Tänä viikonloppuna, koulujen päättyessä, juhlitaan jälleen ammattiin valmistuneita. Yle julkaisee valmistuneiden nimet amiskoneessa.
Lista päivittyy sitä mukaa, kun koulut toimittavat tiedot Ylelle. Suurin osa nimistä julkaistaan perjantaina aikana.
Opetushallituksen arvion mukaan ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen saa tänä vuonna kaikkiaan 76 200 opiskelijaa.
Nyt valmistuvista 55 000 on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, 14 300 ammattitutkinnon ja 6 900 erikoisammattitutkinnon. Erikoisammattitutkintojen määrä on ollut kasvava, esimerkiksi kaksi vuotta sitten niitä suoritettiin yli 600 vähemmän kuin nyt. Muiden tutkintojen määrät ovat kasvaneet tasaisemmin.
Ammattiin valmistuvista isoin ryhmä ovat lähihoitajat, joita on viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistunut vuosittain noin 10 000. Seuraavana tulevat merkonomit, joita on tänäkin vuonna noin 7 000.
Sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden perustutkintojen jälkeen suosituimpia ovat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto sekä sähkö- ja automaatioalan perustutkinto.
Amiskoneessa ovat mukana toisen asteen oppilaitoksissa tutkintonsa suorittaneet nuoret ja aikuiset. Osa valmistuvista on ilmoittanut koululle, ettei heidän nimeään saa julkaista. Tästä syystä aivan kaikkien nyt valmistuvien nimiä ei listalta löydy.
Ruotsinkielisten koulujen tiedot päivittyvät amiskoneeseen 8. kesäkuuta.
Rikosoikeuden emeritaprofessorin Terttu Utriaisen mukaan raiskauksen määritelmää rikoslaissa pitäisi muuttaa, koska yhteiskunta ja arvot ovat muuttuneet. Nykyään ihmisen itsemääräämisoikeus on ykkösasia.
Tiistaina aukeaa kansalaisaloite, jonka tavoitteena on muuttaa rikoslakia muun muassa niin, että raiskaus määritellään suostumuksen puutteen, ei käytetyn väkivallan tai sen uhan kautta.
Utriainen pitää uutta kansalaisaloitetta ensimmäisenä kokonaisvaltaisena esityksenä.
– Tässähän on muitakin esityksiä vireillä ja kaikilla on sama suunta. Nyt täytyy muistaa, että rikoslain 20. luku on kokonaisuus ja vaikka sitä on uudistettu 2011 ja 2014, niin kun sinne lisätään sanoja tai momentteja, se rakenne särkyy ja lopputulos voi olla täysin yllättävä.
Utriainen viittaa laajaa keskustelua aiheuttaneeseen tapaukseen, jossa yhdyntä 10-vuotiaan kanssa katsottiin oikeudessa törkeäksi hyväksikäytöksi mutta ei raiskaukseksi, koska pikkutyttö ei vastustanut aikuista miestä.
– Tässä on kysymys siitä, että yksittäinen pykälä tai yksittäinen lainkohta ei vielä toimi, vaan se toimii siinä kokonaisuudessa. Korkeimman oikeuden päätös oli ihan lainmukainen, mutta se ei ollut ehkä sellainen, mitä eduskunta tarkoitti silloin alun perin.
Uudessa kansalaisaloitteessa on mietitty myös sitä, voiko alaikäinen antaa suostumusta. Aloite ehdottaa, että ei voi.
"Suostumuksen voi selvittää"
Keskustelu suostumuksen vaatimuksesta ei ole uusi, mutta uutta ovat sen voima ja laajuus. Eduskunnan naisverkosto on aiemmin tänä vuonna jättänyt lakialoitteen koskien raiskauksen tunnusmerkistön muuttamista. Naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen on julkisuudessa toivonut, että lakimuutos rohkaisisi raiskauksen uhreja etsimään oikeuttaan.
Julkisuudessa on epäilty, että suostumuksen tai sen puutteen osoittaminen olisi oikeudessa hankalaa.
– Ehkä tästä tarkoituksella tehdään enemmän harmaata aluetta kuin se on. Tapaukset ovat kiperiä nyt ja ne olisivat lainmuutoksen jälkeenkin kiperiä. Yleiset oikeusperiaatteet olisivat voimassa muutoksenkin jälkeen, sanoo Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ry:n puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan.
Yhdistys on yksi kansalaisaloitteessa mukana olevista järjestöistä.
Zidan muistuttaa, että toisen suostumuksen voi aina kysyä sekä selvittää esimerkiksi elehdinnästä.
Utriaisen mukaan rikosoikeudessa on paljon hankalia asioita, kuten esimerkiksi se, onko henkilö toiminut tahallaan.
– Ei me päästä ihmisen korvien väliin mutta olosuhteista, käyttäytymisestä, tapahtumista tehdään johtopäätöksiä. Tämä on tuomioistuimille ihan arkea.
Suomi jälkijunassa
Utriainen sanoo, että oikeusministeriön pitäisi perustaa työryhmä seksuaalirikoksia koskevan lain uudistamiseen.
– Täytyy muistaa, että Suomihan ei ole tässä yksin, hyvin monissa muissa maissa tämä on uudistettu 2000-luvun alussa ja Yhdysvalloissa jo 1900-luvun lopussa eli voi sanoa, että Suomi on mukana kansainvälisessä kehityksessä hieman jälkijunassa.
Esimerkiksi Ruotsissa on hyväksytty laki, joka edellyttää, että seksille on molempien osapuolien suostumus.
Ratsutamma Leila seisoo tarhassaan ja nauttii raukeana aamuauringosta. Leila ei ole hevoseksi erityisen iso, mutta sillä on näyttävät muodot: kaareva kaula, hiukan pyöreä maha ja muodokas takapuoli.
Tarhan muut neljä hevosta liikuskelevat kauempana hiukan hermostuneesti. Sitten kuuluvat tutut askeleet ja odotettu rapina. Hevoset syöksähtävät kuin yhteisestä käskystä kohti tallityttö Noora Tiihosta, joka tuo hevosille aamuheinät sinisissä huonekalukaupan kasseissa. Vihdoin ruokaa, taitaa Leila tuumata, kun se upottaa turpansa heinäkasaan.
Ratsutila Linjamäellä asuu yhteensä 25 ponia ja hevosta. Suurin osa on Leilan tavoin ratsastuskoulun opetusratsuja, jotka saavat tunneilla runsaasti liikuntaa. Siitä huolimatta hevosten lihavuus on yrittäjä Minttu Linjamäelle tuttu ongelma.
– Meillä on ollut useampi lihava poni ja hevonen vuosien aikana. Toiset ovat todella hyviä rehunkäyttäjiä. Esimerkiksi Leilan ei tarvitse kuin nähdä vähän ruohonkortta, niin se jo lihoo.
Leilalla on tuhansia kohtalotovereita. Suomessa on noin 70 000 hevosta, joista noin viidesosa on ylipainoisia. Tieto perustuu Suomen Hevostietokeskuksen muutaman vuoden takaiseen selvitykseen. Joidenkin arvioiden mukaan ylipainoisia olisi vieläkin enemmän. Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2017 tehdyssä opinnäytetyössä Ylipaino suomenhevosen riskinä asiantuntijat arvioivat, että suomenhevosista noin puolet olisi ylipainoisia.
Ulkoilu ei riitä liikunnaksi
Lihavuus voi aiheuttaa terveysongelmia ja sairauksia, joiden vuoksi hevonen voidaan jopa joutua lopettamaan. Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari listaa haittoja.
– Tuki- ja liikuntaelimet kuormittuvat enemmän kuin normaalipainoisella eläimellä. Voi tulla erilaisia hormonaalisia sairauksia, kuten metabolista oireyhtymää, insuliiniresistenssiä ja näihin liittyen kasvanut kaviokuumeriski. Tammoilla liika lihavuus voi häiritä tiinehtymistä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Jagge-poni ja suomenhevonen Heikki totutetaan pikkuhiljaa vihreään ruohoon. Yrittäjä MInttu Linjamäki ja tallityttö Noora Tiihonen katsovat, etteivät hevoset syö liikaa.Marko Melto / Yle
Lihavuuden syyt ovat samat kuin ihmisillä: liian paljon, liian energiapitoista ravintoa ja liian vähän liikuntaa. Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen sanoo, että omistajilla voi olla väärä käsitys hevosen liikkumisesta.
– Liikkumista korvataan pitämällä hevosta ulkona tarhassa. Tarhassa ulkoilu ei kuitenkaan ole sama asia kuin liikuttaminen, sanoo Heiskanen.
Läski lähtee heinän syömistä rajoittamalla
Joillain hevosilla on tarhassa jatkuvasti saatavilla heinää. Näin oli aiemmin myös Leilalla. Linjamäen opetushevosista osa asuu ympäri vuoden pihatossa, joka muodostuu tarha-alueesta ja sen sisällä olevasta suojarakennuksesta. Hevoset pitävät itsensä talvellakin lämpiminä syömällä. Vapaa heinä sai Leilan paisumaan.
– Leilaa ei saanut pois heinäpaalilta millään. Se vietti 24 tuntia vuorokaudessa heinäpaalilla, jos se ei ollut hommissa, kertoo Minttu Linjamäki.
Lopulta tamma oli niin tuhdissa kunnossa, että Linjamäki pani sen ja muutaman muun pullukan laihdutuskuurille.
– Me otimme käyttöön läskit pois -pihaton. Täällä asuvat pullukat ponit ja hevoset, joiden ruokintaa säännöstellään.
Leilan laihdutustarinalla on ollut onnellinen loppu. Kun Leila sai syödä vapaasti heinää, sillä oli painoa parhaimmillaan noin 650 kiloa. Linjamäki arvioi, että Leila on laihtunut siitä noin 150 kiloa.
Hevosten ylipainosta ja sen aiheuttamista ongelmista on alettu puhua aiempaa enemmän. Silti aihetta ei vieläkään oteta vakavasti. Minttu Linjamäki kummastelee tapaa, jolla lihaviin hevosiin suhtaudutaan.
– Lihava hevonen aina vain naurattaa, mutta jos hevonen on pikkuisenkin liian hoikassa kunnossa, sitä pidetään ihan kamalana. Todellisuudessa se hoikka hevonen voi paremmin ja on terveempi kuin se pullea.
Image may be NSFW. Clik here to view.Läskit pois -pihaton asukkaat ovat tarkkailussa painonsa vuoksi.Marko Melto / Yle
Imatran kaupunginjohtaja Rami Hasu on irtisanoutunut virastaan. Hän ehti olla Imatran johdossa vajaan vuoden. Hasu lopettaa työnsä tänään perjantaina.
Ylen tavoittaman Hasun mukaan irtisanoutumiseen ei liity sen suurempaa draamaa.
– Päätöksen taustalla ovat ajankäyttöön liittyvät syyt, Hasu sanoo Ylelle.
− Nykyisessä elämäntilanteessani haluan antaa perheelleni enemmän aikaa, Hasu perustelee ratkaisuaan kaupungin tiedotteessa.
Irtisanoutumisesta käytiin neuvottelu perjantaiaamuna kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa.
− Tämä ei ollut enää itselle yllätys, sillä olemme kevään aikana puhuneet Ramin kanssa ajankäyttökysymyksistä. Henkilökohtaisesti ymmärrän kaupunginjohtajan ratkaisun, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen tiedotteessa.
Korvauksena kuuden kuukauden palkka
Kaupunginjohtajan irtisanomista käsitellään ylimääräisenä asiana 4. kesäkuuta Imatran kaupunginhallituksessa ja valtuustossa 18. kesäkuuta.
Hasulle maksetaan sovitusti kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää irtisanomisajan palkan. Hasun kuukausipalkka on ollut 10 300 euroa.
Toistaiseksi kaupunginjohtajan tehtäviä hoitaa virkaatekevänä hallintojohtaja Kaisa Heino. Hänen loma-aikanaan sijaisuudesta vastaa talousjohtaja Kai Roslakka.
Lintunen: Lähdön ajankohta on hankala
Imatran entinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen on yllättynyt Hasun lähdöstä. Toisaalta hän muistuttaa, että valintaprosessi oli vaikea poliittisen väännön vuoksi.
Imatra on nyt kovan tilanteen edessä, varsinkin kun edessä on maakuntauudistus.
– Onhan se ongelma kaupungille, mistä löytää uusi johtaja. Todella hankala ja ikävä tilannehan se on kaupungin kehittämisen kannalta, kun tulee isoja muutoksia maakuntahallinnon kautta, Lintunen sanoo.
Jatkoa varten Lintunen kehottaa Imatraa harkitsemaan pormestarimallia.
– Sanoin jo aikaisemminkin, että olen pormestarimallin kannalla. Nythän sitä olisi aika taas jälleen kerran miettiä, Lintunen sanoo.
Lisätty 1.6. klo 11:40 Imatran entisen kaupunginjohtaja Pertti Lintusen kommentit.
Huomenta, god morgon också från TV-nytt ei enää kuulu Ylen aamu-tv:ssä.
Ruotsinkielisten tv-uutisten osuus TV1:n aamu-tv:ssä päättyy, sillä ruotsinkielinen yleisö kuuntelee aamuisin radiota, sanoo Svenska Ylen vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten.
– Vaikka aamun tv-uutiset ovatkin erinomaisia, niin yleisöä ei sinne oikein ole siirtynyt, af Björkesten sanoi Ylen aamu-tv:ssä perjantaina.
– Siirrämme resursseja sinne, missä yleisöä on, eli aamulla radioon ja illalla televisioon.
Samalla uutistoimitus keskittää voimiaan syventävään ja tutkivaan uutistyöhön, af Björkesten sanoo.
– Vähentämällä lähetysten määrää ja sirpaleisuutta tavoitellaan vaikuttavampia uutissisältöjä, jotka erottuvat muusta uutisvirrasta.
Aamuisin uutisia ruotsiksi tarjoaa radiossa Yle Vega. Tv-uutiset ruotsiksi lähetetään edelleen Yle Fem -kanavalla kello 17.55 ja 19.30. Lähetykset ovat myös Yle Areenassa.
Suuret maasto- ja turvepalot ovat työllistäneet täyspäiväisesti pienen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen palomiehiä useita päiviä. Tälläkään viikolla hengähdystaukoa ei ole saatu, vaan paloja on sammuteltu lähes päivittäin muiden tehtävien lomassa.
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun: nostamaan vapaaehtoisten palokuntien varallaolovalmiuttua korkeammaksi kuin koskaan.
– Vakituinen väki on kuormittunut, kun useita maastopaloja on ollut samaa aikaa vielä monta peräjälkeen ja palokaluston huoltourakka vielä päälle. Tästä haetaan nyt pientä helpotusta heidän jaksamiseensa, kertoo pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen.
"Valmius maksaa, mutta niin suurpalotkin"
Miehistön valmius on korotettu nyt jopa nelinkertaiseksi. Viime viikosta lähtien Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen 18 paloasemalla on ollut valtaosin neljä palomiestä hälytysvalmiudessa ympäri vuorokauden. Aiemmin varalla oli vain yksi työntekijä.
– Kustannuksia tulee lisää, se on selvä. Mutta jos ajatellaan suurpaloista koituvia sammutusmenoja ja vahinkoja, niin tämä summa saadaan moninkertaisesti takaisin, huomauttaa pelastuspäällikkö Pylkkänen.
Kohotettu valmius jatkuu ainakin maanantaihin saakka, mutta ehkä pidemmällekin, jos kuiva sää jatkuu.
Paloja on ollut paljon ja ne ovat olleet laajoja
Vastaavaa toukokuuta ei ole ollut kymmeneen vuoteen. Siitä tekee poikkeuksellisen maastopalojen määrä, päällekkäisyys ja laajuus. Palomiehiä on kuormittanut myös kaluston huolto: esimerkiksi paloissa nokeentuneita letkuja on pesty Kokkolassa kilometritolkulla.
Toukokuussa on syttynyt poikkeuksellisen paljon maastopaloja koko maassa ja myös Keski-Pohjanmaalla. Toukokuussa alueen pelastuslaitos sammutti kolmisenkymmentä maastopaloa – enemmän kuin kahtena edellisenä toukokuuna yhteensä.
Palot ovat myös olleet tuhoisampia kuin yleensä: yhdessä palossa on tuhoutunut keskimäärin viisi hehtaaria. Aiempina vuosina vastaava luku on ollut alle hehtaarin.
Maastopalojen on useimmin sytyttänyt työkoneesta lähtenyt kipinä turvetuotantoalueella tai metsänkunnostustöissä.
Läheltä piti -tilanteita kentällä
Pelastuspäällikkö Terho Pylkkäsen mukaan kuin ihmeen kaupalla onnettomuuksia ei töissä ole sattunut, vaikka lähellä on ollut. Väsyneenä työskentely altistaa työturvallisuusriskeille.
– Onneksi läheltä piti -tilanteita on ollut vain muutama. Yhdessä tapauksessa mönkijä ajoi ojaan turvekentällä, ja toisessa johtoauton rengas puhkesi kesken keikan.
Kuumissa olosuhteissa myös energian- ja juomansaanti on mietitty tarkasti.
– Tavallisen ruuan lisäksi mukana on myös retkimuonaa ja urheilujuomiakin. Ylikuormitusta yritetään välttää työn jaksottamisella ja riittävän pitkillä tauoilla.
Koulun päättäjäisiä viettävien juhlatilat ja -tarjoilut kannattaa viilentää kunnolla, sillä lauantai on poutainen ja jopa helteinen osassa maata, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Oulun pohjoispuolella lämpötila on lauantaina 10–20 astetta, mutta maan etelä- ja keskiosassa selvästi lämpimämpää.
– Jyväskylän korkeudelle saakka on luvassa hellettä ja Ouluunkin saakka noin parikymmentä astetta, Kotakorpi sanoo.
Sunnuntaina pohjoiseen alkaa virrata viileämpää ilmaa ja sateita, mutta maan etelä- ja keskiosassa on vielä lämmintä ja helleraja ylittynee aivan etelässä.
Maanantai on selvästi viileämpi ja tiistaina lämpötilat putoavat etelässäkin 10–15 asteeseen.
Sateita luvassa – viimeinkin
Kuivuudesta ja kuumuudesta kärsivät pellot, kasvit ja eläimet saavat helpotusta, kun sateet leviävät pohjoisesta muualle maahan. Lapissa voi maanantaina sataa jopa räntää.
– Kaivatut sateet saapuvat Etelä-Suomeenkin viimeistään tiistaina, Kotakorpi arvioi.
Loppuviikosta sää voi taas lämmetä – tai sitten ei.
Aiemmin näytti, että lämmintä ilmaa olisi taas tulossa, mutta nyt näyttää siltä, että loppuviikko on sateinen ja lämpötila on noin 10–15 astetta, Kerttu Kotakorpi sanoo.
Venezuelalainen pariskunta kävelee puhelin kädessä kaupan hyllyvälejä. Välillä he vertailevat puhelimen näytöllä olevaa kuvaa hyllyjen tuotteisiin. Heillä on käsissään peliyrityksen kehittelemä ruokakauppaopas.
Suomeen muuttaneen voi olla aluksi hankalaa tottua uuteen maahan. Kielen lisäksi esimerkiksi liikennemerkkejä ja eri näköisiä pakkauksia voi olla lähes mahdotonta tulkita. Suomalaiselle saattaa olla vaikea käsittää, että itselle niin tavanomaiset asiat oudoksuttavat toisia.
Kajaanilaisessa Critical Force -peliyrityksessä on työntekijöitä 14 eri maasta. Auttaakseen sopeutumisessa, peliyrityksen HR-johtaja Leili Mård keksi ruokakauppaoppaan työntekijöilleen. Hän on itse muuttanut Suomeen Virosta, ja alku oli vaikeaa uudessa maassa.
– Luulin pitkään, että Suomessa ei myydä kermaviiliä. Hapukoor kääntyi smetanaksi, Mård naurahtaa.
Aluksi opas oli vain pieni projekti, mutta nyt se sisältää yli 20 opasta eri elämäntilanteisiin, kuten kierrätys-, kampaaja-, kuntosali- ja ravintolaoppaat. Erikseen tehtiin myös maito-opas. Yksi oppaan jatkokehittäjistä, Elisa Härkönen ei ymmärtänyt oppaan ajatusta aluksi. Lopulta siitä tuli 15 sivuinen.
– Sitä ei edes osaa ajatella, mutta meillä on Suomessa ihan järkyttävä määrä maitoja, selittää Critical Forcen Office Assistant Elisa Härkönen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Elisa Härkönen on auttanut Alejandro Laresia kauppa-asioissa.Niko Mannonen / Yle
Oppaassa on kerrottu tarkasti varsinkin eri maitojen värien merkitys. Venezuelalaisen pariskunnan mielestä vaikeinta on ollut oppia ymmärtämään pakkausselosteita. Kaksi viikkoa Suomessa asunut Alejandro Lares etsii vaimonsa Maria Alejandra Wuetterin kanssa gluteenittomia ja laktoosittomia tuotteita. Kun he oppivat sanat suomeksi, tuotteiden löytyminen helpotti.
– Olemme saaneet tuntemattomilta apua kaupassa ja olemme yhdessä pohtineet ja etsineet tuotteita, kertoo Critical Forcen uusi työntekijä Lares.
Pariskunnan mielestä suomalaisessa kaupassa kaikki tuotteet ovat järkevässä järjestyksessä. Myös outoja ruokakokemuksia on tullut vastaan.
– Hyönteisiä sisältävät ruoat, hihkaisee Wuetter.
Ihmetystä ovat herättäneet myös suomalaiset pesuaineet. Ulkomaalaiselle ne tuntuvat olevan liian vahvoja. Yksi peliyrityksen työntekijöistä halusi löytää turvallisen pesuaineen, jolla puhdistaa lasten ruokailuvälineet. Monien testaamisten jälkeen löytyi ruokasooda.
Työntekijältä vaaditaan omaa aktiivisuutta
Suomessa on voimassa kotouttamislaki, jonka nojalla valtio auttaa suomen kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppimisessa. Suomeen muuttaneen asettumista tukevat myös kunnat ja järjestöt.
Usein on kuitenkin niin, että valtion palvelut perustuvat työpaikan saamiseen. Työn perässä muuttavalle ei myöskään ole pakollisia koulutuksia, koska he eivät hae esimerkiksi työttömyysetuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtajan Sonja Hämäläisen mukaan työn takia Suomeen muuttanut ei varsinaisesti jää systeemin ulkopuolle, mutta kotoutumiseen tarvittavaa apua pitää itse osata hakea aktiivisesti.
Näin ollen Critical Forcen oppaat ovat ainutlaatuisia keinoja auttaa kotoutumisessa. Sopeutumisprosessi on usein pitkä, joten peliyrityksessä tukeminen aloitetaan heti alusta lähtien.
Jos perhe tai puoliso ei sopeudu, silloin työntekijälläkään ei usein ole kaikki hyvin. Elisa Härkönen
– Alamme heti haastattelussa muodostamaan ennakkokuvia suomalaisesta ympäristöstä. Tätä jatketaan siihen asti, kunnes he ovat olleet jo pidemmän aikaa töissä, kertoo Critical Forcen HR-manageri Niki Horttanainen.
Prosessi kestää pari kuukautta riippuen henkilöstä. Siihen kuuluvat paperityöt, kuten lupa-asiat ja hakemukset. Lisäksi yritys auttaa arkisissa asioissa, kuten asunnon tai ajoneuvon hankkimisessa. Tai lähtevät yksinkertaisesti mukaan kauppaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Critical Forcen HR-manageri Niki Horttanainen auttaa pitkässä kotoutumisprosessissa.Niko Mannonen / Yle
Työnantaja voi informoida uutta työntekijää, mihin Suomessa kannattaa mennä ja minkälaisiin paikkoihin ottaa yhteyttä. Jos työpaikka ottaa yhteyttä työ- ja elinkeinopalveluihin, vinkataan palveluita ja kursseja sieltä. TE-palvelut voivat muun muassa antaa yrityksille tukea kielikursseja varten.
– Autamme ihan virallisissa ja hyvin tavanomaisissa asioissa, kuten sosiaaliturvan, puhelinliittymän tai auton hankkimisessa, kertoo TE-palveluiden työnvälitys- ja yrityspalveluiden asiantuntija Hannele Tuovila.
Sopeutuminen Suomeen on aina yksilökohtaista. Vaikka pelifirma puhuu sopeutumisesta, ei kyse ole kokonaisvaltaisesta sopeutumisesta. Oman kulttuurin ja kielen säilyttäminen on tärkeää, mutta työntekijä halutaan voimaan hyvin Suomessa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Wuetterin ja Laresin mielestä luomuruoka on halpaa Suomessa.Lucas Holm / Yle
Työnantajalla ei ole velvoitetta auttaa kotouttamisessa, mutta Critical Force haluaa auttaa.
– Mehän tänne olemme ottaneet henkilön aivan uuteen työ- ja arkiympäristöön. Kyllä se on meidän tehtävä tukea heitä monessakin prosessissa. Haluamme taata, että työntekijöiden työkyky on mahdollisimman hyvä, toteaa HR-manageri Niki Hortanainen.
Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mielestä kotouttaminen on kaikkien yhteinen tehtävä. Valtio takaa kursseja, mutta kotouttaminen tapahtuu töissä, vapaa-ajalla, kirjastoissa ja harrastuksissa.
Tekemistä myös puolisoille
Peliyritys on kehitellyt myös puolisoille oman kerhon. Kerho on hyvin vapaamuotoinen. Sinne kutsutaan kaikki, jotka tulevat puolisoidensa mukana Suomeen. Tapaaminen on kerran tai kahdesti kuussa. Kerhon kanssa käydään yhdessä kahvilla tai esimerkiksi kirjastossa hankkimassa kirjastokortit.
Puolisolla voi usein olla enemmän mahdollisuuksia kotoutumiseen Suomessa kuin työssä käyvällä, sillä työtön puoliso ehtii vapaa-ajallaan käydä kielikursseilla.
– Jos perhe tai puoliso ei sopeudu, silloin työntekijälläkään ei usein ole kaikki hyvin. Se vaikuttaa myös työpanostukseen, joten yrityksen näkökulmasta myös puolison hyvinvointi on tärkeää, sanoo Office Assistant Elisa Härkönen.
Kotkalaisen entisen kaupunginvaltuutetun saama tuomio seksipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä pysyi ennallaan Itä-Suomen hovioikeudessa. Oikeus piti voimassa myös tuomiot sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta sekä lievistä alkoholirikoksista.
Mies tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa vuoden ja neljän kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hänelle määrättiin 60 tuntia yhdyskuntapalvelua. Rikokset tapahtuivat vuonna 2015, jolloin mies vielä istui Kotkan valtuustossa. Mies kiisti tienneensä, että uhri oli alaikäinen.
Tuomittu velvoitettiin korvaamaan asianomistajalle henkisestä kärsimyksestä 4 400 euroa. Oikeudenkäyntikuluista kertyy maksettavaa noin 12 000 euroa. Oikeus määräsi tapauksen asiakirjat salaiseksi 60 vuodeksi.
Aluelennonjohto on töissä Tampereella viimeistä päivää perjantaina. Sen jälkeen noin 40 työntekijää siirtyy töihin Vantaalle, jonne aluelennonjohto siirretään.
Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen pääluottamusmies Katariina Syväys sanoo, että päivä on haikea.
– Aitovuori vaikenee. Kyllä se on työntekijöille varmasti kova paikka, kun se on pääluottamusmiehellekin kova paikka, vaikka en itse työskentele Aitovuoressa.
Syväyksen mukaan vain muutama perheistä muuttaa Vantaalle. Suurin osa aikoo pysyä Tampereella ja käydä töissä Vantaalla. Tämä on otettu Syväyksen mukaan huomioon työaikajärjestelyissä.
– Työntekijät olisivat halunneet jäädä Tampereelle. Tietojeni mukaan lähes kaikki jäävät asumaan Tampereelle.
Pääluottamusmies olisi toivonut, että työntekijät olisivat voineet saada olla töissä vielä kesän Tampereella.
Yt-neuvottelut päättyivät helmikuussa. Työnantaja tarjosi lennonjohtajille, lento-operaattoreille ja suunnittelutehtävissä toimiville töitä Vantaalta. Tekninen henkilöstö siirtyy Tampere-Pirkkalan lentoasemalle.
Aluelennonjohdon keskittymistä Vantaalle on suunniteltu jo vuosia. Suunnitelmista kerrottiin jo vuonna 2013. Työntekijät ovat vastustaneet vuosien ajan suunnitelmia.
Joka vuosi Suomessa noin 30 000 ihmistä saa seksitaudin. Kaikki tartunnat eivät tilastoissa näy, sillä joskus seksitauti voi olla oireeton, ja tällöin tutkimuksiin ei hakeuduta.
Seksitaudit tarttuvat suojaamattomassa seksissä. Yleisimmät taudit ovat klamydiabakteerin tai herpes- ja papilloomaviruksien aiheuttamia. Suomessa tavataan myös esimerkiksi tippuria, kuppaa ja hiviä tai aidsia.
Seksitauteihin liittyy uskomuksia ja asenteita esimerkiksi siitä, minkälaisilla ihmisillä seksitauteja on. Sexpon seksuaaliterapeutin Karoliina Vuohtoniemen mukaan seksitaudin voi saada kuitenkin ihan kuka tahansa.
– Seksitaudin saa harrastamalla seksiä. Voi saada taudin, kun harrastaa kerran suojaamatonta seksiä tai 50 kertaa, ja kaikkea siltä väliltä. Seksitaudin saaminen ei kerro ihmisestä mitään, esimerkiksi sitä, että olisi vastuuton tai ei osaisi huolehtia itsestään, Vuohtoniemi toteaa.
Onko sinulla ollut seksitauti? Miten sen sait? Miten se vaikutti elämääsi? Hoidettiinko tauti pois, vai jäikö tauti mukaasi loppuelämäksesi?
Seksitauteihin liittyy usein myös häpeän leima. Miten itse asian koit? Miten tauti vaikutti tuleviin suhteisiin? Entä seksieläämäsi? Muuttuiko ihmisten suhtautuminen sinuun diagnoosin jälkeen?
Jos sinulla on aiheesta kokemusta, täytä alla oleva lomake tai ota yhteyttä toimitukseen: elina.partio@yle.fi.
Voit kertoa kokemuksistasi myös nimimerkillä. Osa lukijoiden lähettämistä kertomuksista julkaistaan seksitaudeista kertovassa jutussa.
Neljän viikon kuluttua jyrähtävä neljäskymmenes Provinssi odottaa ennätyksellistä kävijäryntäystä. Ennakkomyynti on sujunut jo ennätystahtia ja järjestäjä arvelee, että suuri osa lipuista myydään loppuun ennakkoon.
– Juhlavuodestamme on tulossa yksi Provinssin historian parhaista, ellei jopa kaikkien aikojen ennätys, iloitsee festivaalijohtaja Sami Rumpunen.
Tavoitteena on rikkoa yleisöennätys 81 000 kävijää, joka on vuodelta 2011.
Väkimäärään varaudutaan tapahtumassa monella tavalla. Sujuvuutta pyritään parantamaan lisäämällä henkilökuntaa rannekkeenvaihtopisteissä ja narikkajärjestelyissä. Vessojen määrä peräti kaksinkertaistetaan ja yleisötilaa lisätään pääkatsomon luona. Liikenneruuhkia pyritään puolestaan estämään katkaisemalla liikenne Törnäväntieltä.
Meyerin Turun telakalla on laskettu vesille uusi risteilijä Mein Schiff 2. Laiva valmistuu vuoden 2019 alkupuolella. Kyseessä on kuudes saksalaiselle TUI Cruises -varustamolle Turussa rakennettu risteilijä.
Alus on 315 metriä pitkä, ja sen matkustajakapasiteetti on noin 3 100.
Laivan valmistumisen aikataulu paljastaa, että Turun telakka on jo nostanut tuotantonsa määrää vastaamaan tilauskirjan vaatimuksia.
– Lohkotuotantomme on jo samalla tasolla kuin vuonna 2010, jolloin telakalla rakennettiin silloista maailman suurinta alusta Allure of the Seasia, sanoo Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer.
Telakka on toteuttanut alueella 200 miljoonan euron investointiohjelmaa. Telakan uutta nosturia, Goliathia, on testattu, ja se otetaan käyttöön parin viikon kuluttua. Myös telakan halleja ja tuotantolinjoja nykyaikaistetaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Meyer Turun toimitusjohtaja Jan MeyerPetra Ristola / Yle
Risteilijöiden koko kasvaa
Tästä eteenpäin Turussa rakennettavien risteilijöiden koko kasvaa huomattavasti.
Meyerin Turun telakan tilauskirjassa on kahdeksan laivaa, ja töitä riittää vuoteen 2024 saakka. Risteilijöitä valmistuu noin kahdeksan kuukauden välein.
Mein Schiff -alukset luovutetaan Tui Cruises -varustamolle vuosina 2019 ja 2023. Costa Cruises -varustamolle rakennettavat laivat luovutetaan vuosina 2019 ja 2021. Carnival Cruise Line -varustamolle telakka rakentaa kaksi laivaa vuosiksi 2020 ja 2022. Royal Caribbean Cruises -varustamolle telakka rakentaa kaksi alusta, jotka luovutetaan vuosina 2022 ja 2024.
Lahdessa tapahtui omituinen varkaus perjantain vastaisena yönä. Takkulasta golfkentältä on kaivettu pois nurmikkoa 15–20 neliön verran.
Lahden Golfin toimitusjohtaja Tommi Nikunen arvelee, että joku on vienyt nurmen siirtonurmikoksi omaan pihaansa.
Nikusen mukaan nurmikkovaras on ilmeisesti ajanut paikalle lenkkipolkua pitkin ja kaivanut nurmikon ylös paloina lapiolla.
– Ihmettelisin jos kukaan ei olisi nähnyt mitään, siinä on mennyt aikaa, päivittelee Nikunen.
Lahden Golf toivoo havaintoja tapahtuneesta. Tietoja on kyselty Facebookissa lahtelaisilta. Myös rikosilmoitus poliisille on tehty.
– Jos naapuriisi on tänään ilmestynyt uusi hieno nurmikko, se saattaa olla kotoisin meidän kentältä, lukee yhtiön Facebook-päivityksessä.
Nurmikon paikkaaminen maksanee golfyhtiölle sadasta pariin sataan euroa. Kentän käyttöä nurmipalojen puuttuminen ei haittaa, sillä turmeltu alue sijaitsee kentän laidalla.
Koulujen huono sisäilma kuumentaa tälläkin hetkellä monen helsinkiläisvanhemman tunteita. Viimeksi tänään perjantaina Lauttasaaren ala-asteen koulun oppilaiden vanhemmat osoittivat mieltään turvallisten koulutilojen puolesta.
Helsingin kaupungin odotettiin astuvan nyt kesän kynnyksellä aivan uuteen avoimuuden aikaan sisäilma-asioissa. Kaupungin tarkoitus oli julkistaa toukokuun loppuun mennessä ensimmäiset koulujen sisäilmaraportit nettisivuillaan. Tietoja piti täydentää kesän kuluessa.
Määräaika täyttyi ja kaupunki kyllä avasi sisäilmalle omistetut sivut. Koulujen kuntoraportteja niiltä ei kuitenkaan löydy.
– Pari vuotta sitten linjattiin, että kokonaisia pohjakuvia sisäänkäynteineen ja kulkureitteineen ei voi turvallisuussyistä julkaista. Raporteissa voi olla tekstin seassa myös osia pohjakuvista, ja tätä nyt selvitetään, että pitääkö nekin poistaa tai peittää, Hildén tarkensi perjantaina.
Vanhoja sisäilmaraportteja saatetaan Hildénin mukaan hyvinkin julkaista esimerkiksi muutamien viime vuosien ajalta, mutta kaikkia raportteja tuskin julkaistaan koskaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Henrietta Hassinen / Yle
Helsingin vanhempainyhdistysten alueyhdistyksen Helvaryn puheenjohtaja Sanna Valtonen on pettynyt lopputulokseen. Yhdistys on aiemmin vaatinut muun muassa koulujen korjausten vauhdittamista.
– Niille, jotka elävät näiden sisäilmaongelmien ja remonttien keskellä, tämä sivusto ei tuo tällaisenaan mitään uutta. Se tarjoaa aavistusta kätevämmän käyttöliittymän tiedotteisiin, mutta edelleen sieltä puuttuu se pihvi, Valtonen toteaa.
– Kyllähän se aika hämmentävää on, että meillä julkisuuslakia tulkitaan niin toisin kuntarajan molemmin puolin. Naapurissa nämä paperit ovat julkisia ja meillä eivät ole. Se tuntuu jotenkin todella kummalliselta.
Yhdistys on aiemmin hankkinut nähtäväkseen yksittäisiä sisäilmaraportteja tietopyyntöjen avulla.
– Silloin ei mitään salausperusteita ole esitetty. Eli olihan tämä jonkinlainen yllätys, että kuntalaisten ja lasten turvallisuus estää näiden raporttien levittämisen.
Valtonen ei uskokaan, että raporttien julkaisematta jättäminen estäisi kenenkään pahoja aikeita.
Helsinki saattaa vielä lisätä tietoja toiveiden perusteella
Tietyn koulun sisäilmaraportin voi edelleen tilata itselleen tekemällä kaupungille tietopyynnön. Tätä varten vanhempien on kuitenkin pysyttävä hereillä ja saatava tieto siitä, että koulussa ylipäänsä tehdään tutkimuksia.
– Onko varmuus siitä, että kaikissa kouluissa vallitsee sellainen avoimuus, että tehtävistä tutkimuksista tietävät kaikki toimijat? Valtonen kysyy.
Kootun tiedon puuttuminen vaikeuttaa myös koulujen ja alueiden vertailemista keskenään.
– Jos lapsellani olisi sisäilmasairastumistaustaa, haluaisin kyllä tietää kaikkien kohtuullisen matkan päässä sijaitsevien koulujen sisäilmatilanteen. Nythän tällainen vanhempi joutuu tekemään tietopyynnön jokaista koulua koskien, Valtonen kuvailee.
Apulaispormestari Pia Pakarinen sanoi torstaina toivovansa vanhemmilta palautetta uusista sisäilmasivuista. Hänen mukaansa tietoja voidaan vielä lisätä toiveiden mukaisesti. Tavoitteena on myös, että tänä kesänä tehtävien uusien kuntotutkimusten tulokset voitaisiin julkaista sellaisenaan. Ne on tarkoitus pyytää tutkijoilta jo valmiiksi oikeassa muodossa.
Juttua täydennetty 1.6.2018 klo 15:54. Lisätty Sari Hildénin kommentti ja sen jälkeinen kappale.
Yli metrin korkuiset ruusut huojuvat hitaasti, kun kattoon kiinnitetyt sumuttimet aukeavat hetkeksi ja vesisumu leviää kasvihuoneeseen. Vesi viilentää tänä keväänä poikkeuksellisen lämpimissä olosuhteissa kasvavia leikkoruusuja.
Kauppapuutarhuri Kalle Uronen kulkee ruusurivien välissä, silmäilee kukkia ja tokaisee, että poimintavalmiit ruusut eivät ole kypsiä, vaan avoimia.
Urosen puutarhalla Jämsässä leikkoruusuja on kasvatettu jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Pitkästä ruusukokemuksesta huolimatta Uronen ei myönnä, että puutarhalla olisi omat salaiset ravinnereseptinsä, sen sijaan ruusua täytyy oppia lukemaan.
– Täytyy oppia lukemaan kasvia, että huomaa puutosoireet. Ravinneseoksesta ei tarvitse puuttua kuin rauta tai mangaani, niin heti tulee lehtioireita.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kalle Uronen pitää puutarhaa kolmannessa polvessa.Jaana Polamo, Yle
Urosen viljelemät ruusut ovat harvinaisuus, sillä Suomessa leikkoruusuja kasvatetaan enää 1–2 miljoonaa vuodessa. Parhaimmillaan 90-luvulla kotimaisia leikkoruusuja tuotettiin 80–90 miljoonaa.
Koulujen päättyminen ja valmistujaisjuhlat takaavat ruusukaupalle sesongin.
Ruusu tarvitsee tarkat ravinteet ja jäähyn
Kasvihuoneen täyttää nakuttava ääni, joka lähtee käynnissä olevasta lannoituskoneesta. Laite jakaa kasveille ravinteita.
– Koneeseen syötetään ravinteita tarkkojen reseptien mukaan. Ruusut ruokitaan oikeastaan tarkemmin kuin ihmiset ja siksi puutosoireita tuleekin aika harvoin. Silloin kun niitä tulee, ne liittyvät useimmiten tekniseen vikaan.
Kasvojen korkeudella avautuvat punaiset, valkoiset ja vaaleanpunaiset ruusut on istutettu kasvihuoneeseen muutamia vuosia sitten. Uronen saksii kimpun verran metrin pituisia ruusuja käsivarrelleen.
– Kukat pitää jäähdyttää ennen myyntiä, silloin ne säilyvät pitkään hyvinä, huikkaa Uronen ja lupaa kertoa ruusun trendiväreistä vietyään kukat jäähylle.
Image may be NSFW. Clik here to view.Gerbedat ja ruusut jakavat kasvihuoneen Urosen puutarhassa.Jaana Polamo, Yle
Ruusut vaihdettiin yrtteihin ja varastoihin
Kalle Urosen isovanhemmat aloittivat puutarhan pidon 1950-luvulla. Kun Uronen oli pikkupoika, suomalainen ruusu hallitsi markkinoita. Alan suurin mullistus on tapahtunut nykyisen isäntäparin aikaan. Vielä viisitoista vuotta sitten Suomessa oli lähes 140 leikkoruusutarhaa, nyt maljakkoruusuja kasvaa alle kymmenessä puutarhassa.
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen myöntää, että kotimaisia ruusuja saadakseen pitää nähdä aika paljon vaivaa. Muutoksen syyksi hän näkee kansainvälisen kilpailun:
– Euroopan Unioni on varsin salliva kauppapolitiikassaan maailman tasolla. Afrikkaan on kehittynyt suurta kukkaviljelyä, siellä tuotantokustannukset ovat Suomeen verrattuna pienet.
Kevään juhliin kukkia lennätetään Afrikan lisäksi myös Ecuadorista ja läpi vuoden niitä jylläävät tarjolle rekat Hollannista. Kaikkiaan maailmalta tulee Suomeen vuosittain 50– 70 miljoonaa yksittäistä ruusua.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo, että rannikkoseudulla käytöstä poistetuissa kasvihuoneissa varastoidaan veneitä.Kauppapuutarhaliitto
Entiset leikkoruusunviljelijät eivät ole jääneet tyhjenneitä tiloja murehtimaan, vaan niitä on otettu muuhun viljelykäyttöön.
– Ruusujen tilalla kasvaa nykyään muita kukkia, vihanneksia tai yrttejä, luettelee Jyrki Jalkanen.
– Lisäksi osa puutarhoista on lopettanut kokonaan, osa on aloittanut ihan muuta liiketoimintaa. Esimerkiksi kasvihuoneita on muutettu puolilämpimiksi venevarastoiksi tai niissä kuivataan klapeja, Jalkanen jatkaa.
Kalle Uronen kantaa myyntipisteeseen astian, jossa on viileitä kesäkukkakimppuja. Niissä hehkuu ruusun lisäksi muita kukkia.
– Pelkällä ruusun viljelyllä ei elä, Uronen toteaa.
Urosen puutarhalla kasvatetaankin myös muita leikkokukkia, amppelit keinuvat tuulessa ja työntekijät kastelevat ulos istutettavia ryhmäkukkia. Suurimmissa kasvihuoneissa viljellään puutarhan päätuotetta, kurkkua. Kasvien viljelyn lisäksi Urosen pariskunnalla on huolehdittavanaan kukkakauppa ja hautaustoimisto.
Image may be NSFW. Clik here to view.Jaana Polamo, Yle
Väri valitaan viideksi vuodeksi
Lyhyen kasvihuoneessa oleskelun jälkeen vesi pisaroi työpaidan molemmin puolin. Ruusulle lämpötila on ilmeisen sopiva, auki kiertyvät terälehdet näyttävät silkiltä ja sametilta. Kalle Uronen sanoo tunnistavansa kukan hehkusta onko se kasvatettu Suomessa.
– Ruusuissa on kirkkaammat värit, kun jalostuksessa ei tarvitse tähdätä kuljetuskestävyyteen. Myös tuoreus vaikuttaa värin hehkuun.
Leikkoruusun juurakon pitkä ikä vaikuttaa siihen, että ruusujen suosikkivärit muuttuvat harvakseltaan.
– Taimia vaihdetaan viiden, kuuden vuoden välein. Silloin voidaan vaihtaa myös lajiketta ja väriä. Jos juostaan muodin perässä, ollaan aina myöhässä, viiden vuoden kuluttua voivat olla eri värit muodissa, siksi kovin isoja määriä koevärejä ei viljelyyn voi ottaa, mutta kyllä harvinaisempia värejäkin vaihdellaan.
Jämsässä punainen ja valkoinen ruusu ovat ikisuosikkeja, muut värit vaihtelevat.
– Joskus oli oranssibuumi jopa täällä maalla, sitten se hävisi. Punaista ja valkoista menee jatkuvasti, muut vaihtelevat, sanoo Kalle Uronen ja osoittaa punaista ruusua.
– Tämä Tesra rossa -lajike antaa 150 kukkaa vuodessa neliötä kohden.
Määrä kuulostaa paljolta, mutta leikkoruusuja ei kasva tarpeeksi edes Urosen omaan kukkakauppaan, myytävistä leikkoruusuista viidennes ostetaan muualta. Eikä aina ole saatavilla kotimaista kukkaa.
Suomalaiset kukat kasvavat pihalla
Image may be NSFW. Clik here to view.Jaana Polamo, Yle
Jos kevään ja kesän juhlien teemaksi on valinnut kotimaisuuden, ei kuitenkaan ole syytä murheeseen.
– Onneksi on vaihtoehtoja! Suomessa on keskitytty juurineen myytäviin kasveihin. Meillä viljellään kukkivia ruukkukasveja: begonioita, saintpaulioita, hortensiaa, kiinanruusua. Emme ole enää yhden kasvin tai ilmiön vankeja, sanoo kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.
Vähittäiskaupassa juurineen myytävistä ruukkukukista hieman alle puolet on kotimaista alkuperää. Sen sijaan pihalle istutettavat kukat viljellään Suomessa.
– Kotimaisuusaste on 99 ja vähän prosenttiyksiköitä päälle, ynnää Jalkanen ja kertoo, että ryhmäkukkien istutussesonki on päällä Hangosta Ivaloon.
Tee näin saadaksesi leikkoruusut säilymään hehkeinä:
– Hanki ruusu juhlapäivän alla.
– Varmista, että ruusu on vesisuppilossa, kun lähdet kaupasta.
– Säilytä ruusu viileässä.
– Ruusu ei kestä suoraa auringonvaloa, unohda auton hattuhylly pitemmillä matkoilla.
– Käytä kukkavirkistettä, sillä se hidastaa mikrobien kasvua.
Riitta Mäkinen Jyväskylästä nousee eduskuntaan Susanna Huovisen tilalle.
Huovinen luopui kansanedustajuudesta kesken kauden tultuaan valituksi Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajaksi. Hän ilmoitti päätöksestään vetäytyä valtakunnan politiikasta huhtikuun puolivälissä.
Riitta Mäkinen on vuoden 2015 eduskuntavaalien äänimäärän perusteella Huovisen seuraaja. Hän on kuitenkin harkinnut kansanedustajaksi lähtöään Huovisen ilmoituksesta lähtien.
Yhtenä huolenaiheena hänellä oli perheen ja kansanedustajuuden yhteensovittaminen.
– Ei kyse ole ollut niinkään siitä, että onko halua ottaa (kansanedustajan tehtävää) vastaan, vaan ihan miten elämän ja arjen saa sujumaan niin että kaikilla on hyvä olla, Mäkinen perustelee pitkää harkinta-aikaansa.
Nyt hän on kuitenkin vakuuttunut, että arki saadaan sujumaan välimatkoista huolimatta.
– Rankkaa on reissaaminen Keski-Suomesta, mutta työ on äärettömän mielenkiintoinen, siitä ei ole epäilystäkään.
Mäkisen nousemisesta eduskuntaan kertoi ensimmäisenä Keskisuomalainen.
Kansanedustajuus pistää muut luottamustoimet harkinnan alle
Riitta Mäkinen on vaikuttanut Jyväskylän kunnallispolitiikassa kymmenen vuotta. Hänet valittiin 29-vuotiaana kaupunginvaltuustoon vuonna 2008. Nykyään Mäkinen toimii Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja on myös maakuntavaltuuston jäsen.
Hän ehti jo ilmoittaa asettuvansa ehdolle tulevissa maakuntavaaleissa, mutta kansanedustajuus pistää asian uuteen harkintaan:
– Kovin monella jakkaralla ei ole syytä istua, Mäkinen linjaa.
Hän aikoo kuitenkin jatkaa Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Mäkinen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) ja ammatiltaan hankepäällikkö.
Riitta Mäkinen sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 3032 ääntä ja on ollut Keski-Suomen vaalipiiristä SDP:stä ensimmäisellä varasijalla.
Seuraavat eduskuntavaalit käydään huhtikuussa 2019.
Muokattu klo 16:09: Lisätty Riitta Mäkisen kommentit
Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi syyskuussa Kouvolan ratapihalla sattuneen onnettomuuden tutkinnan.
Kouvolassa sattui vuosi sitten syyskuussa onnettomuus, jossa veturi, neljä kuormaamatonta vaunua ja kaksi vetyperoksidia sisältänyttä konttivaunua ohjattiin tyhjäksi luullulle raiteelle, mutta ne törmäsivätkin ratapihalla seisseisiin puutavaravaunuihin. Kuormaamattoman siilovaunun keskuspuskin rikkoi vetyperoksidia sisältäneen säiliön, joka oli toisen vaunun lastina.
Yksi henkilö loukkaantui ja maahan valui noin 11 000 litraa vetyperoksidi-liuosta.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan onnettomuuden perimmäinen syy oli se, että puutavarajunan lähdön peruuntumisesta kyseisenä iltapäivänä ei ollut ilmoitettu vaihtotyöyksikölle. Vaihtotyöyksikön miehistö toimi heillä olleen työmääräyksen mukaisesti ja oli viemässä vaunuja tyhjälle raiteelle sen itäpäähän.
Raidemuutokset ovat ratapihoilla jokapäiväistä toimintaa, mutta tutkinnassa selvisi, että niistä ilmoittamiseen ei ole aiemmin määritelty vastuutahoa tai ohjeistusta.
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ratapihojen raidemuutoksien tekemiseen ja niistä ilmoittamiseen laaditaan kirjallinen ohjeistus. Liikenneviraston tulee myös huolehtia, että ratapihoilla toimitaan ohjeen mukaan. Työtapojen lisäksi ohjeissa nimetään vastuuhenkilöt.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan onnettomuusriski on suuri, jos raidemuutoksia ei tehdä oikein, eikä niistä välitetä tietoa kaikille asiaan liittyville tahoille.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pyry Sarkiola / Yle
Liian kova vauhti
Törmäykseen johtanut työntöliike suoritettiin myös liian suurella nopeudella. Kun raiteen havaittiin olevan virheellinen, ei törmäystä voitu enää estää.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan jarrutusta olisi nopeuttanut, jos hätäjarrutus olisi tehty radio-ohjaimen sijaan veturin hätä seis -painikkeella. Radio-ohjaimessa ei kuitenkaan ole erillistä hätä seis -painiketta. Lisäksi kyseisissä vetureissa käytetyssä radio-ohjausjärjestelmässä havaittiin kahden sekunnin viive, mikä hidastaa hätäjarrutuksen alkua kriittisissä tilanteissa.
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto edellyttäisi, että vaihtotöissä käytettävissä radio-ohjaimissa on erillinen viiveetön hätä seis -painike. Välittömänä toimenpiteenä hätäjarrutus tulee ohjeistaa tehtäväksi veturin hätä seis -painikkeesta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Yle
Koulutuksessa puutteita
Tutkinnassa käytiin läpi myös vaihtotyönjohtajien koulutusta ja työnopastusta. Teoriakoulutuksen havaittiin painottuvan liikaa henkilöliikenteen kalustoon. Lisäksi radio-ohjaimen ja viestintävälineiden käyttöä ei tällä hetkellä pystytä harjoittelemaan valvotusti oppilaitoksella, jolloin oikeat menettelytavat voivat jäädä epäselviksi.
Työnopastus tapahtuu pääosin osana normaalia ratapihatyöskentelyä. Työnopastus saattaa jäädä vajavaiseksi aikapulan takia eikä asiakokonaisuuksien läpikäyntiä varmisteta. Koulutuksen päätteeksi suoritettavan osaamisen varmistamisen, eli näytön vastaanoton dokumentoinnin havaittiin jäävän hyväksytty tai hylätty -tasolle, mikä ei kerro työntekijän valmiutta itsenäiseen työhön.
Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että rautatiealan oppilaitoksien tulee sisällyttää simulaattorikoulutus vaihtotyönjohtajien koulutusohjelmaan. Simulaattorin tulee mahdollistaa erityyppisten radio-ohjainten käyttö.
Monissa tapauksissa palo on päässyt leviämään asunnosta toiseen ullakon kautta. Yhdistävä tekijä voi olla rivitalojen ikä, sanoo Suomen Pelastusalan keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino.
Ennen loppuvuotta 1990 oli mahdollista rakentaa rivitalo, jossa ullakko on yhtenäistä tilaa, hän kertoo.
– Jos ja kun savukaasut räystään kautta pääsevät ullakkotilaan, niin syttyessään koko ullakko on yhtenäistä tulimerta ja palo leviää siellä huoneistosta toiseen yläkautta.
Lokakuussa 1990 rakentamismääräyksiä päivitettiin ja määrättiin, että ullakko osastoidaan huoneistoittain, toisin sanoen huoneistojen välistä osastoivaa seinää pitää jatkaa ullakolla vesikaton alapintaan asti, Leino kertoo.
Näin kuuma savu ei pääse eikä levittämään paloa. Osastoiva seinä estää palon leviämistä vähintään puolen tunnin ajan ja helpottaa myös sammutustoimia.
Tulipalon leviäminen rakennuksen yläkautta voi olla myös huonoa tuuria, Leino sanoo. Vaikka ullakko olisi osastoitu, osastoivissa seinissä on monesti tarkistusluukkuja huoltotöitä varten.
– Jos luukut ovat auki, niin osastoivalla seinällä ei ole merkitystä, silloin palo pääsee siellä leviämään.
Selkeätä rakennusteknistä syytä sille, miksi juuri rivitaloissa on syttynyt tulipaloja alkuvuonna, ei Leinon mukaan kuitenkaan ole.
– On sattumaa, että näin on käynyt. Huoneistopalo on monisyinen ja monimutkainen tilanne, siinä on monta tekijää.
Näkyvätkö ullakolla molemmat päätyseinät?
Rivitalopaloja sattuu vuodessa keskimäärin 300, eivätkä rivitalon täystuhon aiheuttavat tulipalot ole harvinaisia.
Leino suositteleekin ullakon jakamista osiin kaikissa sellaisissa rivitaloissa, joissa sitä ei ole tehty.
Tilanteen voi tarkistaa kurkkaamalla ullakolle. Jos näkee rakennuksen läpi kummankin päätyseinän, osastointi on puutteellinen.
– Jos on kattoremonttia tiedossa, se on tuhannen taalan paikka hoitaa osastointi kuntoon, Ilpo Leino sanoo.
Savukaasujen leviämistä voi hidastaa rakentamalla ullakolle väliseiniä esimerkiksi kovista mineraalivillalevyistä.
– Se pitää vain muistaa tiivistää ylä- ja alapuolelta niin, että siitä muodostuu tiivis rakenne.
Vaikka kuiva ja kuuma on koetellut kasvi- ja eläinlajistoamme, ei Oulun yliopiston biologian ja genetiikan laitoksen dosentti Erja Taulavuori ole huolissaan. Hänen mukaansa etenkin kasvilajistolle alkukesän kuivuus ei ole paha pala purtavaksi.
– Metsäkasvit ja puut, joilla on juuret syvällä, saavat sateiden puutteesta huolimatta vettä maasta. Maassa on vielä kosteutta talven jäjiltä.
Erityisesti havupuulajit ja nahkealehtiset kasvit eivät ole vielä moksiskaan kuivasta alkukesästä, Taulavuori kertoo. Havupuulajien vahapeitteiset neulaset takaavat lehtipuulajeihin verrattuna hitaamman veden haihtumisen.
Nahkealehtisistä kasveista Taulavuori nostaa esimerkiksi varpukasvi puolukan, joka mustikkaan verrattuna on sitkeä sissi kestämään ajoittaista kuivuutta.
Osa kasveista jopa menestyy
Rutikuivalla säällä on ollut yllättäväkin seuraus: Suomessa äärimmäisen uhanalainen monivuotinen heinäkasvi rönsysorsimo menestyy aikaisempaa paremmin. Metsähallituksen suojelubiologi Päivi Virneksen mukaan alkukesän kuivuus on ollut kasville mannaa.
– Tämä pikkuruinen ruoho vaatii kuivia suolamaalaikkuja kasvaakseen. Sateiset viime kesät tekivät laikuista käytännössä mutalätäköitä, mutta nyt kasville on kasvualustaa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Metsähallituksen suojelubiologi Päivi Virnes kertoo, ettei ole itse koskaan aikaisemmin kokenut vastaavanlaista kuivaa alkukesää. – Jos parin viikon sisään ei tule sateita, osa kasveista alkaa kärsiä kuivuudesta.Timo Nykyri / Yle
Kolme vuotta sitten rönsysorsimoa tavattiin vain Hailuodon etelärannalla. Siirtoistutusten myötä kasvi on saatu vaihtelevalla menestyksellä leviämään viiteen eri paikkaan Pohjois-Pohjanmaalla.
– Esimerkiksi Rokuan paahdeympäristön kangassajuruoho pärjää oikein hyvin.
Vuoroin sateista, vuoroin kuivaa?
Mikäli kuivuus jatkuu yli alkukesän, olisi sillä Erja Taulavuoren mukaan tuhoisia seurauksia luonnontilaisiin kasveihin.
– Jos parin viikon aikana ei sateita näy, alkavat kasvit toden teolla kärsiä.
Viimeisimpien säätietojen mukaan luonto on kuin onkin pääsemässä pälkähästä – kaivatut sateet yltävät Etelä-Suomeenkin saakka viimeistään tulevana tiistaina.
Vaikka ilmasto ja sää ovat kaksi eri asiaa, pistää poikkeuksellinen sää väistämättä miettimään ilmastonmuutoksen vaikutusta Suomeen. Millaisia ovat suvemme vuosikymmenten päästä?
Taulavuori uskoo sään ääri-ilmiöiden lisääntyvät ilmastomuutoksen myötä Suomessa. Edellisten vuosien kaltaisia sateisia kesiä voi olla aikaisempaa enemmän, toisaalta nyt käsillä olevia kuivuusjaksoja voi esiintyä lisää.
– Ennustaminen on kuitenkin hankalaa, koska olemme mantereisen ja merellisen ilmaston välissä. Suursäätila vaihtelee meillä suuresti, Taulavuori muistuttaa.
