuuluvat tehtävät. Säästöjen ja poliisien määrän hupenemisen vuoksi on jouduttu keskittymään hälytystehtäviin ja vakavien rikosten tutkintaan.
Se on ihan realismia, että se mitä Ruotsissa tapahtuu, on hetken päässä Suomessa. Seppo Kolehmainen
Muun muassa ennalta ehkäisevää toimintaa ja valvontaa on karsittu. Kolehmainen sanookin olevansa huolissaan suomalaisten turvallisuudesta.
– Se on ihan realismia, että se mitä Ruotsissa tapahtuu, on hetken päässä Suomessa. Tästä minä olen ollut pitkään huolissani, että me menetämme yhteiskuntarauhan ja tulee anarkia kadulle.
– Erityisen huolestuttavaa on se, että pitäisi sen verran poliiseja pitää Suomessa, että ei tulisi lähiöitä, minne viranomaiset eivät uskalla enää mennä.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Jos viranomaiset alkavat karttaa tiettyjä alueita, johtaa se Kolehmaisen mukaan siihen, että lain ulkopuolella oleminen juurtuu suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin.
– Meillä on nyt loistava tilanne, mutta me voimme tämän menettää. Sen takaisin saaminen on vaikeata ja kallista.
Olisi pärjättävä maailmassa, jossa tuntuu uhkakuvien määrä ja laatu kasvavan koko ajan. Mika Nygård
Myös Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa toivotaan hallitukselta pikaisia ja pitkäaikaisia konkreettisia päätöksiä. Järjestöpäällikkö Mika Nygård jakaa huolen turvallisuudesta poliisiylijohtajan kanssa.
– Olisi pärjättävä maailmassa, jossa tuntuu uhkakuvien määrä ja laatu kasvavan koko ajan. On pelottavaa, mitä tuolla ulkomailla on tapahtunut niinkin lähellä kuin Ruotsissa.
Poliisi estää mielenosoittajia marssimasta kielletylle kaduille.Fredrik Sandberg / EPA
Nygårdin mielestä Suomi on jälkijunassa, sillä muualla poliisien määrää on jo lähdetty lisäämään. Ruotsissa poliisien määrää aiotaan Nygårdin mukaan lisätä kuudella tuhannella ja tätä varten suunnitellaan uutta koulua.
Ruotsissa poliisien palkkausta on myös parannettu ja rahoitusta lisätty muun muassa uusien välineiden hankintaan. Näin pyritään tilkitsemään poliisien lähtöä muihin tehtäviin.
Nygårdin mielestä tyytymättömyyttä on myös Suomessa.
– Henkilöstö kokee turhautumista siitä, että ei pysty hoitamaan työtehtäviään sillä huolellisuudella, kuin haluaisi sen tehdä.
Nygårdin mielestä hälyttävää on se, että poliisin ammatti ei enää houkuttele entiseen tapaan. Poliiseja ei juuri ole työttöminä, mutta määräaikaisia on liki 360, ja jatkuvien pätkäsopimusten sijasta osa on hakeutunut muihin töihin.
Henkilöstö kokee turhautumista siitä, että ei pysty hoitamaan työtehtäviään. Mika Nygård
Opiskelupaikkoja Poliisiammattikorkeakoulussa on lisätty, mutta kursseja ei ole saatu täyteen. Eläkkeelle siirtyvien määrä onkin ollut viime vuosina suurempi kuin koulusta valmistuvien määrä.
Nygård pitää ehdotettua 7 850 poliisia "säällisenä" lukuna, mutta epäilee sen toteutumista. Poliisitoimen rahapulaa on korjattu tähän asti jokavuotisella "tekohengityksellä".
– Tahtotila on ollut se, että poliisien määrää lisätään, mutta toimet eivät ole olleet sitä luokkaa kuin puheet.
Pitkäaikainen rahoitus poliisille pitäisi myös Nygårdin mielestä ratkaista pikaisesti, sillä poliisipulaa ei korjata hetkessä.
– Poliitikkojen on hyvä muistaa, että kun poliiseja tarvitaan lisää, niin se ei tapahdu kaupan kassalta ostamalla, vaan se tapahtuu neljän vuoden koulutuksen kautta.
Olympiavoittaja Iivo Niskasen kunniaksi järjestetään torijuhla Kuopiossa vapun alla 28.4. Juhlassa esiintyy ainakin suomiräppäri Elastinen. Musiikin lisäksi torilla kuullaan puheita. Tapahtumajärjestäjä tarkentaa ohjelmaa lähempänä.
Juhlassa ovat myös mukana jääkiekon pronssimitalisti Tanja Niskanen ja maajoukkueen suksihuollosta ja testauksesta vastaavat Mika ja Kati Venäläinen.
Torijuhlan järjestää Target Events Oy yhteistyössä Kuopion Kaupungin ja Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen kanssa.
Suomenlahdella pulaan joutunut rahtialus on saatu hinattua Tallinnan satamaan ja noin kaksi vuorokautta kestänyt meripelastusoperaatio on päättynyt, kerrotaan merivartiostosta.
Panaman lipun alla liikennöivä ja Pietariin matkalla ollut Glory Hongkong -rahtialus teki hätäilmoituksen vuodosta torstaina puolenpäivän aikaan. Ilmoituksen mukaan aluksen konehuoneeseen oli päässyt metrikaupalla vettä. Vuodon syy ei ole vielä tiedossa.
Helsingin meripelastuslohkokeskuksen johtokeskusupseeri Janne Ryönänkoski kertoi lauantaina aamulla, että rahtialuksen yli 20-henkisellä miehistöllä ei ole ollut vaaraa, vaikka alukseen on päässyt vettä.
– Miehistö on ollut koko ajan aluksella ja toimintakykyisenä. Sellaista välitöntä vaaraa ei ollut, että miehistöä olisi jouduttu evakuoimaan, vaikka siihenkin totta kai varauduttiin, Ryönänkoski kertoo.
Syy on vielä arvoitus
Hänen mukaansa vuodon syystä on vielä vain arvailuja.
– Tarkkaa syytä on mahdotonta tässä vaiheessa sanoa, koska konehuoneessa on niin paljon vettä. Syy selviää korjaustoimien yhteydessä.
Tuoreeltaan arvioitiin, että laivan konehuoneen merivesikaivoon olisi saattanut tulla putkirikko. Vuototilanteesta ei aiheutunut vahinkoa ympäristölle, eikä öljyä ole vuotanut mereen alukselta.
Lähes parinsadan metrin pituinen alus korjataan Tallinnassa, sillä jo aiemmin kävi selväksi, että alusta ei pystyttäisi korjaamaan merellä.
Hinausta turvasivat Suomesta vartiolaivat Tursas ja öljyntorjunta-alus Halli sekä Virosta vartiolaiva Kindral Kurvits. Onnettomuusalus on valmistunut vuonna 2012. Kaikkiaan meripelastusoperaatio kesti noin kaksi vuorokautta.
Operaatioon osallistui tai varautui osallistumaan Suomesta yksiköitä Rajavartiolaitoksesta, Puolustusvoimista sekä Kymenlaakson ja Helsingin pelastuslaitoksilta ja muun muassa öljyntorjuntapalveluita tuottavasta Arctiasta.
Kaksikerroksinen noin 850-neliöinen tiilirakennus on hiljainen. Ikkunoissa on lappuja, jotka kertovat yritysten muuttaneen muualle.
Vuonna 1960 valmistunut Karhulan linja-autoasema on ollut tyhjillään runsaan vuoden Kotkassa. Rakennus on purku-uhan alla, sillä aseman kunnostaminen vaatisi mittavia investointeja.
Maaliskuun ajaksi kaupungin omistamaan aseman aulaan on kuitenkin tulossa elämää, sillä tarkoitus on kerätä asukkailta ideoita kaupunginosan kehittämiseen.
– Aktivoimme ihmisiä itse ehdottamaan, mitä pitäisi tehdä. Ei ihmisiä meidän hääriminen tai turhat lupaukset kiinnosta, sanoo Kotkan kaupungin nuorisonohjaaja Toni Lahti.
Ideoita on kerätty useilta kymmeniltä eri-ikäisiltä asukkailta. Muutostoiveet ovat hyvin käytännönläheisiä.
– Leikkipuiston välineitä ja ympäristöä pitäisi kohentaa. Keskustan tyhjiin liiketiloihin kaivataan uutta toimintaa. Joku paikka saattaa tuntua pelottavalta ja paikan valaistusta halutaan parantaa, luettelee Lahti.
Karhulan ilmeen tuunaus on lähdössä käyntiin viimeistään kesällä, sillä kaupunki aikoo palkata kesätöihin kaksi katutaiteen maalaajaa.
– Nuoret haluavat tehdä Karhulasta vähän enemmän oman näköisensä. Varmasti löytyy alikulkutunneli ja esimerkiksi kirjastosta seinä, jota voidaan maalailla, kertoo Kotkan nuoristyön liikkuva ohjaaja Mikko Kiri.
Kotkan kaupungin nuorisotyön Toni Lahti (kuvassa vasemmalla), Mikko Kiri ja Eveliina Järvinen kartoittavat karhulalaisten kehitysideoita.Pyry Sarkiola/Yle
Palveluita ja työpaikkoja lähtenyt
Karhulan kauppala ja Kymin kunta liitettiin Kotkaan vuonna 1977. Kyse oli pakkoliitoksesta eli kunnat yhdistettiin valtioneuvoston päätöksellä. Liitoksen jälkeisinä vuosikymmeninä Karhulassa moni asia on muuttunut.
– Kaupallisia palveluita on lähtenyt pois, mutta myös esimerkiksi teollisuuden työpaikkamäärät ovat vähentyneet merkittävästi, Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholm sanoo.
Palveluiden keskittymistrendi on tuttu muistakin kaupungeista kuin Kotkasta.
– Kaupungissa pitää olla keskusta ja meillä se on Kotkansaari. Keskustan ja muiden alueiden asettaminen vastakkain ei ole kenellekään eduksi.
Karhulassa koulut kärsivät sisäilmaongelmista. Kirjastokin on muuttanut väistötiloihin, mutta uuden kirjaston suunnittelu on alkanut.
– Koulut laitetaan kuntoon, uimahalli ja liikuntapaikat on pidetty kunnossa. Kaupunki on investoinut muun muassa jokipuistoon. Karhula on ja tulee olemaan tärkeä osa Kotkaa.
Nuoret haluavat tehdä Karhulasta vähän enemmän oman näköisensä. Mikko Kiri
Pyry Sarkiola/Yle
Karhulassa asvaltti ja autot jylläävät
Karhulan kauppalan keskustan läpi rakennettiin moottoritie 1970-luvun alussa. Vaikka moottoritien yli johtaa siltoja, niin sitä kutsutaan Karhulan kanjoniksi. Se on jakanut keskustan kahtia.
– Todellinen keskus on valunut kanjonin eteläpuolelle ja pohjoisosa on jäänyt hieman irralleen, Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen kertoo.
Tämän vuoden lopulla käynnistyy Karhulan keskustan kokonaissuunnittelu.
– Jos katsotaan Karhulan ilmakuvaa, niin se on hyvin asvalttivoittoinen alue. Monessa paikassa liikkujalle tulee tunne, että joutuu väistelemään autoja. Etsimme vaihtoehtoja, joissa tilaa voisi ottaa entistä enemmän esimerkiksi asumisen käyttöön.
Keskustan ja teollisuusalueen väliin hahmotellaan asuinaluetta.
– Kysyntä määrittelee eli miten Kotkan asukasluku kehittyy ja minne tulee työpaikkoja seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Karhulan kanjonin eli moottoritien yli pääsee tällä hetkellä siltoja pitkin.
– Satojen metrien tunnelin rakentaminen on kallein vaihtoehto. Yritämme löytää kanjonin kattamiseen uusia näkökulmia. Samalla on mietittävä, pitääkö kaupungin olla hankkeessa mukana.
Jos katsotaan Karhulan ilmakuvaa, niin se on hyvin asvalttivoittoinen alue. Markku Hannonen
Kotka etsii uutta liitoa
Kotka tekee parhaillaan uutta Kotka 2025 -kaupunkistrategiaa. Kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan tulevaisuuden suunnitteluun esimerkiksi kaupungin nettisivuilta löytyvässä kyselyssä.
– Kaikki on hyvässä murroksessa ja voimme tehdä uutta. Karhulan linja-autoasemakin on lähdössä pois, niin voimme miettiä, mitä tämän tilalle, nuorisonohjaaja Toni Lahti kertoo.
Kotka Millsin suunnitelmat uuden paperikoneen rakentamisesta ja UPM:n selvitykset mahdollisen biojalostamon sijoittamisesta Kotkaan ovat kaupungille tärkeitä ja luovat pohjaa elinvoiman kehittämiselle eri puolilla kaupunkia.
– Tällainen positiivinen vire on ihanaa näiden hankalien vuosien jälkeen. Kun panostamme asuinympäristöön, niin se tuo asukkaita ja elinvoimaa. Yritykset kiinnostuvat elinvoimaisesta kaupungista, Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholm sanoo.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) seisoo syksylle kaavailtujen maakuntavaalien takana, mutta myöntää, että tilanne ei ole optimaalinen.
– Totta kai puolueiden kannalta, että meillä on vuoden sisällä neljät vaalit, eihän se tietenkään ole optimaalista, Vehviläinen totesi TV1:n Ykkösaamussa.
Maakuntavaalien yhteydessä keskustelua on käyty siitä, että onko ongelmallista jos samat poliitikot istuvat kunnanvaltuustoissa, maakuntavaltuustoissa ja eduskunnassa. Asiaa on pohdittu mm. kansanvallan näkökulmasta. Vehviläisen mielestä ongelman keskiössä on lähinnä politiikkojen ajankäyttö.
– Jokainen itse arvioi omalta osaltaan mikä on ajankäytön riittävyys eri tehtävissä toimimiseen.
Lisäksi Vehviläinen katsoo, että mahdollisissa monella pallilla istumisessa on oltava ”jämpti”, ettei esteellisyysongelmia tule. Rajoituksia ehdolle asettumiseen pohdittiin mm. reformiministerityöryhmässä, mutta ryhmä päätyi siihen, että Suomessa on perinteisesti haluttu kunnioittaa laajaa osallistumisoikeutta. Ministeri ei itse usko lähtevänsä ehdolle.
– Katson, että ministerinä minulla kyllä riittää hommia.
Suomen etu ei ole yksin kaupunkien etu
Asuntoluotottaja Hypo julisti helmikuussa, että Suomessa on nyt käynnistynyt ”kaupungistumisen toinen aalto”. Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoi, että maaseudun ja kaupunkien välinen kilpailu on nyt historiaa ja nyt kisataan jo kaupunkien kesken. Hypon laskelmien mukaan 21 suuresta kaupungista 7 jatkaa kasvuaan, 7 pysyttelee nykytilassa ja 7 alkaa hiljalleen pienentyä. Brotheruksen mukaan väestönkasvun myötä tulee myös talouden kasvu.
Kunta- ja uudistusministeri Vehviläinen sanoo Hypon näkemyksen olevan ”erittäin pessimistinen”. Vehviläinen myöntää, että talous varmasti kasvaa väestönkasvun myötä, mutta ei halua liittää koko Suomen menestystä ja suurten kaupunkien menestystä saumatta yhteen.
– Sellainen ajattelutapa, että Suomen menestys olisi kiinni vain siitä, että suuret kaupungit menestyvät, sitä en pysty mitenkään jakamaan.
Pääkaupunkiseudun kaupungit tasaavat tällä hetkellä kuntien välisiä eroja maksamalla noin puoli miljardia euroa köyhille kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunta- ja uudistusministeri Vehviläisen mielestä tämä on tasapuolisuuden nimissä aivan oikein, sillä esimerkiksi monien Helsingissä pääkonttoreita pitävien isojen yritysten tulot tehdään maakuntien luonnonvaroista ja metsistä.
– En pidä tätä Suomen kannalta ollenkaan fiksuna keskusteluna, että pallotellaan vastakkainasettelun kautta, että kuka hyödyttää ketäkin, vaan pitäisi nähdä tämä kokonaisuus.
Vehviläinen muistuttaa, että hän on itse ollut urallaan edistämässä mm. Länsimetroa, Kehärataa ja Aalto-yliopiston perustamista ja sitä kautta ajanut pääkaupunkiseudun asiaa. Vehviläinen sanoo kuuluvansa niihin, jotka ”ajattelevat todellakin niin, että kaupungistuminen on megatrendi”. Tästä huolimatta Vehviläinen puolustaa maakuntien paikkaa kotimaan menestyksestä puhuttaessa.
Honkatalojen tuotanto jatkuu Etelä-Pohjanmaalla Alavuden Töysässä viime yön suurpalosta huolimatta. Tuotantopäällikkö Jani Ekola kertoo, että osa tuotteista ostetaan nyt alihankintana.
– Tuhoutuneessa rakennuksessa sijaitsi talotehtaan hirsihöylä eli yksi osa kokonaistuotannosta. Ilman tätä osaa emme tule toimeen, mutta saamme nämä hirret höylättyä alihankintana. Näin ollen tuotanto jatkuu normaalisti, arvioi Jani Ekola.
Voimakkaassa tulipalossa tuhoutui 150-neliöisen rakennuksen lisäksi lähes sata kuutiota valmiita hirsitalojen aihioita. Honkatalot valmistaa Töysässä muun muassa hirsi- ja ekopuutaloja.
Honkatalojen höyläämörakennus tuhoutui täysin öisessä tulipalossa. Mukana paloi myös runsaasti valmiita hirsitaloaihioita.Antti Kettumäki / Yle
Miljoonavahingot
Honkatalojen toimitusjohtaja Harri Vainionpää arvioi, että tulipalo aiheutti miljoonavahingot. Poliisi tutkii tulipaloa normaalina palonsyyn tutkintana, ja tekninen tutkinta alkoi palokohteen jäähdyttyä jo lauantaina.
Hätäkeskus sai hälytyksen tulipalosta lauantaina aamuyöllä noin klo 3.30.
– Jo ilmoitettaessa ja pelastuslaitosten yksiköiden saapuessa paikalle rakennus oli ollut ilmiliekeissä, Pohjanmaan poliisilaitokselta kerrotaan. Poliisin mukaan höylän yhteydessä oli myös noin tuhannen litran öljyvarasto, jonka palaminen voimisti paloa huomattavasti.
Pelastuslaitos onnistui estämään muiden rakennusten syttymisen.
– Höyläämörakennus paloi täyden palon vaiheessa, kun saavuimme paikalle. Saimme pelastettua viereisen rakennuksen, joten siinä mielessä sammutustyöt onnistuivat. Tilanne oli todella uhkaava, kertoo aamuyön tunneista päivystävä palomestari Marko Riikonen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.
Marko Riikonen laskee, että paloa oli sammuttamassa noin 30 palomiestä Töysän, Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen ja Soinin yksiköistä. Lisäksi Alajärveltä tuotiin paikalle nostolava-auto.
Poliisi on löytänyt yksityisasunnosta kaksi kuollutta ihmistä Ylitorniolla. Kuolleet löytyivät normaalin tarkastustehtävän yhteydessä perjantaina illalla.
Poliisin mukaan asunnossa olleet ihmiset olivat tunteneet toisensa pitkään. Kuolemiin ei poliisin tietojen mukaan liity ulkopuolisia.
Tapahtumien kulku ja siihen liittyvä esitutkinta on meneillään. Poliisi ei kerro asiasta tässä vaiheessa enempää.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan kyseessä on noin 60-vuotias aviopari.
Pelikoneiden ääreen istuvat 30 vuotta videopelejä aktiivisesti harrastanut toimittaja Justus Laitinen ja Team Havun ammattilaispelaaja, 18-vuotias Samu "uli" Leirilaakso. Leirilaaksolla harrastustaustaa on kymmenen vuoden verran, ammattilaisura on käynnistynyt vasta armeijan jälkeen puoli vuotta sitten.
Pelinä on Suomen seuratuin e-urheilupeli Counter-Strike: Global Offensive. Kyseessä on niin sanottu FPS eli first person shooter ja kaksinpelissä ideana lyhyesti sanottuna ottaa vastustajalta ampumalla nirri pois.
Samu Leirilaakso ei anna toimittaja Justus Laitiselle mitään mahdollisuuksiaTero Ylioja / Yle
Peli käynnistyy ja käy välittömästi selväksi, että aktiivisella harrastajalla ei ole mitään jakoa. Peli toisensa jälkeen päättyy 8-0. Ainoa piste eli "fragi" tulee harrastajalle vasta, kun vastapuolella on käytössään koko arsenaalista vain pistooli. Lopulta peli päättyy 23-1.
– Ei mitään jakoja. Aivoni eivät vain prosessoi, miten se liikkuu, tuumaa toimittaja Laitinen.
– En nyt haluaisi sanoa vastustajasta mitään, mutta... olihan se aika helppoa, naurahtaa puolestaan ammattipelaaja Leirilaakso.
Pelaaminen on kovaa työtä
– Harjoittelu aloitetaan yleensä noin kello 14. Välillä on tunnin tauko, jonka aikana tehdään ruokaa. Yleensä pelit kestävät noin iltayhdeksään. Sitten on omaa aikaa noin puoleen yöhön saakka, mutta se menee yleensä omaan harjoitteluun, valottaa Leirilaakso.
Kun istuu kymmenen tuntia päivässä tietokoneen ääressä, on ergonomian oltava kunnossa. Esimerkiksi ranneleikkauksesta aiheutuva pitkä tauko voi olla ammattilaiselle vaikea paikka.
– Selkä suorassa, pitää voimistella ja esimerkiksi ranteita ojennella, tietää uli.
Samu "uli" Leirilaakso pelaa Counterstrikea kuin kone, ilmeenkään värähtämättä.Tero Ylioja / Yle
Kovimmille joutuu kuitenkin pää.
– Pelin jälkeen kävelee vaikka postilaatikolle tai vie roskat, eli resetoi päänsä, ettei se ole sitä samaa jauhamista koko ajan. Uusi peli on aina tulossa, niin siihen keskittyy vain.
Perinteisistä urheilijoista e-urheilijoiden henkiseen valmentamiseen laajentanut psykologi Mia Stellberg tuntee tilanteen.
– Se on aika kuluttava ja hektinen laji. Siellä kilpaillaan, harjoitellaan ja matkustetaan enemmän kuin perinteisissä lajeissa. Parhaimmat pelaajat ovat tien päällä jopa 200 päivää vuodessa, hän toteaa.
Kaikki pelikentän ulkopuolella...
Kun psykologi Mia Stellberg otti tanskalaisen CS: GO -joukkue Astraliksen henkisen valmennuksen tehtäväkseen vuonna 2016, oli joukkue hajoamisen partaalla.
Vain puoli vuotta myöhemmin se oli maailman paras. Vuonna 2017 Astralis voitti muun muassa maailmanmestaruuden ja ELEAGUE MAJOR: Atlantan ja tienasi pelkästään niistä palkintorahoja yli 600 000 dollaria.
Sipoolaisena maalaistyttönä kasvaneelle Stellbergille pelimaailma oli uusi alue. Astralis-joukkueen ensitapaamisessa hän yllättyi.
– Minua yllätti se, kuinka sitoutuneita, kunnianhimoisia ja ammattimaisia ihmisiä siellä sohvalla istui.
Tekninen valmentaja Astraliksen pelaajilla jo oli, mutta Stellbergille riitti silti tehtävää. Eikä puhuta pelkästään kallonkutistamisesta, vaan kaikesta, mikä pyörii itse pelaamisen ympärillä. Se, mikä mahdollistaa parhaan suorituksen pelikentällä.
– Työn keskiössä on hyvinvointi, henkinen ergonomia, eli miten me suunnittelemme urheilijan päivän tai viikon, Stellberg selventää.
Parhaaksi ei tulla pelaamalla eniten
Astraliksen pelaajat viettivät kaikki päivät koneen äärellä. Harjoitella toki täytyy ja paljon, mutta rajansa kaikella.
– Kukapa meistä on älykkäimmillään, jos istuu kahdeksan tuntia koneen äärellä, vieläpä mahdollisesti ilman lounasta. Menee vähän ylivirittyneisyyden puolelle. Hirvittävä säätäminen ja sähläys, kun pitäisi keskittyä siihen itse asiaan, katsoo Stellberg.
Pelin jälkeen kävelee vaikka postilaatikolle tai vie roskat, eli resetoi päänsä. Samu "uli" Leirilaakso
Yllättäen maailman parhaaksi joukkueeksi ei tultukaan pelaamalla enemmän kuin muut. Parhaaksi tultiin harjoittelemalla pelaamista laadukkaammin.
– Nämä ovat nuoria kavereita, joilla intohimosta ja harrastuksesta on tullut ammatti. On hirvittävän vaikea ymmärtää, että siinä vaiheessa laadulla on suurempi merkitys kuin määrällä, kertoo Stellberg.
Pelaajista kasvoi menestyjiä, kun he treenasivat enää "vain" viisi tai kuusi päivää viikossa ja viidestä kuuteen tuntia kerrallaan. Aikaa riitti muuhunkin; lenkkeilyyn, hyvään ravintoon ja riittävään nukkumiseen.
– Se vaikutti myös heidän keskinäiseen luottamukseensa. Ei enää tullut väsynyttä turhautuneisuutta, sanoo Stellberg.
Justus Laitinen ottaa kuonoon Samu "uli" LeirilaaksoltaTero Ylioja / Yle
Pelkkä tarkka hiirikäsi ei huipulla riitä. Kun pelataan viiden hengen joukkueessa, on luottamus, toisen tunteminen ja keskinäinen vuorovaikutus voittamisen edellytys. On oltava nopeaälyinen ja taktinen velho, joka osaa toimia osana joukkuetta. Ammattipelaaja Leirilaakso vertaa CS: GOn pelaamista vähän kuin jalkapallon ja shakin risteymäksi.
– Hiiren liikuttelu ja pallon potkiminen on tietyllä tavalla sama asia, mutta toisaalta tämä on kuin shakkia, eli mitä teemme nyt ja mitä viiden siirron jälkeen. Tämä on vain todella nopeaa, hän pohtii.
Suuri laji, suuret rahat
E-urheilu kasvaa koko ajan. Sponsoroinnin suunnitteluun erikoistuneen Sponsor Insightin tutkimuksen mukaan e-urheilu on 18–29-vuotiaissa Suomen toiseksi kiinnostavin urheilulaji heti jääkiekon jälkeen. Se siis jättää tämän tutkimuksen perusteella Suomessa jälkeensä jopa kuningaspeli jalkapallon.
Maailmanlaajuisesti lajia seuraa 323 miljoonaa ihmistä ja alan liikevaihto oli viime vuonna noin 700 miljoonaa dollaria.
AOP
Kovat panokset ovat peliturnauksissakin: suurimmat voittopotit liikkuvat miljoonissa dollareissa. Yhdysvalloissa jaettiin DOTA 2 pelin The International-turnauksen voittojoukkueelle peräti 10,8 miljoonan dollarin potti. Tätä pottia oli jakamassa eurooppalaisen Team Liquidin riveissä Lasse "MATUMBAMAN" Urpalainen.
Suomessa Lajin olosuhteita parannetaan ihan valtiotasolla: puolustusvoimat päätti marraskuussa, että e-urheilu on jatkossa Urheilukoulun laji. Se tarkoittaa, että valitut e-urheilijahuiput voivat suorittaa varusmiespalvelun urakehityksen liiemmin häiriintymättä.
E-urheilun nousu näkyy urahaaveissa jo ennen armeijaakin. Kun muutama vuosi sitten peruskouluissa oli ravintolakokkibuumi, nyt on aallonharjalla e-urheilu.
– Ammattilaispelaaja on ammattina nouseva. Selkeä buumi siinä on ja sellaisten ihmisten määrä, jotka sinne ovat ajatelleet suuntautua, kasvaa koko ajan, kertoo Vantaan Mikkolan koulun opinto-ohjaaja Janne Kaskenviita.
E-urheilu ei katso, minkä ikäinen, kokoinen, värinen tai mitä sukupuolta olet. Mia Stellberg
Tätä urahaavetta käydään tarkasti läpi, jotta varmasti tulee selväksi, että ammattin tekeminen pelaamisesta vaatii muutakin kuin aktiivista pelaamista.
Psykologi Stellberg kannustaa hakemaan kouluun, jossa voi opiskella pelialaa.
– Kotisohvalla oppii pelaamaan, mutta koulussa oppii sen muun systeemin, eli ammattimaisuuden. Voit saada sieltä myös paperit alalta, joka kiinnostaa.
Tähteyteen tarvitaan myös tuuria, kansainvälisyyttä ja tietysti se, että pääsee hyvään joukkueeseen. Kovallakin pelaajalla kompastuskiveksi saattaa tulla se, ettei enää urheilla yksilönä vaan joukkueena.
Asiantuntevat fanijoukot hyvässä ja pahassa
Vaikka perinteisistä urheilukisoista Stellbergillä on paljon kokemusta, toivat ensimmäiset suuret e-urheilukisat yllätyksen. Perinteisen urheilun puolella kisat eivät ala sillä, että tavataan kaksi päivää pelkästään mediaa ja faneja.
Itse turnauksessa lehterit ovat loppuunmyytyjä. Peli saatetaan pelata 20 000 silmäparin alla. Se on kuitenkin vielä pientä: verkon kautta pelejä saattaa katsoa miljoonia ihmisiä.
Vaikka silmäparit tuovat peliteollisuudelle tuloja, on sillä peliammattilaisuuden kannalta kääntöpuolensa. Maine ja huomio vaikuttaa psyykeeseen. Kaikki fanit ovat toimittajia.
– Jokainen, jolla on mielipide, pistää sen ulos, eikä se aina ole kauhean kannustavaa. Fanikunta on kantaaottavaa, asiantuntevaa ja intohimoista.
Maailmanmestaruuden jälkeen Astraliksen pyörä lähti pyörimään isosti. Joukkueen mukana pyörii dokumenttiryhmiä, jäsenillä on omia tv-ohjelmia ja lisäksi taustatiimissä työskentelee sisällöntekijöitä, jotka tyydyttävät fanien tiedonjanoa. Ja tämän keskellä on keskittyttävä, jotta voisi olla jatkossakin maailman paras.
Lisää tyttöjä huipulle
Stellberg rakastaa pelimaailman tasa-arvoisuutta.
– E-urheilu ei katso, minkä ikäinen, kokoinen, värinen tai mitä sukupuolta olet. Pidän siitä tasa-arvosta, mitä e-urheilu tarjoaa.
Tyttöjä silti tarvittaisiin lajin pariin lisää. Pelaaminen kiinnostaa kyllä heitäkin, mutta ammattilaisuuteen saakka tyttöjä ei juuri Suomesta nouse.
Mutta onpa pojillakin vielä tekemistä, vaikka taso onkin noussut nopeasti. Maailman kymmenen parhaan CS:GO-joukkueen riveissä pelaa vain yksi suomalainen, Miikka "suNny" Kemppi. Samu Leirilaakso pitää mahdollisena, että jo vuoden lopulla kymmenen joukossa on kokonainen suomalaisjoukkue.
– Toivottavasti se on HAVU.
Itseluottamus on kova, mutta niin sen on oltavakin.
– Kyllä pitää olla. Muuten ei pärjää, toteaa Leirilaakso ja pistää kuulokkeet takaisin päähänsä.
Lopella Etelä-Suomessa sijaitsee valtava kiviarkisto, josta harva on koskaan kuullut. Arkistoa vahtivat entinen merimies ja potkut saanut valtion kairaaja.
Kaikki eduskuntapuolueet ilmoittavat Ylen kyselyssä olevansa valmiita toteuttamaan perhevapaauudistuksen ensi hallituskaudella. Myös varhaiskasvatukseen ollaan valmiita panostamaan.
Jehovan todistajien oikeusjärjestelmää ohjataan salaisilla ohjekirjoilla Yhdysvalloista. Jehovan todistajien omaan raamatunkäännökseen perustuvat ohjeistukset voivat olla ristiriidassa maallisen oikeuden kanssa.
Laaksossa punaisen savimaan alla on talo, jossa Bockarie Magona asui perheensä kanssa.Antti Haanpää / Yle
Kun sataa, vettä tulee aiempaa rankemmin, sanotaan Sierra Leonen pääkaupungissa. Yle kävi ottamassa selvää, miten ilmastonmuutokseen voisi siellä varautua.
TGA Vapor -joukkueessa pelaavat Mikko "Stone" Möykky (vas.), Jere "JereJ" Nyyssönen, Touko "T0ke" Parpola, Vili "Vils" Salminen ja Miro "Mysko" Hovila. Joukkue pelaa Counter Strike: Global Offensive -peliä.Petra Ristola / Yle
Elektroninen urheilu on nuorten miesten keskuudessa kiinnostavin laji heti jääkiekon jälkeen. E-urheilun kasvusta kertoo myös se, että syksyllä 2017 elektroninen urheilu hyväksyttiin mukaan Puolustusvoimien urheilukoulun lajeihin.
Syvän työuupumuksen ja masennuksen kokenut Tapani Erkkilä päätti omaksi ja rekkakuskin onneksi jättää kääntämättä rattia. Mies toivoo, että jokainen valitsisi synkimmälläkin hetkellä elämän.
