Vaikka suomalaiset nauttivat toukokuun poikkeuksellisesta lämmöstä, ei hellejakso tarjoa ympäristölle samaa auvoa.
Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta tarjoaa kotipuutarhureille vinkin istutusten pelastamiseksi. Mikä tahansa kastelu ei ole nimittäin avain onneen.
– Pintapuolinen kastelu voi pahentaa tilannetta, koska silloin juuret hakeutuvat lähemmäksi pintaa ja ovat alttiimpia kuivumiselle. Kukkapenkki pitäisi kastella läpikotaisin myöhään illalla tai sadekuuron jälkeen, jotta multa kastuu tarpeeksi syvältä.
Jos siis ei jostain syystä pysty kastelemaan kasveja kunnolla, on parempi jättää kokonaan kastelematta.
Nopeasti sulanut lumi jätti maaperän kuivaksi kasveille
Ryttärin mukaan tämän kevään tilanne on kasveille hankala, koska voimakas hellejakso lämmitti ja lumet sulivat nopeasti. Yleensä lumi sulaa hitaammin ja jättää maaperään kosteutta, joka ravitsee kasveja, vaikka ei sataisi.
– Monella kasvilla alkaa tehdä tiukkaa. Kasvit eivät kuitenkaan välttämättä kokonaan kuole, vaikka maanpäälliset osat kuihtuvat, Ryttäri sanoo.
Parhaiten kuivuutta sietävät lajit, joiden juuret ovat syvällä tai joiden lehdet ovat esimerkiksi vaha- tai karvapeitteisiä.
Syvällä olevat juuret suojaavat kuivumiselta, joten vaikka maanpäälliset osat nuupahtaisivat, ei koko kasvi kuole. Lehtien peite taas hidastaa kosteuden haihtumista.
Hyvin pärjäävät esimerkiksi matalat, ruohojuuriset kasvit ja mesikasvit, jotka ovat varastoineet vettä.
Hyvä talvi pohjavesivarannoille
Pohjavedet sen sijaan ovat jopa hieman keskimääräistä korkeammalla. Pohjoisessa pohjavesien pinnat nousevat vielä, mutta muualla maassa pohjavedet alkavat pikku hiljaa laskea.
– Kuiva kausi on ollut vasta lyhyt, noin 10–15 päivää. Pohjavesivarantoja on vielä hyvin jäljellä. Sään muutokset vaikuttavat aina pohjaveden pintoihin vähintään parin viikon viiveellä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Mirjam Orvomaa.
Pohjavesivarantojen täydentymisen kannalta kulunut talvi oli myönteinen yllätys. Lunta tuli kerralla paljon ja se pysyi maassa koko talven. Sulaessaan iso määrä lunta imeytyy hyvin maaperään.
Toissa talvena lunta tuli vähän useamman kerran ja se suli aina välissä pois. Näin vesivarannot eivät tuolloin ehtineet täydentyä.
Toni Pitkänen / Yle
Kasvukausi voi jäädä lyhyeksi
Maatalouteen kuivuus ei ole vielä merkittävästi vaikuttanut.
– Kastelulaitteistot käyvät täysillä, jotta kasvua saadaan vauhditettua, kertoo ProAgrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori.
Tänään perjantaina on se päivä, kun kahden vuoden siirtymäaika päättyy, ja Euroopan unionin yhteisen tietosuoja-asetuksen eli tuttavallisemmin GDPR:n soveltaminen alkaa.
Asetus velvoittaa ottamaan tietosuoja-asiat huomioon tuotteissa ja palveluissa entistä tarkemmin.
Kyseessä on iso periaatteellinen muutos, mutta taivas ei ole tippumassa niskaan. Iso osa yrityksistä, yhdistyksistä, urheiluseuroista, harrastekerhoista, sukuseuroista ja muista toimijoista on jo vuosia hoitanut tietosuojansa uuden asetuksen vaatimalla tavalla.
Yle kokosi kattavan paketin siitä, millaisia mahdollisuuksia uudistus tuo jokaiselle ihmiselle ja mitä uhkia siihen liittyy.
Mahdollisuudet
1. Mainio hetki siivota itsensä pois turhilta sähköpostilistoilta
Henkilötietoja käsittelevillä yrityksillä, yhdistyksillä ja yhteisöillä on ollut kaksi vuotta aikaa valmistautua asetuksen soveltamiseen. Yksittäisille ihmisille uudistus on näyttäytynyt lähinnä viime viikkojen postitulvana.
Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat lähestyneet asiakkaitaan tietoturva-asioilla, verkkokaupat ovat ilmoittaneet päivittäneensä käyttäjäehtojaan ja sosiaalisen median alustat ovat pyytäneet käyttäjiään hyväksymään uudet tietosuoja-asetukset.
Postiluukusta on kopsahdellut sellaisten pankkien kirjeitä, joiden asiakas vastaanottaja ei ole välttämättä edes tiennyt olevansa. Sähköpostit ovat kuormittuneet.
Moni sähköpostilistan pyörittäjä on lähettänyt viestejä, joilla varmistellaan uuden asetuksen mukaista toimintaa. Brittilehti The Guardianin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan suurin osa näistä viesteistä on ollut tarpeettomia – jotkut jopa laittomia.
Vaikuttaakin siltä, että monella henkilötietojen käsittelijällä ei ole ollut tietoa siitä, mihin laki jo nykyisellään on velvoittanut – tai asetuksen mahdollistamien uhkasakkojen pelko on saanut hoitamaan asiat liian hyvin kuntoon.
Tietosuoja-asetukseen valmistautumisen aiheuttamassa postitulvassa voi nähdä myös hyötyjä. Se on antanut kattavan käsityksen siitä, missä kaikkialla juuri minun henkilötietojani käsitellään.
Samalla on ollut hyvä hetki päästä eroon turhista sähköpostilistoista ja katkaista tarpeettomat asiakkuussuhteet.
Tarkoituksena on velvoittaa henkilötietojen käsittelijöitä huolehtimaan aiempaa tarkemmin tietoturvastaan ja antaa samalla ihmisille paremmat edellytykset kontrolloida omia henkilötietojaan. Kyse ei ole korulauseista, lupaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.
Käytännössä yksilön oikeusturva paranee, kun jatkossa tietosuoja-asiat on otettava huomioon tuotteissa ja palveluissa jo niiden suunnitteluvaiheessa. Uudistus on aiheuttanut päänvaivaa etenkinyrityksissä ja yhdistyksissä.
Asetus velvoittaa muun muassa yrityksiä ja organisaatioita raportoimaan viranomaiselle tietoturvaloukkauksista. Suomessa tämä taho on Tietosuojavaltuutetun toimisto. Vakavista tietoturvaloukkauksista on ilmoitettava myös käyttäjälle itselleen.
Aiemmin ilmoitusvelvollisuutta tietovuodoista ei ole ollut. Uudistuksen ennakoidaankin lisäävän ilmoituksia. Näin saadaan aiempaa tarkempaa tietoa siitä, millä aloilla ja kuinka laajoja tietovuotoja Suomessa ja muualla Euroopassa tapahtuu.
Asetus parantaa myös ihmisen mahdollisuuksia "tulla unohdetuksi". Lue Ylen juttu aiheesta.
3. Tietojen siirtäminen rekisteristä toiseen helpottuu
Yksi uudistuksen tavoitteista ja suurimmista muutoksista liittyy tietojen siirtämiseen.
– Eurooppaan halutaan tehdä digitaaliset sisämarkkinat ja samalla parantaa kuluttajan oikeusturvaa ja mahdollisuutta toimia Euroopan laajuisilla markkinoilla, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio summaa.
Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu.Ronnie Holmberg / Yle
Tähänkin saakka ihminen on voinut pyytää rekisterinpitäjältä itseään koskevat tiedot, mutta jatkossa ne pitäisi lähtökohtaisesti toimittaa sähköisesti. On toinen juttu, miten tämä käytännössä onnistuu.
Aarnio näkee, että tietojen siirtäminen rekisteristä toiseen mahdollistaa sähköyhtiöiden, pankkien, lainojen tai vakuutusten kilpailuttamisen aiempaa helpommin. Tietojen siirtämisestä rekisteristä toiseen voi olla kuluttajalle rahanarvoista etua.
Esimerkiksi pankit ja rahalaitokset tarvitsevat luottohakemusten riskien kartoittamiseen riittävästi tietoa.
Jatkossa luottohistoriansa voi halutessaan siirtää suoraan omasta pankista toiseen. Aarnio kertoo, että tämä vähentää uuden luotonantajan riskiä, ja yhtiö saattaa päätyä näin kuluttajan kannalta halvempaan tarjoukseen.
Asetus helpottaa tietojen siirtämistä myös eri maiden välillä – esimerkiksi pankkilainan saaminen toisen EU-maan pankista helpottuu, ainakin periaatteessa.
4. Tietosuojasääntely yhtenäistyy Euroopan unionin alueella
Uudistuksen tarkoituksena on selkeyttää rekisteröidyn oikeuksia riippumatta siitä, missä rekisterinpitäjä on.
Jatkossa suomalaiset voivat kääntyä kaikissa tietoturva-asioissa oman maansa tietosuojavaltuutetun puoleen. Asioiden selvittely onnistuu omalla äidinkielellä.
– Jos joutuu ongelmiin Irlannissa tai ties missä muussa EU:n jäsenmaassa, voi olla omaan kotimaiseen viranomaiseen yhteydessä. Me autamme, Aarnio lupaa.
Asetus myös rohkaisee käyttämään erilaisia ikoneja, sertifikaatteja ja merkkejä, joiden perusteella käyttäjä voi varmistua esimerkiksi toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa toimivan verkkokaupan tietosuojan olevan kunnossa.
5. Yritykset, yhdistykset ja muut toimijat ovat joutuneet pohtimaan tietosuojaansa
Jopa tarpeeton huoli tietosuojasta ja tietojen käsittelyn ajantasaisuudesta on johtanut siihen, että eri organisaatiot ovat käyttäneet aikaa selvittääkseen, millaista tietoa heillä on ihmisistä, ja samalla käyneet läpi tietosuojakäytäntöjään.
Yrityksillä ja muilla toimijoilla kun on vaikka minkälaista tietoa meistä jokaisesta.
Evästeet, sähköpostilistat ja verkkokaupat saavat ihmisistä kaikenlaisia tiedonmurusia. Hakijoiden henkilötiedot ja cv:t välittyvät yrityksiin rekrytointiprosessien aikana. Urheiluseuroilla saattaa puolestaan olla hyvinkin tarkkoja tietoja sen jäsenien terveydestä.
Nyrkkisääntöjä siitä, mitkä toimijat ovat asetuksen määrittelemiä "henkilötietojen käsittelijöitä", ei ole. Asetuksen tulkintaan vaikuttaa myös edelleen eduskunnassa valmisteilla oleva tietosuojalaki. Sen oli tarkoitus astua voimaan yhdessä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa, mutta ministeriöstä kerrotaan, että käyttöönotto viivästyy "joitakin viikkoja".
Moni saattaa olla jo turhautunut lukemaan sovellusten, yritysten ja sähköpostilistojen uusia tietosuojakäytänteitä. Niihin kannattaisi kuitenkin tutustua, sillä kyse on meidän jokaisen henkilökohtaisista tiedoista.
On mahdotonta ennakoida, mitä kaikkea asetus tuo tullessaan.
Etukäteen voi pohtia muutamia asioita, kuten sitä, miten oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen käytännössä toteutuu.
Kuinka monessa yrityksessä, jääkiekkoseurassa tai virkkauskerhossa on sellaiset tietojärjestelmät, että ne voivat lähettää ja vastaanottaa tietoja asetuksen velvoittamassa "jäsennellyssä, yleisesti käytetyssä ja koneellisesti luettavassa muodossa"?
2. Osoittautuuko valvonta käytännössä mahdottomaksi?
Toimijoiden on noudatettava uutta tietosuoja-asetusta sanktioiden uhalla. Julkisuudessa on kerrottu jopa kymmenien miljoonien uhkasakoista. Sakoista on kirjoittanut muun muassa Taloussanomat.
Todellisuudessa seuraamusvalikoima on moninaisempi. Tietosuoja-asetusta rikkoneelle voidaan antaa ennen sakkoa huomautus, korjauspyyntö tai tietojenkäsittelykielto.
Kussakin jäsenmaassa on oma viranomaisensa, joka valvoo asetuksen noudattamista. Suomessa Tietosuojavaltuutetun toimistossa työskentelee parisenkymmentä ihmistä.
Miten ihmeessä heidän aikansa riittää kaikkien mahdollisten tietoa käsittelevien tahojen toiminnan valvomiseen?
Tietosuoja-asetuksen säätäminen alkoi vuonna 2012, ja asetus astui voimaan vuonna 2016. Yhtenä tarkoituksena oli ajantasaistaa ja parantaa tietosuojasääntelyä.
Teknologia on ottanut valtavan harppauksen parissa vuodessa, puhumattakaan kuuden vuoden aikajänteestä.
Lienee perusteltua kysyä, onko nyt sovellettavaksi tuleva laki jo vanhentunut.
Asetus on aiheuttanut paljon epätietoisuutta, ja julkisuudessakin on liikkunut tietoja, jotka on virheellisesti yhdistetty EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen.
Tämä ei ole ihme, sillä asetus on monimutkainen ja vaikeaselkoinen.
Koska suuret uhkasakot jäävät helposti mieleen, on täysin ymmärrettävää, että epätietoisuus aiheuttaa henkilötietoja käsittelevissä huolta.
On mahdollista, että tulevaisuudessa yrityksille, yhdistyksille ja muille toimijoille tarjotaan palveluita, joita ne eivät todellisuudessa tarvitse.
Sinä ja minä joudumme maksamaan joka vuosi noin 100 euroa siitä ilosta, että jotkut pöllivät kaupoista esimerkiksi vaatteita, työkaluja, meikkejä, karkkia, ruokaa, alkoholia ja bensaa huoltoasemilta.
Kaupan liiton turvallisuusasiantuntijan Ilkka Niemisen mukaan kauppaan kohdistuva rikollisuus maksaa vuodessa 550 miljoonaa euroa. Se on iso summa rahaa, jonka me kuluttajat maksamme tuotteiden hinnoissa.
Pyytämättä ja iloisina.
Me kun emme osaa laskea kaupan kassalla, kuinka paljon suklaapatukan hinnassa on myymälävarkaan lisää. Tuskin sitä tietää jokaisen tuotteen kohdalla edes itse kauppias.
Jos poliisi ei tule paikalle, ja kaupan takahuoneessa rimpuaa kerta toisensa jälkeen sama veijari, niin kyllähän siinä kauppiaan mieleen saattaa tulla jos jonkinlaista ajatusta.
Mutta sen ne kauppiaat tietävät, millaista on palvella asiakasta, joka ei avaa kassiaan eikä lompakkoaan kassalla. Sekin kaupoissa tiedetään, että juoksukalja haetaan juoksemalla, mutta virkavalta saapuu usein etanavauhtia. Tai ei ollenkaan. Varsinkin silloin, jos poliisilla ei ole toimipistettä lähimaillakaan.
Jos poliisi ei tule paikalle ja kaupan takahuoneessa rimpuaa kerta toisensa jälkeen sama veijari, niin kyllähän siinä kauppiaan mieleen saattaa tulla jos jonkinlaista ajatusta.
Ja monelle on tullutkin.
Viime vuosina useat kauppiaat ovat laittaneet sosiaaliseen mediaan epäiltyjen naamoja, jotka näkyvät valvontakameran kuvissa. Näin teki viime syksynä myös seinäjokelainen rautakauppayrittäjä.
Hän laittoi kuvan ja videon epäillystä myymälävarkaasta yrityksensä facebook-sivuille.
Videon yhteydessä oli teksti “Hei kaveri, unohdit maksaa, kun asioit liikkeessämme. Laitan viestin Facebookin kautta, jotta ensi kerralla muistaisit paremmin, että kaupasta poistuessa pitää maksaa tuotteet. Teemme tästä tapahtumasta rikosilmoituksen normaaliin tapaan. Terveisin Kauppias”.
Kauppiaan terveiset menivät perille.
Hyvin monet näkivät päivityksen. Sen innostui jakamaan myös toinen yrittäjä.
No voi kauheaa, ihan oikein sinulle, moni ajattelee.
Näpistyksestä epäilty joutui poliisin kuultavaksi. Hän myönsi vieneensä rautakaupasta kaksi timanttiporanterää ja hylsysarjan. Samalla mies teki kauppiaasta tutkintapyynnön.
Näpistyksestä epäilty valitteli poliisille, että videon julkaisun jälkeen elämä on ollut vaikeaa. Mies kun tunnistetaan pienellä paikkakunnalla, ja vartijat seuraavat häntä kaupoissa.
No voi kauheaa, ihan oikein sinulle, moni ajattelee.
Voidaan siis sanoa, että tässä tapauksessa somen varoitusvideo näyttäisi toimineen tehokkaasti. Mutta onko kuvien ja videoiden julkaiseminen oikein?
Mitä jos kauppias erehtyy ihmisestä ja laittaa vihapäissään väärän henkilön kuvan someen? Tai entä jos pihistelijä on äiti, joka hakee lapselleen iltapalaa? Kenen kuvan someen voi laittaa ja kenen ei?
Oppia voi ottaa vaikkapa Seinäjoen tapauksesta.
Syyttäjä vei koko porukan oikeuteen, ja Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus antoi jutussa ratkaisunsa maanantaina.
Oikeus tuomitsi näpistelijän sakkoihin, ja hänen on maksettava kauppiaalle varastetun tavaran hinta. Näpistelijän kuvan levittäneet kauppiaat puolestaan tuomittiin yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Heidät jätettiin kuitenkin rankaisematta, koska oikeus tarkasteli kokonaisuutta ja ymmärsi myös sitä, miksi kauppiaat olivat tekonsa tehneet.
Kauppiaat joutuvat maksamaan näpistelijälle yhteensä 400 euroa korvausta henkisestä kärsimyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen. Näpistystuomion saanut on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon. Muilla osapuolilla on maanantaihin asti aikaa ilmaista tyytymättömyys tuomioon.
Kannattaa odottaa ja toivoa, että poliisilla olisi aikaa tulla. Tämän lisäksi kannattaa odottaa vielä lakimuutosta, jota Kaupan liitossa peukut pystyssä toivotaan.
Myymälävarkaan tai epäillyn kuvaa ei siis kannata mennä tuosta vain julkaisemaan. Siinä kun saattaa hyvin pian löytää itsensä syytettyjen penkiltä näpistelijän vierestä.
Mutta mitä sitten myymävarkaisiin tuskastunut kauppias voi tehdä?
Odottaa.
Kannattaa odottaa ja toivoa, että poliisilla olisi aikaa tulla. Tämän lisäksi kannattaa odottaa vielä lakimuutosta, jota Kaupan liitossa peukut pystyssä toivotaan.
Hallitus kaavailee lakia, joka mahdollistaisi sakkojen muuntamisen vankeusrangaistukseksi niiltä myymälävarkailta, jotka toistuvasti syyllistyvät näpistyksiin.
Tämän toivotaan lisäävän rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta ja lain noudattamista.
Näpistely saattaa hyvinkin vähentyä ja sakkojen maksuhalukkuus lisääntyä, jos uhkana on vankilareissu. Mutta mitä vankila saa aikaan makkarapaketin pihistäjälle tai isommalle rosvolle?
Se onkin sitten ihan toinen kysymys.
Päivi Happonen
Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka on kiinnostunut rikoksista ja siitä, miksi niitä tehdään. Hän näkee toisinaan unta, jossa hänet on tuomittu vankilaan.
TV:n Myytinmurtajat-sarjasta tunnetuksi tullut Jamie Hyneman vieraili viime kesänä valtavan mediajulkisuuden saattamana Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Silloin hänestä tuli yliopiston kunniatohtori. Samalla Hyneman piti luentoja yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille.
Hyneman korosti vierailunsa aikana eri alojen yhteistyön merkitystä ja sanoi tieteen olevan leikkiä, jossa kokeillaan ja mahdollisesti onnistutaan.
Yliopisto kääri hihat Hynemanin ajatuksien pohjalta, ja talven aikana yliopiston suojiin on rakennettu yli 300:n neliömetrin suuruista tilaa, jonka tarkoitus on koota sekä yliopiston että viereisen ammattikorkeakoulun opiskelijat yhteen saattamaan ideat toteen.
Kun olet lomalla, tämä kastelee kukat.Petri Kivimäki / Yle
Jamie Hyneman Center
Lasiovien takana avautuu uusi avara tila, jossa vielä viimeistellään kalustusta ja asennetaan hyllyjä paikoilleen. Taustalla on ovia, jotka vievät muun muassa metalli- ja elektroniikkapajoihin.
Tässä on se kuuluisa Jamie Hyneman Center.
– Tämä on yliopistolla keskeisellä paikalla. Tänne on sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun opiskelijoiden helppo tulla, kertoo tilan suunnittelussa vahvasti mukana ollut tutkijaopettaja Markku Ikävalko.
Propellihattu kuvastaa, miten ideat pitää saada jalostettua oikeiksi esineiksi.Petri Kivimäki / Yle
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa pystyy opiskelemaan useita tekniikan aloja sekä kauppatieteitä. Läheinen Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa muun muassa terveydenhoidon, tekniikan sekä hotelli- ja ravintola-alan opintoja. Oppilaitokset on yhdistetty toisiinsa käytävillä, joten yhteistyön pitäisi olla luontevaa.
– Mene idean kanssa sisään ja tule keksinnön kanssa ulos, tiivisti Jamie Hyneman ajatusmaailmaansa.
Parhaimmillaan Jamie Hyneman Center yhdistää kaikki yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat. Projektipäällikkö Terhi Virkki-Hatakan mielestä on suuri arvo, että samassa tilassa on eri lähtökohdista ja erilaisia asioita opiskelevia ihmisiä.
– Sairaanhoitajaksi opiskeleva saattaa keksiä idean, jota tekniikan opiskelija ei tulisi koskaan ajatelleeksi. Tekniikan opiskelija puolestaan osaa sen keinon, jolla sairaanhoitajaksi opiskelevan idean voi toteuttaa. Kauppatieteiden opiskelija sitten tietää, miten keksinnön voisi kaupallistaa, tiivistää Virkki-Hatakka.
Mikko Kuisma, Antti Immonen ja Markku ikävalko tutkivat valmistumassa olevaa uudenlaista sykemittaria.Petri Kivimäki / Yle
Välineet valmiina
Sähkötekniikan opiskelijat Henry Huttunen ja Antti Immonen ovat kumartuneina ison pöydän äärellä. Heillä on edessään sykemittarin näköinen kapistus.
– Sen toiminta perustuu erilaiseen anturitekniikkaan kuin mitä perinteisessä sykemittarissa on. Energiankulutusta pystytään tällä mittaamaan paremmin ja monipuolisemmin, kertoo Henry Huttunen.
Tämän sykemittarin valmistuksessa erityisen paljon on auttanut 3D-tulostin, jolla on tehty anturia tukevia rakenteita.
Vaikka yliopistolla on isoja, kalliita laboratorioita, on puute ollut perustyökaluista ja -välineistä. Siihen on moni idea kariutunut.
– Kun pitäisi viilata, niin kenelläkään ei ole viilaa, toteaa Huttunen.
Jamie Hyneman Centerissä monet työpajat muistuttavatkin yläkoulun teknisen työn luokkia. On oma huone hitsaamiselle, elektroniikan kokoamiseen, puun ja muovin työstämiselle sekä metallitöihin. Työkalujen käyttöön jokainen saa perehdytyksen, minkä avulla pidetään huolta työturvallisuudesta.
– Opiskelijat saavat tulla tänne tekemään omia projektejaan, ja siitä voi syntyä ihan mitä vaan, sanoo Henry Huttunen.
Yksi esimerkki hulluista ideoista on viereisellä pöydällä oleva erikoinen kastelukone, joka kotiväen lomaillessa kastelee kukat. Se on tehty tässä Jamie Hyneman Centerissä.
Henry Huttunen pääsee erikoislaitteiden lisäksi käyttämään Jamie Hyneman Centerissä myös aivan tavallista hitsauslaitetta.Tommi Parkkinen / Yle
Tekemällä syntyy
Monet ideat syntyvät yön pimeinä tunteina ja porukassa kahvipöydän äärellä. Ideat eivät saisi jäädä kahvipöytäkeskustelun tasolle, vaan niitä pitää päästä toteuttamaan.
Jamie Hyneman Centerin erikoisuus on avoin tila, johon tiimit voivat pöytien ympärille kokoontua pohtimaan idean siementä. Kun siemen itää, pääsee sitä työstämään heti, sillä työpajat ovat vain muutaman askeleen päässä.
Tähän menessä yliopistolla ei ole ollut ideoiden toteuttamiseen soveltuvaa tilaa ja oikeanlaista välineistöä, mikä on tehnyt monien keksintöjen prototyyppien valmistamisen jopa mahdottomaksi.
Tutkijaopettaja Mikko Kuisma korostaa, että uuden luominen on yliopiston perustehtävä.
– Tenttiin lukeminen ja niihin vastaaminen ei ole meidän perustehtävä, vaan tuottaa uusia osaajia. Täällä pystyy nyt testaamaan ja kokeilemaan uusia juttuja, mikä ei ennen ole ollut mahdollista, kertoo Mikko Kuisma Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta.
Kuisma muistuttaa, että täällä on tarkoitus tehdä koeversioita ja testata keksintöjen toimivuutta. Tehdas tämä ei ole.
Terhi Virkki-Hatakka uskoo, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat yhdessä ihmeitä aikaan.Yle
Virikkeet Yhdysvalloista
Lappeenrannan teknillisen yliopiston iskuryhmä on talven aikana vieraillut Jamie Hynemanin luona Yhdysvalloissa. Paikka on sama, jossa on kuvattu lukuisia Myytinmurtajat TV-sarjan jaksoja. Projektipäällikkö Terhi Virkki-Hatakka toivoo, että tämä Lappeenrantaan valmistuva Jamie Hyneman Center voisi joskus olla samanlainen.
– Luultavasti tämä muodostuu joskus vastaavaksi. Siellä Hynemanin pajassa Yhdysvalloissa oli ihan mitä tahansa ja varmasti täälläkin voi olla ihan mitä tahansa. Opiskelijathan sen lopulta keksivät.
Terhi Virkki-Hatakka haluaa tehdä Jamie Hynemanin ajatukset konkretiaksi. Esimerkiksi se, että ei pidä ajatella, että yhdellä laitteella voi tehdä vain yhtä asiaa. Painepesuria voi pesemisen lisäksi käyttää vaikka metallin muotoiluun Hynemanin mallin mukaan.
– Hyneman sanoo, että keksinnöt eivät tapahdu tyhjiössä, vaan täytyy olla vuorovaikutusta joka suuntaan. Meillä on opiskelijoita yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Mitä tällaiset monialaiset tiimit saavat yhdessä aikaan? Se on mielenkiintoinen ajatus, pohtii projektipäällikkö Terhi Virkki-Hatakka Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta.
Jamie Hyneman Centerin avajaiset ovat Lappeenrannassa Lappeenranta-salissa lauantaina 29.9.2018. Lisäksi Hyneman luennoi yliopistolla ainakin torstaina 27.9.2018.
Kun juhlissa koittaa se hetki, jona pitäisi kilauttaa lusikalla kahvikuppia hiljaisuuden merkiksi, nousta ylös ja avata suunsa, moni tuntee pulssinsa kohoavan ja läiskien nousevan kaulalle. Puheen pitäminen tutunkin väen edessä jännittää meistä useimpia aika tavalla.
Tamperelainen psykoterapeutti ja kehonkielen kouluttaja Kirsikka Arkimies tietää, että juuri juhlapuhuminen on yksi haastavimmista esiintymisen muodoista.
– Puhetta pitäessämme alamme luontaisesti verrata itseämme muihin. Mietimme hyviä ja huonoja puhujia ja sitä, mihin itsemme tässä vertailussa sijoitamme. Se saa jännittämään, jolloin myös keho alkaa reagoida ja sanat menevät sekaisin.
Puhuja saattaa kokea olevansa arvioinnin kohteena niin sanojensa kuin esiintymisen ja ulkonäönkin puolesta. Juhlapuheeseen tuntuu usein myös latautuneen muita ohjelmanumeroita enemmän sekä sisällöllisiä että seremoniallisia odotuksia.
– On hirveän ainutlaatuinen hetki kun oma lapsi pääsee ylioppilaaksi tai menee naimisiin. Moni muistaa aina, mitä äiti tai isä siinä hetkessä sanoi. Ei ole siis mikään ihme, että niiden sanojen sanominen jännittää, Arkimies pohtii.
Tunnusta jännitys ja selätä se
Useimmat yleisöt ovat esiintyjälle suopeita, ja puheenpitäjän hermostuneisuus ymmärretään hyvin. Onko olemassa tyylikästä tapaa tunnustaa kuulijakunnalle, että nyt jännittää?
– Kyllä sen voi sanoa ääneen. Yleensä ihmisiä auttaa, kun asia tunnistetaan ja tunnustetaan. Silloin ollaan ikään kuin samassa veneessä, terapeutti rohkaisee.
Jätänkö puhumatta esimerkiksi lapseni tärkeällä hetkellä vain, koska minua jännittää? Kirsikka Arkimies
Toisille pelko puheen pitämisestä tulee uniin ja asia saa kohtuuttomat mittasuhteet. Jos tilanne on ylitsepääsemätön tai itsellä on tilaisuuden aiheeseen liittyvä trauma, ei tietenkään tarvitse puhua.
Työssään jännittäjiä auttava Kirsikka Arkimies kehottaa kuitenkin pohtimaan, millaisena haluaa itsensä nähdä.
– Monissa tilanteissa voi miettiä, haluaako todella antaa omien tunteidensa ohjailla päätöksiään. Jätänkö puhumatta esimerkiksi lapseni tärkeällä hetkellä vain, koska minua jännittää?
Hidasta, katso silmiin – ja jätä naukku naukkaamatta
Lukemattomat morsianten isät, ylioppilaiden ja rippilasten vanhemmat, kaasot ja bestmanit jännittävät parhaillaan omaa osuuttaan kesän juhlissa.
Kirsikka Arkimiehellä on takataskussaan käytännön vinkkejä, joilla ikimuistoisen hetken tärkeät sanat saa kulkemaan sujuvammin.
1. Ota näyttämö haltuusi selkeällä aloituksella. Kun huomaat jännityksen iskevän, hidasta. Liikkeiden ja puheen hidastaminen rauhoittaa kehoa, ja silloin ajatuskin alkaa kulkea.
2. Ota yleisöösi esimerkiksi kolmen sekunnin rauhallisia katsekontakteja. Ole rohkea ja katso silmiin heitä, joiden kanssa olet. Hetki on teille yhteinen, ja katseissa kulkee monenlaisia tunteita.
3. Mielikuvissa on voimaa. Jännitys saattaa helpottaa jos kuvittelet itsesi mieluisaan paikkaan. Voit myös ajatella sinulle turvallisten ihmisten seisovan takanasi ja jakavan hetken kanssasi.
4. Älä häpeile liikutustasi. Jos olet herkkä, voit pitää puheen harjoitusmielessä lähimmillesi ja itkeä itkut jo ennalta pois. Toisaalta onko se niin vakavaa, jos itkettää? Liikutus on yksi tunne muiden joukossa, ja parhaimmillaan puhujan herkistyminen tarttuu yleisöönkin.
5. Jätä rohkaisuryyppy ottamatta. Moni juo hermostuneena myös monta kuppia kahvia ennen esiintymistä. Se kiihdyttää kehoa entisestään ja nostaa sydämen sykettä, ja puhuessa saattaa tulla lepattava olo.
Seppo Rintelä lähti pari viikkoa sitten tuttuun tapaansa kameran kanssa metsään rauhoittumaan työpäivän jälkeen, kun hänen katseensa osui pellon reunaan.
– Katsoin ensin, että siellä on hirvi nukkumassa. Menin varovasti lähemmäs ja huomasin, että hirvellä taitaa olla vasominen käynnissä. Nyt tulisi se kymppikuva, mitä on odotettu, Rintelä kertoo.
Hän asettui seuraamaan synnytyksen etenemistä niin, ettei häirinnyt hirviemoa. Aika kului, kun Rintelä laski supistusväliä ja pohti, kuinka suuri se pitää hirvellä olla ennen kuin vasa syntyy.
Se oli huikeaa. Seppo Rintelä
Kesti pari tuntia. Sitten alkoi tapahtua.
– Sieltä alkoi näkyä sorkkaa, ja hirvi nousi ylös. Ajattelin, että nyt näen jotain, mitä näkee vain kerran elämässä. Se oli huikeaa. Aloin ottaa kuvia ja toivoin, että hirvi olisi ponnistanut vasan siihen pellolle.
Kun h-hetki lähestyi, hirviemo siirtyi kuitenkin metsän puolelle.
– Siinä vaiheessa lopetin kuvaamisen, koska se selvästi halusi olla rauhassa. En tiedä, tuliko sieltä yksi vasa vai kaksoset.
Perhepotretti jäi saamatta, mutta Rintelän taktiikka – osaksi luontoa sulautuminen – toimi.
Seppo Rintelä
Kotimetsissään Virolahdella liikkuva Rintelä on huomannut, että parhaat kuvat syntyvät aidoista tilanteista ja vaativat usein odottamista. Niinpä hän väijyy joskus tunteja samassa paikassa saadakseen haluamansa kuvan.
– Kerran näin, kun jalohaikara käveli puolen kilometrin päässä kaislikossa. Katsoin, että jos se tuolla vauhdilla tulee, saan siitä parin tunnin päästä hienon kuvan. Toivoin vain, ettei tule mitään häiriötekijää ja ettei se lähtisi lentoon. Odotus palkittiin.
Aina näin ei käy. KerranRintelä halusi kuvan merikotkasta sillä hetkellä, kun se lähtee puusta lentoon. Hän asettui odottamaan, mutta merikotka pysyi sitkeästi puussa. Kahden tunnin odottelun jälkeen Rintelä luovutti.
– Joskus maltan istua kauemminkin, ihan mielentilan mukaan. Joskus pitää luovuttaa, kun ilta hämärtyy eikä kameratekniikka anna myöten.
Sattumia
Rintelä laskee, että onnistuneita kuvia tulee noin kahdella kuvauskeikalla kymmenestä.
– Se on tämän homman suola, ettei ikinä tiedä, mitä tulee vastaan. Jos kaikki olisi helppoa, se ei olisi niin mielenkiintoista. Ja kun saa ikuistettua jotain mielenkiintoista, on kiva näyttää kuvia muille eikä pitää piilossa omalla tietokoneella.
Rintelä on jakanut kuviaan ahkerasti Facebookissa. Lisäksi hän on antanut niitä omien, jo aikuisten lastensa työkäyttöön. Toinen tytär on ammatiltaan opettaja ja toinen lastentarhanopettaja.
Seppo Rintelä
Toisaalta hyvä kuva on usein sattumankauppaa. Virolahdella järjestetyillä Arktika-päivillä Rintelä sai napattua kuvan 13 jalohaikaran parvesta, joka oli yksi suurimmista Suomessa tavatuista jalohaikaraparvista.
– Muut kuvaajat saapuivat paikalle vasta seuraavana päivänä, mutta haikarat olivat silloin jo kadonneet.
Muutama vuosi sitten Rintelä oli palaamassa mönkään menneeltä hirvikuvausreissulta. Kameraan ei ollut tarttunut yhtään hyvää kuvaa. Ajellessaan illalla kotiinpäin hän huomasi lauman rusakkoja pellolla tienvarressa. Kahdella suurimmalla oli tappelu meneillään.
– Ne ottivat nyrkkeilymatsia naisista kuin ihmiset konsanaan baari-illan jälkeen. Ne raapivat ja repivät toisiaan. Aurinkoa vasten näkyi, kun karvat pöllysivät. Lopulta vasikan kokoinen rusakko korjasi potin ja toinen pötki pakoon.
Rintelän mukaan yksikään rusakoista ei huomannut, että joku räpsi tappelusta todistusaineistoa.
Olen sanonut, että jos miehestä ei enää kuulu, niin katsokaa kameran viimeiset kuvat. Seppo Rintelä
Viime talvena napattu kuva vihaisen näköisestä ketusta oli sen sijaan suunniteltu juttu. Rintelä tiesi, että alueella liikkui rohkea kettu. Hän veti pilkkihaalarit päälleen ja makasi maassa odottaen, että kettu saapuu maisemiin.
– Silloin tuuli ja satoi pientä pistävää lunta. Se olisi vetänyt kuvaajankin yrmeäksi, ellei olisi ollut noin hyvää kuvauskohdetta. Taisin myös mennä sen reviirille.
Seppo Rintelä
Pöllön tuijotus
Rintelä on kuvannut luontoa nuoresta asti, mutta innostus nousi uusiin ulottuvuuksiin 2000-luvun alkuvuosina. Silloin hän osti ensimmäisen digikameransa.
– Opettelin kuvaamaan digikameralla, kun kivelle tuli kaksi oravaa. Ne asettuivat siihen niin, että näytti kuin ne olisivat poseeranneet. Sain hyvän kuvan niistä.
Ruokahalu kasvoi syödessä, kun kameraoptiikka kehittyi ja mahdollisti etäältäkin otettujen kuvien onnistumisen. Luonnossa liikkumalla Rintelä sai pelisilmää ja oppi huomaamaan mielenkiintoisia kuvauskohteita.
– Jos olisin nähnyt pellonlaidassa vasovan hirven kymmenen vuotta sitten, en varmaan olisi edes tajunnut, että se on hirvi. Olisin luullut sitä kiveksi.
Seppo Rintelä
Joskus eläin huomaa ja huomioi hänet. Kerran Rintelä joutui pakenemaan uhkaavasti käyttäytyvää hirveä kivelle. Toisella kertaa eräs pöllö loi häneen närkästyneitä katseita.
– Istuin suon laidalla ja seurasin, kun pöllö ajoi varista pois pesästä. Se teki kierroksen yläpuolellani ja katsoi, että mikähän äijä tuossa istuu. Se otti ihan katsekontaktin ja ilmeestä saattoi lukea kysymyksen, että mitä sinä siinä kuvaat.
Pöllön tuijotus tallentui muistikortille.
Rintelän suuri unelma olisi kohdata karhu ja saada siitä hyvä kuva.
– Olen sanonut lähipiirille, että jos miehestä ei enää kuulu, niin katsokaa kameran viimeiset kuvat.
Synnyttävästä hirvestä kertoi ensin Maaseudun tulevaisuus.
Suomalainen muotoilu on perinteisesti ollut tunnettua kansainvälisesti, mutta harvemmin kuulee puhuttavan Suomesta muotimaana. Aalto-yliopiston muotitaiteen professori Pirjo Hirvonen on sitä mieltä, että nuori sukupolvi on kääntänyt asetelman toisinpäin.
– Se, mitä olemme saaneet Aalto-yliopistossa aikaan on tuonut esiin suomalaisten kätketyn lahjakkuuden, sanoo Hirvonen.
Nuoret suomalaiset muotisuunnittelijat ovat viime vuosina napsineet merkittäviä kansainvälisiä sijoituksia esimerkiksi alan merkittävimpiin kuuluvassa suunnittelukilpailussa Ranskan Hyèresissä.
Huomio kilpailussa voi poikia työpaikan Pariisin, Lontoon tai New Yorkin muotitaloissa. Ensimmäinen askel on yleensä assistentin tai junior designerin paikka, josta ura alkaa urjeta eteenpäin.
– Meillä on heitä siellä niin paljon, että rehellisesti sanoen, minä en niitä enää laskekaan, Hirvonen sanoo.
Fashion in Helsinki -viikon kruunaa tänä iltana pidettävä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muodin koulutusohjelman vuosittainen näytös Kaapelitehtaalla. Catwalkilla nähdään yli kaksikymmentä Aalto-yliopiston opiskelijoiden mallistoa.
Kemppainen käyttää pliseeraustekniikkaa.Eetu Kemppainen
Silkkimekko ja lentäjäntakki
Yksi näytöksen suunnittelijoista on taiteen kandidaatiksi valmistuva Eetu Kemppainen. Hän on saanut inspiraationsa 1920-30 -lukujen lentäjänaisista.
– Yhdistelen vaatteissani miehisiä ja naisellisia elementtejä. Tavoitteeni oli saada siitä mielenkiintoinen, tuore kokoelma, Kemppainen kertoo.
Mallistossa on kuusi asua, joissa yhdistellään mekkoja ja työvaate-elementtejä. Esikuvana on amerikkalainen lentäjä Amelie Earhart, joka katosi Tyynellämerellä yrittäessään maailmanympärilentoa.
Kemppainen käyttää esimerkiksi vanhaa pliseeraustekniikkaa, joka tarkoittaa kankaan vekitystä lämmön avulla.
– Olen yrittänyt löytää siihen uuden lähestymistavan. Sitä kautta oikeastaan koko mallisto alkoi elää omaa elämäänsä, Kemppainen kertoo.
Valmistautuminen venyy kalkkiviivoille
Kiire ja tohina on kova muotinäytöksen aattona. Kaiken pitää olla viimeistä piirtoa myöten valmista perjantai-iltana.
– Nyt onneksi on se hyvä tilanne, että vaatteet ovat valmiit. Mutta kyllä äitikin tuolla vielä käsin jotain minulle ompelee, Kemppainen sanoo.
Kaapelitehtaalla järjestettävä, yli tuhat katsojaa vetävä näytös on loppuunmyyty. Opiskelijat voivat etukäteen vain arvailla, mitkä ulkomaiset muotitalot ovat lähettäneet rekrytointitiiminsä katsomaan muotia Helsinkiin.
Näytös18:aan liittyy suuria odotuksia. Jos oikeat ihmiset ovat tänään paikalla ja onni myötä, niin Kemppaisen opiskelijaelämä saattaa vaihtua harjoittelijan paikkaan esimerkiksi jossain ranskalaisessa muotitalossa, mahdollisimman isossa mielellään.
Kemppaisen suunnittelema lentäjävaikutteinen haalari.Eetu Kemppainen
Vähäeleistä ja jotain alkuperäistä
Mikä muodissa sitten tänä päivänä myy?
– Jos löytyy persoonallista tatsia mallistoajattelussa, oli se sitten vähäeleistä, tai jos siinä on jotain hyvin alkuperäisen oloista, sellaiset kiinnostavat, sanoo professori Pirjo Hirvonen.
Samat ajatukset sopivat hyvin myös Eetu Kemppaisen tänä iltana nähtävään naislentäjämallistoon.
– Se on myös simppeli ja hallittu kokonaisuus, eli en ole halunnut lähteä kikkailemaan millään turhalla. Yritin keskittyä vaatteen muotoon ja siihen, mitä vanhoista vaatereferensseistä saa irti, Kemppainen sanoo.
Yle striimaa perjantai-iltana verkossa Aallon näytöksen, joka alkaa noin kello 21.
Airi Kallungin lenkkikenkä tökkää polun ylittävään männyn juureen jo kolmannen kerran lyhyellä kävelylenkillä. Nainen naurahtaa ja koputtaa männyn kylkeen.
– En näköjään osaa kävellä täällä polulla. Pitäisi edetä rivakammin.
Oulangan kansallispuiston jykevää mäntyä koputtaessaan Kallunki heittää ilmoille toiveen; terveenä pitäisi pysyä tulevan viikonlopun Karhunkierroksen Nuts –polkujuoksutapahtumaan saakka. Airi Kallunki aikoo urakoida tapahtumassa 30 kilometrin matkan Juumasta Rukalle.
Luontosuhde syntyi jo lapsena
Airi Kallungin luontosuhde ei ole päässyt rapistumaan vuosikymmenten saatossa. Luonto on läsnä päivittäisessä työssäkin Oulangan luontokeskuksen asiakaspalvelupäällikkönä kansallispuiston jylhissä maisemissa.
Posion Vääräjärvellä yhdeksän sisaruksensa kanssa kasvaneen Kallungin harrastukset löytyivät olosuhteiden pakosta jo lapsena luonnosta.
– Vääräjärvelle jäivät kinttupolut, joita pitkin pieninä kirmasimme kalaan, Kallunki muistelee.
On ehkä syytä harkita kannattaako tapahtuman osallistujamäärää tästä enää kasvattaa. Airi Kallunki
Rakkaus lajiin ei ole hiipunut.
– Jos lähden lenkille vaikkapa maantielle, matkalla on poikettava metsään. Luonto ja metsä ovat minulle tärkeä hyvinvoinnin lähde. Metsästä löydän mielelleni rauhan, Kallunki sanoo.
Kuusamon komeat maisemat ovat tuttuja Airi Kallungille.Ensio Karjalainen / Yle
Kevyellä kävelylenkillä Kallungilla on aikaa tutkia Karhunkierroksen polun pientareet tarkkaan. Tänä keväänä poikkeuksellisen aikaisin sulanut lumi ja varhainen kesä saa Kallungin kasvot loistamaan.
– Neidonkenkä kukkii jo, Kallunki riemuitsee.
Oulangan kansallispuiston tunnuskasvi neidonkenkä eli kämmekkä koki kovia vuosi sitten kesällä, kun harvinaista lajia kuvanneet matkailijat talloivat osan kukinnoista.
– Nyt emme enää kerro patikoijille missä neidonkengät kukkivat. Kasvit löytyvät, kun tutkii tarkkaan polun varret, Kallunki vihjaa.
Reitti kuluu massojen alla
Airi Kallunki on oppinut tuntemaan perusteellisesti luontokeskuksen kautta kulkevan Karhunkierroksen. Noin 80 kilometrin vaellusreitin Kallunki kertoo kiertäneensä elämänsä aikana useaan otteeseen, tosin pätkittäin. Hän kulkee Pienen Karhunkierroksen useasti kesäisin.
– Ihmisillä on taipumus hakeutua reitiltä ulos, jolloin syntyy kiertopolkuja. Näin tapahtui viime vuonna Karhunkierroksen polkujuoksutapahtumassakin, kun reitillä oli paikoin paljon lunta. Juoksijat ajautuivat lumisen polun ulkopuolelle, Kallunki kertoo.
Neidonkenkä kukkii tänä keväänä tavallista aikaisemmin Oulangan kansallispuistossa.Metsähallitus
Karhunkierroksen polkujuoksutapahtumaan Nuts Karhunkierros on ilmoittautunut tänä keväänä ennätykselliset 2 500 juoksijaa. Massatapahtuma saa Kallungin mietteliääksi luonnon kulumisen takia.
– On ehkä syytä harkita kannattaako tapahtuman osallistujamäärää tästä enää kasvattaa, Airi Kallunki sanoo.
Kaksikymmentä vuotta tv-katsojien lauantai-iltoja ilostuttanut – ja välillä vihastuttanutkin – Uutisvuoto jää historiaan. Tänään perjantaina kuvataan ohjelman viimeinen jakso.
Uutisvuodon vihoviimeisessä jaksossa nähdään joukkueiden kapteeneina toimittajat Anna Perho ja Katja Ståhl. Vieraina puolestaan ovat kirjailija Jari Tervo ja toimittaja Peter Nyman, jotka molemmat tekivät ohjelmaa pitkään.
Ylituomarina toimiva Baba Lybeck kertoo, että Uutisvuodon loppumisen myötä fiilikset ovat todella haikeat.
– Ihan mahtavaa, kun Jari ja Peter suostuivat tulemaan tähän viimeiseen historialliseen lähetykseen mukaan. Uskon, että aika lämmin tunnelma tulee olemaan, Lybeck sanoi Ylen aamu-tv:ssä.
Vieraat ovat olleet Uutisvuodossa aina merkittävässä roolissa. Tekijöiden mukaan moni yleisesti kuivakkaaksi mielletty julkisuuden henkilö onkin ohjelmassa osoittautunut varsinaiseksi humoristiksi.
– En tiedä, onko Ben Zyskowicz muutenkaan kuivakka, mutta hän on ollut aina hyvä, Tervo muistelee.
– Sitten muistan silloisen liikenneministerin, Kimmo Sasin, joka oli yllättävän hauska. Hänestä ei televisiosta välittynyt takavuosina ensimmäisenä se, että tässä on hauska mies.
Lybeckin yllätti puolestaan sisäministeri Kai Mykkänen, joka esiintyi ohjelmassa räväkkänä.
– Se oli yllätys, koska hänellä on tämä politiikon rooli aika rauhallinen ja asiallinen.
Pitkäikäisen televisio-ohjelman historiaan mahtuu lukuisia ikimuistoisia hetkiä. Esimerkiksi Tervon Raamatun heitto tuo kirjailijalle palautetta edelleen.
Lybeckille yksi merkittävä muisto on Tervon viimeinen lähetys viime keväältä, jossa Philomela-kuoro lauloi Yesterdayn.
– Ehkä pikkuisen kostui silmäkin siinä kohtaa. Se oli hieno hetki.
Suurin nousija oli Savukosken lukio, joka kipusi sijalle viisi ja ensimmäiseksi pääkaupunkiseudun ulkopuoliseksi lukioksi. Pääkaupunkiseudun lukioista kuusi mahtuu kymmenen koulun kärkeen.
Viime vuonna kolmen kärki oli Etelä-Tapiolan lukio, Ressun lukio ja Utsjoen saamelaislukio, josta kirjoitti yksi ylioppilas mainioin arvosanoin.
Listaus on tehty Ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemien tietojen pohjalta. Lukioiden järjestys perustuu ylioppilaskirjoituksissa pakollisten oppiaineiden keskiarvoon.
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkieli on pakollinen kaikille. Kolme muuta kirjoitettavaa ainetta valitaan seuraavista: toinen kotimainen kieli, yksi vieras kieli, matematiikka ja reaaliaineet.
Listaus kertoo sen, minkälaisia arvosanoja kyseisessä lukiossa on tämän kevään ylioppilastutkinnossa kirjoitettu. Se ei kerro suoraan opetuksen tasosta, sillä listan kärjessä oleviin lukioihin hakeutuu jo peruskoulussa hyvin opinnoissaan menestyneitä oppilaita. Listaus ei siis ota huomioon sitä, miten hyvin lukio on onnistunut nostamaan opiskelijoiden osaamisen tasoa lukion aikana.
Opetus on varmasti hyvää myös muissakin kuin listan kärkisijoilla olevissa lukioissa, ja jokainen ylioppilas on lakkinsa ja onnittelunsa ansainnut.
Katso oman lukiosi tämän vuoden sijoitus alla olevasta taulukosta.
Lisäys 25. toukokuuta 2018 kello 12.25: Taulukkoon lisätty tieto ylioppilaiden määristä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei saanutkaan sotelausuntoaan valmiiksi täksi viikoksi, kuten oli alun perin tarkoitus. Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien (vas.) mukaan valiokunnan jäsenillä on vielä tarve keskustella soteuudistuksesta. Lapintie ennakoi torstaina, että perustuslakivaliokunnan lausunto soten valinnanvapaudesta valmistuu vasta ensi viikolla.
Hänen mukaansa valinnanvapauteen liittyy vaikeita periaatteellisia kysymyksiä. Asiantuntijoita ei enää kuulla, mutta jäsenet keskustelevat. Varsinainen mietinnön antaja sosiaali- ja terveyslautakunta odottaa myös perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
Perustuslakivaliokunnasta on käsittelyn aikana vuodettu mietintöluonnoksia. Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro kommentoi Twitterissä, että kyseessä on todella vakava asia.
Ilta-Sanomille vuodettujen mietintäluonnosten mukaan perustuslakivaliokuntaa huolettaa uudistuksen aikataulu, kaavailtujen maakuntien rahoitus ja valinnanvapauden yhdenvertaisuuden turvaaminen.
Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo arvioi Ylen Ykkösaamussa, että valinnanvapausmalliin liittyvät peruslailliset ongelmat ovat taas syynä siihen, että sote seisoo.
– Niiden seurauksena sote palautettiin uuteen valmisteluun perustuslakivaliokuntaan vuosi sitten, kun valiokunta totesi, että on monia ongelmia. Sama tilanne näyttää edelleen jatkuvan. Siksi valmistelu on hidasta, Paloheimo arvioi.
Heikki PaloheimoYle
Vain muutamasta äänestä kiinni
Paloheimon mukaan hallituksella on kova kiire saada paketti valmiiksi tällä vaalikaudella, sillä eduskuntavaalit ovat edessä ensi vuoden keväänä. Ellei jo sitä ennenkin, mikäli sotepaketti tulee kaatumaan.
Paloheimon mukaan on todennäköisesti vain muutamasta äänestä kiinni, meneekö läpi sote läpi eduskunnassa vai kaatuuko se.
– Mikäli lainsäädäntö tulee kesäkuussa hyväksytyksi, enemmistö on vain muutamasta äänestä kiinni. Hallitus on erittäin pahassa paikassa. Varmaa enemmistöä ei ole.
Sote voi kaataa hallituksen
Paloheimon mukaan on selvää, että hallitus kaatuu, mikäli enemmistöä ei saada soten taakse eduskunnassa. Hän viittaa pääministerin aiempiin lausuntoihin.
– Mikäli Sipilän aiempiin sanomiseen on luottaminen, niin kyllä se sitä tarkoittaisi. Sipilä on esittänyt varautuneensa siihen, että hän menisi presidentille pyytämään hallituksen eroa ja tulisi uudet vaalit, mikäli enemmistöä ei saada.
– Se olisi tarkoituksenmukaista siksikin, että jos hallitus kaatuu, uuden hallituksen neuvotteleminen vuodeksi ei olisi kovin tarkoituksenmukaista.
Paloheimo ei näe ongelmaa siinä, jos maakuntavaalit järjestettäisiin vasta ensi vuoden keväänä eduskuntavaalien yhteydessä.
– Maakunta- ja sotemallin täytäntöönpanon kannalta siinä ei tulisi mitään ongelmaa. Hallituksella on ollut tässä pikemminkin poliittinen tavoite saada kaikki valmiiksi ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja.
Paloheimon mukaan olisi hyvä, mikäli maakuntavaalit siirtyisivät lokakuulta eteenpäin. Näin puolueilla jäisi tarpeeksi aikaa virittää omat tavoitteensa ja äänestäjille aikaa pohtia vaihtoehtojaan, sen jälkeen kun lainsäädäntö on tullut hyväksytyksi. Hallitus on lähtenyt siitä, että neljä kuukautta riittää.
– Kyllä siihen puolen vuoden aika olisi hyvä olla, Paloheimo sanoo.
Fortum suunnittelee Porin Mäntyluodon tuhkanjalostamon poistovesiputkelle uutta sijaintia.
Putken uusi sijainti olisi Karhuluodon edustalla, kauempana merellä kuin alkuperäinen suunnitelma, jonka mukaan purkuputki laskisi suoraan Porin satama-altaaseen.
Uusi sijainti päätettiin viranomaisilta ja asukkailta tulleen palautteen perusteella.
Fortum hakee aluehallintovirastolta uutta ympäristölupaa tuhkanjalostamolle ja toiminnan aloittamiselle. Lupaa käsitellään parhaillaan.
Ympäristöluvan saanti kestänyt
Fortum on hakenut ympäristölupaa jo aiemmin.
Aluehallintovirasto myönsi luvan vuoden 2017 keväällä, mutta Vaasan hallinto-oikeus palautti sen uudelleen valmisteluun. Laitoksen ympäristöluvasta valittivat tuolloin Mäntyluodon asukasyhdistys ja joukko yksityishenkilöitä.
Tuhkanjalostamossa on tarkoitus käsitellä jätevoimaloiden savukaasupuhdistuksessa syntyvää jätettä.
Porista pyöritetyn poikkeuksellisen suuren huumekaupan käsittely oikeudessa alkaa maanantaina Satakunnan käräjäoikeudessa Porissa.
Porin seudulla toimivan Cannonball MC -moottoripyöräkerhon epäillään myyneen netissä ja kadulla runsaasti eri huumeita, muun muassa yli 16 kiloa amfetamiinia.
Huumausainerikosten lisäksi tutkinnassa on rahanpesurikoksia ja ampuma-aserikoksia.
Syytettynä on 19 henkilöä. Jutun käsittelyyn on varattu aikaa yhdeksän päivää.
Asian käsittely oikeudessa siirtyi jo kerran rikoskokonaisuuden laajuuden vuoksi.
Lentoyhtiö Finnair on joutunut jälleen kuluttajaviranomaisten hampaisiin.
Finnair on ainoa valtionyhtiö, joka löytyy tänään perjantaina valmistuneelta kuluttajariitalautakunnan seurantalistalta. Niin kutsulle mustalle listalle päätyvät yritykset, jotka eivät ole noudattaneet lautakunnan suosituksia. Tuoreella listalla on yhteensä 19 yritystä.
Lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg pitää Finnairin tapausta periaatteellisesti merkittävänä. Hänen mukaansa valtio-omisteisten yhtiöiden pitäisi noudattaa kuluttajansuojaa esimerkillisesti.
– Vaikuttaa siltä, että Finnair on päinvastoin keskimääräistä huonompi kuluttajansuojan toteuttaja, Ståhlberg sanoo.
Viranomaisen seurantalistalle Finnairin siivitti yksittäistapaus, mutta Ståhlbergin mukaan lautakunnan tiedossa on myös muita tapauksia, joissa Finnair ei ole noudattanut suosituksia.
Valtio-ohjausyksikkö ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle perjantaina. Finnair on todennut aiemmin, että sen mielestä Suomen viranomaisten kanta poikkeaa EU-maiden linjasta.
600 euron korvaus jäi maksamatta
Seurantalistalle päätyi tapaus, jossa Finnair jätti maksamatta asiakkaalleen lautakunnan suositteleman 600 euron korvauksen lennon viivästymisen takia. Vakiokorvaussumma perustuu EU-asetukseen.
Valituksen lautakunnalle tehnyt nainen oli matkalla Helsingistä Hongkongin kautta Melbourneen. Hän myöhästyi jatkolennolta Finnairin koneen teknisen vian takia.
Lentoyhtiön mukaan kyseessä oli niin kutsuttu poikkeuksellinen olosuhde, joka ei velvoittaisi korvauksiin, mutta lautakunta oli toista mieltä.
Kuluttajariitalautakunta totesi ratkaisun perusteluissaan, että EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöjen perusteella tekninen vika voi hyvin harvoin olla tällainen poikkeus.
Finnair ollut tarkkailussa jo pitkään
Finnair on ollut kuluttajaviranomaisen seurantalistalla kerran aiemmin, vuonna 2015.
Lentoyhtiöstä on muodostunut viime vuosina kuluttajariitalautakunnan vakioasiakas. Vuonna 2017 Finnairin toiminnasta kanneltiin viranomaiselle 700 kertaa. Viiden vuoden aikana valitusten määrä on kaksinkertaistunut.
Yhtiö on saanut toistuvasti kyseenalaista kunniaa siitä, että se jättää maksamatta lennon viivästymisestä johtuvia korvauksia. Yleensä Finnair tarjoaa sovintoratkaisuna lahjakorttia tai käteistä rahaa, joiden arvo alittaa vakiokorvauksen.
Finnair katsoo, ettei sillä ole EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisujen mukaan korvausvelvollisuutta, jos myöhästymisen tai perumisen aiheuttanut tekninen vika johtuu suunnittelu- tai valmistusvirheestä.
Toukokuun alussa riehunut tulipalo tuhosi Pieksämäen keskusurheilukentän huoltorakennuksen pukukoppeineen lähes maan tasalle. Pukukopin mukana paloi myös perinteikkään jalkapalloseura Savon Pallon pelivarusteita. 70-vuotias seura kärsi huomattavat vahingot sarjakauden kynnyksellä.
– Siellä paloi samalla myös paljon muistoja ja kokemuksia. Pukukoppi on paikka, jossa käydään pelaajien ilot ja surut läpi. Myös siviilielämän murheet käydään usein läpi pukukopissa, SaPan kolmosdisioonajoukkueen kapteeni Teemu Laukkanen kertoo.
Laukkanen vieraili palaneen rakennuksen raunioilla torstaina ensimmäistä kertaa. Tunnelma oli käsin kosketeltava.
– Kyllä tämä hiljaiseksi vetää. On hyvin erikoinen olo. Tuon oikeanpuoleisen ikkunan alla oli minun paikkani. Monet asiat siellä on läpi käyty. Olimme vasta talkoilla kunnostaneet pukukopin ja maalanneet sen seuran väreillä ja logoilla Tämä on koskettanut monia jo 80-luvulla SaPassa pelanneita.
Kuopiolaiset tilasivat kerralla kymmenen 25 euron hintaista kausikorttia. Esimerkkiä ovat seurannut monet isommat ja pienemmät jalkapalloyhteisöt eri puolelta Suomea.
– Myös ulkomailta on tilattu kausikortteja. Ainakin Espanjasta, Englannista ja Saksasta, kapteeni Teemu Laukkanen kertoo.
Hyvä kiertämään: Kausikortteja lahjoitetaan vähäosaisille
Tähän mennessä kausikortteja on myyty yli 600 kappaletta. Perjantain tarkka luku oli 635. Oman roponsa ovat likoon laittaneet muun muassa huippujalkapalloilija Eero Markkanen, entinen urheiluministeri Paavo Arhinmäki, urheilun monitoimimies Aleksi Valavuori ja joukko turkulaisia urheilupersoonia.
Tukholman AIK:n Eero Markkanen pelasi päättyneen kauden lainalla Tanskan superliigan FC Randersissa. Markkanen on lähtöisin Pieksämäen naapurikaupungista Jyväskylästä.
– Moni kausikortin ostaja ei itse pysty paikalle tulemaan ja he ovat tarjonneet korttia sellaisten pieksämäkeläisten käyttöön, joilla ei itsellään ole mahdollisuus lippua ehkä hankkia. Näin hyvä on laitettu kiertämään, kapteeni Laukkanen iloitsee.
Joukkueenjohtaja Ville Leppäsen mukaan ostajien lahjoittamia kausikortteja on annettu eteenpäin nuorille, vanhuksille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä kehitysvammayksiköihin.
– Vähäosaisille kortteja riittää edelleen, Leppänen kertoo.
Tulevaisuus olisi ollut vaakalaudalla
Ihmisten auttamishalu on tulvinut myös materiaalista apua joukkueelle. Muutamasta kokeneesta ja suurelta osin nuorista junioreista koostunut joukkue on saanut hämmästellä ja riemuita avusta lähes jokaisessa harjoituksessa.
– Olemme olleet aivan ymmyrkäisinä, että voiko tämä tosiaan olla totta. Posti on tuonut meille palloja, nappulakenkiä, verryttelyasuja ja liivejä, kapteeni Teemu Laukkanen hämmästelee.
Joukkueenjohtaja laskeskelee, että tähän mennessä kertynyt summa vastaa yli puolta edustusjoukkueen kauden budjetista.
– Tulevaisuuden kannalta apu erittäin iso asia. Tämä kausi olisi varmaan voitu rimpuilla, mutta tulevaisuus olisi ollut hämärän peitossa, suorastaan vaakalaudalla.
SaPa on aloittanut kautensa Hiekanpään hiekkatekonurmella, mutta kesäkuun alussa on perinteisesti siirrytty oikealle nurmelle Keskuskentälle.
– Nurmi on kunnossa, mutta siirrettävä kopit pitäisi saada kentälle, jotta sinne päästään. Se on nyt kaupungista kiinni, Ville Leppänen tuumii.
Keskuskentän avausottelun yleisömäärä on suuri kysymysmerkki. Kausikorttien myyntiennätys on mennyt kuitenkin rikki monikymmenkertaisesti.
– Niitä on myyty aiempina kausina muutamia kymmeniä. Yleisöä on ollut otteluissa parisen sataa, Leppänen kertoo.
Tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta, että tänä vuonna toukokuu on ollut poikkeuksellisen lämmin. Hellepäiviä on tähän mennessä kertynyt kaikkiaan kymmenen, ja mitä niiden määrään tulee, niin meneillään saattaa olla ennätyskuukausi.
Ilmatieteen laitokselta löytyy tilastotietoa lämpötiloista vuodesta 1959 lähtien. Näiden tietojen mukaan eniten toukokuisia hellepäiviä oli vuonna 1984, jolloin niitä mitattiin kaikkiaan 12. Vuonna 1963 hellepäiviä mitattiin toukokuussa yhteensä 11.
Kolmatta sijaa pitää tällä hetkellä kuluva kuukausi.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela arvioi, että ennätys on hyvällä todennäköisyydellä pian käsillä.
– Tänään ja huomenna on hellettä, maanantaina, tiistaina ja näillä näkymin keskiviikkona on hellettä. Se tekee yhteensä viisi päivä vielä.
Korpelan mukaan helteitä esiintyy pääosin maan etelä- ja keskiosassa. Lapissa vaikuttaisi olevan tällä jaksolla vielä ainakin yksi hellepäivä, maanantai.
– Suurimmillaan lämpötilat voivat olla maan etelä- ja keskiosassa. Ovat paikoin 30 astetta ensi viikolla keskiviikon aikoihin.
Korpela ei pidä mahdottomana, etteikö tässä kuussa menisi vielä jopa kolmekymmentä astetta rikki.
Tähän mennessä tämän kuun korkeimmat lämpötilat on mitattu 15. päivä Kemiössä lukemin 29,6. Lampötilojen mittaushistorian korkein toukokuun lukema on 31,0 astetta. Se mitattiin vuonna 1995 toukokuun lopussa Lapinjärvellä.
Lappeenrannan Lauritsalassa sattui tiistaina Suomen oloissa harvinainen tapaus, kun palaneen auton takakontista löytyi ruumis. Auto paloi tiistaiyönä, mutta ruumiin löysivät ohikulkijat vasta tiistaina päivällä.
Pelastuslaitos oli käynyt yöllä sammuttamassa palon. Palomiehet eivät kuitenkaan olleet tutkineet auton takakonttia.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palopäällikön Sampsa Lintusen mukaan pelastuslaitos on tehnyt juuri ne tehtävät, mitä heidän kuuluukin tehdä. Niitä ovat ihmisten, eläinten ja omaisuuden suojeleminen sekä lisävahinkojen estäminen.
– Siinä tilanteessa todettiin, että autopalo on sammutettu. Lisävahingon vaaraa eikä syttymisvaaraa ollut. Tehtävä oli siltä osin suoritettu.
Auton takakonttia pelastuslaitos ei avannut, koska siihen ei ollut tarvetta.
– Jos sammutus- tai pelastustehtävä edellyttää takakontin avaamaan, niin silloin se tietysti avataan.
Lintunen kertoo, että auto oli pelastuslaitoksen saapuessa paikalle jo täysin palanut, eikä siitä ollut käytännössä jäljellä kuin kuoret.
Palopaikalla oli myös poliisipartio, jolle kuuluu rikospaikkatutkinta. Palopäällikkö Sampsa Lintusen mukaan tutkintavastuu siirtyi palopaikalla poliisille.
Tutkinta jäi tekemättä
Poliisi ei yöllä voinut autoa vielä tutkia, koska auto oli palon jäljiltä liian kuuma. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Kari Hyyryläisen mukaan poliisin olisi pitänyt palata palopaikalle tutkimuksiin heti aamulla tai aamupäivällä. Näin ei kuitenkaan käynyt.
– Se on tunnustettava tosiasia, että asia ei mennyt poliisin osalta niin kuin olisi pitänyt mennä. Näin on käynyt, että tapahtumapaikkaa ei ole käyty tarkistamassa uudelleen.
Aamulla poliisilla oli vuoronvaihto, eikä sana autopalosta jostain syystä mennyt poliisipartiolta eteenpäin.
– Siinä sattui tietokatkos, kertoo Hyyryläinen.
Hyyryläisen mukaan poliisin tehtävä tuollaisella palopaikalla on ensinnäkin turvata pelastuslaitokselle työrauha ja toiseksi selvittää, onko kyseessä tahallinen teko eli rikos. Kuumaa autoa poliisi ei pystynyt tutkimaan, koska kenttäpoliisilla ei ole siihen tarvittavia suojavarusteita.
Apulaispoliisipäällikkö Kari Hyyryläisen mukaan poliisi kirjasi yöllä rikosnimikkeeksi vahingonteko. Siinä vaiheessa ei ole paljastunut se, että auton takakontissa olisi ruumis.
– Poliisipartion mahdollisuudet tutkimiseen silloin yöllä ovat olleet hyvin rajalliset.
Sanomalehti Etelä-Saimaa on kertonut, että useat ihmiset näkivät takakontissa olleen ruumiin, ennen kuin poliisi tuli iltapäivällä uudelleen paikalle.
Poliisi on vanginnut tapauksen johdosta yhden naisen ja yhden miehen. Lisäksi kaksi miestä on pidätetty. Uhri oli palanut niin pahoin, ettei poliisi ole kyennyt häntä vielä varmuudella tunnistamaan.
Ohjeita päivitettävä
Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen apulaisjohtajan Tommi Laurisen mukaan pelastuslaitoksen ei tarvitse avata auton takakonttia autopalojen yhteydessä, ellei sammutustehtävä sitä jostain syystä edellytä.
– Pelastustoimen näkökulmasta oletus on, että ihminen ei ole takakontissa. Siksi takakonttia ei ole varmastikaan avattu.
Laurinen kertoo, että jatkossa pelastuslaitoksienkin on varmasti pohdittava, pitäisikö autopalojen yhteydessä myös avata takakontti. Se voisi olla yksi keino löytää uhri ajoissa ja auttaisi poliisia nopeuttamaan tutkinnan aloittamista.
– Lainsäädännössä tai asetuksissa ei näin yksityiskohtaisia asioita ole kerrottu.
Laurinen kannustaakin pelastuslaitoksia ja poliisia ottamaan tämäkin asia esille yhteisissä tapaamissa ja päivittämään ohjeet siltä osin.
Palopäällikkö Sampsa Lintusen mukaan Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on jo pohdittu, miten vastaavilta tapauksilta vältyttäisiin.
– Meidän täytyy poliisin kanssa pitää palaveri, ja tarkentaa sitä, miten jatkossa vastaavissa tilanteissa toimitaan, kertoo Lintunen.
Tampere-talon viereisellä työmaalla aletaan pian paaluttaa, kun 11-kerroksisen hotellin rakennustyöt etenevät.
Paalutuksesta aiheutuu tärinöitä, minkä takia Tampere-talossa sijaitsevan Muumimuseon herkimmät teokset viedään evakkoon.
Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Tapio Suominen sanoo, että museossa ollaan sunnuntaina ylitöissä.
– Puramme jo etuajassa vaihtuvien näyttelyjen tilan ja viemme teoksia turvaan kokoelmakeskukseen, Suominen kertoo.
Tärinöistä voivat kärsiä etenkin herkät guassityöt ja kuvaelma.
– Guassitöissä maali on paperipinnalla. Jos kuivan maalikerroksen takana oleva paperi värähtelee, väri voi helposti tipahdella irti.
Kuvaelmissa puolestaan voi olla hyvin hauraita ja ruostuneita nauloja.
– Pieni tärinä voi tehdä sen, että naula murenee tomuna alas.
Herkkiä kuvaelmia on jo aiemmin tuettu pehmusteilla.
Räjäytyksiä lähellä
Muumimuseon työt viedään evakkoon Tampereen Ruskoon, jossa on museoiden kokoelmakeskus. Siellä voi odottaa uusi uhka.
Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo
Tampereen Ruskoon rakennetaan uutta isoa kokoelmahallia muun muassa Postimuseon ja Työväenmuseo Werstaan esineitä varten.
Siellä tehdään räjäytystöitä, joiden takia ulkona olevia veistoksia on jo siirretty Suomisen mukaan turvaan.
– Suo siellä, vetelä täällä. Nyt selvitellään, mitä suojauksia varastossa tarvitaan, Suominen kuvaa.
Suominen toivoo, että räjäytysten aikataulu on sellainen, ettei niistä ole uhkaa. Räjäytysten taajuutta sovitellaan myös mahdollisimman hyväksi teosten kannalta.
Evakon kestosta ei ole vielä varmuutta, se voi kestää vain kolmekin viikkoa.
Vaihtuvan näyttelyn osalta sen arvellaan olevan ohi viimeistään marraskuussa. Pysyvä näyttely on normaalisti auki.
11-kerroksinen hotelli valmistuu loppuvuodesta 2019.
Lopen sivistysjohtaja Pia Kyllönen myöntää, että yläkoululla on tapahtunut tietovuoto torstaina.
– Tiedossa on, että kaksi oppilasta on päässyt sellaiseen verkkokansioon, mihin heillä ei olisi pitänyt olla pääsyä. Opettajalta saadun tiedon mukaan nämä kaksi oppilasta ovat nähneet vain itseään koskevia tietoja.
Iltalehti tavoitti toisen oppilaista. Oppilas oli atk-luokassa selaillut koneen tiedostoja kaverinsa kanssa. He olivat löytäneet kansion, jossa oli tietoja oppilaista, muun muassa lääkärinlausuntoja.
Iltalehden haastatteleman oppilaan äiti on tapahtuneesta tyrmistynyt. Hänen mukaansa paljastuneet tiedot ovat "rahanarvoista tavaraa, jos ne päätyvät vääriin käsiin".
Ilmoitus lähtee myös tietosuojavaltuutetulle
Pia Kyllönen kertoo Ylelle, että tällä hetkellä tietoihin ei pääse kukaan käsiksi. Hän ei osaa tarkemmin sanoa, miksi näin on käynyt ja millaisia tietoja kansiosta löytyi.
– It-tuki on asiaa selvittänyt, ja me vielä Lopen tietosuojavastaavan koollekutsumana kokoonnumme tänään käsittelemään tätä tietosuojapoikkeamaa. Silloin päätetään jatkotoimista.
– Uuden tietosuoja-asetuksen mukaan meidän pitää tehdä tietosuojavaltuutetulle asiasta ilmoitus, ja näin tullaan tekemään. Opettajaa on jo nyt ohjeistettu ja tullaan ohjeistamaan lisää, Kyllönen vakuuttaa.
Älä syötä myrkkyä koirallesi, alkaa eläinlääkäri Katri Saarelman päivitys Facebookissa. Samalla asialla ovat myös muut suomalaiset eläinlääkärit. Viimeisen vuorokauden aikana vastaavan vetoomuksen ovat tehneet ainakin Stella Attia ja Taru Kangasniemi.
He kaikki kertovat, että kiinalaista kanaa sisältävien kuivaruokaherkkujen syöttäminen koiralle voi olla vaarallista.
Facebookissa lukijat syyttivät eläinlääkäreitä hysterian lietsomisesta, vaativat todisteita herkkujen vaaroista, mutta myös kiittelivät varoituksesta. Mistä on kyse?
Eläinsairaalassa useita potilaita
Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa on hoidettu koiria, jotka ovat sairastuneet Fanconin syndroomaan eli munuaissairauteen. Sairastuneet koirat ovat syöneet Kiinassa valmistettuja kuivattuja siipikarjanlihatuotteita.
Eläinlääketieteen tohtori, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Sanna Viitanen kertoo, että kyseinen sairaus on perinnöllinen basenji-rotuisilla koirilla. Muilla roduilla Fanconin syndrooman aiheuttaa yleensä joku myrkyllinen aine tai lääke.
Viimeisten vuosien aikana on kansainvälisesti raportoitu useita potilastapauksia. Sanna Viitanen
Epäily ei herännyt pelkästään Suomessa.
– Viimeisten vuosien aikana on kansainvälisesti raportoitu useita potilastapauksia, jossa Fanconin syndrooma on liitetty Kiinassa valmistettuihin kuivattuihin siipikarjanlihavalmisteisiin, Viitanen kertoo.
Yliopistollinen eläinsairaala ilmoitti epäilyistään Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle.
Ei todisteita yhteydestä
EU:n alueelle saa tuoda eläinperäistä ainesta sisältävää rehua vain eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen jälkeen. Evira tutkiikin maahan tulevia koirien herkkuja säännöllisesti.
Ylitarkastaja Tarja Root kertoo, että mitään hälyttävää ei ole tähän mennessä tullut vastaan. Erillistä tutkimusta eläinlääkäreiden epäilyt eivät ole ainakaan vielä aiheuttaneet.
– Maailmalla näitä on tutkittu. Esimerkiksi USA:ssa ei ole löydetty selvää syytä, miksi herkut aiheuttaisivat munuaissairautta. Toki huomioimme epäilyn omassa valvonnassamme. Helpottaisi, jos tietäisi, mikä tautia aiheuttaa ja mitä erityistä tuotteista pitäisi analysoida, Root toteaa.
Jos koiran omistaja tai hoitava eläinlääkäri epäilee, että joku ruoka aiheuttaa oireita, ei sellaisia kannata käyttää. Tarja Root
Amerikkalaisissa tutkimuksissa on eläinlääkäri Sanna Viitasen mukaan löydetty kyseisistä lihavalmisteista kiellettyjä määriä antibiootteja. Niiden yhteyttä munuaissairauteen ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan.
Todisteista tai niiden puutteista huolimatta Eviran ylitarkastaja Tarja Root antaisi koiranomistajille käytännönläheisen ohjeen.
– Jos koiran omistaja tai hoitava eläinlääkäri epäilee, että joku ruoka aiheuttaa oireita, ei sellaista kannata käyttää.
Maan eläinlääkärit samalla asialla
Eläinlääkäri Stella Attia on antanut tämän ohjeen asiakkailleen jo ainakin puolen vuoden ajan. Vastaavia viestejä on tullut muilta eläinlääkäreiltä ympäri maata. Tällä viikolla he päättivät yhdessä, että asiasta on syytä tiedottaa laajemmin.
– Olemme keskustelleet tästä keskenämme jo pitkään. Eläinlääkärit ovat pyytäneet toisiltaan apua, kun eivät ole tienneet, mistä oudot veriarvot ja virtsanäytteet kertovat. Toiset ovat puolestaan sanoneet, että taas on Fancon ja taustalla kiinalaisen kuivalihan syöttö, Attia kertoo.
Hänen mukaansa asian nostaminen julkiseen keskusteluun otettiin esiin 1 600 eläinlääkärin suljetussa keskusteluryhmässä. Vasta ensimmäiset eläinlääkärit ehtivät kirjoittaa oman avauksensa Facebookiin, joten useita muitakin vastaavia kannanottoja on odotettavissa.
Kiinalaista lihaa suomalaisessa pakkauksessa
Fanconin syndrooma on munuaistubulusten sairaus. Se oireilee yleisimmin runsaana juomisena ja virtsaamisena, painon menetyksenä ja väsymyksenä. Vaurio voi olla ohimenevä, mutta muutos voi jäädä myös pysyväksi. Asian esille nostaneiden eläinlääkäreiden mukaan moni koira on palautunut ennalleen, kun kiinalaisten herkkujen syöminen on loppunut.
Epäily ei koske mitään yksittäistä kuivalihaherkkua. Kyseisiä tuotteita on saatavilla yleisesti marketeissa ja koiranruokakaupoissa. Lihan alkuperämaa on eläinlääkäreiden mukaan ratkaisevassa asemassa. Aina sen selvittäminen ei ole helppoa, sillä moni herkuista on pakattu suomalaisessa yrityksessä.
Tällaiset herkut ovat hyvin valkuaispitoisia ja liiallisesta käytöstä voi seurata yliannostus. Tarja Root
Alkuperämaan ilmoittaminen ei ole EU:n lainsäädännön mukaan pakollista rehun merkinnöissä. Valmistaja voidaan ilmoittaa vain tunnistenumerolla.
Koska todisteita herkkujen ja Fanconin syndrooman välillä ei ole, ei Eviralla ole syytä vetää tuotteita pois markkinoilta. Ylitarkastaja Tarja Root kehottaa kaikkia kuitenkin kohtuullisuuteen.
– Vähintäänkin annostusohjeita pitäisi noudattaa. Tällaiset herkut ovat hyvin valkuaispitoisia ja liiallisesta käytöstä voi seurata yliannostus. Herkuilla ei pidä korvata muuta ruokaa.
