Lahden kristillinen koulu tarjoaa oppilailleen perusopetusta osin hengellisestä näkökulmasta. Virallisesti opinahjo luokitellaan maailmankatsomukselliseksi peruskouluksi.

Opetushallitus totesi jo vuonna 2016 lausunnossaan, että koulun opetussuunnitelmassa ilmenevä uskonnollinen painotus on erittäin vahva. Yli 1000-sivuinen opetussuunnitelma on Opetushallituksen mukaan niin laaja, että se saattaa vaikeuttaa sen käyttämistä koulutyössä.

Vuonna 2008 perustettu koulu on toiminut valtioneuvoston myöntämillä määräaikaisilla luvilla – nyt on meneillään viisivuotinen opetuksen järjestämislupa. Lahden kaupungin sivistyslautakunta hylkäsi hiljattain koulun hakemuksen pysyvästä opetusluvasta. Asia on herättänyt Lahdessa poliittista keskustelua, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat.

Rehtori Aleksi Rinteen mukaan opinahjo on yhteiskristillinen, eikä se ole sidottu mihinkään kirkkokuntaan.

– Emme ilmennä minkään seurakunnan tapakulttuuria tai oppia. Toimintamme perustuu apostoliseen uskontunnustukseen, jonka raamissa meillä on aamunavauksen pitäjiä sekä yhteistyökumppaneita. Mormonit ja Jehovan todistajat on rajattu ulkopuolelle.

Koulu painottaa neljää arvoa, jotka on rehtorin mukaan poimittu Raamatusta. Ne ovat 1) rohkeus, 2) luotettavuus, 3) kunnioitus ja 4) kiitollisuus. Opinahjo suhtautuu kriittisesti yhteiskunnan maallistumiseen eli esiaviolliseen seksiin ja avoliittoon.

– Nuo ovat selkeitä yhteiskunnan muutoksia ja käsittelemme niitä koulussa terveysnäkökulmasta. Että miten esimerkiksi kumppanien määrä vaikuttaa ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, sanoo Rinne.

Koulun linjaukset käyvät ilmi opetussuunnitelmasta:

Rehtori itse on kirjoittanut kriittisesti tyttöjen ja poikien sukupuolieron hämärtämisestä Etelä-Suomen Sanomien mielipidepalstalla 17.1.2018. Rinteen mielestä kunnalliset koulut suorastaan kilpailevat "rohkeudellaan" hämärtää sukupuolikäsitystä käytänteissään. Hän arvostelee Setaa ja Opetushallitusta.

Oppilaat pohtivat seksikumppanien määrää

Terveystiedon tunneilla on haluttu kristillisen koulun oppilaiden pohtivan suhtautumistaan esimerkiksi avoliittoon ja seksiin.

– Aiheena on ollut esimerkiksi, että tuleeko ihmisellä olla yksi seksikumppani. Olemme kirjanneet tunneilla väitteitä puolesta ja vastaan. Ihan sama, mikä on ollut oppilaan oma näkökulma, on hän saanut laatia argumentaation molempiin suuntiin. Sitten jokainen on pohtinut skenaarioita eli vaikka leskeksi jäämistä.

Rehtorin mielestä oppilaiden ei ole tarvinnut näissä tehtävissä välttämättä ilmaista henkilökohtaista mielipidettään, vaan tehtävät ovat olleet erilaisten näkökulmien käsittelyä aihepiiristä.

Opetuksessa on näkynyt muun muassa kielteinen suhtautuminen uskottomuuteen.

– Jos puoliso on ollut autuaasti siinä luulossa, että on yhden kanssa ja saakin sukupuolitaudin uskottoman kumppanin kanssa, niin eihän tällainen ole toivottu tilanne.

Uskontoa kristillinen koulu opettaa tavallista enemmän. Lähes kaikilla luokilla uskontoa on kaksi vuosiviikkotuntia, kun kunnallisessa perusopetuksessa määrä on tavallisimmin yksi vuosiviikkotunti. Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa 38 tuntia opetusta lukuvuoden aikana.

Koulussa on tällä hetkellä yli 130 oppilasta esikoulusta yläkouluun. Samassa yhteydessä toimii kristillinen päiväkoti, jossa on parikymmentä lasta.

Hissantunnilla puhutaan kristittyjen vainoamisesta

Opetushallitus suhtautuu kielteisesti uskonnon opetuksen levittämiseen muihin oppiaineisiin.

Kristillisessä koulussa uskonto näkyy kuitenkin uskontotuntien lisäksi esimerkiksi terveystiedossa, historiassa, äidinkielessä ja kuvaamataidossa. Rehtori Aleksi Rinne ottaa esimerkiksi historian tunnin.

– Jos tunnilla on käsittelyssä vaikka Rooman aikaisia tapahtumia, voi Uuden testamentin kirjeitä nähdä aikalaiskuvauksina. Kun asioita käsitellään kronologisesti, uskonnon puolelta pystyy ottamaan maailmankatsomuksellisen kontekstin. Vaikka siitä, miten kristittyjä vainottiin.

Aiheena on ollut esimerkiksi, että tuleeko ihmisellä olla yksi seksikumppani. Aleksi Rinne

Suomalaisesta perusopetuksesta on yleensä karsittu kaikki yliluonnollisuuteen viittaava. Miten kristilliseen uskoon kuuluvat Jeesuksen ihmeteot käsitellään kristillisessä koulussa?

– Opetussuunnitelmamme perusteissa mainitaan Raamattu kirjana. Sehän voi olla äidinkielessä ainekirjoitelman aihe. Oppilaalla on täysi valinnanvapaus, minkälaisen sävyn tai tulokulman tekstiinsä valitsee. Hän voi valita hengellisen näkökulman tai sitten ei, eikä se vaikuta arviointiin mitenkään.

Rehtori pitää Opetushallituksen vaatimuksia ristiriitaisina. Toisaalta kristilliseltä koululta vaaditaan, että se pitää kristillisyyttä esillä, mutta toisaalta liika kristillisyys katsotaan oppilaan sitouttamiseksi uskoon. Rehtorin mielestä yksiselitteinen määritelmä oppilaan sitouttamisesta uskoon puuttuu.

Opetushallitus: Hartauksia saa olla, jos huoltajia informoidaan

Opetushallituksen mukaan uskonto on pidettävä erillään muista oppiaineista. Uskonto ei saa opetusneuvos Pekka Iivosen mukaan laajeta muihin oppiaineisiin niin, että oppilas saataisiin uskomaan tai kokemaan uskonnollisia, katsomuksellisia asioita.

– Suomalaisissa kouluissa saa toki sinällään olla uskontoon liittyviä asioita, uskonnollista toimintaa, kuten hartauksia ja juhlia, mutta nekin ovat hyvin tarkkaan erikseen määriteltyjä. Niistä pitää hyvin tarkkaan informoida huoltajia.

Informointivelvollisuus koskee kaikkia oppilaitoksia, eivätkä maailmankatsomukselliset koulut poikkea Iivosen mukaan tästä millään tavalla.

– Jokaisessa suomalaisessa peruskoulussa on uskonnon opetusta, mutta sillä ei saa olla mitään uskontoon sitouttavaa toimintaa tai merkitystä. Opetuksen tulee tapahtua opetussuunnitelman mukaisesti ja vain oppiaineessa.

Raamattu saa olla esillä historian opetuksessa ainoastaan tietyin ehdoin.

– Jos jokin uskonnollinen, kristillinen tai ei-kristillinen ilmiö liittyy suoraan historiaan ja siitä on olemassa selkeä materiaali, sitä voidaan käyttää havainnollistajana historiallisella aikajanalla.

Yksittäisiä Raamatun kohtia, joissa tuodaan tuodaan kristillistä ajattelua muuhun opetukseen, ei pidä Iivosen mukaan tehdä. Terveystiedon osalta linja on Suomessa vielä tiukempi.

– On aika vaikea löytää uskonnosta suoraa yhtymäkohtaa terveyteen ja hyvinvointiin. Ehkä voitaisiin joissakin tilanteissa ajatella Raamatun ja Välimeren ruokatapoja historiallisena perinteenä, pohtii opetusneuvos Pekka Iivonen.

Aiheesta lisää:

Kristillinen koulu haluaa vakiinnuttaa paikkansa Lahdessa (radiohaastattelussa rehtori ja opetusneuvos)

Ääriuskonnolliset vanhemmat estäisivät koulun seksuaalikasvatuksen lapsiltaan – opettaja ei saisi mainita homoudestakaan

Yksityiskoulun kilpailuvaltti: Siikasalmen pienimmällä luokalla vain kolme oppilasta

Tavallisesti Kesäkumi-kampanjan kondomipakkauksissa olevat ohjeet ovat olleet suomeksi ja ruotsiksi. Nyt pakkaukset ohjeineen ovat saatavilla myös kolmella saamenkielellä: inarinsaamen kielellä, pohjoissaamen kielellä ja koltansaamen kielellä.

Kesäkumien tekstit käännettiin Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Väestöliiton yhteistyönä kolmelle suomessa puhutulle saamen kielelle. Saamenkielisissä Kesäkumi-pakkauksissa ohjeet ovat siis luettavissa jollain kolmesta saamen kielestä ja lisäksi englannin kielellä.

Kampanjaan kuuluvan Naimamaisteri-seksuaaliterveyskyselyn voi myös suorittaa saameksi.

Anoppi sai kummastelevan puhelun, kun miniä puhui radiossa seksuaaliasioista

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston teemana ovat tänä vuonna seksuaaliterveysasiat ja muut terveysasiat. Kesäkumi-kampanjaan osallistumisen lisäksi nuorisoneuvosto aikoo julkaista syksyllä seksuaalisanakirjan.

Nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman kertoi huhtikuussa Yle Sápmille, että seksuaaliasiat ovat aina olleet saamelaisyhteisössä eräänlainen tabu. Haastattelu kuultiin Yle Sápmin iltapäivälähetyksessä.

Tapiola-Länsman kertoo, että haastattelun jälkeen hänen 70-vuotiaalle anopille soitettiin ja ihmeteltiin sitä, että Tapiola-Länsman puhuu radiossa seksuaaliasioista. Myös saamenkieliselle Kesäkumi-kampanjalle on naureskeltu. Tapiola-Länsman toteaakin, että saamenkieliselle Kesäkumi-kampanjalle on tarvetta.

200 000 kesäkumia jakoon

Kesäkumi-kampanjan yhteydessä julkaistaan myös Kesäkumi-biisi. Vuoden 2018 Kesäkumi-biisi on Antti Tuiskun esittämä Kumipuku.

Kesäkumeja jaetaan noin 200 000 kappaletta. Kesän aikana suomen suurimmissa tapahtumissa jaetaan 190 000 kesäkumia ja Sotilaskotiliitto jakaa varusmiespalvelustaan suorittaville yhteensä 30 000 Lomakumia.

Saamenkielisiä Kesäkumi-pakkauksia jaetaan ainakin alkuperäiskansojen musiikkifestivaalissa, Ijahis Idjassa elokuussa, mutta niitä saa myös suoraan nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsmanilta.

Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro pitää eduskunnan perustuslakivaliokunnan perjantaista lausuntoa merkittävänä etappina sote-valmistelussa.

Lavapuron mukaan perustuslakivaliokunta on nyt määritellyt selkeästi muutosvaatimukset, joita valinnanvapautta ja rahoitusta koskevilta lakiesityksiltä edellytetään.

– Vaikka osa on aika teknisiä, siellä on isoja kysymyksiä, kuten vaiheistus alueellisessa, ajallisessa ja palvelukohtaisessa suhteessa. Tämä varmaan edellyttää tarkkaa lainvalmistelua sosiaali- ja terveysvaliokunnalta.

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, ettei hallituksen tarvitse valmistella pakettia uusiksi: vaaditut muutokset voidaan tehdä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Nykyhallituksella on hyvin aikaa saattaa sote maaliin, arvioi Lavapuro.

– Joku valiokunnasta taisi sanoakin, että perustuslakivaliokunta ei millään muodoin kaatanut sote-esitystä, niin tämä pitää täysin paikkansa. Rajapyykit pitää vain käydä ja mennä niiden mukaan.

Lue myös: Perustuslakivaliokunta: Sote-esitys yhä ongelmallinen, mutta se voidaan viilata kuntoon eduskunnassa – lue tiivis katsaus

Perustuslakivaliokunta on antanut perjantaina lausuntonsa sote-uudistuksen valinnanvapauslakiehdotuksesta. Valiokunta löysi ehdotuksesta runsaasti korjattavaa.

Uudistusta kritisoiva Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kommentoi Yle Uutisille perustuslakivaliokunnan esiin nostamia ongelmakohtia.

Perustuslakivaliokunnan mukaan lain voimaantuloa on vaiheistettava.

"Minusta on olennaista mieltää, että huonoa uudistusta ei saa paremmaksi aikataulua rukkaamalla. Kun puhutaan teknisistä kysymyksistä, kuten aikatauluista, niin fokus on väärissä asioissa. Huonosta uudistuksesta ei saa hyvää antamalla sille lisäaikaa. Tämä on surullista, kun tehdään kuitenkin maan historian suurinta hallintouudistusta. Yhdessä vaiheessa ei puhuttu muusta kuin valinnanvapaudesta ja nyt ei tunnuta enää puhuvan mistään muusta kuin aikatauluista. Tämä kaikki peittää alleen sen, että uudistuksessa on valtava määrä erilaisia valuvikoja eikä tämä hienosäädöllä kelvolliseksi minun mielestäni tule."

Lisäksi siirtymäaikaa on pidennettävä.

"Hallituksen alkuperäisessä aikataulussa uudistus olisi ollut täysin mahdotonta saattaa järkevästi voimaan ja panna toimeen Helsingissä ja Uudellamaalla. Siitäkin on puhuttu jo kauan. Sen lisäksi on selvää, että ennen kaikkea Kokoomuksen kannalta poliittiset riskit valinnanvapauden suhteen vain jatkuvat ja pitkittyvät. Viimeistään nyt on kysymys siitä, että mihin kaikkeen puolue on valmis tämän harjoituksen aikana taipumaan, kun tuntuu, että jokainen vaihe vähentää sitä ideologista saantoa, mitä Kokoomuksella tuntuu tässä olevan."

Perustuslakivaliokunta pitää lakiehdotusta ainakin osin ristiriitaisena EU:n valtiontuki- ja tietosuojasääntelyn kanssa.

"Tähänkin on kiinnitetty huomiota jo pitkään ja on toki lohdullista ja hyvä huomata, että myös perustuslakivaliokunta kiinnittää siihen huomiota. Tässä on nyt syntynyt sellainen vaikutelma, että Keskusta haluaa maakuntamallinsa ja Kokoomus haluaa vähän valinnanvapautta ja mistään muusta ei kovin paljon välitetä. Onneksi meillä on edes perustuslakivaliokunta, joka kiinnittää kaikkein räikeimpiin kysymyksiin huomiota."

Pormestari Jan Vapaavuori, mikä on sote-uudistuksen suurin ongelma?

"Suurin kysymys on se, että maahan ollaan rakentamassa kokonaan uutta, kolmatta hallinnon porrasta. Kuljetaan kaikkia kansainvälisiä megatrendejä vastaan. Asiantuntijat ovat olleet jo pitkään sitä mieltä, että tähän liittyvät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet saati säästötavoitteet eivät toteudu. Tässä valossa on hassua, että edelleen puhutaan lähinnä ideologisesta valinnanvapaudesta ja aikataulu- ja vaiheistuskysymyksistä, jotka ovat kuitenkin viimekädessä teknisiä kysymyksiä. Perustuslakivaliokunta on nyt tehnyt oman työnsä ja se arvioi ainoastaan reformin perustuslainmukaisuutta, ei sitä, onko uudistus hyvä vai huono."

Viime aikoina on puhuttu joidenkin ammattien katoamisesta muun muassa robottien kehittyessä. Ammatteja on kuitenkin jäänyt unholaan kautta aikain – työ muuttaa muotoaan.

Naantalin museon kesänäyttelyyn on koottu sekä kadonneiden ammattikuntien käyttämää työvälineistöä että tarinoita niiden taustalla. Näyttelyn esineet liittyvät Aurinkokaupungin omaan historiaan, mutta ammatit ovat tuttuja ympäri maata. Etenkin teollinen vallankumous siivitti monien käsityöammattien katoamista.

Esittelemme viiden ammattikunnan aikoinaan käyttämää työvälineistöä. Tiedätkö tai arvaatko, mitä ne ovat? Minkä ammattien edustajien käsissä ne ovat kuluneet?

Lue lisää:

Katoavat ammatit

Tuntuu oudolta. Jo neljättä kertaa kirjoitan analyysia sotesta ja perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Siis samasta asiasta.

Ensimmäisestä kirjoituksesta on kulunut miltei kolme ja puoli vuotta. Viimeksi perustuslakivaliokunta palautti valinnanvapausesityksen uudelleen valmisteltavaksi kesällä 2017

Jos on soten valmistelu ollut tuskaista Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, vaikeaa se oli myöskin Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksen aikana. Sote-valmistelu oli täynnä mutkia, yllätyksiä ja toinen toistaan seuraavia työryhmiä.

Näin kuvailin tehtyä valmistelutyötä vuonna 2015 juuri ennen vaaleja:

“Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen alkoi tällä hallituskaudella (2011) siitä, että hallitus teki siitä kuntauudistuksensa pelinappulan. Piti saada kuntaliitoksia. Pieleen kuitenkin meni, ei tullut kuntaliitoksia eikä kuntauudistusta. Ei tullut takkia eikä tullut sitä kukkaroakaan. Tuli vaan valtaisa määrä selvityksiä, selvityshenkilöitä ja hässäkkää kunnissa.”

Uusia ja uusia perustuslakivaliokunnan lausuntoja

Perustuslakivaliokunta tyrmäsi ensi kerran peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla tehdyn sote-esityksen helmikuussa 2015. Yötä myöten ja kilpaa huhtikuussa pidettyjen eduskuntavaalien kanssa sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjoitti uuden esityksen, jonka saamaa perustuslakivaliokunnan toista tuomiota kuvailin maaliskuussa 2015 näin:

"Perustuslakivaliokunta toistaa ensimmäisessä sote-lausunnossa esitetyn kantansa, että "asian valmistelu on perustelluinta jättää valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi".

Viimeksi perustuslakivaliokunta lausui sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta kesällä 2017.

Silloin se palautti valinnanvapauslakiesityksen uudelleen valtioneuvoston valmisteltavaksi.

Silloin se sanoi muun muassa, että yhtiöittämisestä on luovuttava ja valinnanvapausmallin käyttöönoton tulee tapahtua vaiheittain. Valiokunnan mukaan vaiheistaminen "voidaan toteuttaa ajallisella asiallisella ja alueellisella ulottuvuudella”.

Hallitus korjasi pitkin syksyä valinnanvapauslakiesitystään. Vuoden lisätyöskentelyn jälkeen lakia ei saatu sellaiseksi, että se olisi mennyt perustuslakivaliokunnasta läpi ilman korjauksia. Se edellyttää jälleen useita muutoksia.

Jo viime kesänä perustuslakivaliokunta huomautti, että se ei ollut lausunnossaan kantaa kaikkiin perustuslain kannalta olennaisiin asioihin.

Ei siis pitäisi olla yllätys, että perustuslakivaliokunta nyt puuttuu esimerkiksi maakuntien rahoitukseen, vaikka pääministeri Sipilä pääministerin haastattelutunnilla sanoikin, että rahoitus oli käsittelyssä jo viime kesänä "eikä siihen juuri juuri kommentteja tullut“.

Olisiko viime kesäiseen perustuslakivaliokunnan lausuntoon pitänyt suhtautua vakavammin?

Sitä paitsi, vaikka lait nyt saataisiin hyväksyttyä, tiedossa on jo sekin, että korjauksia on tehtävä vielä tulevinakin vuosina. Jos kaikkea tarpeellista edes voidaan korjata.

Ei voi kun ihmetellä, miten lainvalmistelu voi vuodesta toiseen olla tällaista.

Perustuslakivaliokunta edellyttää useita muutoksia

Perustuslakivaliokunta odotetusti puuttui toimeenpanon vaiheistukseen niin kuin muutama viikko sitten ennakoin.

Hallituksen linjauksen mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy kunnilta maakunnille vuonna 2020.

Hammashoitoloiden oli määrä aloittaa toimintansa vuonna 2022. Sote-keskusten taas vuonna 2021. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti oli määrä ottaa käyttöön 1. heinäkuuta 2020.

Nyt perustuslakivaliokunta sanoo, että valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on liian tiukka. Maakunta- ja sote-uudistuksessa toteutetaan suuri hallinnon muutos. Lisäksi uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja rahoitus.

Perustuslakivaliokunta sanoo nyt sanatarkasti, että valinnanvapauslakiehdotus ei esitetyssä toteutusaikataulussa riittävällä varmuudella toteuta perustuslain edellyttämällä tavalla eri väestöryhmien yhdenvertaista kohtelua ja heidän tosiasiallisia mahdollisuuksiaan saada perusoikeuksien toteutumisen kannalta välttämättömiä palveluja.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan täytyy myös tulkita seuraava perustuslakivaliokunnan lausuma konkreettisemmaksi.

– Valinnanvapauslain siirtymäkauden olennainen pidentäminen on valtiosääntöoikeudelliselta kannalta välttämätön tapa vähentää uudistukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Sama koskee uudistuksen toteuttamisaikataulun vaiheistamista palvelu- ja alueperusteisesti.

Maakuntien rahoituksen on tehtävä muutoksia

Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua yhteensä 3 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sote-menojen kasvun hidastumista 0,9 prosenttiin vuodessa aiemmasta 2,4 prosentin kasvuvauhdista.

Käytännössä tämä tavoite saavutetaan maakuntien rahoituslain mukaan irrottamalla soten rahoitus väestön palveluntarpeesta.

Maakunnan rahoitus perustuu uuteen maakuntaindeksiin ja kustannusten kasvun korvaamista rajoitetaan laissa. Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että menojen kasvu korvataan maakunnille vain osittain.

THL:n johtaja Markku Pekurinen sanoi valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan, että maakuntien rahoituslakiin sisältyviä menokasvun rajoituskeinoja on erittäin vaikea toteuttaa.

Hänen mukaansa rahoitus jää jälkeen palvelujen tarpeesta jokaisessa maakunnassa. Pelkästään väestön ikääntymisestä aiheutuva menopaine arvioidaan mm. kestävyysvajelaskelmissa noin 1,5 prosentiksi vuodessa.

Jos tähän suostuttaisiin se ei toteuttaisi jo hallitusohjelmassa sovittua kustannusten hillintää 3 miljardilla eurolla, vaan noin 1,8 miljardilla eurolla.

Vaikka maakunta pystyisikin tehostamaan ja organisoimaan toimintojaan niin, että tuottavuus paranee ja menojen kasvu hidastuu, maakunnat ovat kooltaan ja sijainniltaan erilaisia sekä ylipäänsä erilaisessa tilanteessa.

Koska valtion myöntämä rahoitus ei lähtökohtaisesti jousta, on vaarana, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa maakunnat joutuvat tinkimään palvelujen saatavuudesta tai laadusta.

Nyt perustuslakivaliokunta sanoo, että valtion on viime kädessä turvattava oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin tilanteessa, jossa maakunnalla ei ole tähän taloudellisia edellytyksiä.

Perustuslakivaliokunnan linjaus rahoitukseen on seuraava: Maakuntien rahoituslain sääntelyä on muutettava siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen.

Lisäksi valiokunta toteaa, että tämä merkitsee myös sitä, “ettei laajamittainen tehtävien siirto yksityisille ole yhteensopiva perustuslain 124 §:n tarkoituksenmukaisuusvaatimuksen kannalta ennen kuin uudistuksen voimaantuloa ja rahoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan". “

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävänä on tehdä perustuslakivaliokunnan edellyttämät lainsäädäntömuutokset.

Palvelurakenteen tulisi tukea parhaalla mahdollisella tavalla sitä, että hoito sujuu, vaikka ihminen tarvitsee sekä sosiaali- että terveyspalveluja

Jo vuosia sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on ollut sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen keskeinen tavoite. Eli palvelurakenteen tulisi tukea parhaalla mahdollisella tavalla sitä, että hoito sujuu, vaikka ihminen tarvitsee sekä sosiaali- että terveyspalveluja että perus- ja erikoissairaanhoitoa ja palveluntarjoajat vaihtuvat.

Esimerkiksi leikkauksen jälkeinen kuntoutus ei saa jäädä saamatta, kuten ei myöskään mahdollisesti kotona tarvittava kotihoito, vaikka tekijät vaihtuvat.

Valinnanvapauslakiesityksen mukaan keskeinen integraation väline on asiakassuunnitelma. Sen pitäisi sisältää kaikki ihmisen tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Viime kädessä vastuun ihmisen asiakassuunnitelmasta kantaa maakunta.

Pykälää asiakassuunnitelmasta on kritisoitu sen synnyttämisestä alkaen eli viime syksystä. Sitä on pidetty epäselvänä ja byrokraattisena. Milloin ja kenelle asiakassuunnitelma on laadittava? Kuinka paljon niitä tehdään?

Millä resursseilla asiakassuunnitelmat pidetään ajan tasalla, kun ihmisen tilanne voi muuttua pienessäkin ajassa nopeasti ja monta kertaa.

Erityisesti on kysytty mikä on asiakassuunnitelman velvoittavuus?

Nyt perustuslakivaliokunta katsoo, että "sosiaali- ja terveysvaliokunnan on täsmennettävä sääntelyä siten, että siitä käy selvästi ilmi, miltä osin suunnitelma on palvelun tuottajia sitova ja asiakkaalle tai potilaalle oikeuksia luova. Asiaa ei voi perustuslaista johtuvista syistä jättää määräytymään vain oikeuskäytännössä".

Seuraava näytöstä odotellessa

En ole parikymmenvuotisen toimittajana olon aikana nähnyt tällaista prosessia.

Vuosisadan uudistusta tehdään ilman, että kukaan tietää sen todellisia kustannuksia. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa, uudistuksen vaikutuksista ei ole kokonaisarviota, ei edes eri skenaarioiden tasolla.

Missä ovat konkreettiset simuloinnit joistakin koemaakunnista? Tai edes skenaariot siitä, miten markkinat muodostuvat ja minkä suuruisiksi tuottajakorvaukset asettuvat? Entäs riskinarvioinnit, jos asiat eivät sujukaan niin kuin toivotaan? Kuinka keskeneräinen uudistus voi olla?

Seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunta laati mietintönsä ja sitten taas perustuslakivaliokunta viidennen lausuntonsa.

Jälleen kerran voi toivoa, että ministeriöissä perustuslakivaliokunnan osoittamiin korjaustarpeisiin suhtaudutaan suurella vakavuudella ja huolellisuudella.

Kaiken poliittisen pelin keskellä tuntuu liian helposti unohtuvan, että kyse on jokaisen suomalaisen sosiaali- ja terveyspalveluista.

Tänäänkin olen taas nipistänyt itseäni varmistaakseni, etten ole nähnyt unta: eihän tämä vuosien koheltaminen ole totta, mutta on se. Sotessa kaikki mahdotonkin on ollut mahdollista.

Katso myös:

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

"Taivas tipahtaa päällemme, jos sote kaatuu" – ei kyllä tipahda

Analyysi: Hetemäen muistio sote-säästöistä taisi olla karhunpalvelus uudistukselle – nyt kustannusten hillinnän onnistumista todella pitää epäillä

Luukkasen perheessä toukokuu on hujahtanut juhlia järjestellessä. Tähtäimessä on ollut valmistujaislauantai siitä lähtien, kun tyttären valkolakki varmistui. Sen myötä varmistui myös se, että perheessä on kolme valmistunutta tänä keväänä.

Koko maassa ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen saa Opetushallituksen arvion mukaan tänä vuonna kaikkiaan 76 200 opiskelijaa ja kevään uusia ylioppilaita on noin 27 000. Ammattiin valmistuvat löytyvät Ylen amiskoneesta.

Luukkasen perheessä on molempia. Kaksi ammattiin valmistunutta ja yksi ylioppilas.

Tutkinto päättää pänttäämisen

Riikka Luukkanen varasi juhlapaikan kevään 2018 valmistujaisviikonloppua silmällä pitäen jo puolitoista vuotta sitten. Perheen kaksosten, Milla-Marian ja Markuksen, opinnot sujuivat suunnitellusti ja molemmat valmistuivat – Markus sähköasentajaksi ja Milla-Maria ylioppilaaksi.

Markus Luukkasella on edessään armeija, mutta mielessä siintävät myös jatko-opinnot. Pieni lukupaussi ei ole nuoren miehen mielestä kuitenkaan pahitteeksi tässä vaiheessa.

Milla-Maria Luukkanen haaveilee opiskelevansa ensihoitajaksi. Vielä tänä keväänä ovi opintoihin ei auennut, mutta hänkin pitää mielellään välivuotta, sillä töitä on tiedossa ainakin kuukausiksi eteenpäin.

Äidillä, Riikka Luukkasella, on myös takana useamman vuoden opiskeluputki ja hän valmistui tänä keväänä lähihoitajaksi. Töiden ohessa opiskelu on välillä ollut työlästä, mutta myös palkitsevaa.

– Olen tykännyt opiskella, mutta nyt on niin pitkä putki erilaisia opintoja takana, että on aika vähän huilata. Tämä on kuitenkin avannut uusia ovia ja nyt on paljon mahdollisuuksia, mitä töitä voisi tehdä, hän summaa.

Riika Luukkanen on kaupungin sivistystoimessa töissä vakituisesti, mutta kouluttautumisen myötä hän on tehnyt keikkatyötä myös vanhuspuolelle ja lastensuojeluun.

Valmisteluja riittää viimeiseen asti

Seinäjokelaisessa Luukkasen perheessä juhlien valmistelut ovat olleet paljolti äidin harteilla. Kuskaamisessa ja kantamisessa ovat saaneet juosta apuna myös muut perheenjäsenet. Isä, Rami Luukkanen, ehti myös remontoida uudet kaiteet ja portaat ulko-oven eteen, ennen kuin juhlien pito muualla varmistui.

Markus Luukanen tunnustaa, ettei ole osallistunut juhlien järjestelyyn lainkaan, mutta viimehetken rytistykseen hänkin osallistuu. Milla-Maria Luukkanen on tehnyt pitkiä päiviä töissä, eikä hänestäkään ollut avuksi. Hän on luvannut osallistua juhlapaikan siivoamiseen juhlien jälkeen.

Tarjottavien leipomiseen Riikka Luukkanen kiittelee saaneensa apua anopiltaan, talkoissa on ollut myös ystävä ja osa on tilattu leipomosta. Juhlapaikalle on tulossa apukäsiä auttamaan, että äitikin voi lauantaina iltapäivällä laittaa esiliinan kaappiin ja nauttia juhlasta.

Ylpeys näkyy ryhdissä

Vaikka Luukkasilla on kolme valmistujaa tänä keväänä, juhlien valokeilassa ovat kaksoset. Riikka Luukkanen myöntää, että olisihan siinä omassakin tutkinnon suorittamisessa ollut aihetta juhlaan, mutta jotenkin se jäi taka-alalle. Hän naurahtaa, että kun lehtikutsuunkaan ei oikein kolmas nimi ja titteli mahtunut, asia jäi sitten siihen.

– Toki se on hienoa ja pitäisi varmaan itsekin juhlia. Mutta en nyt sitten tehnyt tästä numeroa näihin juhliin, saavat lapset olla ykkösiä.

Päivät ennen juhlia venyivät pitkiksi ja vielä perjantaina on vielä monta asiaa on tehtävänä, ennen kuin on aika rauhoittua ja nauttia saavutuksista.

Juhlien valmistelutohinoissa ei kuitenkaan tärkein ole päässyt unohtumaan. Riikka Luukkasen mielestä valmistujaisjuhla on kaiken vaivan arvoinen.

–Varmaan on jotain – tai montakin asiaa tehty oikein, kun tässä nyt ollaan. Saa kyllä olla ylpeä. Ehkä se näkyy ryhdissä lauantaina, kun katsoo näitä omiaan. Se on varmaan se kohta, kun kyynelkanavat aukeaa.

"Valmistujaiset edessä ja kravatti pitäisi saada solmittua? Katso videolta ohje solmion tekoon"

Katso ammattiin valmistuneet Ylen amiskoneesta täältä.

Katso kevään uudet ylioppilaat Ylen ylioppilaskoneesta täältä.

Perustuslakivaliokunnan sote-kannanotossa olennaisinta oli se, että heidän ehdottamansa uudistukset voidaan tehdä eduskunnassa, eikä uutta valmistelukierrosta tarvitse tehdä, arvioi Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Jokisipilän mukaan uudistuksen tie eteenpäin on nyt auki. Hän katsoo, että Suomen poliittinen tilanne rauhoittunee nyt jonkin verran.

– Se on nyt poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa tästä eteenpäin, mihin esimerkiksi menokuri täsmälleen ottaen asetetaan ja, miten vaiheistus valinnanvapauslaissa toteutetaan, Jokisipilä sanoo.

Toinen Jokisipilän mielestä mielenkiintoinen toteamus valiokunnan lausunnossa oli, että valinnanvapauslainsäädännön yhteensopivuus EU:n kilpailusäännösten kanssa pitää testauttaa EU-komissiolla.

– Tämä notifikaatioprosessi ottaa aikansa ennen kuin sieltä saadaan vastauksia.

Kokoomus pohtinee kipurajaansa

Kokoomuksella on ollut hallituspuolueista ehkä suurimmat paineet ja eniten poliiittista arvovaltaa pelissä valinnanvapauden toteutumisen suhteen.

Jokisipilä ei usko, että perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen kokoomuksen intressissä olisi nyt lähteä kriisiyttämään sote-asiaa.

Hän arvioi, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä pohditaan nyt, missä heidän kipurajansa menee perustuslakivaliokunnan suositteleman vaiheistuksen ja sen käytännön toteutuksen suhteen.

Jokisipilän mukaan toinen kokoomuksen kannalta tärkeä asia on menokuri.

Hallituksen lakiesityksessä oli 0,9 prosentin vuotuinen sosiaali- ja terveysmenojen lisääntymiskatto, jonka perustuslakivaliokunta totesi liian kireäksi. Nyt kulut kasvavat 2,4 prosentin vuosivauhdilla.

Jokisipilän mukaan kokoomus pohtii sitä, kuinka paljon puolue voi joustaa ylöspäin niin, että asia on heille edelleen hyväksyttävissä.

Lue lisää:

Perustuslakivaliokunta: Sote-esitys yhä ongelmallinen, mutta se voidaan viilata kuntoon eduskunnassa – lue tiivis katsaus

Pääministeri Sipilä sote-lausunnosta: Valinnanvapaudelle ja maakuntien rahoituskehykselle vihreää valoa

Petteri Orpo on tyytyväinen valinnanvapauteen korjausvaatimuksista huolimatta: "Töitä se vaatii kuitenkin paljon"

Hallituksella on hyvin aikaa saattaa sote maaliin, arvioi julkisoikeuden professori

Vetelin lukiossa Keski-Pohjanmaalla lakitetaan opinahjon viimeiset ylioppilaat lauantaina. Viimeisenä lakin saa Aaro Åivo.

– Sinänsä hieno tunne, että saa olla viimeinen, mutta toisaalta siinä sen saa päähänsä kuin kaikki muutkin, Åivo pohtii.

Sama kaksijakoisuus leimaa ajatuksia muutenkin. Kolme vuotta lukiossa ovat menneet nopeasti, ja parasta on ollut eläminen hyvän porukan kanssa hyvässä hengessä.

– Päivittäistä kanssakäymistä jää eniten kaipaamaan, mutta on myös helpotus, että pääsee lukiosta läpi.

Vielä toissa kesänä kunnassa suunniteltiin lukion kehittämistä hupenevista hakijamääristä huolimatta. Tuolloin 60 vuotta täyttänyt lukio nähtiin imagokysymyksenä. Se oli myös Vetelin ainoa toisen asteen oppilaitos.

Pari viikkoa myöhemmin kunnanvaltuusto kuitenkin jyräsi hallituksen kannan ja päätti lakkauttaa lukion. Seuraavana syksynä kouluun ei olisi ollut yhtään tulijaa.

Opettajilta tukea, pienistä luokista hyötyä

Lukion katoaminen kotikunnasta on Åivon mielestä vähän haikeaa. Hänen vanhempansa, sisaruksena ja monta tätiään ovat käyneet saman lukion. Isästä olisi kahden vuoden päästä leivottu riemuylioppilas, mutta se jää nyt kokematta.

Tämän kevään vertailussa Veteli nousi Keski-Pohjanmaan maakunnan parhaaksi suomenkieliseksi lukioksi.

– Harmi lopettaa, kun viimeinen vuosi varsinkin meni hyvin. Onko se nyt järkevä päätös... miettii Aaro Åivo.

Hän uskoo, että hyvä sijoitus johtuu pitkälti pätevistä opettajista, jotka ovat tehneet oppilaiden hyväksi paljon ylimääräistäkin. Pienet luokkakoot ovat nekin auttaneet: nuoret ovat pystyneet keskittymään opiskeluun paremmin.

Åivon mielestä valinnanmahdollisuuksia on pienessäkin lukiossa ollut tarpeeksi. Jos ei muuten, kurssin on voinut tehdä verkossa.

Hyvän todistuksen käteen saava Vetelin lukion viimeinen ylioppilas pyrkii kauppatieteelliseen, mutta ensin odottaa armeija. Lauantaista hän odottaa eniten perinteistä hetkeä: lakki päähän, ruusu ja todistus käteen.

Luottokorttijätti Visan maksuliikenne toimii tällä hetkellä lähes normaalisti.

Visan mukaan lähes koko Eurooppaa koskeneet korttimaksuhäiriöt johtuivat laitteistoviasta. Yhtiön mukaan sillä ei ole syytä olettaa, että ongelmien taustalla olisi ollut esimerkiksi palvelunestohyökkäys tai muu ulkopuolisen osapuolen luvaton toiminta.

Korttimaksuhäiriöitä esiintyi illalla myös Suomessa. Ongelmat alkoivat perjantaina kello kuuden maissa.

Enemmistö Suomen suurista ammattiliitoista vastustaa perustuloa, ilmenee Lännen Median tekemästä kyselystä.

Kyselyssä haastateltiin huhti-toukokuussa edustajia kymmenen suurimman ammattiliiton johdosta.

Seitsemän ammattiliittoa ei kannata perustuloa lainkaan. Tällä kannalla ovat Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Ammattiliitto Pro, Rakennusliitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer sekä Insinööriliitto. Etenkin Teollisuusliitossa, JHL:ssä, Tehyssä ja Insinööriliitossa pelätään, että perustulosta voisi muodostua automaattinen palkkatuki matalasti tuottavilla aloilla.

Tehy ja Palvelualojen ammattiliitto PAM suhtautuvat perustuloon varauksella, mutta näkevät siinä myös mahdollisuuksia.

Suurten ammattiliittojen mielestä nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kankea ja kansalaisia pompotteleva, mutta perustuloakaan ei nähdä sosiaaliturvan selkeyttäjänä.Liitot kannattavat työn tekemistä, ja pitävät perustuloa passivoivana ja vastikkeettomana rahan jakamisena.

Perustulosta on olemassa erilaisia malleja, mutta yleensä sillä tarkoitetaan vastikkeetonta, kaikille kuuluvaa sosiaaliturvan muotoa.

Koululaisilla alkaa tänään kesäloma, kun lukuvuosi päättyy peruskouluissa, lukioissa ja osassa ammatillisia oppilaitoksia.

Peruskoulun päättötodistuksen saa tänä keväänä noin 58 600 nuorta. Ylioppilaita valmistuu liki 26 800. Ammatillisen tutkinnon puolestaan saa valmiiksi noin 76 200 opiskelijaa.

Varsinkin erikoisammattitutkinnon suorittaneiden määrä on kasvussa.

Peruskoulun kymppiluokalta pääsee tänä vuonna noin 700 nuorta. Vielä viisi vuotta sitten kymppiluokan suoritti noin 1 800 nuorta.

Suomessa keskusteltiin keväällä siitä, olisiko koulujen kesälomia syytä siirtää alkamaan myöhemmin kesäkuussa. Näin kesälaitumilla saataisiin olla nykyistä pitempään elokuussa.

Syksyn opiskelut alkavat useimmilla ala-asteilla ja lukioissa viikolla 32. Silloin koulunsa aloittaa noin 60 700 ekaluokkalaista, selviää opetushallituksen tilastoista.

Lue lisää:

Katso, ketä saa onnitella – Ylen amiskoneesta löydät ammattiin valmistuneiden nimet

Tässä he ovat – Ylen ylioppilaskone kertoo kevään ylioppilaiden nimet

Nyt onnitellaan opinahjoistaan valmistuvia nuoria – näytä meille, miten teillä juhlitaan

Perjantaiaamuna käy Mikkelin Otavassa valtava hyörinä. Suvi Valjakan äidin kotona valmistellaan lauantaista juhlaa. Omakotitalo koristellaan nätiksi ja tarjoilut ovat viimeisen päälle. Myös perheen vuoden ikäinen koira saa ruusun kaulaansa.

– Omassa 16 neliön kodissani ei olisi tullut juhlista mitään, Suvi Valjakka naurahtaa.

Sairaanhoitajapapereita juhlitaan Valjakan perheessä kunnossa. Päivällä ovat koolla perhe, ystävät ja läheiset. Illalla on vuorossa yhteiset juhlat samana päivänä valmistuvan opiskelukaverin kanssa.

– Päädyttiin pitämään yhteiset juhlat, sillä meillä on paljon yhteisiä kavereita. Voidaan tehdä valmistelut yhdessä, säästyy hieman rahaa, eikä kaveritkaan joudu valitsemaan kumman juhliin menevät.

Suvi Valjakalle valmistumisjuhlilla on vielä erityinen merkitys, eräänlainen tuplasyy. Lukion jälkeen juhlat jäi pitämättä, sillä kelvollisesta todistuksesta huolimatta ylioppilaslakki jäi englannissa kiinni. Juhlat jäivät pitämättä.

Kolme vuotta sitten Suvin isä oli ostanut hevosia harrastavalle tyttärelleen ylioppilaslahjaksi varsan, joka muuttuu nyt viralliseksi lauantain sairaanhoitajavalmistumisen myötä. Riksa (Blitzkzkrieg) on pian valmis kilpailemaan.

- Silloin varsa oli pitänyt teetättää jo edellisenä kesänä. Nyt varsa on reipas ja isokokoinen kolmevuotias, jonka olen opettanut ihan itse. Opetuslähdöt on ajettu ja kilpailustarttia katsotaan myöhemmin kesällä.

"Tästähän se oppiminen vasta alkaa"

Suvi Valjakka sai uurastaa opinnäytetyön kimpussa viimeisille metreille. Tutkinnon hyväksyminen ja sairaanhoitajaksi valmistuminen oli edellytys sille, että uuden työpaikan ovet avautuvat heti valmistumista seuraavana maanantaina.

Työpaikka Mikkelin keskussairaalan valvontayksikössä on tullut tutuksi yhteensä pari kuukautta kestäneiden työharjoittelu- ja perehdytysjaksojen jälkeen.

– Lähden tosi-innolla työelämään. Tästähän se oppiminen vasta alkaa.

Sairaanhoitajan työ on nuorelle naiselle unelmien ammatti. Lääkärileikit tulivat tutuiksi lapsuudessa.

– Pidin vastaanottoa ja milloin minkäkin erikoisalan lappu oli rinnassa. Kirjoitin vanhalla wordilla potilaskertomuksia ja niitä tuli helposti useita arkkeja. Nyt voin sanoa, että ei minusta lääkäriä tullut, mutta sairaanhoitaja kuitenkin.

Perinteisten lankapuhelimien katoaminen on pannut pelastuslaitoksen miettimään, miten ihmiset saavat hälytetyksi apua pitkien sähkökatkojen aikana.

Matkapuhelinten toiminta on nimittäin epävarmaa, jos virta katkeaa. Vaikka puhelimessa riittäisi akkua, yhteys voi katketa, jos virta loppuu tukiasemilta.

Perinteiset lankapuhelimet sen sijaan toimivat myös sähkökatkojen ajan. Lankapuhelimet eivät tarvitse verkkosähköä, sille niiden tarvitsema käyttöjännite syötetään puhelinlankaa pitkin.

Esimerkiksi viime talvena tykkylumi katkoi sähköjä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, minkä seurauksena myös matkapuhelimet alkoivat hiljentyä.

112-hätänumeron tavoittaminen voikin pitkän sähkökatkon aikana osoittautua mahdottomaksi. Sen vuoksi Kymenlaaksossa on ensimmäisenä Suomessa otettu käyttöön hätätilanteisiin tarkoitettu yleisöpuhelin. Niin sanottuja Apua-puhelimia on tarkoitus asentaa maaseudulle.

Ideana on parantaa ihmisten mahdollisuuksia saada hätäpuhelut perille, kun matkapuhelinverkot ovat poissa pelistä.

– Apua-puhelimia on tarkoitus asentaa pienille paikkakunnille, missä on pelkästään sopimuspalokunta. Paloasema on kylällä se piste, mistä ajatellaan, että apu saadaan, jos tietoyhteys katkeaa. Pienen paikkakunnan asemalla ei välttämättä kuitenkaan ole ketään päivystämässä. Puhelimesta voikin soittaa avunpyynnön, selittää Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.

Näin Apua-puhelin toimii

Ensimmäinen Apua-puhelin on asennettu Miehikkälän paloaseman seinään. Yleisöpuhelin sijaitsee keltaisen suojalaatikon sisällä. Laatikon kannessa on musta luurin kuva, ja laatikon sisältä löytyy neljä painiketta. Painikkeista kolme on tarkoitettu hälytyksen tekemistä varten.

Painamalla Apua palokunta -painiketta puhelin tekee automaattisen palohälytyksen. Silloin Miehikkälän paloaseman pelastajat saapuvat asemalle, josta he lähtevät esimerkiksi sammuttamaan paloa tai raivaamaan tielle kaatunutta puuta. Vastaavasti Apua sairaankuljetus -painikkeella hälytys ohjautuu ensivasteyksikölle, joka auttaa sairaustapauksissa. Muita hätätilanteita varten puhelimessa on myös Apua muu -painike.

Painikkeista alimmainen on tarkoitettu puhumista varten. Sitä pohjassa pitämällä voi keskustella Kymenlaakson pelastuslaitoksen päivystäjän kanssa.

– Sieltä sitten vastaillaan ja kysellään, että mikä on hätänä, kertoo Miehikkälän paloaseman päällikkö Jukka Viipuri.

Puhelimella ei saa yhteyttä hätäkeskukseen, vaan linja avautuu Kymenlaakson pelastuslaitokseen. Pelastuslaitos kysyy hälytyksen tehneeltä tarkentavia tietoja avun tarpeesta, ja välittää tiedot tarvittaessa hätäkeskukselle.

"Onneksi puhelinta ei ole tarvinnut käyttää"

Apua-puhelimella tehdyn hälytyksen jälkeen ensimmäiset pelastajat saapuvat asemalle minuuteissa. Miehikkälän paloasemalla ei ole vakituista henkilöstöä, joka päivystäisi asemalla. Pelastajat koostuvat vapaaehtoisista, jotka lähtevät hälytyksiin esimerkiksi työpaikalta tai kotoa.

Asemalle saavuttuaan pelastajat menevät hälytyksen tehneen henkilön juttusille. Jos kyse on esimerkiksi tulipalosta, voidaan hälyttäjä ottaa mukaan pelastusajoneuvoon, jotta tämä voi näyttää tien tapahtumapaikalle.

Jos kyse on sairaskohtauksesta, aloittaa ensivasteyksikkö hoitotoimenpiteet asemalla ennen ambulanssin saapumista.

Tähän mennessä Miehikkälässä ei Apua-puhelimella ole tehty ainuttakaan hälytystä.

– Onneksi puhelinta ei ole tarvinnut toistaiseksi käyttää, ja toivottavasti sitä ei koskaan tarvitsekaan. Se on kuitenkin varotoimenpide, jos ihmisellä ei ole muuta vaihtoehtoa tavoittaa apua, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.

Pelastustoimi on valmistautunut matkapuhelinverkon katkoksiin

Matkapuhelinverkko ei toimi ilman tukiasemia, jotka sijaitsevat esimerkiksi maastoon sijoitetuissa mastoissa. Haja-asutusalueiden tukiasemilla on vara-akut, joissa virtaa riittää noin kolmeksi tunniksi. Kolmea tuntia pitempään kestävät sähkökatkot saattavat aiheuttaa häiriöitä matkapuhelinten kuuluvuuteen.

Pelastustoimi on valmistautunut matkapuhelinverkon häiriöihin ja katkoksiin erilaisin varotoimenpitein.

– Tilannekohtaisesti perustetaan esimerkiksi päivityspisteitä paloasemille, jonne ihmiset voivat saapua hakemaan apua. Pelastuslaitos pystyy suunnittelemaan aika nopeastikin alueellisia järjestelmiä. Meillä on kattava paloasemaverkosto, sanoo sisäministeriön pelastusosaston ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Taito Vainio.

Pelastuslaitokset harjoittelevat myös sitä varten, että matkapuhelinverkko ei toimi lainkaan. Matkapuhelinverkon häiriöt laajemmalla alueella aiheutuvat yleensä pitkästä sähkökatkosta, mitkä johtuvat useimmiten huonosta säästä, esimerkiksi myrskyistä, runsaista lumisateista, jäätävistä sateista tai salamaniskuista. Sähköverkko voi olla myös mahdollinen terrorismin ja sotatoimien kohde.

– Jos hätäviestit eivät kulje lainkaan ja sähkökatkotilanne kylmänä aikana pitkittyisi, lähtisimme esimerkiksi paikan päälle tarkistamaan, että pitäisikö esimerkiksi kotona asuvat ikäihmiset evakuoida. Se missä järjestyksessä tällaista tehdään, neuvoteltaisiin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimenpuolen kanssa, sanoo Taito Vainio sisäministeriöstä.

Hätäpuhelu toimii operaattorista riippumatta

Sisäministeriön mukaan matkapuhelinverkon häiriöt ovat Suomessa olleet tähän mennessä mittakaavaltaan pieniä. Matkapuhelinoperaattorin mukaan vaikein tilanne voi syntyä maaseudulla.

Haja-asutusalueella kuuluvuus voi olla yksittäisten tukiasemien varassa, ja kaikkialla ei ole useamman operaattorin vahvaa peittoa. Silloin parin tukiaseman vikaantuminen voi synnyttää katvealueen, jossa puhelimet hiljenevät.

112-hätänumeron tavoittaa matkapuhelimella kaikista varmimmin, jos alueella on useita operaattoreita.

Yhden operaattorin varassa olevia alueita on kuitenkin Suomessa lopulta vähän.

– Hätäpuhelu toimii operaattoririippumattomasti. Tällä on haluttu varmistaa, että vaikka yhden operaattorin verkko ei toimi, voi 112:een saada yhteyden, sanoo johtaja Tommi Säilä.

Jos matkapuhelin ei kaikesta huolimatta löydä verkkoa, on olemassa pieni niksi, joka voi auttaa.

– Ymmärrän, että hädän hetkellä tähän ei välttämättä ole aikaa, mutta sim-kortin irrottaminen voi auttaa. Silloin puhelin hakeutuu paremmin olemassa olevaan verkkoon, sanoo Tommi Säilä.

Lankapuhelimet ovat aataminaikaisia

Operaattori muistuttaa, että lankapuhelimet saattavat toimia moitteettomasti vaikka matkapuhelimet lakkaisivat toimimasta.

– Jos on todella haastava tilanne ja apua tarvitsee nopeasti ja mobiiliverkko ei toimi, niin sitten pitää hakeutua sellaiseen paikkaan, mistä apua voi hälyyttää. Voi mennä esimerkiksi naapuriin, missä on kiinteä puhelinverkko, sanoo johtaja Tommi Säilä Telia Oy:stä.

Silti lankapuhelimetkaan eivät toimi kaikissa olosuhteissa. Yhteys voi katketa, jos puhelinlinjan päälle kaatuu esimerkiksi myrskyn aiheuttamana puu. Laajalta alueelta katkenneiden lankalinjojen korjaaminen on myös hidasta puuhaa. Lankayhteyksien palauttaminen myrskytuhojen keskellä voikin kestää pitkään.

Sen sijaan matkapuhelinyhteydet palaavat nopeasti, kun sähkö saadaan kulkemaan tukiasemille.

Pelastuslaitoksen mukaan matkapuhelimet ovatkin lisänneet ihmisten turvallisuutta huomattavasti.

– Olisi todella aataminaikaista hommaa, että ainoastaan lankapuhelimella päästiin tekemään palohälytys. Jos ajatellaan, että esimerkiksi kolaripaikalla piti etsiä lähin lankapuhelin, niin nyt onnettomuuspaikalta pystyy kutsumaan apua välittömästi. Avunsaanti on nopeutunut merkittävästi, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.

Apua-puhelin on moderni versio 1950-luvun tekniikasta

Kymenlaaksossa seuraava Apua-puhelin on tarkoitus asentaa Jaalaan.

Apua-puhelmien kaltainen yleisöpuhelin ei ole keksintönä aivan uudenlainen. Esimerkiksi vielä 1970-luvun alussa kaupungeissa saattoi olla punaisia puhelinlaatikoita, joista sai tehtyä palohälytyksen.

– Ja jos mennään oikein kauas taaksepäin, niin esimerkiksi Miehikkälässä oli sireeninkäynnistin paloaseman seinässä muistaakseni esimerkiksi 1950-luvulla. Siitä pystyi herättämään palokunnan. Apua-puhelin on tästä moderni versio, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.

Esimerkiksi puolustusministeriö on tehnyt ohjeet pitkien sähkökatkojen varalle.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko saa uuden ykköspaimenen, kun 56-vuotias teologian tohtori Tapio Luoma asetetaan arkkipiispan virkaan sunnuntaina Turun tuomiokirkossa.

Luoma nousee tehtävään eläkkeelle jäävän Kari Mäkisen tilalle.

Espoon piispana työskennelleen Tapio Luoman valintaa on luonnehdittu konservatiivisuuden voitoksi liberaaleista. Hänen kielteisestä suhtautumisestaan samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen on puhuttu paljon.

Toisaalta Luoma sanoo, että kirkon tulee seurata aikaansa ja että homoparien vihkimisen hyväksyminenkin on todennäköisesti jollakin aikavälillä kirkossa tosiasia. Hän haluaa olla sillanrakentaja ja luoda foorumeja eri tavoin ajattelevien välille.

Tässä jutussa uusi arkkipiispa joutuu kuitenkin itse ottamaan kantaa suuriin kysymyksiin. Ne on Ylen pyynnöstä laatinut 36-vuotias filosofi ja Aalto-yliopiston tutkija Frank Martela.

Muodollisesti Luoma on sunnuntain siunaukseen asti titteliltään arkkipiispa electus, mutta tituleeraamme häntä arkkipiispaksi hieman ennakoiden.

Martela ei päästänyt Luomaa helpolla:

Filosofi Martela:

Mitä on hyvä elämä? Miten ihmisen tulisi elää, jotta hänen elämänsä olisi hyvää?

Arkkipiispa Luoma:

Hyvän elämän määritelmästä on julkaistu valtava määrä kirjoja ja erilaisia pohdintoja. Itse olen tullut siihen ajatukseen, että hyvä elämä on jotain sellaista, jossa tyytyväisyyden salaisuus on löytynyt. Hyvässä elämässä se, joka minulla nyt on, on kiitollisuuden aihe ja asia, josta voin kokea tyytyväisyyttä. Ei ehkä niinkään onnellisuutta, vaan tyytyväisyyttä.

Filosofi Martela:

Miten kirkko edistää rakkauden kaksoiskäskyn toteutumista? Miten vältetään se, ettei kirkko itse asiassa estä rakkauden toteutumista ihmisten välillä?

Arkkipiispa Luoma:

Ihmiset voivat aina estää kaikenlaisia hyviä asioita, eikä kirkko ole mitenkään vapaa sellaisesta. Mutta kirkon velvollisuutena on olla erityisen herkkänä tämän asian suhteen.

Rakkauden kaksoiskäskyssähän on kaksi puolta: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Usein näyttää siltä, että jompaakumpaa korostetaan, mutta on tärkeää havaita, että ne ovat rinnakkain.

Kun rakastamme lähimmäistämme, rakastamme samalla Jumalaa. Ja kun rakastamme Jumalaa, me emme voi sulkea silmiämme lähimmäiseltämme, vaan meidän tulee rakastaa myös häntä. Jumalan rakastaminen ja ihmisen rakastaminen kulkevat käsi kädessä ja tämä täytyy muistaa kristillisessä kirkossa.

Filosofi Martela:

Jeesus oli radikaali yhteiskunnallinen uudistaja, mutta kirkko on monille konservatiivinen muutoksen jarruttaja. Onko kirkon tehtävä ylläpitää perinteisiä arvoja vai edistää muutosta kohti parempaa?

Arkkipiispa Luoma:

Perinteiset arvot ja muutos kohti uutta eivät sulje pois toisiaan. Jokainen muutos joutuu rakentumaan jonkinlaisille arvoille tai perinteelle. Meillä kirkossa on 2000-vuotinen perinne ja aina kirkko on aina kulkenut mukana yhteiskunnan kuvioissa.

On totta, että kirkko ei aina ole ollut etunenässä muutoksissa. Mutta kirkko on tuonut sen kysymyksen, että hetkinen, mitenkä tämä suhteutuu siihen, miten olemme aikaisemmin asiat ilmaisseet tai ymmärtäneet. Aina kuitenkin on menty eteenpäin. Tuskin kirkko olisi siinä asemassa, jossa se tällä hetkellä yhteiskunnassamme on, ellei se olisi seurannut aikaansa.

Filosofi Martela:

Onko kirkoilla yhteiskunnallista roolia nyky-Suomessa? Mitä se voi tarjota laajemmin yhteiskunnalle?

Arkkipiispa Luoma:

Kirkko pystyy tarjoamaan tälle yhteiskunnalle sellaisen perspektiivin, jossa elämää ei nähdä pelkästään nopeina sykleinä tai kvartaaleina. Siinä tavallisen ihmisen elämä nivoutuu laajimpiin mahdollisiin kokonaisuuksiin ja ihmisen on mahdollisuus kokea, ettei hän ole irrallinen osanen tässä maailmankaikkeudessa. Voi kokea, että juuri minullakin on oma paikkani ja tarkoitukseni tässä maailmassa.

Kirkon on tarjottava nimenomaan hengellistä antiaan yhteiskunnalle. Ja siitä nousee sitten paljon muutakin. Vaikka se, miten kohtelemme toinen toisiamme, miten kansallinen yhtenäisyys koetaan merkittäväksi tai miten demokratiaa puolustetaan tässä maassa.

Näihinkin on kirkolla kyllä sanottavaa, mutta taustalla on Jumalan ja ihmisen suhde. Tämä perussuhde heijastuu kaikkeen siihen, mitä kirkko tekee.

Filosofi Martela:

Miten kirkon tulisi toimia, jos käy ilmi, että sen puitteissa tai jossakin sen sisällä toimivissa liikkeissä on tapahtunut ihmisoikeusloukkauksia tai ihmistä ei ole kohdeltu arvostaen?

Arkkipiispa Luoma:

On selvää, että jos missä tahansa kirkon sisällä toimivassa seurakunnassa tai järjestössä tapahtuu loukkauksia, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta tai jollain tavalla ei arvosteta toista ihmistä, niin se on tietysti kristillisen uskon omimman sanoman vastaista.

Kirkon tulee silloin ilman muuta ottaa selvää niistä asioista. Kyseisissä seurakunnissa tai yhteisöissä asiaan tulee puuttua. Tälläkin hetkellä on olemassa ohjeistuksia siitä, miten vaikkapa epäasiallista käytöstä on kitkettävä pois seurakunnista.

Tänään yli 50 000 nuorta päättää peruskoulunsa. Lisäksi juhlitaan monia muita valmistujaisia eri puolilla maata.

Suomeen alkoi virrata lämmintä ilmaa eilen perjantaina. Juhlasään voi siis odottaa olevan mitä mainioin, vaikka paikoittain saattaa tulla sadekuuroja.

Näytä meille, miten sinä ja läheisesi vietätte valmistujaisia. Voit lähettää kuvan alta löytyvällä lomakkeella.

Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt löydät täältä.

Lue myös:

Peruskoulu ohi! 12 tarinaa unelmista, uusista aluista ja kanaviillokista: “Eteenpäin menon tunne oli huima”

Katso, ketä saa onnitella – Ylen amiskoneesta löydät ammattiin valmistuneiden nimet

Tässä he ovat – Ylen ylioppilaskone kertoo kevään ylioppilaiden nimet

Lukihäiriöstä kärsivät eivät ole yleensä kestomenestyjiä ylioppilaskokeissa. Iida-Maria Huhta suoriutui niistä kuitenkin erinomaisesti. Kuudesta kirjoitetusta aineesta hän sai neljästä arvosanaksi E:n, joka on toiseksi korkein arvosana.

Huhta ei ole antanut lukihäiriön vaikuttaa koulumenestykseen. Päinvastoin, hän kehitti itse oman menetelmän oppimiseen, jossa yhdistyy ajankäyttö, omat muistiinpanot ja värikoodit.

Iida-Maria Huhdan opiskelutapa kehittyi pikkuhiljaa. Hän aloitti ensin merkkaamalla rasteja tärkeimpiin kohtiin sivun reunoihin. Kun koealueet pidentyivät lukiossa, muuttui myös opiskelumenetelmä.

Huhta lukee alueen tai kirjan vain kerran ja tekee samalla muistiinpanoja vihkoon. Hän ottaa toiseen paperiin ylös avainasiat, kolmannelle paperille päätyvät kaavat ja avainsanat. Kaikissa näissä vaiheissa värit ovat tärkeässä roolissa.

– Olen käyttänyt opiskelussa paljon värejä. Koska minulla on lukihäiriö, on lukeminen hidasta. Mutta värit jäävät hyvin mieleen.

Synesteetikko kokee asiat väreinä

Lukihäiriö voi erikoispuheterapeutti Leena Ervastin mukaan hidastaa lukemista ja asioiden omaksumista. Hänen mukaansa siihen on usein syynä lukemisen hitaus ja olennaisen tiedon hahmottaminen luettavasta tekstistä.

– Lukihäiriö voi myös haitata vieraiden kielten opiskelua, koska niiden kirjoitusasu ja rakenne on erilainen verrattuna suomen kieleen.

Älä jää yksin lukihäiriösi kanssa – sitä ei voida poistaa mutta sille voidaan aina tehdä jotain

Huhta epäilee, että hänellä on synestesia. Synesteetikoilla on kyky kokea yhden aistin kautta tuleva ärsyke kahden tai useamman aistin välityksellä. Musiikki voi tanssia abstrakteina kuvioina, maku saada muodon tai haju värin.

– Jos kirjoitan jonkun asian, ajattelen automaattisesti sen jonakin värinä. Kun tekee tietyt asiat tietyillä väreillä, niin minulla ainakin tulee heti mieleen se asiakokonaisuus.

Erikoispuheterapeutti Leena Ervast sanoo, että värikoodien käyttö voi olla hyvä apu joillekin. Toisaalta värit ja ylimääräinen visuaalisuus voivat hänen mukaansa sekoittaa osaa lukihäiriöisistä.

– Meillä kaikilla on erilaisia, omassa arjessa hyväksi havaittuja opiskelukeinoja. Jos opiskelija huomaa värien ja värikoodien auttavan opiskeltavan materiaalin oppimisen tukena, se on hyvä.

Ohjeita tehokkaaseen opiskeluun

Ervastin mukaan opiskelu voi onnistua lukihäiriöstä huolimatta hyvin, jos kiinnittää huomiota tiettyihin asioihin.

– Lukeminen kannattaa aloittaa ajoissa, ja opiskella pieniä määriä kerrallaan. Muistiinpanot on hyvä tehdä itsesi näköiseksi ja pyrkiä hahmottamaan kokonaisuudet.

Huhta täydentää vinkkejä vielä oman tapansa näköisesti.

– Käytän värejä apuna. Kun tekee systemaattisesti samat asiat samalla värillä, ne muistuvat myöhemmin mieleen.

Ervast muistuttaa, että lukihäiriö on varsin yleinen pulma, eikä sitä pidä hävetä. Hänen mukaansa koulun erityisopettajalle kannattaa kertoa mahdollisesta lukihäiriöstä.

– Ja pyydä selvittämään asia jo ensimmäisen lukioluokan aikana, jotta saat kaiken mahdollisen tuen koulussa ja ylioppilaskirjoituksissa.

Monissa kouluissa järjestetään kursseja, joissa opetetaan eri opiskelutekniikoita ja niitä kannattaakin hyödyntää. Tarvittaessa yksilöllistä apua voi hakea, ja sitä kautta voi saada menetelmät opiskeluun juuri itselle sopivaksi.

– Älä jää yksin lukihäiriösi kanssa – sitä ei voida poistaa, mutta sille voidaan aina tehdä jotain, Ervast sanoo.

Useat lukio-opiskelijat ovat Ervastin mukaan kokeneet käsin kirjoittamisen tehokkaammaksi oppimisen kannalta kuin tietokoneella kirjoittamisen. Huhtakaan ei liiemmin innostu koulujen sähköistämisestä.

– Minä revin hiuksia päästä, kun netissä oleviin oppimateriaaleihin ei voi muokata tekstiä omilla väreillä, Huhta naurahtaa.

Digideittailusta kirjaa parhaillaan viimeistelevä tietokirjailija Mari Koistinen tunnistaa tämän englanniksi nimellä orbiting kulkevan ilmiön.

– Siinä ollaan tapailtu ehkä pari kertaa, sitten toinen ei enää vastaakaan viesteihin. Hän kuitenkin esimerkiksi tykkäilee some-kuvista eli pysyy epäsuorasti yhteydessä.

Suomeksi orbiting (kiertoradalla kiertäminen) kääntyy hankalasti. Koistinen hakee käännöstä sanoista häilyminen ja häälyily. Ne kuvastavat hyvin käytöstavan epämääräistä luonnetta.

Ilmiö muistuttaa jo aiemmin tunnettua ghostaamista. Siinä viestittely tai tapaamiset loppuvat kuin seinään, ilman selitystä toiselta osapuolelta. Hän ikään kuin haihtuu aaveena (ghost) ilmaan.

Huffington Post –uutissivustolla pari vuotta sitten julkaistun jutun mukaan jopa puolet nettideittailua harrastavista on joutunut kokemaan ghostaamista. Se vaikuttaa negatiivisesti ihmisen itsetuntoon ja on erityisen vahingollista niille, joilla on alunperinkin huono itsetunto.

Häilyjän aikomuksia on vaikea tulkita

Häilymään jääminen on ehkä vielä vaikeammin tulkittavissa kuin ghostaaminen. Jatkuva someyhteys ilman kunnon viestittelyä pitää deittikaverin epävarmuudessa viestien tarkoituksesta ja päämäärästä.

Haluaako hän ehkä kuitenkin vielä yrittää rakentaa suhdetta? Vai onko hän vain mielestään ystävällinen, kun ei pane kaikkea yhteydenpitoa poikki?

Ikävin vaihtoehto on, että häilyjä pitää toista ikään varalla, jos deittailu jonkun mielenkiintoisemman kanssa tyrehtyy. Tätä kutsutaan penkittämiseksi.

– Onhan se nihkeää käytöstä, Koistinen sanoo, mutta toteaa myös, että aika moni on moiseen toimintapaan syyllistynyt joskus itsekin.

Usein häilyjä ei ymmärrä itsekään tunteitaan

Vaikka häälyily ei olisikaan kovin yleistä, niin omalle kohdalle sattuessa se voi tuntua hämmentävältä. Ihminen kaipaa selitystä miksi kivasti alkanut viestittely tai tapailu yhtäkkiä loppuu.

Tietokirjailija Mari Koistinen arvioi, että häälyilyyn sortunut ei ehkä ole ihan varma omista tunteistaan. Silloin voi tuntua helpommalta pitää tilanne vähän auki.

Kyse on yleisestä ongelmasta deittailumaailmassa.

– Olisi kiva, jos toinen sanoisi suoraan ellei tunne kipinää. Aika harva pystyy sen sanomaan. On inhottavaa tuottaa pettymys jollekin, joka on enemmän ihastunut.

Koistinen haluaa korostaa, että suurin osa nettideittailua harrastavista ihmisistä käyttäytyy kuitenkin hyvin.

– Harva jättää ilkeyttään vastaamatta. Voi olla itsellekin tiukka paikka myöntää, että ensin oli ihan innoissaan, mutta sitten tunteet lässähtivät.

Miten häilyjän kanssa pitäisi toimia?

Häälyilyn kohteeksi joutuneelle on helppo sanoa, että sen kun blokkaat tyypin tai älä välitä hänen tykkäyksistään. Helpommin sanottu kuin tehty.

– Tykkäyksiä on vaikea olla seuraamatta, jos on ollut jostain kiinnostunut. Jo ihastumaan ehtinut haluaisi myös tietää, mikä meni pieleen, Mari Koistinen sanoo.

Jos kokee tilanteen kovin hämmentävänä, Koistinen neuvoo laittamaan häilyjälle vielä yhden suoran viestin.

– Voi kirjoittaa, että kiva kun tykkäät kuvistani, mutta se hämmentää minua. Kertoisitko, mikä meidän suhteemme tilanne on?

Ellei suoraan ja kohteliaaseen viestiin tule vastausta, häilyjä osoittautuu huonokäytöksiseksi. Silloin häneen on ehkä paras ottaa välimatkaa ja vaikka blokata hänet pois.

Koistinen neuvoo myös, ettei uutta deittikaveria kannata heti pyytää Facebook-kaveriksi eikä alkaa seurata häntä esimerkiksi Instagramissa. Jos suhde tyssää alkuunsa, on toisesta helpompi päästää irti, kun hänen elämäänsä ei tarvitse seurata eri somekanavissa.

Aiheesta lisää: podcast Naisten saunavuoro: Yhdeksän vuotta sinkkuna

Vain harvat Suomen suurimmista kaupungeista julkaisevat koulujen sisäilmaraportteja koostetusti verkossa.

Raportteja koostetusti julkaisevat vain Vantaa ja Turku. Vantaalla tietoja koulujen sisäilmatarkastuksista ja -korjauksista julkaistaan Ajankohtaisia korjauskohteita -sivustolla. Sinne kerätään tietoja myös muista kaupungin kiinteistöistä kuin kouluista.

Turussa käytössä on vastaavan kaltainen sivusto kuin Vantaalla. Siellä julkaistaan tietoa ajankohtaisista kiinteistöjen sisäilma-asioista. Suunnitteilla on myös laajempi verkkopalvelu.

Koulujen sisäilmaraporttien julkaisu on ollut laajasti esillä Helsingissä. Helsingin kaupunki kertoi aikaisemmin avaavansa toukokuussa verkkopalvelun, jossa se olisi julkaissut kaikki koulujen sisäilmaraportit. Kaupunki kuitenkin perui aikeensa, koska raportit sisältävät salassapidettävää tietoa. Koulukohtaiset tiedot julkaistaan erikseen koulujen omilla verkkosivuilla.

Oulussa verkkopalvelu koulujen sisäilmaraporttien julkaisuun on suunnitteilla. Verkkoon koottaisiin kohteiden sisäilmaraportteja ja yleistä tietoja kiinteistöjen sisäilma-asioista. Vielä tällä hetkellä sisäilmaraportit eivät ole kenen tahansa saatavilla. Oppilaiden vanhemmat voivat lukea raportit koululla rehtoreiden luona.

"Pelkän raportin julkaisu ei hyvä asia"

Kuopiossa tiedot koulujen sisäilma-asioista julkaistaan kunkin koulun omilla verkkosivuilla. Julkaistavaksi laitetaan kuitenkin vain tarkastusryhmän muistio, ei koko sisäilmaraporttia.

Kaupungin rakennusterveysasiantuntija Petri Hartikaisen mukaan pelkkä tutkimusraportin julkaisu ei välttämättä ole hyvä tapa. Pelkän verkossa julkaistun raportin perusteella voi olla vaikea muodostaa kokonaiskuvaa koululla vallitsevasta sisäilmatilanteesta.

– Jotta se olisi mahdollista, pitäisi verkossa julkaistavien tutkimusraporttien yhteyteen liittää kattavat ajantasaiset ja jatkuvasti päivittyvät tiedot tehdyistä korjaustoimenpiteistä, viranomaisvalvonnasta, ja tilanteen kehittymisestä koulu- ja työterveyden sekä vanhempainyhdistyksen näkökulmasta, Hartikainen sanoo.

Raportit tilattavissa kaupungilta

Monet kansalaiset ja oppilaiden vanhemmat pitävät sisäilmaraporttien julkaisua kuitenkin tärkeänä. Yksityiskohtaisten tietojen julkaiseminen lisäisi avoimuutta. Helsingin vanhempien yhdistys on pettynyt siihen, ettei Helsinki julkaissutkaan sisäilmaraportteja. Tällä hetkellä sisäilmaraportit saa tekemällä tietopyynnön ja joidenkin koulujen tietoja on koottu koulujen omille verkkosivuille.

Myös muissa kaupungeissa sisäilmaraportteja voi pyytää saatavaksi kaupungilta. Pyyntöjä tulee kuitenkin harvoin. Kuopiossa, Porissa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla pyyntöjä tulee joitakin kymmeniä vuodessa, Lahdessa ja Jyväskylässä muutamia.

Monissa kaupungeissa sisäilmaraportin voi tilata sähköpostitse, mutta Kuopiossa siihen saa käydä tutustumassa Tilakeskuksen asiantuntijan avustuksella. Kuopiossa asiantuntija esittelee raportin ja ajantasaisen tilanteen asiasta kiinnostuneille.