Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallisen paraatin ohimarssiin Seinäjoella osallistuu noin 1 200 henkilöä. Kello 13.15 alkavassa ohimarssissa kaupungin keskustan läpi jyristää myös noin 40 ajoneuvoa, joiden lisäksi luvassa on hävittäjien ja helikopterien ylilentoja.

Kirkkokadun ohimarssireittiä tärisyttävät mm. K9 Thunder -panssarihaupitsi sekä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut. Muita kohokohtia ovat Hornet-hävittäjien sekä NH90-kuljetushelikoptereiden ylilennot.

Seinäjoen paraatiin osallistuu joukkoja kaikista puolustushaaroista, Maanpuolustuskorkeakoulusta ja veteraani- sekä maanpuolustusjärjestöistä.

Ohimarssin ottaa vastaan Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Hänen seurassaan ovat laihialainen sotaveteraani Unto Nyystilä ja Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Heinonen.

Lippujuhlaparaatin teemana on Puolustusvoimat 100 vuotta. Puolustusvoimien seuraava juhlaparaati järjestetään itsenäisyyspäivänä Mikkelissä. Ensi vuonna lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati on Rovaniemellä.

Lue myös:

Puolustusvoimain komentaja: Puolustusbudjetti riittää uusien asejärjestelmien ylläpitoon

Lippujuhlan päivänä neljä kenraaliylennystä

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 1 200 osallistujaa – Seinäjoki valmistautuu suurtapahtumaan

Teitä suljettu ja parkkikieltoja siellä täällä – Puolustusvoimain lippujuhlan päivä sekoittaa keskustan liikennettä Seinäjoella

Puolustusvoimat juhlii syntymäpäiväänsä tietämättä, koska se on - "Puolustusministeri voisi valita päivän"

Puolustusvoimien paraatisivusto

Korkeasaaren kuhertajagasellit ovat saaneet joukkoonsa viisi vasaa. Nuorin niistä on viikon ikäinen. Se pysyttelee vielä piilossa, jossa emo käy imettämässä sitä muutaman kerran päivässä.

On tärkeää, että vasat ovat emojensa hoidossa, että ne oppivat lajinsa tavoille, mutta yhtä vasaa hoidetaan erillään muusta laumasta. Se saa ruokansa tuttipullosta.

Tähän ratkaisuun päädyttiin siksi, että yhtään vasaa ei haluta menettää.

Euroopan eläintarhoissa on alle viisikymmentä kuhertajagasellia, joten vasojen syntymä oli erittäin toivottu tapahtuma Korkeasaaressa.

Korkeasaaren lisäksi vain Saksan Karlsruhessa on suuri kuhertajagasellilauma, joka lisääntyy.

Luonnonvaraisesti kuhertajagaselleja elää Aasiassa Kaspianmeren etelä- ja itäpuolelta Himalajan pohjoisosiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Laji on suojeltu suuressa osassa elinaluettaan, koska se on harvinaistunut ihmisten maankäytön vuoksi. Lisäksi sitä uhkaavat aavikoituminen ja salametsästys.

Luonnonvarakeskus Luke asensi viime viikolla kaikuluotaimia Tenojokeen. Tarkoituksena on laskea lohimääriä Tenossa uudella tavalla. Ensimmäisiä tietoja lohilaskennoista saadaan aikaisintaan ensi viikolla.

Luonnonvarakeskuksen Panu Orell kertoo kaikuluotaimen tallentavan materiaalia koko ajan. Materiaali käydään läpi myöhemmin.

– Materiaali pystytään käymään automaattisesti läpi, mutta siihen pitää tehdä tarkastuksia ja automatiikkaa tulee säätää, jotta sieltä pystytään poimimaan juuri ne kiinnostavat kohteet eli kalat – tässä tapauksessa lohet, kertoo Orell.

Kalakannan videoseurantaa on Orellin mukaan tehty Tenon alueella monissa sivujoissa jo lähes parikymmentä vuotta. Kaikuluotaimilla pystytään kuitenkin kattamaan videokameroita huomattavasti laajempia ja leveämpiä jokialueita.

Poliittinen paine taustalla

Kaikuluotainprojekti on alkanut jo puolitoista vuotta sitten suunnittelulla ja laitteiden hankinnalla. Valtio on myöntänyt projektia varten 490 000 euroa ja Luken tutkija Panu Orell arvelee, että koko summa tullaan käyttämään.

– Kyllä siihen rahaa kuluu ja myös työntekijöitä tarvitaan. Etenkin nyt ensimmäisenä vuonna, kun kokeilemme tätä, Orell kertoo.

Orellin mukaan projektin taustalla ovat vuosi sitten voimaantulleet uudet pyyntimääräykset Tenolla. Suomen puolella asiaan syntyi poliittista painetta sille, että olisi saatava tietoja lohimääristä niin alhaalta Tenoa kuin mahdollista. Orell toteaa, että poliittinen paine sai aikaan rahoituksen irtoamisen lohikannan seurannan järjestämiseen.

Käytännössä joessa on nyt Polmakissa kaksi kaikuluotainta, jotka keräävät tietoja lohien nousemisesta. Sen jälkeen tutkijat käyvät laitteiden tallentamia tietoja läpi.

– Jos kaikki menee hyvin, niin noin kahden viikon päästä meiltä alkaa tulla tietoa julkisuuteen ja toivottavasti silloin pystytään tuottamaan sitä lähes päivittäisellä tasolla. Ei ihan reaaliajassa, mutta 1-2 päivää reaaliaikaa perässä.

Kaikuluotaimella ei suoraan saa parempia tietoja, kuin esimerkiksi videokameralla, sillä se kokoaa erilaisia tietoja. Videokameralla pystytään erottamaan eri lohikantoja, joita Tenon vesistöissä on yhteensä 30. Kaikuluotain ei siihen kykene, mutta sillä pystytään saamaan parempaa tietoa Tenoon nousevasta lohimäärästä kokonaisuudessaan.

– Kaikuluotaimessakin on haasteensa. Mitä kauemmas lohet menevät laitteesta, sitä huonommin laite tavoittaa lohia, selittää Orell.

Polmakin lisäksi kaikuluotaimia on laitettu viime viikon aikana myös Inarijoelle ja Karasjoelle. Niiden lisäksi sivujoilla on videokameroita. Työ jatkuu tästä eteenpäinkin, Orell kertoo.

– Tarkoitus on jatkaa seurantoja tulevaisuudessakin ja todennäköisesti myös Tenojoen pääuoman seuranta jatkuu, ainakin ensi vuoden. Itse uskoisin, että varmaan jatkuu myös siitä eteenpäin.

Luuloja takaisin?

Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan puheenjohtaja Mika Aikio on tyytyväinen Luonnonvarakeskuksen pystytettyä kaikuluotaimia Tenojokeen. Aikion mielestä kaikuluotain olisi ollut tärkeä jo ennen kuin Tenoon liittyvät neuvottelut alkoivat, jotta silloin oltaisiin saatu oikeaa tietoa Tenon lohikannasta.

– Tämähän on systemaattista. Tenon neuvottelut kestivät viisi vuotta ja sitten sanotaan, että Tenon lohi on uhattuna. Olemme nähneet, minne kameroita on laitettu. Tietysti olisi ollut parempi, jos kaikuluotain olisi ollut alempana. Nythän se on Suomen ja Norjan rajan kohdilla, mutta hyvä on sekin.

Kaikuluotaimet tuottavat videokuvaa, josta lohia pystytään laskemaan. Luotaimien avulla voidaan nähdä isoja kaloja, kuten lohia, jopa 50-60 kilometrin päästä. Aikio odottaakin, että uusien laitteiden tulokset kertovat muuta, kuin mitä tähän asti tutkijat ja viranomaiset ovat väittäneet Tenojoen lohikannan tilanteesta.

– Uskon, että lohimäärät ovat aika suuria. Tutkijat ja päättäjät joutuvat kyllä ottamaan luulojaan takaisin, että eihän kanta olekaan uhattuna.

Toiveissa kiinnostus myös perinnetietoa kohtaan

Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan puheenjohtaja Mika Aikio luottaa siihen, että uusi laite antaa parempia tietoja lohimäärästä Tenolla, kuin mitä aiemmin käytetyillä tutkintatavoilla ollaan saatu.

– Olen aina kritisoinut sitä, että lasketaan kuolleita lohia. Se ei anna kokonaiskuvaa kalakannasta. Täytyy nähdä myös näitä eläviä kaloja, jotka nousevat. Silloin tietoa on hiukan enemmän ja laajemmalti.

Aikion mielestä olisi hyvä, jos kaikuluotaimia olisi mahdollista saada muihinkin paikkoihin. Hän kuitenkin muistuttaa, että raha määrää tässäkin asiassa ja valtiolta saatiin toimelle oma rahoituksensa.

– Nyt puhutaan, että Tenolla olisi 30 lohityyppiä ja tutkimustiedot puuttuvat. Aiemmin ei olla päästy tutkimaan kunnolla kaikkia tyyppejä ja kaikilla joilla. On vain ollut arveluita, Aikio pohtii.

Tulevaisuudelta Aikio toivoo, että lohitutkimuksia tehdessään tutkijat ja päättäjät ottaisivat enemmän huomioon saamelaisen perinnetiedon sekä paikallisia tietoja.

Paavo Väyrynen palaa perustamansa Kansalaispuolueen johtoon ja muodostaa puolueen eduskuntaryhmän, Kansalaispuolue kertoo tiedotteessaan.

Puolueen mukaan sen toiminta on ollut pitkään halvaantuneessa tilassa, koska sillä on ollut sisäisten kiistojen takia kolme hallitusta. Yksikään näistä hallituksista ei ole ollut puolueen mukaan oikeustoimikelpoinen.

Kansalaispuolueen hallitus piti maanantaina kokouksen, jossa Seppo Hauta-aho pyysi eroa puheenjohtajan tehtävästä.

Hänen tilalleen hallituksen ja samalla puolueen puheenjohtajaksi valittiin Paavo Väyrynen. Hauta-aho valittiin puoluesihteerin tehtävään.

Väyrysen toiminta keskustan ja kansalaispuolueen välillä tasapainoillen on ollut täynnä erikoisia käänteitä ja kevään kiinnostavimpia poliittisia näytelmiä.

Maaliskuussa kansalaispuolue ilmoitti erottaneensa Väyrysen tilinkäyttöön liittyvien väärinkäytösten ja vaaliraharikkomusten vuoksi. Väyrynen kiisti väitteet ja kertoi vievänsä asian oikeuteen.

Huhtikuussa Väyrynen kertoi eroavansa kansalaispuolueesta puolueen sisäisten riitojen takia, ja ryhtyvänsä samalla keskustan puheenjohtajakisaan.

Huhtikuun lopulla Väyrynen ilmoitti yllättäen eroavansa lopullisesti Keskustapuolueesta. Samalla europarlamentaarikko Väyrynen kertoi palaavansa eduskuntaan aikaistetusti kesäkuussa.

Eduskunta joutui pohtimaan Väyrysen paluun laillisuutta ja asiaan saatiin toukokuussa perustuslakiasiantuntijoiden hyväksyntä.

Lue lisää:

Tutkintapyyntöjä, erottamisia ja väärinkäytössyytöksiä – Yle kokosi Väyryskiistan keskeisimmät kiistakysymykset yhteen

Pelastuslaitos on hälytetty sammuttamaan tulipaloa, joka on Tammerkoskea ylittävällä rautatiesillalla Tampellassa. Palo on saatu sammuttua, mutta junaliikenne on poikki.

Päivystävän palomestarin, Juuso Nummelan mukaan palon ovat todennäköisesti sytyttäneet ohi ajavasta junasta singonneet kipinät. Nummelan mukaan pieniä palonalkuja oli jo ennen siltaa Särkänniemen suunnalta tultaessa. Sillala liekit kohosivat pahimmillaan parin metrin korkeuteen.

Aamulehden julkaisemassa kuvassa sillalla liekit lyövät korkealle. Silminnäkijän lähettämän kuvan mukaan palosta levisi myös savua.

Palon syttymissyy ei ole tiedossa.

Junaliikenne Tampereelta sekä Poriin että Parkanon suuntaan on tällä hetkellä pysähtynyt. Junia korvataan busseilla.

Kerromme pian lisää.

Tampereella oli tulipalo rautatiesillalla myös toukokuun lopussa.

Poliisi takavarikoi alaikäisiltä koulujen päättäjäisviikonloppuna huomattavasti vähemmän alkoholia kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Poliisi valvoi tehostetusti nuorten päihteidenkäyttöä koulujen päättyessä. Viikonlopun aikana poliisi hävitti yhteensä noin 1 060 litraa nuorilta takavarikoimiaan alkoholijuomia.

Hävitetyistä juomista yhteensä 950 litraa oli olutta, siideriä ja lonkeroa. Loput olivat viinejä ja väkeviä juomia.

Viime vuonna poliisin haaviin koulujen päättäjäisviikonloppuna päätyi yli 1 320 litraa alkoholijuomia.

Tehovalvonnan yhteydessä poliisi kirjasi 173 rikosilmoitusta, rangaistusvaatimusta, sakkovaatimusta tai rikesakkomääräystä.

Rikoksiin syyllistyneitä lapsia ja nuoria oli noin 300. Suurin osa alkoholirikoksiin syyllistyneistä oli 15–17-vuotiaita. Joukossa oli 49 alle 15-vuotiasta, kertoo poliisitarkastaja Ari Järvenpää Poliisihallituksesta.

Huumausaineen käyttörikoksia poliisi paljasti 55 kappaletta. Lisäksi poliisi teki 414 lastensuojeluilmoitusta.

Järvenpään mukaan koulujen päättäjäisviikonloppuna tehtyjen lastensuojeluilmoitusten lukumäärän väheneminen näyttää jatkuvan.

– Vuosina 2010–2013 lukumäärät olivat selkeästi yli 1 000 tapauksen luokkaa, mutta nyt ne ovat pudonneet kahden viime vuoden valvonnoissa 400 tapaukseen, sanoo Järvenpää.

Lue lisää:

Sää suosi juhlijoita – päihtyneitä nuoria kärrättiin kotiin ja selviämisasemille

Sähköttömien kotitalouksien määrä nousee nopeasti puuskittaisen tuulen vuoksi. Esimerkiksi Savon Voiman Verkon alueella oli kolmen aikaan iltapäivällä yli 10 000 asiakasta ilman sähköä.

– Aika levotonta tulee olemaan, verkostopäällikkö Pekka Miettinen Savon Voima Verkolta arvioi.

– Nyt näyttää sille, että tuulet ovat pikkuisen voimakkaampia kuin ennustettiin. Aamuyöllä tuulennopeus kiihtyy läntisellä alueella, Miettinen ennustaa.

Savon Voiman alueen pohjoisosissa tuulet rauhoittuvat tänään, mutta etelä- ja länsipuolella kovat puuskat jatkuvat huomiseen keskipäivään asti.

Miettinen sanoo, että sähkökatkoja tulee Pohjois-Savossa olemaan vielä tiistainakin.

Ilmatieteen laitos varoittaa vaarallisen voimakkaasta lounaistuulesta, jonka nopeus voi puuskissa olla 20 metriä sekunnissa.

Huomenna tiistaina pohjoistuuli voi olla voimakasta keskiyöstä alkaen ja nopeus voi olla 15 metriä sekunnissa.

Kovimpien puuskien ennustetaan osuvan linjan Kuopio–Kiuruvesi itäpuolelle.

YK:n pääsihteeri António Guterres osallistuu tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimiin Kultaranta-keskusteluihin. Tilaisuus järjestetään 17.–18. kesäkuuta Naantalissa.

Tänä vuonna ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutapahtuman teemana on kansainvälisen järjestelmän tulevaisuus.

Pääsihteeri Guterres lausuu keskusteluiden päätössanat iltapäivällä maanantaina. Presidentti Niinistö ja Guterres tapaavat myös kahdenvälisesti.

Yle lähettää tapahtuman pääkeskustelut suorana. Sunnuntai-illan keskustelua voi seurata Yle Areenassa ja maanantain keskusteluja televisiossa Yle TV1-kanavalla.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi toukokuun alussa Tullin pääjohtaja Hartikaisen vajaan 1 000 euron sakkoihin virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Käräjäoikeus katsoi Hartikaisen rikkoneen lakia, kun tämä jätti poistumatta kokouksesta, jossa käsiteltiin epäsuorasti hänen vaimonsa työsuhteen jatkumista.

Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan Hartikainen oli virkansa ja vastuullisen asemansa johdosta velvollinen noudattamaan lainsäädäntöä erityisen tarkasti.

Tullin pääjohtaja ilmaisi aiemmin tyytymättömyytensä tuomioon, ja valitus siitä saapui oikeuteen maanantaina. Syyttäjällä on nyt kaksi viikkoa aikaa tehdä oma valituksensa.

Valtiovarainministeriö ei rankaissut Hartikaista tuomion jälkeen, vaan hän sai jatkaa virassaan.

Hartikainen oli jo saanut aiemmin huomautuksia toimintatavoistaan Tullin pääjohtajana. Vaikka valtiovarainministeriö suhtautui vakavasti käräjäoikeuden tuomioon, se ei antanut ministeriön mielestä aihetta virkamiesoikeudellisiin toimiin.

Lue lisää:

Virkavelvollisuudenrikkomisesta tuomittu Tullin pääjohtaja ei saa potkuja

Tullin pääjohtaja virkarikostuomiostaan: "Olen suuresti yllättynyt" – Käräjäoikeuden mukaan ei piitannut lainsäädännöstä

Syyttäjä vaatii Tullin pääjohtajalle sakkoja virkarikoksesta – ei vaadita viralta pantavaksi

Työoikeuden professori arvioi Tullin Hartikaista: virasta pidättäminen välttämätöntä

Tullin pääjohtajan virkarikossyyte: Esimieheni päättävät, voinko jatkaa tehtävässä – "Olisi pitänyt poistua kokouksesta"

HS: Tullin pääjohtaja sai syytteen virkarikoksesta – aikoo jatkaa tehtävässään normaalisti

– Juhlavaa ja isänmaallista. Täällä maanpuolustustahto nousee, kuvailivat Kerttu ja Seppo Pollari Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatikatselmusta Seinäjoella.

Pariskunta oli kiertänyt kalustonäyttelyn jo sunnuntaina, juhlapäivän aattona. Maanantaina olikin sitten aikaa osallistua sekä paraatikatselmukseen että ohimarssiin. Päivän juhlallisuuksiin osallistuminen oli Pollareille luonnollista.

– Aina isänmaallinen tilaisuus kiinnostaa. Se on geeneissä varmaan. Maanpuolustustahtoon on varmaan kasvanut, Seppo Pollari sanoo.

Hieno jatko Suomi100-vuodelle

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän juhlallisuuksia oli seuraamassa Seinäjoella arviolta 10 000 ihmistä. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Porin prikaati, joka järjesti myös helmikuussa Jääkärit 100 vuotta -juhlan Vaasassa.

Ohimarssissa oli mukana 1200 henkilöä, 40 ajoneuvoa ja 16 ilma-alusta. Paraatin ja ohimarssin musiikista vastasi Laivaston soittokunta.

Yksi tapahtuman vetonauloista oli kalustonäyttely. Näyttelyssä oli esillä Puolustusvoimain kalustoa kaikista joukko-osastoista.

Kalustonäyttely kiinnosti myös Riitta ja Tauno Rantaa. Näyttelyn lisäksi he seurasivat myös paraatikatselmuksen ja ohimarssin. Oman säväyksensä päivään toi se, että kyseessä oli Puolustusvoimat 100 -teemalla toteutettu tapahtuma.

– Tämä on hieno jatko Suomi100-vuodelle, kun Suomen armeija täyttää sata vuotta, Riitta Ranta sanoo.

Kalustonäyttelyssä kiinnostavat muistot ja uutuudet

Kalustonäyttelyn kiinnostavuus tunnetaan Puolustusvoimissa.

– Kalustonäyttelyssä kiinnostavat sotamuistot ja ihmisten omat muistot. Esimerkiksi jokin yksittäinen vehje, kuten vaikka Pasi. Sen ympärillä on yleensä paljon ihmisiä, koska se on tuttu. Lisäksi uusin kalusto kiinnostaa, se missä nyt mennään, sanoo Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Asko Valta.

Seinäjoella on ollut viimeksi valtakunnallinen puolustusvoimien paraati vuonna 1993. Käytännössä kaikki kalustonäyttelyssä esillä oleva kalusto on siis sellaista, mitä Seinäjoella ei ole aiemmin nähty, eversti Asko Valta toteaa.

– Sen [vuoden 1993] jälkeen melkein kaikki muu, paitsi valon nopeus, on muuttunut, Valta naurahtaa.

Valta iloitsee siitä, että Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa ovat mukana sekä reserviläiset, varusmiehet että esimerkiksi Maanpuolustusnaiset ja Sotilaskotiliitto.

– Se antaa aika mukavan kuvan siitä, missä Suomessa nyt mennään. Maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia, Valta sanoo.

100 vuotta sitten Seinäjoella

Paraatikatselmuksen suoritti Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Hän muistutti puheessaan 100 vuoden takaisista tapahtumista, kun marsalkka Mannerheim Puolustusvoimain ylipäällikkönä siirsi päämajansa Seinäjoelle. Päämaja toimi Seinäjoella 1,5 kuukauden ajan keväällä 1918.

Lindberg muistutti myös Suomen reserviupseerikoulutuksen saaneen alkutahtinsa Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen reserviupseerikoulu aloitti toimintansa Seinäjoella ylipäällikön päämajan yhteydessä.

– Se oli lajiaan ensimmäinen itsenäisessä Suomessa ja suoraa jatkumoa Vimpelin ja Vöyrin sotakouluille.

Puolustusvoimain komentaja totesi puheessaan Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen viime vuosina epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi.

– Omasta puolustuksesta huolehtiminen on sekä velvollisuutemme että turvallisuusympäristöä vakauttava tekijä. Viestimme on selvä: Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta jatkuvasti, Lindberg sanoi.

Korjaus 4.6. klo 20.05: Päämaja toimi Seinäjoella 1,5 kuukauden ajan keväällä 1918, ei vuonna 2018, kuten jutussa aiemmin mainittiin.

Tampereen Tammerkosken ratasillan tulipalon syttymissyy on mitä todennäköisimmin tavarajunan jarrusta lentänyt kipinä.

Kerta on kahteen viikkoon toinen, kun Tampereella syttyy palamaan rautatiesillan pelkka, eli ratakiskojen tukena oleva puupölkky.

Liikenneviraston tekninen johtaja Markku Nummelin ei vielä ole päässyt tutustumaan siltapalon syihin tai kulkuun, mutta hän sanoo Ylelle epäröimättä todennäköisimmäksi syyksi kuivuuden herkistämän pelkan ja tavarajunan kipinän.

– Nyt on ollut tämä useamman viikon kuivuus. Pelkat ovat kyllästettyjä ja vanhoja puupölkkyjä. Yksi kipinä voi sellaisen sytyttää, Nummelin arvioi.

Tampereella on käytössä kaksi terässiltaa, joiden kiskojen tukipohja on puuta. Pelkat eivät ole itse siltaa tukevia rakenteita.

Molemmat silloista on syttynyt palamaan edellisten kahden viikon aikana.

– Kyse on sattumasta. Pohjoinen silta on ollut paikoillaan 100 vuotta ja tämä on ensimmäinen kerta, kun tiedän sen syttyvän palamaan, Nummelin sanoo.

Kymmeniä epäiltyjä

Nummelinin mukaan mahdollista ei ole sanoa, minkä junan jarrut ovat kohtalokkaan kipinän aiheuttaneet.

Yle etsi Liikenneviraston avoimesta datasta Tampereen aseman ja Lielahden välisen rataosuuden kulkeneet junat.

Onnettomuutta edeltäneen vuorokauden aikana sillan yli on kulkenut kolmattakymmenettä tavarajunaa, kymmeniä henkilöjunia ja museoitu höyryjuna Ukko-Pekka.

– Ukko-Pekkaa ei voi missään tapauksessa liittää tähän (tulipaloon), mutta tiedän pelastusviranomaisten harkinneen, annetaanko Ukko-Pekalle kulkulupa, Nummelin sanoo.

– Myös muualla Suomessa joudutaan miettimään, päästetäänkö museojunia liikenteeseen kuivuuden vuoksi.

Tammerkosken ylittävä silta syttyi tänään palamaan hieman ennen kahta. Palo vaurioitti Ylen tietojen mukaan noin kymmentä pelkkaa ja kulunvalvontaan liittyviä kaapeleita.

Palon vuoksi liikenne Tampereelta oli hetken kokonaan seis, mutta junien kulku palautunee normaaliksi alkuillan aikana.

Edellinen puupohjaisen sillan tulipalo Tampereella tapahtui kaksi viikkoa sitten.

Lue myös: Dramaattinen heti: tulipalo roihusi junan alla ja liikennevalo näytti punaista

Lue myös: Tampereella paloi Tammerkosken rautatiesillalla – junaliikenne on saatu osin käynnistymään uudestaan

Yksi ilmaisu toistui viikonloppuna sote-uutisissa. “Eduskuntakäsittely” kajahteli etenkin hallituspuolueiden puheenvuoroissa.

“Uudistuksen etenemisen näkökulmasta on huojentavaa, että muutokset voidaan tehdä osana eduskuntakäsittelyä – toisin kuin vuosi sitten”, kirjoitti muun muassa keskustapomo Juha Sipilä.

Se kuulostaa rauhoittavalta, jos on huolissaan sote-uudistuksen aikataulusta tai kaatumisesta. Se kuulostaa hieman siltä, että lait puksuttavat virkamiesten ja sote-valiokunnassa istuvien kansanedustajien voimin jouhevasti eteen päin.

Se kuulostaa perushommalta.

On totta, että perustuslakivaliokunta arvioi eduskuntakäsittelyn riittävän.

Näin kuului kyseinen kohta valiokunnan lausunnon johtopäätöksissä: Vaikka perustuslakivaliokunta on edellä esittänyt useita säätämisjärjestykseen vaikuttavia merkittäviä huomautuksia, valiokunnan mielestä valinnanvapauslakiin tarvittavat muutokset eivät niiden merkittävyydestä huolimatta koske lain rakenteellisia ratkaisuja. Tämän vuoksi valiokunta arvioi, että esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä, kunhan se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika.

Totuus on kaukana jouhevasta perushommasta.

Eduskuntakäsittelyn riittäminen tarkoittaa vain sitä, että uutta hallituksen esitystä ei tarvita. Se ei tarkoita sitä, että kyse olisi epäpoliittisista muotoseikoista tai pikkufiksauksista, paikkamaalista pikkunaarmuja saaneeseen autoon. Perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia lakipaketin ytimeen: vähän kuin uusia renkaita tai puskurin muotoilua.

Kerrataan vielä perustuslakivaliokunnan merkittävimmät huomiot:

1. Aikataulu. Valiokunta moitti sekä yleistä kiirettä että ennen kaikkea valinnanvapauslain siirtymäkautta. Valiokunta piti siirtymäkauden pidentämistä “välttämättömänä tapana vähentää uudistukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.”

2. Rahat: Yksi villakoiran ydin karvapalloa muistuttavassa lakipaketissa on maakunnille määrättävä tiukka menokehys. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakipaketissa ehdotettua sääntelyä pitää muuttaa "siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen”.

Ennen kuin eduskuntakäsittelyssä voidaan käytännössä edetä, ministerien täytyy löytää sopu näihin ja muihin perustuslakivaliokunnan muutosehdotuksiin. Niistä erityismaininnan arvoinen on kysymys EU-notifikaatiosta: pitääkö lakipaketti lähettää Euroopan komission ruodittavaksi?

Kokoomusta satuttaa siirtymäaikataulun pidentäminen valinnanvapaudessa. Sekä kokoomukselle että keskustalle on hankalaa höllentää menokattoon säädettäviä poikkeuksia.

Asiasta vastaavat reformiministerit puivat sote-uudistusta tänään maanantaina koko päivän kokouksessa. Myös huomiselle ja keskiviikolle ministerit ovat raivanneet aikaa sote-puimiselle.

Asiat ovat sen verran isoja, että ne liikuttavat pääpuolueiden ytimiä.

Oman jännitteensä tilanteeseen tuo se, että kokoomus ja keskusta kokoontuvat tahoillaan puoluekokoukseen viikonloppuna. Uudistuksella on eduskunnassa nyt hyvin niukka enemmistö: 101 edustajaa 200:sta. Muutaman edustajan mielenmuutos voi romuttaa sen.

Mistähän kokouksissa puhutaan?

Pääministeri Sipilä myönsi lopulta viime viikolla, että maakuntavaalit lykkääntyvät aiotusta lokakuun lopusta. Muutama viikko tai kuukausi ei mullista maailmaa. Mitä lähemmäs eduskuntavaaleja uudistuslakien voimaantulo tai maakuntavaalit venyvät, sitä todennäköisempää koko uudistuksen kaatuminen silti on.

Suomen terveydenhoito tarvitsee uudistusta, ja ennen kaikkea hyvää uudistusta.

OECD:n mukaan järjestelmämme on eriarvoinen: köyhät miehet kuolevat keskimäärin 11 vuotta nuorempina kuin hyvätuloiset miehet. Väestön ikääntyessä koko hoivajärjestelmältämme vaaditaan enemmän tehoja kuin ennen.

Uudistuksen toteutumisen puolesta puhuu se, että isot hallituspuolueet kokoomus ja keskusta todella tahtovat, että sote-uudistus etenee tällä vaalikaudella.

Jos uudistusta tai valinnanvapautta ei tule nyt, kokoomus saattaa jäädä nuolemaan näppejään. Jos Sdp nousee oppositiosta hallitukseen, valinnanvapaus tuskin tulee hallitusohjelmaan.

Tästä syystä myös siirtymäajan pidentäminen on kokoomukselle kurjaa. Jos valinnanvapaudesta on päätetty, mutta toimeenpanon kanssa odotetaan, tulevan hallituksen on helpompi purkaa se.

Siksi nykyhallitukselle on äärimmäisen tärkeää viedä sote-uudistus maaliin kunnolla ennen vaaleja.

Toivottavasti päättäjät ovat kiireestä huolimatta lukeneet ajatuksella myös perustuslakivaliokunnan johtopäätösten evästykset: vaikka olisi kiire, ei pidä hosua.

Eduskuntakäsittely riittää valiokunnan mukaan, jos se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika.

Lisää aiheesta:

Areena ja TV1: Pääministeri Juha Sipilä A-studion vieraana TV1 klo 21.00.

Areena: Sote-uudistus mullistaa toteutuessaan 220 000 suomalaisen työn

Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

Tiina Merikannon analyysi: Hetemäen muistio sote-säästöistä taisi olla karhunpalvelus uudistukselle – nyt kustannusten hillinnän onnistumista todella pitää epäillä

Taloustieteilijät varoittavat sotesta: "On vaikea uskoa, että koko maassa markkinat saataisiin toimimaan"

Toivo-myräkän jälkiä raivataan kiivaasti Itä-Suomessa. Puuskittaisen tuulen on ennustettu kiihtyvän aamuyöllä.

Eniten sähköttömiä asiakkaita oli maanantaina Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Katkot kiusasivat eniten Savon Voima Verkon alueella. Siellä pahimmillaan sähköt olivat poikki yli 15 000 asiakkaalta. Puoliltaöin sähköttömiä asiakkaita oli vajaat 3 000. Pohjois-Karjalassa sähköttömien määrä oli laskenut alle tuhannen.

Yhteensä sähköt olivat poikki vajaalta 8 000 asiakkaalta maanantain kääntyessä kohti tiistaita. Enimmillään sähköttömiä asiakkaita oli alkuillasta lähes 40 000.

Puuskainen tuuli jatkuu aamuun asti, ja ainakin Savon Voima Verkko arvioi vikojen määrän vielä lisääntyvän.

Sähkökatkot painottuvat Pohjois-Karjalassa Tuusniemen ja Heinäveden akselille sekä Liperin, Tohmajärven, Kiihtelysvaaran ja Pyhäselän alueelle.

Etelä-Savon alueella Järvi-Suomen Energian verkossa sähköttömiä asiakkaita oli puoliltaöin noin tuhat. Ennusteiden mukaan tuuli yltyy yöllä myös Etelä-Savossa.

Uutista on päivitetty klo 22.14: Sähköttomien asiakkaiden määrä on vähentynyt. Klo 23.41 määrä vähentynyt edelleen.

Katse kiinnittyy kuusenoksien vaalean vihreisiin päihin. Ne näyttävät aivan tavallisilta neulasilta, mutta ovat väriltään muita raikkaampia. Tuntumaltaan ne ovat melko pehmoisia – sellaisia, jotka eivät pistele kielellä.

Kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan. Ne maistuvat aavistuksen suolaisilta.

Monelle kuusenkerkän maku on tutumpi makeammista herkuista, kuten siirapista ja kuohuviinistä. Iso osa suomalaista ei ole silti kuusenkerkistä kuullutkaan.

Poimijoista pulaa

Maailmalla kuusenkerkille riittäisi kysyntää. Nordic Herbsin toimitusjohtaja Petri Koivisto arvelee, että Suomen metsistä saisi niitä hetkessä myytyä 45 000 kiloa. Kuusenkerkkiä ei ole kuitenkaan ehditty kaupallistaa Suomessa kysynnän vaatimassa tahdissa.

Yksi merkittävimmistä esteistä on työntekijäpula. Suomalaisia on vaikea saada metsään urakoimaan.

Näppärä poimija tienaa tunnissa parikymppiä tai enemmänkin, mutta monella tienesti jää noin kymmeneen euroon. Kerkistä maksetaan poimijoille keskimäärin viisi euroa kilolta, puhtaana käteen.

– Olemme soittaneet satoja puheluita ja pitäneet kouluissa infotilaisuuksia, jotta saisimme metsään riittävästi poimijoita. Tuntuu kuitenkin siltä, että palkan pitäisi olla kymmeniä euroja tunnissa, jotta ihmiset lähtisivät mukaan, Koivisto toteaa.

Eläkeläiset työskentelevät nautiskellen

Viime viikolla siikaislaisessa metsässä huhki noin parikymmentä poimijaa. Heistä suurin osa oli maahanmuuttajia. Juuri muita ei metsään saatu.

Muutama eläkeläinen intoutui kuitenkin hakemaan itselleen lisätienestiä.

– Yritin saada kavereitakin mukaan, mutta he sanoivat, että siellä on liikaa hyttysiä ja homma on liian hidasta, Merikarvialta saapunut eläkeläinen Hilkka Viikilä kertoo.

Hän kertoo, että kerkät irtoavat kuusesta kätevästi, kun niitä vetää vähän alaspäin. Latvasta niitä ei saa poimia, eikä koko kuusta kyniä, jotta puu kasvaa seuraavanakin vuonna.

Viikilän kaulalla roikkuu kymmenen litran ämpäri. Kun molemmat kädet ovat vapaana, on kerkkien nyppiminen helpompaa. Ämpäri painaa täytenä noin kaksi kiloa. Viikilä poimii muutaman ämpärin päivässä. Hän ei ota paineita tahdista..

– Tykkään olla luonnossa, eikä minulla ole kiire mihinkään. Jonkin sortin kipinän tämä kerääminen on herättänyt ja meinaan tulla metsään uudestaankin.

Tämä on hyvä vaihtoehto sille, että makaisi vain illat televisiota katsellen. Kauko Ylikoski

Toinen rennosti ottava poimija on siikaislainen Kauko Ylikoski. Hän arvioi, että kaksi kiloa tunnissa on sopiva tahti eläkeläiselle. Silloin helle ei rasita liikaa ja hyttysiäkin ehtii väistellä.

Kuusenkerkät ovat Ylikoskelle uusi tuttavuus, mutta muilla metsän antimilla hän on hankkinut taskurahaa ennenkin.

– Lapsena jo aloitin puolukoilla ja nykyään minut löytää enimmäkseen hillasuolta. Tämä on hyvä vaihtoehto sille, että makaisi vain illat televisiota katsellen.

Metsä täynnä yrttejä

Eläkeläiset tuntevat Petri Koiviston mukaan metsän arvon ja antimet hyvin. Hän harmittelee, että nuoret ovat niistä jotenkin vieraantuneet. Metsä tarjoaisi paljon ilmaisia herkkuja ja ansaintamahdollisuuksia.

– Me voisimme luoda metsään työpaikkoja, mutta ihmisiä tarvitaan paljon. Vetoaisinkin suomalaisiin, että lähtekää liikkeelle, ettei tarvitse tuoda poimijoita ulkomailta. Jätetään rahat kotimaahan.

Tänä vuonna rahat jäävät monelta saamatta, sillä kuusenkerkät pysyvät pääosin metsässä. Koivisto toivoo, että muutaman vuoden kuluttua Suomen metsät olisi hyödynnetty huomattavasti paremmin. Kuusenkerkkien lisäksi kaupaksi kävisivät muun muassa koivunlehdet ja -mahla, kanervankukka, maitohorsma, mesiangervo ja vuohenputki.

– Metsässä on tuhansia kasveja ja aina tuntuu löytyvän joku uusi juttu. Meillä on maailman puhtaimmat metsäalueet ja vain murto-osa niiden herkuista kerätään talteen.

Vielä on matkaa siihen, että kaikki osaisivat hyödyntää yrttejä. Anna Nikkari

On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi kuusenkerkkien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Suomalaiset ovat olleet yrttineuvoja Anna Nikkarin mukaan jossain määrin eksyksissä, mutta hän näkee edessä jo toivonpilkahduksia.

– Ihmiset osaavat käyttää sieniä ja marjoja, mutta yrtit ovat jääneet unholaan. Nyt kuitenkin näkyy uutta nousua. Yrttikurssit ovat kysyttyjä ja ihmiset haluavat oppia. Vielä on silti matkaa siihen, että kaikki osaisivat niitä hyödyntää.

Siinä se on. Kolme metriä pitkä, kaksi metriä leveä ja kolme metriä korkea komeus seisoo parrujen päällä Kälviän kirkonkylän koulun takapihalla Kokkolassa. Leikkimökissä on musta huopakatto ja pieni soma kuisti. Ikkunoista toinen yllättää modernilla muodollaan.

– Tervetuloa, toivottavat viidesluokkalaiset Nanna Uusisalo, Aino Hautamäki, Kiia Anttila, Max Halmekangas, Sohvi Kämäräinen ja Olivia Pietilä.

Oppilaat istuvat tyynyillä selvästi ylpeinä luokan suurprojektista. Lattialla on värikäs räsymatto.

Leikkimökki on tehty alusta loppuun asti itse. Idean äiti on edellinen opettaja Anniina Aarnio, joka keksi oivan tavan yhdistää oppimisen ja rahankeruun luokkaretkeä varten.

Luokkaretkien varainkeruu on puhuttanut vuosia. Viimeksi tällä viikolla lapsiasiavaltuutettu paheksui koulujen tapaa vaatia osallistumismaksuja, joihin kaikissa perheissä ei ole varaa. Kälviän rakennusprojektiin osallistui koko luokka, projektista vastasi luokan vanhempainyhdistys.

Työ alkoi viime syksynä. Luokka kävi Toivosen eläinpuistolla katsomassa leikkimökkinäyttelyä ja jopa talotehtaassa tutustumassa talonrakennukseen. Kriteerit mökille olivat selvät:

– Sen pitää olla helppo rakentaa, hieno, tilava, vähän moderni ja sellainen, missä pientenkin lasten on helppo leikkiä, tytöt kertovat.

Ideoita etsittiin myös netistä ja sisustuslehdistä.

– Aika monessa oli katon rajassa parvi, minne pystyi kiivetä. Sitten oli paljon riippukeinuja sisällä, jotain mattoja ja ihan peruspöytiä ja tuoleja, koululaiset luettelevat.

Myös Kälviän koululaiset haaveilivat parvesta, mutta siitä luovuttiin, kun aika kävi vähiin.

Rakennusmateriaalit ja piirustukset saatiin lahjoituksena. Leikkimökkiä rakennettiin pala palalta käsityötunneilla koulun autotallissa. Teknisen työn opettaja ohjasi pieniä ryhmiä piirustusten avulla.

– Tätä on tehty vähän niin kuin normaalia taloa, mutta pienemmässä koossa. Saimme Kreivitalolta piirustukset, joita olemme vähän muokanneet, sitten olemme mitanneet, sahanneet, ruuvanneet, naulanneet, lapset kertovat.

Kuistin katto muutettiin helpommaksi ja mökin ovi siirrettiin sivuseinältä päätyseinälle. Käsityötunneilla virkattiin tyynyjä ja kudottiin räsymatto. Verhot teki yhden oppilaan äiti. Vanhemmat auttoivat turvallisuussyistä katon rakentamisessa.

Huutokauppa kevätjuhlassa

Leikkimökkiprojekti huipentui koulun kevätjuhlassa, jossa ensin esitettiin oppilaiden Kälviän huutokauppakeisarivideo. Itse huutokaupassa meklareina oli kaksi oppilasta.

Oppilailla oli etukäteen pari toivetta: että leikkimökki päätyisi kotiin, jossa on paljon pieniä, leikkiviä lapsia. Kotiin, jossa mökistä pidettäisiin huolta ja sen historiaa arvostettaisiin.

Toive toteutui. Mökin onnellinen omistaja on yhden oppilaan isoäiti. Hän huusi leikkimökin 500 eurolla lapsenlapsilleen.

Vanhempainyhdistys selvitti etukäteen talkootyön ehtoja ja sitä, paljonko yhdistys voi ansaita verottomana. Yleishyödyllisen yhteisön tällaista toimintaa ei katsota elinkeinotoiminnaksi, ja veronkannon raja jäi näillä ansioilla vielä kauaksi.

Luokanopettaja Henna Lepistö on tyytyväinen siihen, että mökki saatiin myytyä. Rahaa olisi toki toivottu enemmän.

Oppilaiden mielestä leikkimökin teko oli aika helppoa ja opetti paljon. Rakennusalalle Nanna, Aino, Kiia, Sohvi ja Olivia eivät kuitenkaan aio, vaikka kivaa olikin. Max voisi harkita asiaa.

Ja se luokkaretki – sillekin on jo mietitty kohteita: Kirkonkylän koululaisia kutsuu ehkä Vuokatti, Tampere, Helsinki tai jopa leirikoulu.

Porvoossa lapsensa viime marraskuussa tappanut isä oli kertonut Playstation-pelikonsolin äänichatissa Ranskassa asuvalle ystävälleen, että tappaa äidin, tyttären ja itsensä, mikäli äiti saa lapsen huoltajuuden. Vanhemmilla oli elokuussa meneillään huoltajuuskiista, jonka oikeuskäsittely oli tulossa parin viikon päästä. Mies puhui perhesurma-aikeista ystävälleen myös toistamiseen. Ystävä piti tätä sen verran vakavana, että kertoi tästä murhasta syytetyn veljelle, joka varoitti tämän ex-puolisoa, sittemmin surmatun tytön äitiä.

– Näyttäisi siltä, että sinun kannattaa olla varuillasi veljeni suhteen. Kehotan sinua vaihtamaan kaikki asuntosi lukot, sillä hänellä näyttäisi olevan vara-avaimet. Olkaa erityisen varovaisia, sillä hän saattaa hyvin pystyä tekemään jotain tyhmää, veli viestitti miehen ex-puolisolle.

Mies: Tarkoitus ei ollut uhata ex-puolisoa

Uhkaustilanteen takia äiti ja lapsi joutuivat olemaan taas turvakodissa ja äiti vaihtoi kaikki lukot kehotuksen mukaisesti - jo toista kertaa.

Miehen mukaan tarkoitus ei ollut uhata naista vaan kyse oli pelin tiimellyksessä tapahtuneesta kommentoinnista, jota ei ollut tarkoitettu naisen kuultavaksi.

Oikeus määräsi äidin lapsen yksinhuoltajaksi ja myönsi miehelle valvotun tapaamisoikeuden. Tämän jälkeen mies tunkeutui syyskuussa perheen asuntoon, josta hän lähti vasta poliisien poistettua hänet sieltä. Lukot oli pantava taas uusiksi.

Äiti hankki miehelle myös lähestymiskiellon, jota ei koskaan kuitenkaan saatu miehelle tiedoksi.

Ei sopeutunut Suomeen

Perheen kolmen vuoden ajan tuntenut tuttava kertoi, että hänen mielestään mies ei koskaan oikein sopeutunut suomalaiseen kulttuuriin eikä kyennyt alistumaan siihen, että hän ei voinut itse päättää huoltajuuskysymyksestä.

– (Nimi) tulee Karibialta, missä miehen rooli on erilainen. Hän tulee kulttuurista, jossa mies päättää asioista ja nainen tottelee, tuttava kertoi poliisille.

Myös ex-puolison lapsuudenystävä sanoi, että syytetyllä oli ollut vaikeuksia integroitua Suomeen. Ystävän mukaan mies oli ylikontrolloiva ja arvosteli jatkuvasti ex-puolisoaan ja tämän tekemisiä.

– Hänellä oli todella synkkiä jaksoja -- hän ei kestänyt ex-puolisonsa itsenäisyyttä, sitä että tällä oli työpaikka, asunto ja sosiaalinen elämä.

Lue lisää:

Syyttäjä vaatii elinkautista vankeusrangaistusta Porvoon lapsisurmasta – Mielentilatutkimus: Mies toimi täydessä ymmärryksessä

Seitsemän tuntia aikaisemmin Tauno ja Vieno Heikkinen olivat menettäneet kaiken. Vieno seisoi nilsiäläisessä vaatekaupassa yöpaidassa, jonka punainen helma näkyi toppatakin alta.

Hänen miehellään oli päällä toppahousut ja takki sekä kumisaappaat. Taunolla ei ollut edes sukkia jaloissaan, kun he pakenivat kotoaan talviyöhön.

Kahvinkeitin. Se oli ensimmäinen esine, jonka Heikkiset ostivat tyhjään vuokra-asuntoon. Nilsiäläiset kantoivat pariskunnalle kattiloita, verhoja, liinavaatteita ja huonekaluja.

– Ihmiset tulivat kysymään, mitä tarvitsen. Oli rakkaita tuntemattomat ihmiset, Vieno hymyilee.

Pariskunta oli vielä tuolloin sokissa eikä ymmärtänyt, mitä oli tapahtunut aamuyön tunteina.

Nuori mies sytytti tahallaan palon

Kahden aikaan edellisenä yönä neljä miestä oli ajanut autolla Nilsiän keskustassa. Yksi miehistä oli uhkaillut polttavansa tuttavansa asunnon. He olivat pysähtyneet Syvärintien ja Jenunraitin risteykseen.

Yksi miehistä oli noussut ylös autosta ja harpponut kohti rivitalon takapihaa. Hän oli mennyt sisään avoimesta takaovesta ja sytyttänyt asunnon tupakansytyttimellä palamaan kolmesta eri kohden.

Miehet olivat ajaneet pois yön hiljaisuudessa. Koskaan ei selvinnyt, miksi humaltunut nuori mies halusi sytyttää tulipalon.

Heikkiset pelastuivat viime hetkillä

Ikkunalasit paukkuivat ja ovi ryskyi, kun Tauno Heikkinen heräsi syvästä unesta. Naapurit hakkasivat ulko-ovea ja huusivat varoitusta. Heikkinen katsoi makuuhuoneen ikkunan verhon raosta joulukuiseen yöhön. Pihamaa oli täynnä savua. Tumma ja paksu savuverho nousi rivitalon katon alta.

79-vuotias Heikkinen herätti vaimonsa Vienon. Äkkiä ulos, kuului aviomiehen komento. Vaimo seisoi kaksion käytävässä ja mietti, mihin on kiire. Hetken kuluttua Vieno nappasi takin, kengät ja baskerin. Tauno laittoi päälleen toppahousut ja -takin sekä kumisaappaat. Auton avaimet tarttuivat käteen automaattisesti.

Heikkisten astuessa ulos palomiehet olivat jo paikalla. Liekit nuolivat yhdeksän huoneiston rivitaloa. Oli selvää, että nopeasti levinnyt raju palo tuhoaisi Heikkisten kodin.

– Tuntui, että olen ihan toisten vietävissä, että en tajua mitään, Vieno Heikkinen muistelee olotilaansa.

Muistot ovat kytköksissä esineisiin ja tavaroihin. Ne puolestaan ovat kytköksissä ihmisen historiaan ja ihminen menettää silloin osan historiastaan. Psykologian professori Raimo Lappalainen

Jos Heikkisten naapurit eivät olisi huomanneet paloa, nopeasti talon nielaissut tuli olisi voinut viedä ihmishenkiä.

Kukaan ei kuitenkaan kuollut palossa.

Heikkiset ja heidän naapurinsa menettivät omaisuutensa. Kun ihminen menettää tulipalossa tavarat, hän menettää muistoja, sanoo Jyväskylän yliopiston psykologian professori Raimo Lappalainen.

– Muistot ovat kytköksissä esineisiin ja tavaroihin. Ne puolestaan ovat kytköksissä ihmisen historiaan ja ihminen menettää silloin osan historiastaan.

Heikkiset surivat esineitä, jotka jäivät liekkeihin ja joita ei voinut saada rahalla takaisin: Vienon virkkaamat verhot ja lapsenlapsien valokuvat. Tuleen jäi myös mustavalkoinen valokuva, jonka umpirakastanut pariskunta otatti itsestään kihlajaispäivänään.

Raunioista löytyi kaikkein tärkeimmät

Heikkiset kävivät joka päivä raunioilla. Muutama päivä palon jälkeen Vieno palasi kotiin, hiiltyneeseen rivitalohuoneistoon. Varovasti hän hipsutteli raunioissa. Makuuhuoneessa hän huomasi tutun lipaston, josta albumit löytyivät kuin ihmeen kaupalla.

– Veimme isännän kanssa valokuvat vuokra-asunnolle ja levittelimme ne sanomalehtien kuivumaan huoneiden lattioille. Valokuvat haisivat niin, että koko asuntoon tuli savun haju.

Eräänä päivänä talon raunioita tutkinut Vieno löysi mukin, josta tapasi juoda kahvia. Ilahtuneena Vieno otti mukin mukaansa ja pesi sen.

– Ei siitä voinut enää juoda. Heitin sen sitten pois, Vieno sanailee hymyillen, mutta harmitellen.

Menetystä pitäisi surra. Oman historian ja muistojen menettäminen aiheuttaa sokin, joka voi kestää noin puoli vuotta, psykologian professori sanoo. Siihen liittyy usein alakuloisuutta, nukkumisongelmia ja keskittymisvaikeuksia.

Minä vain tepastelin menemään, enkä tunnistanut tuttuja ihmisiä Vieno Heikkinen

Heikkiset saivat tulipalon jälkeen lääkäristä unilääkettä, sillä uni ei tahtonut tulla.

Sokki kesti pariskunnalla noin puoli vuotta. Tauno Heikkinen kertoo sokin kääntyneen masennukseksi.

– Kyllä siinä meni kauan. Minä vain tepastelin menemään, enkä tunnistanut tuttuja ihmisiä, Vieno kuvailee usvaista oloaan.

Osa ihmisistä yrittää työntää traumaattiset kokemukset taka-alalle ja olla ajattelematta niitä. Tutkimusten mukaan tapahtuman käsittelemättä jättäminen kuitenkin voi pahentaa oloa ja aiheuttaa pakon omaisia piirteitä. Ihminen voi toistuvasti esimerkiksi tarkastaa, jäikö hella tai kiuas päälle.

– Tulee huoli tai pelko siitä, että jotain sattuu uudelleen. Me olemme hyviä kuvittelemaan asioita. Mitä me kuvittelemme, ei kuitenkaan ole välttämättä totta, Raimo Lappalainen kuvailee ihmismielen ajatuksen juoksua.

Omia huolia ja murheita voi kuitenkin myös ylimiettiä. Trauman jälkeen ihminen voi käpertyä sisäänpäin ja kiinnittää huomionsa vain omaan itseensä. Liiallinen asioiden pyörittely voi ruokkia ahdistuneisuutta ja alakuloa entisestään.

Vieno Heikkinen kehuu useaan kertaan kriisityöntekijöitä, jotka kuuntelivat häntä. Tulipalosta ja kotoa pakenemisesta sai puhua niin paljon kuin halusi.

Valokuvien löydyttyä raunioista Vieno palasi vanhalle kodille vielä uudestaan. Ulkovarastossa oli pakastimen raato. Vieno avasi sen luukun.

– Piirakat olivat ihan kylmiä, Vieno kertoo vieläkin ilahtuen yllätyksestä.

Vieno oli aikaisemmin leiponut valmiiksi joulunviettoa varten. Yhdessä pari haki palossa säilyneet marjat, ruoat ja leivonnaiset. Jouluherkkuja syötiin kolkossa vuokra-asunnossa.

Kaksi neuvoa traumasta selviytymiseen

Psykologian professori Raimo Lappanen antaa kaksi neuvoa, joiden avulla ihminen voi selvitä traumasta.

– Pitää jatkaa tekemistä ja elämää niin kuin ennenkin, niin paljon kuin se mahdollista.

Arkirytmin säilyttäminen auttaa yhteiskunnassa kiinni pysymistä. Jos ihminen vetäytyy, voi olla vaikea tulla takaisin arkeen.

Toinen neuvo on käsitellä vastaan tulevat kokemukset ja tunteet. Jos yrittää juosta pakoon tilanteita, joissa voi törmätä suruun, trauman käsittely ei onnistu. Esimerkiksi kieltäytyminen palopaikalle menemisestä voisi olla Heikkisille tulipalon aiheuttamien tunteiden välttelyä.

Aina, jos kuuluu kolinaa, herään katsomaan ikkunasta. Vieno Heikkinen

Kuukausien edetessä palopaikka muuttui rakennustyömaaksi. Paikalle aiottiin rakentaa uusi rivitalo ja Heikkisillä oli kova kaipuu kotiin.

Uuteen asuntoon he pääsivät muuttamaan ensimmäisinä asukkaina.

– Voi ihana! Taivaan isälle kiitos, että saimme näin ihanan kodin, Vieno hengähtää nyt uuden asunnon keittiössä puolitoista vuotta tuhopolton jälkeen.

Oikeus tuomitsi tuhopolttajan neljäksi vuodeksi vankeuteen ja langetti korvauksia lähes neljännes miljoonan euron edestä. Tauno ja Vieno Heikkinen saivat molemmat 2000 euroa henkisestä kärsimyksestä, masennuksesta ja unettomuudesta.

Tauno arvelee, että tulipalon aiheuttama pelko ei koskaan häviä kokonaan. Psykologian professori sanoo, että aika helpottaa oloa. Kun mitään pahaa ei satu, kasvaa luottamus siihen, että kaikki on jatkossakin hyvin.

Nyt pariskunnalle tulee uni, mutta se on erilaista kuin ennen.

– Aina, jos kuuluu kolinaa, herään katsomaan ikkunasta, Vieno toteaa.

Ja jos uni ei tule, Heikkiset keittävät yöllä kahvit.

Alle 16-vuotiaille Kelan myöntämää vammaistukea sai viime vuoden lopussa lähes 35 000 lasta. Yli puolella tukea saavista lapsista on taustalla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö. Sen perusteilla vammaistukea maksettiin noin 20 000 lapselle.

– Tuen saajien määrä on lisääntynyt parissa kymmenessä vuodessa lähes 80 prosentilla. Osalla tuen saajista on lisäksi kehitysvammadiagnoosi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön rinnalla, kertoo tilastosuunnittelija Reeta Pösö Kelasta.

Erityisesti psyykkisen kehityksen häiriön perusteella tukea saavien määrä on Pösön mukaan ollut jatkuvassa kasvussa. Viimeisen 10 vuoden aikana määrä on kasvanut 43 prosenttia.

– Asiantuntijalääkärimme kuitenkin arvioivat, että osittain kasvu saattaa johtua tarkemmasta diagnostiikasta eikä itse psyykkisten kehityshäiriöiden rajusta kasvusta, sanoo Pösö.

Psyykkiset kehityshäiriöt lähinnä poikien murhe

Poikien osuus psyykkisen kehityksen häiriön perusteella tukea saavista on lähes 80 prosenttia ja yli puolet tuen saajista on alle 10-vuotiaita.

Suurin osa tällä perusteella tukea saavasta vajaasta 10 000 lapsesta kärsii puheen ja kielen kehityshäiriöistä ja loput kehityshäiriöistä, jotka voivat olla monimuotoisia tai laaja-alaisia.

Kelan tilastot paljastavat, että seuraavaksi eniten, psyykkisen kehityksen häiriöiden jälkeen, tukea myönnettiin lapsuus- tai nuoruusiässä alkaneiden käytös- ja tunnehäiriöiden ja älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella.

Suurin osa saa kuussa reilun 90 euron tuen

Alle 16-vuotiaan vammaistuki on porrastettu kolmeen suuruusluokkaan lapsen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan.

Perustuen määrä on tällä hetkellä reilu 90 euroa, korotetun tuen määrä yli 200 euroa ja ylimmän tuen määrä yli 400 euroa.

Suurimmalle osalle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella tukea saavista maksetaan Pösön mukaan alinta tukea.

Se onko lapsella yksi tai useampia diagnooseja, ei määrää tuen tasoa.

Yleisesti taso määräytyy Pösön mukaan siten, että kun hoidon tarve on viikoittaista, myönnetään perustuki, kun se on vaativaa tai päivittäistä korotettu tuki ja kun ympärivuorokautista ylin tuki.

Noin 13 prosenttia tukihakemuksista hylätään

Kelan tilastot osoittavat, että viime vuonna mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella haetuista vammaistuista hylättiin noin 13 prosenttia.

Kelan etuuspäällikkö Niina Järviö toteaa, että lapsen kokonaistilanne ja hoitosuhde määrittelevät yhdessä lääkärin lausunnon kanssa tuen saamisperusteet. Diagnoosi yksin ei siis ratkaise tukea eikä toisaalta esimerkiksi lapsen käyminen säännöllisessä viikoittaisessa terapiassa ole alimmankaan tuen saamisen ehto.

– Mikäli lapsen vanhempien mielestä Kelan päätös on virheellinen, siihen voi hakea muutosta Sosiaaliturva-asioiden muutksenhakulautakunnassa.

– Toinen tapa on toimittaa Kelaan lisäselvityksiä, jolloin Kelassa voidaan arvioida, onko päätös oikaistavissa, Järviö kertoo.

Yli 16–vuotias voi myös saada vammaistukea tai kuntoutusrahaa

Sen jälkeen kun vammaistukea saanut lapsi on täyttänyt 16 vuotta, on nuorelle mahdollista anoa nuoren kuntoutusrahaa ja / tai 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta 16–19-vuotiaille, mikäli nuoren työ- tai opiskelukyvyn katsotaan heikentyneen.

Yli 16 vuotta täyttäneen vammaistuen tavoitteena taas on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväistä elämää, työtä tai opiskelua.

Korj. 4.6. klo 21.40 tai -> ja / tai viimeisen alaotsikon jälkeen 1. kappaleessa.

76 vuotta sitten 4.6.1942 Suomen sotarintamalla elettiin jatkosodan melko rauhallista asemasotavaiheen aikaa. Tuosta päivästä tuli sotilaille kuitenkin poikkeuksellinen, koska silloin juhlittiin Puolustusvoimien ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivää.

Juhlan kunniaksi sotilaat saivat ylimääräisen juhla-annoksen, johon kuului myös alkoholia. Tarjottu juoma ei ollut mitä tahansa alkoholia, vaan enimmäkseen sitä kuuluisaa leikattua konjakkia. Se on tullut tutuksi viimeistään Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjan ja siitä tehtyjen elokuvien myötä, kun sotilaat nuotion äärellä saivat oman annoksensa leikattua konjakkia.

– Leikattu konjakki on viinan ja konjakin sekoitus. Konjakkia siinä oli vain 5 prosenttia ja loput muuta kirkasta viinaa, esimerkiksi votkaa, kertoo tietokirjailija Jonna Pulkkinen, joka on tehnyt lukuisia Suomen alkoholihistoriasta kertovia teoksia.

Pulkkinen kertoo, että Alkolla oli sodan alkaessa varastoissaan varsin iso erä ranskalaista konjakkia. Tähän konjakkierään sekoitettiin reilusti kirkasta viinaa. Juoma pullotettiin Alkon Rajamäen tehtailla ja lähetettiin sen jälkeen junarahteina eri puolille rintamaa.

– Siellä oli vartijat mukana, ettei niitä juomia ryöstetä, kertoo Pulkkinen.

Jokainen sotilas sai tätä leikattua konjakkia 10 senttilitraa eli yhden desilitran. Jos leikattua konjakkia ei ollut saatavilla, annettiin sotilaille jotain muuta viinaa, kuten Vaakunaviinaa, Pöytäviinaa, Rommiviinaa tai Jaloviinaa.

Alkoholin lisäksi sotilaat saivat Mannerheimin syntymäpäivänä 60 grammaa voileipäkeksejä, 870 grammaa riisiryynejä, 20 grammaa maitojauhetta, 40 grammaa rusinoita, 15 grammaa puurokastikejauhetta, 15 grammaa kahvinkorviketta, 20 grammaa palasokeria ja 5 savuketta.

Leikattua konjakkia sotilaille tarjottiin myös seuraavina kesinä vuosina 1943 ja 1944.

Veteraaneille leikattua konjakkia

Lappeenrannan Joutsenon Veteraanitalossa päästiin tänään maanantaina palaamaan 76 vuoden takaiseen hetkeen, kun rintamalla ensimmäistä kertaa juhlittiin marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivää.

Lions Club Joutseno oli kutsunut Veteraanitalon asukkaita vielä omissa kodeissaan asuvia veteraaneja kuuntelemaan lauluja, nauttimaan kahvista, täytekakusta ja leikatusta konjakista. Paikalle veteraaneja oli saapunut kymmenkunta, mikä on noin puolet Joutsenon elossa olevista sotaveteraaneista.

Alkulaulujen jälkeen alkoi tarjoilu. Kahvi ja täytekakut saapuvat pöytään. Viimeisinä tulevat pienet lasilliset leikattua konjakkia. Lasissa ei ole nyt yhtä paljon kuin 4.6.1942, vaan nyt tyydytään noin neljään senttilitraan.

Alaikäisten ongelma

Vuonna 1925 syntynyt Mikko Tynkkynen harmittelee, että hän ei sota-aikana päässyt leikatua konjakkia maistelemaan.

– Minä olin alaikäinen.

Nyt Tynkkynen sekoittaa leikatun konjakin kahvin sekaan ja nauttii sitä hiljalleen.

92-vuotias Veikko Haimila sen sijaan sai jatkosodan aikana JR 6:ssa Rukajärvellä maistaa leikattua konjakkia, vaikka olikin alaikäinen.

– Ei se ilmeisesti kovin ihmeelliseltä tuntunut, kun ei sitä makua enää kovin hyvin muista.

Tuolloin elettiin jo kesää 1944. Haimila oli silloin 19-vuotias. Alaikäinen hän oli, koska tuolloin täysi-ikäisyyden raja oli vielä 21 vuotta.

Haimila kertoo, että komppaniaan jaettiin pulloja miesmäärän mukaan. Yksi pullo piti jakaa tasan neljän miehen kesken.

– Tilaisuus oli koruton. Vääpeli antoi pullon ja sanoi, että jakakaa.

Miehet olivat tuolloin asemissa järven rannalla.

Nyt yli 70 vuotta myöhemmin leikattu konjakki nousee hiljalleen Veikko Haimilan huulille.

– No se maistuu leikatulta konjakilta, naurahtaa Haimila.

Ei vain juhlapäivinä

Rintamalla sotilaille tarjottiin alkoholia Mannerheimin syntymäpäivän lisäksi myös muina aikoina sekä talvi- että jatkosodassa. Sitä annettiin erityisesti lepohetkien ja rauhallisempien hetkien aikana.

– Alkoholia sai 5–11 senttilitraa kerrallaan, kertoo tietokirjailija Jonna Pulkkinen.

Ne jotka eivät alkoholia juoneet, pystyivät myymään oman annoksensa hyvään hintaan tai vaihtamaan sen johonkin esineeseen tai syötävään.

Sodan aikana sotilaat keksivät myös itse keinoja alkoholin hankkimiseen. Salaa saatettiin tehdä kiljua, keittää pontikkaa tai tehdä telaketjua eli rommelia. Se oli saatu aikaiseksi, kun telaketjuöljystä oli haihdutettu bensiini pois.

Sekä kotirintamalla sotilaiden vanhemmat että papisto olivat paikoin hyvinkin huolestuneita sotilaiden alkoholinkäytöstä rintamalla. Toisinaan juopottelu saattoi Jonna Pulkkisen mukaan yltyä kovaksikin.

– Hyökkäysvaiheen aikana suomalaiset sotilaat juopottelivat, lauloivat kännissä ja möykkäisivät. Papisto oli huolissaan, että vihollinen kuulee ja aloittaa hyökkäyksen.

Myös sodan ylin johto käytti alkoholia varsin runsaasti.

Kaikille ei maistunut

Jonna Pulkkinen kertoo, että alkoholin käyttö rintamalla on ollut yleisempää kuin on luultu. Kuitenkin hän haluaa korostaa, että kaikki sotilaat eivät juoneet ja eikä rintamalla oltu koko ajan juovuksissa. Lisäksi pitää muistaa, että 1940-luvun Suomessa ja sota-aikaan alkoholi oli aivan eri asemassa kuin nyt 2010-luvulla.

– Ei silloin alkoholia juotu maun takia, vaan siksi, että tullaan humalaan.

Pulkkisen mukaan nykyaikana pitää tunnistaa ne olosuhteet, joissa sota-aikana oltiin.

– Kuvittele itsesi tuollaiseen vanhanaikaiseen sotaan, jossa tankit jyräävät vieressä ja on ihan käsittämätön meteli. Kumma jos ei edes joskus tulisi mieleen, että minä vedän kännit.

Joutsenossa tänään leikattua konjakkia maistelleet sotaveteraanit muistelivat, ettei heille silloisille nuorille miehille erityisen paljoa alkoholia tarjoiltu. Sota-aikana alkoholia saikin tarjoilla vain täysi-ikäisille sotilaille.

– En minä saanut alkoholia muuta kuin silloin Mannerheimin syntymäpäivänä, kertoo Veikko Haimila.

Haimila toivoo, että leikattua konjakkia pääsisi maistelemaan vielä tulevinakin vuosina.

– Nyt nuorimmat veteraanit ovat 93-vuotiaita. Olisihan tämän perinteen voinut vaikka jo kymmenen vuotta sitten aloittaa. Ei me enää kovin monta vuotta täällä konjakkia nautita.

Kuivassa ja tuulisessa säässä syttyi maanantaina kymmeniä maastopaloja ympäri Suomea. Muun muassa Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kerrottiin, että ilta oli erittäin kiireinen. Suuriksi määriteltyjä maastopaloja oli muun muassa Somerolla ja Aurassa, jossa sammutustöiden odotettiin jatkuvan läpi yön.

Kovat tuulet toivat lisävaikeuksia metsäpalojen sammutukseen. Toholammilla Keski-Pohjanmaalla roihusi noin 11 hehtaarin alueella. Sammutustyöt olivat jatkumassa läpi maanantain ja tiistain välisen yön. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos olivat avustamassa palon sammuttamisessa.

Hehtaarikokoisia maastopaloja syttyi myös muun muassa Keski-Suomessa ja Satakunnassa. Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa Koillis-Lappia lukuunottamatta.

Kovat tuulet ovat työllistäneet pelastuslaitoksia myös erilaisissa raivaustehtävissä. Ilmatieteen laitoksen mukaan tuulet heikentyvät tiistaiksi, mutta maan etelä- ja keskiosassa tuuli on edelleen puuskaista.

Uutista on päivitetty klo 23.20: Pelastuslaitos kertoi uusia tietoja Toholammin palosta.