Valtioneuvosto on nimittänyt puolustusministeriön viestintäjohtajaksi Niina Hyrskyn. Hän aloittaa viiden vuoden määräaikaisessa virassa syyskuun alussa.
Hyrsky toimii tällä hetkellä lehdistöneuvoksena Suomen suurlähetystössä Tukholmassa. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Sitä ennen Hyrsky on toiminut muun muassa Handelsbanken Suomen viestintäjohtajana vuosina 2005–2011. Lisäksi Hyrskyllä on laaja kokemus uutistoimittajan ja -tuottajan töistä Yleisradiossa, Helsingin Sanomissa ja Nelosen uutisissa.
Puolustusministeriön viestintäjohtajan paikkaa haki 21 ihmistä, mukaan lukien nykyinen viestintäjohtaja Max Arhippainen.
Viestintäjohtaja johtaa viestintäyksikköä ja on osa ministeriön johtoa osallistuen ministeriön johtoryhmätyöskentelyyn. Viestintäjohtaja vastaa puolustusministeriön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä toimii ministeriön johdon asiantuntijatukena. Lisäksi viestintäjohtaja ohjaa hallinnonalan viestinnän periaatteiden määrittämistä ja yhteensovittamista.
Saamelaisnuorilla on pian mahdollisuus oppia kansalaistoiminnasta luonnon suojelemiseksi Saamenmaalla. Suomen Saamelaisnuoret -yhdistys, Greenpeace ja taiteilijakollektiivi Suohpanterror järjestävät saamelaisnuorille kansalaistoimintakoulutuksen elokuun lopussa Inarissa.
Koulutuksessa opetetaan rauhanomaisen kansalaistoiminnan periaatteita ja keinoja, sekä keskustellaan niiden merkityksestä saamelaisten oikeuksien puolustamisessa ja edistämisessä sekä ympäristönsuojelussa. Koulutuksessa käsitellään myös strategian merkitystä vaikuttavassa kampanjoinnissa.
Tavoitteena kouluttaa saamelaisnuoria suojelemaan asuttamiaan alueita
Suomen saamelaisnuorten yhdistyksen (SSN) puheenjohtaja Petra Laiti kertoo SSN:llä, Suohpanterrorilla ja Greenpeacella olevan yhteinen ymmärrys siitä, miten alueita tulisi suojella. Koulutusprojektia yhteisten arvojen edistämiseksi on suunniteltu pitkään.
– Ajatuksena on kouluttaa sekä saamelaisnuoria että saamelaisalueen nuoria suojelemaan luontoa rauhanomaisin keinoin ja hallinnoimaan asuttamaansa luontoaluetta ja suojelemaan sitä tulevilta konflikteilta.
Toiveena on, että koulutukseen osallistujat saisivat toivoa siitä, että heillä on taitoa ja mahdollisuus turvata oma tulevaisuutensa. Esimerkiksi tulevaisuuden uhkakuvista Laiti nostaa ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisten elinkeinoihin ja saamelaisalueihin kohdistuneen lisääntyneen kiinnostuksen.
– Koulutuksen tarkoituksena on myös kohottaa kollektiivista itsetuntoa siitä, että me voimme ja osaamme suojella alueitamme.
"Tuntuu, että Suomessakin arktinen alue nähdään eräänlaisena myyttisenä kasvun aittana"
Greenpeacen Arktis ja Antarktis asiantuntija Laura Meller kertoo, että Greenpeace jakaa Suomen Saamelaisnuoret ry:n huolen ilmastonmuutoksen nopeudesta ja arktiselle alueelle kohdistuvista paineista. Hänen mielestään vaikuttaa siltä, että vaikka riskit puheen tasolla ymmärretään melko hyvin, niin julkisessa keskustelussa myös Suomessa arktinen alue nähdään eräänlaisena myyttisenä kasvun aittana, joka tuo mahdollisuuksia raskaalle luonnonvarateollisuudelle.
– Nämä asiat ovat ristiriidassa keskenään. Haluamme yhdessä miettiä, pohtia ja löytää keinoja, joilla voidaan vaikuttaa sen tulevaisuuskuvan puolesta, jossa arktinen alue on eräänlainen rauhan ja ympäristönsuojelun näyttämö, jossa esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitetaan ja niitä asioita, joita siellä tehdään, tehdään heidän lähtökohdistaan käsin, sanoo Meller.
Greenpeacen Arktis ja Antarktis asiantuntija Laura Meller.Thomas Poole
Ensisijaisesti koulutukseen pääsevät Suomen Saamelaisnuoret ry:n jäsenet
Petra Laiti Suomen saamelaisnuorten yhdistyksestä kertoo, että koulutus on pääasiassa tarkoitettu saamelaisnuorille, jotka ovat 13–19-vuotiaita. Se on myös SSN:n jäsenten ikäraja. Koulutukseen voivat kuitenkin hakea muutkin.
Koulutukseen hakeutuneiden henkilöiden valinta priorisoidaan niin, että ensisijaisesti koulutukseen pääsevät Suomen Saamelaisnuoret ry:n jäsenet, toissijaisesti yhdistykseen kuulumattomat saamelaisnuoret ja kolmanneksi henkilöt, jotka ovat yli 30-vuotiaita tai asuvat saamelaisalueen ulkopuolella.
Koulutus järjestetän Inarissa 31.8.-2.9.2018.
Laura Mellerin haastattelu on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Kansainväliset mediayhtiöt etsivät parhaillaan kuumeisesti Helsingin keskustasta kauniita paikkoja, joista voisivat tehdä televisiolähetyksiä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen aikana heinäkuun puolivälissä.
Lähetyksiä ovat paikanpäältä tekemässä muun muassa ABC News, NBC ja Bloomberg.
KlausK:n kattoterassilta avautuu näkymä yli Helsingin keskustan.Antti Kolppo / Yle
Ylen tietojen mukaan esimerkiksi Bulevardilla sijaitsevan hotelli Klaus K:n terassi on jo varattu kolmeksi päiväksi kansainvälisiä lähetyksiä varten. Kauppatorin Allas Sea Pool puolestaan käy parhaillaan neuvotteluja useammankin eri yhtiön kanssa.
– Meille on tullut kymmeniä kyselyjä, ainakin Yhdysvalloista ja Saksasta. Kaikki eivät välttämättä edes mahdu terasseillemme, kertoo Altaan toimitusjohtaja Bodil Ståhl.
Ylen tietojen mukaan kyse on suurista kanavista ja juontajina on nimekkäitä tähtitoimittajia.
– He käyttäisivät meitä ikään kuin studiona. Eli me rakennamme tilapäiset studiot ulos terassille ja sisään mediakeskusta, työtilaa ja ruokailutilaa, että meillä olisi ruokasali heidän henkilökunnalleen, Ståhl jatkaa.
Henrietta Hassinen / Yle
Altaan uimapaikka ja saunat aiotaan kuitenkin pitää koko ajan auki myös yleisölle.
Tapaamista varten Helsingin katuja ei pestä eikä lisää kukkia istuteta, mutta kaiken pitää toimia ja tapahtua nopeasti sekä sujuvasti.
Tämän tiivistää Helsingin myynti- ja markkinointijohtaja Vappu Mänty Helsinki Marketingista pääkaupungin tavoitteeksi, kun kansainväliset toimittajat saapuvat suurvaltojen tapaamista seuraamaan.
Helsingin pitää olla toimittajille Männyn mukaan joukko pieniä hyvin toimivia asioita.
– Koko palvelukokemuksen pitää olla hyvä. Miten lentokentältä pääsee Helsingin keskustaan, miten toimittajat saavat sellaisen majoituksen kuin haluavat ja että he saavat vastaukset koskien Helsinkiä nopeasti.
Helsinki esiin muutenkin kuin kokouspaikkana
Helsinki näkee paikalle tulevat noin pari tuhatta ulkomaista toimittajaa mahdollisuutena markkinointiin.
– Kyllä me näemme, että Helsinki tulee olemaan hetken maailman keskipisteenä. Yritämme palvella mediaa mahdollisimman hyvin, että kokemus Helsingistä olisi niin hyvä kuin mahdollista, Mänty toteaa.
Vappu Mänty, Myynti- ja markkinointijohtaja, Helsinki Marketing OyRonnie Holmberg / Yle
Toimittajille esitellään helsinkiläistä arkea
Vappu Männyn mukaan toimittajille yritetään tuoda esiin niitä samoja asioita, jotka tekevät Helsingistä kiinnostavan myös helsinkiläisille.
– Kaupunkikulttuuri, arkkitehtuuri, design, suomalainen ruoka ja sauna tietenkin. Saunaan tartutaan yleensä hanakasti.
– Helsinki on aito, kontrastien kaupunki. Ja se pitää myös näkyä, Mänty lisää.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) ajatus maailman toimivimmasta kaupungista on uponnut pääkaupungin markkinointiin asti.
Suurin pelko Helsingin markkinoinnissa Männyn mukaan tällä hetkellä on, että asiat eivät huippukokouksen aikana toimi.
– En tiedä, onko sellaista asiaa, jota emme halua. Mutta jos jotain haluaa nostaa esiin, niin kyllä se on, että me emme olisi yksi maailman toimivimmista kaupungeista, Mänty sanoo.
Toivoa siis saattaa, että Helsingin taksiliikenne, metro ja junaliikenne siis toimivat kokouksen ajan.
Suomalaiset ovat kohtuullisen hyviä kierrättäjiä, mutta parantamisen varaa on, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.
Viime aikoina on puhuttu paljon muovin kierrätyksestä. Partin mukaan muovia kierrätetään vielä niukasti, mutta se laajenee koko ajan ja kiinnostusta on.
Meitä on moneen junaan: osaa ei kiinnosta lainkaan, toiset hifistelevät. Minna Partti
– Ei ole kyse vain siitä, kerätäänkö muovia. Pitäähän sille olla myös käsittelylaitos, joka pystyy muovia prosessoimaan ja sitten myös markkinat, mihin kierrätetty muovi menee eli nimenomaan teollisuuslaitokset, jotka käyttävät kierrätysmuovia raaka-aineenaan.
Vuonna 2016 muovia ylipäätään ruvettiin keräämään ja laitos pakkausmuovijätteen käsittelyyn valmistui 2016.
Partin mukaan pääkaupunkiseudulla noin 5 000 asuinkiinteistöä on aloittanut muovinkeräyksen. Pääkaupunkiseudulla taloyhtiöissä muovinkeräysastian tilaus kiinteistöön on vapaaehtoista.
– (Keräys) yleistyy vauhdilla ja kyllä muovinkeräysastia tulee lähitulevaisuudessa olemaan yksi niistä pakollisista keräysastioista ainakin isommilla kiinteistöillä, Partti arvioi Radio Suomen Päivässä.
Tyhjän öljykanisterin paikka muualla
Vaikka kotipihassa olisi muovinkeräysastia, joillekin saattaa silti olla epäselvää, mitä muovia sinne saa laittaa. Muovikeräykseen kelpaa pakkausmuovi.
– Jogurttipurkki on pakkaus tai jos take away -ravintolasta ostetaan mukaan ruokaa, joka on jonkinlaisessa muovipakkauksessa – pussissa, kääreessä, pullossa – se on pakkaus. Jos ostaa tekstiilejä ja ympärillä on jonkinlainen muovivyö, sekin on pakkaus, Partti listaa esimerkkejä muovipakkauksista.
HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.Atte Uusinoka / Yle
Pvc on ainoa muovilaatu, jota ei saa laittaa keräykseen. Partti toteaa, että pvc-muoviin ei tosin jokapäiväisessä elämässä juuri törmää: sitä kun on lähinnä lelu- tai työkalupakkauksissa, ei esimerkiksi elintarvikepakkauksissa.
Muovinkeräykseen ei myöskään saa laittaa vaarallisen aineen jäämiä eli esimerkiksi tyhjän öljykanisterin paikka on sekajätteessä, Partti muistuttaa.
Tällä hetkellä alle 20 prosenttia muovipakkauksista kiertää, loput päätyvät sekajätteeseen poltettavaksi.
Miehen ruumis löytyi Rantasalmen Porosalmesta torstaiaamuna. Vaatetuksen ja tuntomerkkien perusteella henkilö on tunnistettu juhannusaattona veneonnettomuudessa kadonneeksi mieheksi. Juhannuksena uponneesta veneestä pelastui 12 henkilöä.
Poliisin mukaan vainaja löytyi noin 400 metrin päästä veneen uppoamispaikasta. Poliisi ei epäile rikosta veneen uppoamiseen liittyen ja tutkintaa jatketaan vainajan osalta kuolemansyyn tutkintana.
Uponnut vene aiotaan nostaa lähiviikkojen aikana tutkimuksia varten.
Suomen talous on tällä hetkellä hyvässä vireessä. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan työllisten määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna yli 70 000 henkilöllä, mikä on reilusti aiemmin arvioitua runsaammin.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on asettanut työllisyystavoitteekseen yli 72 prosenttia. TEM katsoo, että tavoite voidaan saavuttaa. Ministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste noussee 72,1 prosenttiin ensi vuonna.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen arvioi, että työllisyystilanne johtuu talouden yleisestä hyvästä vedosta enemmän kuin hallituksen toimista.
– Toki hallitus ei ole tehnyt mitään sellaista, joka haittaisi työllistymistä, Valkonen sanoo.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa tärkein tekijä työllisten lisääntymiseen on maailmantalouden paraneminen, mikä vaikuttaa myönteisesti Suomen talouteen.
Kososen mukaan on vaikea sanoa, kuinka paljon hallituksen toimet ovat tarkalleen vaikuttaneet tilanteeseen.
– Enemmän on kyse siitä, että Suomi on päässyt maailmantalouden mukaan kuin että jollain yksittäisellä hallituksen toimella olisi hirveän suuri merkitys tässä. Toki ne toimet varmasti ovat tähän samaan suuntaan vaikuttaneet.
Junaliikenne on parhaillaan osittain poikki Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä turvalaitteissa ilmenneen vian takia. Vika saattaa heijastua myös muille rataosuuksille.
Rataliikennekeskuksen mukaan vikaa ei ole vielä löydetty, joten osa junista on jouduttu perumaan ja matkustajat on siirretty toisiin juniin.
Vika-alueella junat ajavat normaalia hiljaisemmalla vauhdilla, joten myöhästymiset ovat tunnista jopa kahteen tuntiin molempiin suuntiin.
Aika harvoin maataloudessa menee niin, ettei huolta olisi. Nyt varsinkin eläintiloilla lasketaan tarkasti, miten tuleva talvikausi pitäisi ottaa vastaan.
Rehun hinta uhkaa nousta merkittävästi. Se iskee varsinkin niihin tiloihin, jotka ovat ostorehun varassa.
– Heinäpaalin hinta on talvella noin tuplasti normaalia kalliimpi, arvioi MTK:n lammasverkoston yläneläinen puheenjohtaja Tapio Rintala.
Rehun hinta oli yksi puheenaiheita Oripään kunnassa joka toinen vuosi järjestettävässä OKRA-maatalousnäyttelyssä.
Paikallisen Lions Clubin 1980-luvulla synnyttämä tapahtuma on noussut Suomen maatalousnäyttelyjen kärkikastiin. Tuotoilla muun muassa maksetaan oripääläisten terveyskeskusmaksut.
Kaksi huonoa vuotta peräkkäin
Poikkeuksellisen paha kuivuus pienensi tämän kesän ensimmäisen tuorerehusadon puoleen. Heinä on kasvanut nihkeästi, eikä sitäkään saada paljon. Kun taustalla on vielä poikkeuksellisen kylmä edellisvuosi, ovat rehuvarastot todella vähissä.
Tapio Rintala pitää todennäköisenä, että joillakin tiloilla harkitaan eläinmäärän pienentämistä. Tämä uhka koskee lammastilojen lisäksi nautatiloja. Myös hevostalleilla on luvassa hankala vuosi, jos kaikki heinä pitää ostaa muualta.
Ministeri lupaa lisää helpotuksia
OKRA-maatalousnäyttelyssä vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää tilannetta hankalana, sillä tilojen kannattavuus on muutoinkin ollut huono.
Ministeriö sai neuvoteltua EU:n kanssa poikkeuksen, jonka mukaan niin sanottuja ekologisia aloja ja kesantoja saadaan niittää eläinten rehuksi. Leppä myönsi, että tämä ei ratkaise koko ongelmaa, mutta uusia toimia suunnitellaan eläintilojen ahdingon lievittämiseksi.
– Esimerkiksi viime vuonna otimme käyttöön ylimääräisen energiaveron palautuksen. Tämänkaltaisia asioita joudutaan pohtimaan siinä vaiheessa, kun tiedetään, minkälainen tämä satovuosi lopullisesti on, Leppä avasi.
Kuivuus on kiusannut koko Pohjois-Eurooppaa. Ministeri Leppä uskoo EU:n komission tulevan jollain tavalla viljelijöitä vastaan, koska moni jäsenmaa sitä odottaa.
Pirkanmaalla kuului kova pamaus torstaina puoli kahdelta iltapäivällä. Yle Tampereeseen otti yhteyttä Orivedeltä mökkiläinen Mirja Rajala, joka ihmetteli pamauksen syytä.
– Koira hyppäsi penkistä ja ajattelin, että kaatuuko mökki, Rajala sanoo naurahtaen.
Rajala soitti jopa viereiseen kaivokseen selvittääkseen pamauksen syytä. Siellä ei kuitenkaan oltu räjäytetty mitään juuri äänen aikoihin.
Yle Tampereen puhelimet soivat kuumina, kun pyysimme radiolähetyksessä lisähavaintoja pamauksesta. Se oli havaittu laajalla alueella Tampereen seudulla ja Orivedellä.
Selityksenä tarjottiin sitä, että lentokone olisi rikkonut äänivallin. Näin myös oli. Kyseessä oli Satakunnan lennoston koelento.
Pamaus kuului yli 12 kilometrin korkeudesta
Kova pamaus syntyi siitä, kun F-18 Hornet ylitti äänivallin. Kone oli huollon jälkeisellä koelennolla. Everstiluutnantti Mika Hakasen mukaan yksi koelennolla testattavista asioista on se kuinka kone toimii yliääninopeudessa.
– Kone lensi yli 12 kilometrin korkeudella, mikä on ohjeistustakin korkeammalla. Yliäänilennot tehdään yli 10 kilometrin korkeudessa haja-asutusalueella. Tällä kertaa ääni valitettavasti kantautui laajalle alueelle, Hakanen kertoo.
Testilennolla katsotaan huollon jälkeen, toimiiko kone oikein ja voiko sen ottaa ilmavoimien käyttöön. Huollon tyypistä riippuu kuinka pitkä koelento on. Nyt kyseessä oli kattavampi lento.
Helsingin keskustassa sijaitsevan hotelli St. Georgen edustalla on purettu torstaina iltapäivällä mystistä lastia kuorma-autoista. Autoja oli useampia. Ainakin yhdessä niistä oli lastina pääasiassa vaaleanpunaisia kovamuovilaatikoita.
Kuorma-autot kuuluivat suomalaiselle kuljetusyritykselle, mutta lastia oli purkamassa pääosin amerikkalaisia turvallisuushenkilöitä. Paikalla oli myös diplomaattiauto.
Purkutyötä johtanut henkilö ei halunnut kommentoida tilannetta medialle mitenkään.
Kai Jaskari / Yle
Yle Uutiset kertoi jo eilen, että kyseisessä hotellissa majoittuu Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin delegaatio, kun Trump tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Helsingissä heinäkuun 16. päivänä. Hotellin varauskalenterin mukaan näyttäisi siltä, että delegaatio olisi saapumassa paikalle tulevana lauantaina.
St. George on keväällä avattu luksushotelli, jossa on 148 huonetta ja viisi sviittiä. Hotellissa on muun muassa spa-osasto sekä oma leipomo.
Autosaattue katkaisi liikenteen Tuusulanväylällä
Aiemmin iltapäivällä Helsinki-Vantaan lentokentän suunnalta ajoi autosaattue, jonka vuoksi poliisi seisautti muun liikenteen. Saattuessa oli useita kuorma-autoja ja iso musta katumaasturi.
Autoletka ajoi ensin Tuusulanväylää, sitten Kehä I:stä ja lopulta Hämeenlinnanväylää keskustaan.
Muun muassa Iltalehti on kertonut, että lentokentälle oli aiemmin torstaina laskeutunut Yhdysvaltojen ilmavoimien kuljetuskone. Ilta-Sanomien mukaan kone jätti Helsinki-Vantaan hieman ennen kello 14:ää.
Kelan ei tarvitse muuttaa käytäntöään, joka koskee lukiolaisten toimeentulotukea ja opintolainaa.
Apulaisoikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että Kela voi velvoittaa täysikäiset lukiolaiset nostamaan opintolainaa ennen toimeentulotuen saamista. Alle 18-vuotiailta opiskelijoilta tätä ei ole edellytetty.
Lukiolaisten liitto oli tehnyt kantelun Kelan linjauksesta. Järjestön mukaan Kelan ei pitäisi edellyttää lukiolaisilta opintolainan nostamista.
Kantelun ratkaisseen apulaisoikeusasiamiehen sijaisen Mikko Sarjan mukaan Kela ei ole menetellyt lainvastaisesti linjauksellaan tai jättänyt täyttämättä velvollisuuksiaan.
Puheenjohtaja Alvar Euro huokaa puhelimessa, kun kuulee päätöksestä Yleltä.
– Olo on kuin Suomen jalkapallojoukkueella 1990-luvun lopulla. Pettymys on aika suuri, Euro toteaa.
Euro viittaa vuoteen 1997, jolloin Suomi hävisi Unkarille MM-jatkokarsintaottelun Olympiastadionilla omalla maalilla.
Opiskelijajärjestöt ovat harmitelleet ylipäätään sitä, että opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, joka pakotetaan velkaantumaan perustoimeentulonsa eteen.
Lainataakka jo ennen jatko-opintoja
Lukiolaisten liitto katsoo kantelussaan, että lukio on yleissivistävä ja jatko-opintoihin, ei ammattiin valmistava koulutus. Liitto pelkää, että lainannostopakko johtaa juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneen nuoren velkaantumiseen. Laina on maksettava jossain vaiheessa aina pois.
– Ennen kun pääset jatko-opintoihin, sinulle voi olla kertynyt lainaa, ja sitä voi tulla vielä lisää jatko-opintojen aikana. Tämä on hyvin epätasa-arvoista, Euro sanoo.
Lukiolaisten kantelussa vaaditaan myös, että Kela huomioi sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen opintolainan ottamisesta. STM:n vuodelta 2013 olevassa soveltamisoppaassa todetaan, että opiskelijan ensisijainen taloudellinen tuki ovat opintotuki ja opintolaina. Tämä perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun vuodelta 1999.
Tietyissä tilanteissa myöntämisessä voidaan kuitenkin käyttää tapauskohtaista harkintaa, jos lopputulos on opiskelijan kannalta kohtuuton.
Erityisiä syitä on esimerkiksi vakava sairaus, jonka takia opiskelija ei kykene elättämään itseään, tai jos nuori kuuluu lastensuojelun jälkihuoltoon. Oppaassa todetaan myös, että sellaisilta nuorilta, jotka opiskelevat koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin, ei tulisi edellyttää opintolainan ottamista.
Tällaisella koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi lukiokoulutusta tai maahanmuuttajanuorille suunnattua kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantavaa koulutusta.
– Lain henki on ollut mielestäni selkeästi toinen, kuten ministeriön ohjeistuksesta näkyy. On valitettavaa, että Kela käyttää valtaansa tällä tavoin, Euro sanoo.
Kelan käytäntö ja ministeriön ohjeet ristiriitaiset
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen toteaa ratkaisussa, että Kelan käytäntö ja STM:n oppaan soveltamisohjeet ovat ristiriidassa keskenään.
Mikko Sarja huomauttaa, että soveltamisohjeet eivät sido Kelaa, vaan se tekee linjaratkaisut itsenäisesti kuten kunnat tekivät aiemmin. Osa kunnista ei ottanut lainaosuutta huomioon, kun ne myönsivät toimeentulotukea, osa taas vaati lainan nostamista. Tämä asetti opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.
Ministeriö aikoo päivittää opasta, koska toimeentulotuen käsittely siirtyi viime vuoden alussa kunnilta Kelan hoidettavaksi. Sarjan mukaan uudistustyössä pitäisi ottaa huomioon ohjeiden ristiriita, ja miettiä myös edellyttääkö asia muita toimenpiteitä ministeriöltä.
Euron mukaan tapauksesta voi päätellä sen, että vastuu opiskelijoiden toimeentulosta ei ole selkeästi yhdessä paikassa.
– Toisaalla ministeriön soveltamisohjeet sanovat näin ja toisaalla Kela tekee toisenlaisia linjauksia, sellaista kokonaiskuvaa ei näytä olevan kenelläkään, hän harmittelee.
Päätöksessä todetaan myös, ettei oikeusasiamies voi muuttaa tai kumota Kelan tai oikeuden aiempia ratkaisuja vaan tuomioistuinten tehtävä on viime kädessä arvioida, millä edellytyksillä täysi-ikäisen lukiossa opiskelevan toimeentulo määräytyy eli pitääkö hänen ottaa opintolainaa elämiseensä.
Tämä tarkoittaa, että Kelan kielteisen toimeentulotukipäätöksen saaneen opiskelijan pitäisi valittaa oikeuteen saadakseen käytäntöön muutos. Edessä olisi vuosien prosessi ja muutos olisi epävarmaa.
Alvar Euro ei vielä tiedä mihin jatkotoimenpiteisiin liitto aikoo ryhtyä.
Korjattu 19.35 poistamalla viittaukset kesään. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu koskee yleisesti opintolainan nostamista ja toimeentulotuen myöntämistä lukiolaisille. Kantelu on tehty viime vuonna. Kela on tehnyt uuden kesää koskevan samanlaisen linjauksen keväällä.
Helsingin hovioikeus on tuominnut kuusi miestä vankeusrangaistuksiin sahatavarayhtiö Rets Timberiin (nyk. Mena Wood) liittyvässä petosjutussa.
Tuomiot tulivat lukuisista törkeistä petoksista ja avunannosta niihin.
Neljän tuomitun vankeusrangaistus on ehdoton. Heidän vankilatuomioidensa pituus vaihtelee kuudesta ja puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Kahden tuomitun vankeusrangaistus on ehdollinen.
Vankeusrangaistusten lisäksi tuomituille määrättiin miljoonakorvaukset korkoineen aiheutetuista vahingoista.
Hovioikeus katsoo, että syytetyt huijasivat monimutkaisella sopimus-, laskutus- ja voitonjakojärjestelyllä Rets Timberiltä itselleen yli 10 miljoonaa euroa. Rikokset tapahtuivat vuosina 1994-2011, ja ne liittyivät erityisesti Egyptiin myytyyn sahatavaraan.
Kaikki tuomitut olivat Rets Timberin vastuuhenkilöitä tai liikekumppaneita. Ankarimman tuomion sai vyyhdin päätekijäksi katsottu, Rets Timberin myyntijohtotehtävissä pitkään toiminut Kimmo Aura. Auran syyksi hovioikeus luki kaikkiaan neljä törkeää petosta.
Rets Timber oli rikostentekoaikaan Stora Enson ja UPM:n yhteisyritys. Stora Enso osti yhtiön kokonaan omistukseensa 2012. Nykyisin yhtiö tunnetaan nimellä Mena Wood.
Tuomituilla on vielä oikeus hakea jutussa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Ylen Kotimaan katsaus esitti ohjelman, jossa kävi ilmi, että makkara sisältää syöpää aiheuttavaa lisäaine nitriittiä. Sen lisäksi ohjelmassa kerrottiin, että makkara sisältää muun muassa kamaraa ja sonnin sukupuolielimiä.
Nimenomaan sonnin sukupuolielimien mainitseminen sai makkarateollisuuden raivostumaan. Se oli kuitenkin ohjelman tehneen toimittaja Leena Jakkulan mielestä vain makkarateollisuuden keino viedä ihmisten huomio pois todellisesta ongelmasta: nitriitistä.
Makkara-ohjelmaa esitettiin kesällä vuonna 1980. Ohjelmaa seurasi noin kaksi miljoonaa silmäparia.
– Se ehkä selittää sen, että aiheeseen tartuttiin niin voimakkaasti. Tulihan se lähelle kuluttajan omaa elämää, Jakkula miettii.
Hän kertoo, että tuhannet ihmiset ottivat ohjelman jälkeen yhteyttä niin makkarateollisuuden edustajiin kuin lehtiinkin. Ohjelman esittämisen jälkeen makkaran menekki romahti. Myynnin lasku oli jopa 20–30 prosenttia ja sen pelättiin jo vaikuttavan alan työllisyyteen.
Kidu ensin, kuole sitten
Makkara-ohjelma oli ehkä ensimmäinen tapaus, joka vaikutti kuluttajien lihankulutukseen ja suututti lihateollisuuden, mutta viimeiseksi se ei ole jäänyt.
Julkisuudessa on ollut useita tapauksia, joilla on ollut vaikutuksia ihmisten kulutustottumuksiin ja eläinten hyvinvoinnin paranemiseen. Esimerkiksi MOT:n vuonna 2015 julkaisema ohjelma: Kidu ensin, kuole sitten herätti Suomessa laajaa keskustelua tuotantoeläinten elinolosuhteista.
Teurastamoissa kuvattua aineistoa tarjosi MOT:lle aikanaan Oikeutta Eläimille -järjestö.
– Pyrimme levittämään tiedotusvälineiden kautta materiaalia. Haluamme, että ihmiset tietävät, miten eläimiä kohdellaan, kertoo Oikeutta Eläimille -järjestön tiedotusvastaava Kristo Muurimaa.
Viriävän keskustelun kohteeksi nousi myös teurastamoiden kameravalvonta.
– Kamera asia tuli keskusteluun Suomessa MOT-ohjelman jälkeen, Eviran lihatarkastusyksikön johtaja Marjatta Rahkio kertoo.
Suomen laki ei määrää, että teurastamoissa tulisi olla kameravalvontaa. Uudessa eläinsuojelulakiluonnoksessa kuitenkin ehdotetaan, että Eviralla olisi halutessaan oikeus käyttää kameravalvontaa teurastamoissa.
Parsinavetoissa elävät lehmät viettävät useita kuukausia kiinni kytkettyinä.Tommi Parkkinen / Yle
Rahkion mukaan olisi kuitenkin hyvä, jos Eviralla olisi oikeus asentaa omia kameroita teurastamoille silloin, jos on aihetta epäillä että teurastamon toiminta ei ole lainsäädännön mukaista ja teurastamolla ei ole kameraomavalvontaa. Hän kertoo, että toistaiseksi ei ole tullut tilannetta, jossa Eviran olisi ollut tarvetta käydä kerättyjä kuvamateriaaleja läpi.
Kameravalvonta on tällä hetkellä vapaaehtoista Suomessa.
MOT-ohjelmassakin esiin noussut HKScan asensi valvontakameroita teurastamoilleen ohjelman esittämisen jälkeen. Samoin teki myös Atria. HKScan ja Atria ovatkin kaksi suurinta lihanjalostajaa Suomessa. HKScan ponnahti otsikoihin myös silloin, kun selvisi, että sen virolaisen tytäryhtiön Talleggin kanalassa heitetään eläviä tipunpoikasia roskiin (Iltalehti).
– Atria ja HK tuottaa noin 80 prosenttia lihasta, joten suurin osa teuraista kulkee teurastamoiden oman kameran läpi, Rahkio kertoo.
Kirja avasi silmäni siihen, että eläinten terveys on äärimmäisen tärkeää. Arto Jokinen
Yksi MOT:n ohjelmassa esitetyistä teurastamoista lopetti myöhemmin toimintansa. Rahkion mukaan ohjelma ei välttämättä ollut ainoa syy teurastamon toiminnan lopettamiseen, mutta vaikutusta sillä siihen oli. Lopettanut teurastamo ei ollut HKScanin.
Tarkkaan ei tiedetä, miten paljon MOT-ohjelma vaikutti sianlihan kulutukseen ja myyntiin. Kun Yle pyysi kuukausitason tietoja sianlihan kulutuksesta Tilastokeskukselta, Elintarviketeollisuusliitosta, Lihatiedotuksesta ja TNS Kantas Agrista, ne ilmoittivat että keräävät tietoja vain vuositasolla.
Yle pyysi sianlihan myynnin tietoja myös Keskolta, S-ryhmältä ja Lidliltä. Myyntitietoja ei luovutettu liikesalaisuuteen vedoten.
Kuluttajat ovat tiedostavampia
Keskon vastuullisuusjohtaja Juha Kalervo kertoo, että melkein kaikki isommat tuotantoeläimiin liittyvät kohut vähentävät lihan myyntiä hetkellisesti. Punaisen lihan myynti on hänen mukaansa laskenut viimeisten vuosien aikana noin kaksi prosenttia vuodessa.
Myös Lidl ja S-ryhmä kertovat, että punaisen lihan kysyntä on viime vuosina hieman laskenut. Vaalean lihan kulutus on sitä vastoin lisääntynyt. Sen ajatellaan johtuvan ainakin osittain siitä, että se mielletään terveellisemmäksi vaihtoehdoksi kuin punainen liha.
Kesko aikoo luopua virikehäkkikananmunien myynnistä seitsemän vuoden sisällä. Lidlissä virikehäkkikananmunia ei ole myyty vuoden 2016 syksystä lähtien.Yle
Oikeutta Eläimille -järjestö on julkaissut useita kuvia ja videoita myös häkkikanojen oloista.
Vastikään Kesko ilmoitti lopettavansa virikehäkkikananmunien myynnin vuoteen 2025 mennessä (HS). Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervon mukaan päätökseen luopua häkkikananmunien myynnistä vaikuttaa se, että vähittäiskaupan asiakkaat, sijoittajat ja kansalaisjärjestöt kyselevät usein eläinsuojeluun liittyvistä asioista.
Suomessa Lidlin valikoimassa ei ole ollut virikehäkkikananmunia myynnissä syksystä 2016 lähtien.
S-ryhmä puolestaan kertoo, että heidän myymistään kananmunista noin 60 prosenttia on virikehäkeissä kasvaneiden kanojen munia. Luomukananmunien kysyntä lisääntyy kuitenkin noin viidenneksellä vuodessa. Eettisempien vaihtoehtojen kysyntä lisääntyy S-ryhmän mukaan koko ajan, jonka vuoksi myös tuotannon tulee sopeutua kysynnän muutokseen.
Oikeutta Eläimille -järjestön tiedotusvastaava Kristo Muurimaan käsityksen mukaan virikehäkkimunista luopumisen kaltaisia pieniä edistysaskelia tapahtuu Suomessa, koska eläinten oloista keskustellaan aiempaa vakavammin.
Kirja, joka paransi eläinten oloja
Vuonna 2012 julkaistiin Syötäväksi kasvatetut -tietokirja, joka käsittelee suomalaisten tuotantoeläinten elämää. Kirjan kirjoittaja Elina Lappalainen kertoo, että kirjalla oli konkreettisia vaikutuksia tuotantoeläinten oloihin.
Lappalainen ihmetteli kirjassaan, miksi kaupoista puuttuu vapaan lehmän maito, kun esimerkiksi vapaan kanan munia löytyy melkein joka kaupasta. Lappalainen kirjoitti, että kuluttajan pitäisi pystyä päättämään, ostaako hän kaupasta parsinavetassa vai vapaana pihalla eläneen lehmän maitoa.
Nykyään kaupoista löytyy vapaan lehmän maitoa.
Onko nykyiset normaalina pidetyt ja lain sallimat tuotantotavat eettisesti hyväksyttyjä. Elina Lappalainen
Lappalaisella oli näppinsä pelissä myös siinä, että luomubroilerin tuotanto aloitettiin Suomessa. Hän kävi Tanskassa tutustumassa sikäläiseen luomubroilerin tuotantoon ja kirjoitti siitä kirjassaan, sekä Talouselämä-lehdessä.
Tällä hetkellä Suomessa luomubroileria kasvattaa pelkästään L’Uomu Nokka. Yrityksen toinen perustaja Arto Jokinen kertoo, että Lappalaisen kirja vaikutti siihen, että hän aloitti luomutuotannon.
– Kun luin kirjan, olin vielä punaisen lihan puolella toisessa firmassa. Kirja avasi silmäni ruuan turvallisuuteen liittyviin asioihin ja siihen, että eläinten terveys on äärimmäisen tärkeää.
Jokinen kertoo, että kirjan lukemisen jälkeen myös käsitys siitä, mitä ruoka sisältää on entistä tärkeämpää. Eli se, ettei liha sisällä esimerkiksi antibiootteja tai kasvuhormoneja.
Ongelmat kuitataan yksittäistapauksina
Elina Lappalainen sanoo, että monet hänen kirjansa lukeneista ovat kertoneet, että kirja on vaikuttanut heidän perheensä lihan kulutukseen ja ostopäätöksiin.
– Tiedän, että jotkut kirjani lukijoista ovat vaihtaneet virikehäkkimunat luomumuniin. Mutta, jos ihminen näkee kauhukuvia suomalaiselta sikatilalta, voi olla vähän eri päätös jättää sianlihan syöminen kokonaan.
Tuotantoeläimiä pidetään nimenomaan tuotantotarkoituksessa. Leena Suojala
Lappalainen arvelee, että kuluttajat pystyvät kuittaamaan eläinten oloihin liittyvät ongelmat yksittäistapauksina. Hänen mielestään huomiota pitäisikin kiinnittää enemmän siihen, onko nykyiset normaalina pidetyt ja lain sallimat tuotantotavat eettisesti hyväksyttyjä.
– Kysymys on todellisuudessa siitä, mitä me hyväksymme. Eikä siitä, onko jollain yksittäisellä tilalla rikottu lakia.
Suomen lihantuotannossa on Lappalaisen mukaan tälläkin hetkellä merkittäviä rakenteellisia ongelmia, jotka johtavat eläinten turhaan kärsimykseen. Esimerkiksi hän nostaa lehmien parsinavetat.
Suomessa parsinavetat ovat edelleen sallittuja. Muun muassa Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa parsinavetoista on luovuttu tai luovutaan lähivuosien aikana kokonaan. Näissä kaikissa maissa uusien parsinavettojen rakentaminen on kiellettyä (Maaseudun Tulevaisuus).
Eroon parsinavetoista ja porsitushäkeistä?
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) eläinlääkäri Leena Suojala sanoo, että tuotantoeläimet voivat Suomessa hyvin. Hän on kuitenkin hyvin tietoinen siitä, että jotkut tahot ovat huolissaan tuotantoeläinten oloista.
Lain mukaan lehmien pitäisi päästä ulos vähintään 60 päivänä vuodessa. Näin ei aina tapahdu, vaan jotkut lehmät ovat ympäri vuoden sisällä.Janica Karasti
Suojala kuitenkin korostaa, että mikään eläin ei ole koko aikaa kiinni. Esimerkiksi lehmien täytyy lain mukaan päästä jaloittelemaan vähintään 60 päivänä vuodessa laitumelle tai johonkin muuhun jaloittelutilaan. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Yle kertoi viime vuonna, että tuhannet lehmät elävät vuoden ympäri ulkoilematta.
Sekä porsitushäkit että parsinavetat ovat Suojalan mukaan sellaisia, joista tuotanto on siirtymässä pois.
– Kaikki uudet rakennukset ovat sellaisia, joihin ei enää laiteta porsitushäkkejä tai rakenneta parsinavettaa. Niistä ollaan siis jo vapaaehtoisesti siirtymässä pois.
Kuvia ja mediaa epäillään
Kuvat ja videot kaltoinkohdelluista eläimistä voivat olla rajuja. Osa ihmisistä saattaa epäillä esimerkiksi mediassa esitettyjen kuvien ja videoiden aitoutta. Epäilyt ovat tuttuja myös Oikeutta Eläimille -järjestössä työskentelevälle Kristo Muurimaalle.
– Ihmiset eivät välttämättä halua uskoa, että Suomessa tapahtuu jotain tällaista. Ensimmäinen ajatus voi olla se, että nämä ovat jostain muualta, Muurimaa kertoo.
Oikeutta Eläimille -järjestö saa kuvia ja videoita esimerkiksi yksittäisiltä ihmisiltä, jotka lähettävät materiaaleja nimettömänä. Muurimaa kertoo, että osa materiaaleista on hankittu laittomasti ja sen vuoksi ihmiset ovat pysyneet anonyymeina. Osa on puolestaan laillisesti kuvattuja.
Monet myönsivät muuttaneensa suhtautumistaan makkaroihin juuri lisäaineiden takia. Leena Jakkula
Koska järjestö haluaa olla varma materiaalien aitoudesta, saavat he niiden mukana myös erilaisia taustatietoja. Muurimaan mukaan ne voivat olla esimerkiksi kuvattuja dokumentteja, joissa näkyy päivämääriä ja tilojen omistajien nimiä. Tai kuvia, joihin on kuvattu GPS-laitteita, jotka osoittavat tietyn paikan koordinaatit.
Materiaalin autenttisuuden kanssa on tehty Muurimaan mukaan huolellista työtä, ettei tulisi epäilyksiä siitä, etteikö kuvat olisi sieltä, mistä niiden sanotaan olevan.
Mistä ihmisten epäily sitten johtuu? Elina Lappalainen ajattelee, että osittain kyse on siitä, miten suomalaista lihantuotantoa on onnistuttu sinivalkopesemään.
– Usein ajatellaan, että meillä täällä Suomessa osataan ja kaikki on hyvin.
Asiaan saattaa vaikuttaa Lappalaisen mielestä myös se, että moni kuluttajista asuu itse maalla tai se, että heillä on sukulaisia ja ystäviä, jotka ovat tuottajia.
Epäkohdat tulevat esiin aiempaa useammin
Myös kohutun makkarajutun tekijää, Leena Jakkulaa epäiltiin ja jopa uhkailtiin.
– Joissain lehtien pääkirjoituksissa mentiin henkilökohtaisuuksiin. Niissä epäiltiin, että tietääkö nuori tyttö tällaisista asioista. Minulla oli kuitenkin jo silloin 16 vuoden kokemus toimittajan työstä, Jakkula sanoo.
Suurin osa kuluttajien palautteista oli Jakkulan mukaan kuitenkin positiivisia. Negatiivisimmat reaktiot tulivat makkarateollisuuden suunnalta.
Naista uhattiin oikeustoimilla ja ohjelmasta tehtiin kantelu Julkisen sanan neuvostoon (JSN). Syynä oli edelleen ohjelmassa mainittu sonnin sukupuolielimet. Yle sai kuitenkin JSN:ltä vapauttavat päätöksen, jonka jälkeen Jakkula ei kuullut enää oikeustoimistakaan.
Makkarakohun jälkeen makkarapaketteihin tuli tuoteselosteet. Niitä ei aiemmin tuotteissa ollut.Bikka Puoskari
Jakkula on tyytyväinen, että nykyään media tarttuu hanakammin asioihin, jolloin myös epäkohdat tulevat esille.
– 40 vuotta sitten epäkohtien kaivelu oli vähäisempää, jonka vuoksi meidän tekemämme ohjelma herätti niin paljon huomiota.
Vuosien takaisesta kohusta huolimatta nitriittiä käytetään edelleen makkaran valmistuksessa.
Meri-Halikon koulussa Salossa oli viime syksynä erikoinen tilanne. Koulun ensimmäisen luokan opettaja huomasi, että hänen kaikki oppilaansa osasivat lukea. Sitä ei ollut tapahtunut koskaan ennen.
– Näitä tilanteita voi jo olla muuallakin, kun lukemaan oppiminen aikaistuu koko ajan, sanoo Meri-Halikon koulun rehtori ja Suomen luokanopettajat ry:n puheenjohtaja Marko Jokinen.
Opettaja selvitti aluksi lasten lukutaidon tason ja lähti sen jälkeen käymään normaalisti läpi äänteitä, kirjaimia ja tavuja.
– Ei siinä minkään vaiheen yli hypätty, mutta etenemisvauhti oli nopeampi kuin yleensä, Jokinen toteaa.
Hän uskoo, että lukevien kuusivuotiaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Samaan aikaan peruskoulun toisessa päässä mennään eri suuntaan. Uusimman PISA-tutkimuksen mukaan jopa joka kahdeksas peruskoulun päättävistä ei osaa kunnolla lukea. Myös nuorten kirjoitustaidot ovat heikentyneet.
Yle Uutiset selvitti, miten tämä yhtälö on mahdollinen.
Milloin lapsi osaa lukea?
Kun lapsi katsoo maitopurkin kylkeä ja ymmärtää siitä sanan MAITO, hän voi luulla osaavansa lukea. Oikeastaan kyse on vasta hahmottamisesta eikä varsinaisesta lukutaidosta.
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että peruslukutaito kehittyy yleensä kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana.
– Tutulta näyttäviä sanoja tulee koko ajan enemmän, jolloin lukeminen muuttuu sujuvammaksi. Sen jälkeen lapsi voi keskittyä sanan tai lauseen merkitykseen, mikä parantaa tekstin ymmärtämistä, Holopainen sanoo.
Kouluissa on huomattu, että lapsen oppimismotivaatio laskee helposti siinä vaiheessa, kun hän on oppinut hahmottamaan sanoja.
– Lapsi ei ymmärrä, miksi hänen pitää opetella lukemaan, kun omasta mielestään osaa jo. Motivaation puute on iso ongelma, toteaa Suomen luokanopettajien puheenjohtaja Marko Jokinen.
Juha Kemppainen / Yle
Tutkimusten mukaan “omin päin” lukemaan oppineella ekaluokkalaisella on pieni etulyöntiasema ikätovereihinsa, jotka eivät vielä sanoja hahmota. Kestää kuitenkin vain pari kuukautta, kun muut kirivät hänet kiinni.
Monille varhain lukemaan oppineelle on myös tullut myöhemmin vaikeuksia esimerkiksi sanojen tavuttamisessa ja kirjainäänteiden tunnistamisessa.
– He ovat oppineet hahmottamaan kirjoitettua kieltä isompien yksiköiden pohjalta. Sanat pitäisi osata tavuttaa, jotta ne oppii kirjoittamaan oikein. Muuten tulee kirjoitusvirheitä, kertoo erityispedagogiikan professori Leena Holopainen.
Lapsilla, jotka ovat opetelleet lukemaan vasta koulussa, näitä ongelmia ei tullut.
– Äänteet ja tavut olisi varminta opetella tiettyjen askelten kautta, jotta mitään ei jää välistä, sanoo Marko Jokinen.
Eritasoiset oppilaat
Opettajan ammattitaito on koetuksella, kun luokassa on paljon eritasoisia oppilaita. Lapselle, joka hahmottaa jo sanoja ja ehkä lyhyitä lauseitakin, ei kannata enää opettaa kirjaimia.
– Se onkin hyvän opettajan mittari, miten hän löytää eri kehitysvaiheet ja ruokkii lukutaitoa. Oppilaan motivaatio kärsii, jos hänelle ei tarjota riittävän haasteellista materiaalia, sanoo Leena Holopainen.
Kokenut opettaja osaa arvioida lasten lukutaidon tason ja muokata opetusta sen mukaan. Siinä onnistuminen puolestaan riippuu muun muassa opettajan koulutustasosta. Kouluissa työskentelee paljon opettajia, joilla ei ole opettajan pätevyyttä. Toinen haaste on ryhmäkoko.
– Suurin ongelma on se, miten hyvin suuren ryhmän opettajalla riittää aika tunnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se on sitä vaikeampaa, mitä enemmän oppilaita on.
Notkahdus
Alakouluikäiset ovat perinteisesti lukeneet paljon. Kansainvälisessä Pirls-tutkimuksessa todettiin kuitenkin muutama vuosi sitten, että Suomen neljäsluokkalaiset suhtautuvat mukana olleista maista negatiivisimmin lukemiseen harrastuksena.
Kun lapset siirtyvät yläkouluun, lukeminen jää monilla lopullisesti.
– Elokuvien ja sarjojen katsominen suoratoistona on helppoa, ja pelaaminen vie helposti innostuksen lukea. Siinä kohtaa pitäisi tehdä jonkinlainen ryhtiliike, sanoo Äidinkielen opettajien liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.
Vaikka monet lapset oppivat lukemaan älylaitteiden avulla, lukeminen jää usein silmäilyn tasolle. Lukeminen ei silloin kehity.
– Toki myös silmäilevä lukeminen on tärkeä taito, mutta pitäisi oppia keskittymään myös ajattelua vaativaan pitkään tekstiin. Sitä tarvitaan opiskellessa ja arjessa. Teksti voi olla painettua tai verkkotekstiä.
Esko Jämsä / AOP
Jos pitkien tekstien lukeminen loppuu, lukutaito jää pinnalliseksi. Koulu taas ei pysty satsaamaan perustaitoihin enää ylemmillä luokilla. Vuonna 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa pelkästään äidinkielen sisään on rakennettu valtava määrä elementtejä, jotka pitäisi opetella.
– Vaatimukset ovat korkeat, jos peruslukutaito ei ole riittävän hyvä. Heitä voidaan tukea tehostetulla opetuksella, mutta lukutaidon treenaamiseen pitäisi käyttää aikaa myös koulun ulkopuolella, sanoo erityispedagogiikan professori Leena Holopainen.
Pojat
Pisa-tutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Opettajien mukaan kyse on lukemisen määrästä. Tytöt lukevat kirjoja, pojat eivät.
– Jo 5–6-luokkalaisista pojista juuri kukaan ei lue kertomakirjallisuutta. Ei ahmita Tarzania, tai Viisikoita kuten aikoinaan. Se on haaste myös kustantajille, sanoo Suomen luokanopettajien puheenjohtaja Marko Jokinen.
Iso vastuu lukutaidon kehittymisestä on vanhemmilla. Pojat pitäisi totuttaa lukemiseen ja esimerkiksi kirjastossa käymiseen kotona. Kirjat voivat olla myös sähköisessä muodossa.
– Koulussa on vaikea pakottaa ketään lukemaan. Vaikka opettaja määräisikin jonkun kirjan luettavaksi, sen lukemista on hankala valvoa.
Ongelma on, että murrosikäisille suunnattuja kirjoja on vähän. Lukemista edistävässä Lukukeskuksessa on huomattu, että poikia kannattaa lähestyä tietokirjoilla ja esimerkiksi urheilijoiden elämäkerroilla.
– Yksi keino on antaa heidän valita luettavaa tietystä kirjavalikoimasta. On tärkeää, että nuori on kiinnostunut kirjasta jota lukee, sanoo Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.
Milloin nuori osaa lukea?
Pisa-tutkimusten ja Jyväskylän yliopiston koordinoiman Pirls-tutkimuksen lisäksi lasten ja nuorten lukutaitoa mittaavat Äidinkielen opettajien liitto ja kansallisen arvioinnin keskus Karvi. Sari Hyytiäisen mukaan lukutaidon käsite on laajentunut 2000-luvulla.
– Luku- ja kirjoitustaito liittyvät yhteen laajemmin kuin ennen. Arvioinnin kohteina ovat tulkitseva lukeminen, lähdekriittisyys ja kulttuurinen lukutaito. Iso osa lukutaitoa on se, että pystyy myös tuottamaan tekstejä, sanoo Hyytiäinen.
Siinäkin on ongelmia. Asiateksteissä esiintyy pieniä alkukirjaimia ja hymiöitä. Ilmaisu on tiivistä, ja siitä puuttuvat sävyt ja vivahteet. Yle Uutiset kertoi viime syksynä, että nuorille pitää jo lukea tehtävänantoja ääneen, koska he eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä.
Vaikka nuorten luku- ja kirjoitustaidon heikkeneminen on herättänyt huolta, Suomi oli uusimmassa PISA-tutkimuksessa kuitenkin kolmanneksi paras. Hyvä ja huono lukutaito onkin jakautunut yhä jyrkemmin eri ryhmiin. Tytöt ovat parempia lukijoita kuin pojat. Pohjois- ja Itä-Suomessa huonoja lukijoita on enemmän kuin etelässä. Maahanmuuttajien muita heikompi suomen kielen taito näkyy tuloksissa.
Erot kuntien resursseissa näkyvät siinä, kuinka paljon rahaa koulukirjastoihin on käytössä. Hyviä lukijoita on yhä, mutta heikkotasoisten lukijoiden määrä on lisääntynyt.
– Heikosti lukevien osuus pitäisi saada vähenemään. Jos on heikkolukutaito, syrjäytymisen vaara on ilmeinen. Yhteiskuntamme on niin tekstikeskeinen, että silloin jää helposti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, sanoo Sari Hyytiäinen.
Muutos
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen on sitä mieltä, ettei lukutaitoa tällä hetkellä arvosteta Suomessa tarpeeksi.
– Tuntuu, että matematiikka ja luonnontieteet ovat nyt se juttu. Lukutaitoa pidetään ehkä itsestäänselvyytenä, vaikka se on matemaattisten taitojenkin taustalla.
Holopaisen mukaan esimerkiksi Saksassa ja Italiassa lukutaitoa arvostetaan selvästi enemmän kuin Suomessa. Hän pohtii, nousisiko lasten ja nuorten lukumotivaatio esimerkiksi kilpailujen avulla.
– Saksassa koulut järjestävät lukutaitokilpailuja, joissa hyvät lukijat nostetaan esiin. Kilpaileminen voisi herätellä lapsia ja nuoria, joilla ei ole oppimisvaikeuksia. Sitä kautta he ymmärtäisivät, että lukemisessa voi kehittyä paremmaksi.
Äidinkielen opettajat ovat ajaneet viime syksystä lähtien Lukeva koulu -hanketta, joka on tarkoitus levittää Suomen kouluihin samaan tapaan kuin Liikkuva koulu. Sari Hyytiäisen mukaan Lukevia kouluja on jo vireillä. Tavoitteena on muun muassa koulukirjastojen tason parantaminen ja runsaampi opetuskäyttö.
– Lukeminen ja kirjoittaminen on tarkoitus tuoda mukaan kaikkiin oppiaineisiin vahvemmin niin, että kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja harjoitellaan myös kuvanlukutaitoa, Hyytiäinen kertoo.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö julkistaa syksyllä oman esityksensä siitä, kuinka suomalaisten luku- ja kirjoitustaitoa ryhdytään parantamaan koko yhteiskunnan tasolla.
Entä mitä tapahtui Salon Meri-Halikon koulun ensimmäiselle luokalle, jonka kaikki oppilaat osasivat lukea? Koulun rehtori Marko Jokinen sanoo, että tilanne tasoittui nopeasti tavanomaiseen rytmiinsä.
– Ei se ollut ryhmänä sen pidemmällä kuin aiempienkaan vuosien ekaluokkalaiset. Erot tulevat aina yksilötasolla. Parhaat lukevat Harry Potteria, mutta toisilla taidot eivät ole hirveästi edenneet siitä lähtötasosta, Jokinen sanoo.
Rataliikennettä pääradalla pahasti sotkenut turvalaitevika on saatu korjattua ja junaliikenne alkaa taas sujua.
Vika johtui Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan sulakkeesta.
Vian takia useat junat Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä peruttiin tai ne kulkivat alennetulla nopeudella turvallisuuden takaamiseksi. Vika heijastui myös muille rataosuuksille.
Noin kolme tuntia kestäneen korjaustyön takia junaliikenne saadaan normaaliksi vasta illan tai viimeistään yön aikana.
Vika havaittiin iltapäivällä noin kello 15.30. Tieto vian korjaamisesta saatiin noin kello 18.30.
Helsingin Sanomien mukaan presidentti Donald Trump saapuu Helsinkiin jo huippukokouksen aattoiltana. Hän tapaa illan aikana Yhdysvaltain-suurlähetystöä. Lehti kertoo, että maanantaina 16. heinäkuuta Trump tapaa ensin tapaamista isännöivän tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja sen jälkeen Vladimir Putinin. Keskustelut jatkuvat lounaalla. Tämänhetkisen tiedon mukaan Trump poistuu maanantai-iltana.
Aiemmin Helsingin Sanomat kirjoitti, että Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen järjestetään Helsingissä Presidentinlinnassa. HS kertoo saaneensa tiedot Yhdysvaltojen hallinnon edustajilta.
Tasavallan presidentin kansliasta kerrotaan Yle Uutisille, etteivät he voi vahvistaa tietoa tapaamispaikasta. STT kertoo, että ulkoministeriö ei kommentoi asiaa. Myöskään Yhdysvaltojen Suomen-suurlähetystö ei vahvista tapaamispaikkaa, kertoo lähetystön kulttuuri- ja lehdistöosaston päällikkö T.J. Grubisha.
Trumpin yhden yön yöpyminen Suomessa tarkoittaisi mittavia turvatoimia.
Yhdysvaltain hallinnosta kerrotaan Reutersin mukaan, että Trump ja Putin keskustelevat todennäköisesti aseistariisunnasta ja strategisesta tasapainosta, mikä sisältää väitetyt keskimatkan ydinaseohjusten rikkomukset. Venäjä kieltää rikkoneensa sopimusta.
Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläs Jon Huntsman kertoi toimittajille konferenssipuhelussa, että presidentti Trump pitää yhä Venäjää vastuullisena "pahoista teoistaan".
Trump tapaa Putinin ensin kahdenkesken, jonka jälkeen tapaaminen jatkuu suuremman delegaation kanssa. Tapaamisen tavoitteena on selvittää, onko Venäjä halukas parantamaan maiden välisiä suhteita.
Marika Ollila ei ollut aiemmin juuri välittänyt terveellisistä elämäntavoista. Hänen perheessään alettiin puhua painonpudotuksesta, ja 16-vuotias Ollilakin innostui. Ajatus oli pudottaa vähän painoa.
– Se lähti innostuksesta. Olin elänyt sellaista nuoren ihmisen elämää välittämättä ruuan terveellisyydestä, mutta nopea painonnousu sai huolestumaan omasta terveydestä ja ulkonäöstä. Aloin pudottaa painoa ja etsimään tietoa terveellisistä elämäntavoista.
Ensin Ollila jätti karkit. Sitten jäivät loputkin herkut, sitten kerma. Seuraavana karsiutuivat voi, suola ja sokeri.
– Kun pystyi rajoittamaan niitä, tajusi, että voi rajoittaa muutakin. Lopulta en olisi suostunut syömään perunaa, pastaa, riisiä, leipää tai viljaa. Tein kuten ravintosuositukset neuvovat: vaihdoin vaalean viljan täysjyvätuotteisiin.
Sitten Ollila ei enää syönyt niitäkään, sillä hiilihydraatit olivat pahasta joidenkin tutkimusten mukaan.
Paino todella tippui. Niin paljon, että Ollillalle diagnosoitiin anoreksia. Itse hän uskoo, että kyse oli kuitenkin ortoreksiasta, epätyypillisestä syömishäiriöistä. Ortoreksiaa sairastavat vetävät terveelliset elämäntavat överiksi. Aivan kuten Ollila, ja yhä useampi suomalainen.
Fyysisesti terve, ajatusmaailma vääristynyt
Ortoreksia ei ole virallinen sairaus, siihen ei siis saa diagnoosia. Usein raja anoreksia kanssa on epäselvä.
Syömishäiriöliiton kehittämiskoordinaattori Katri Mikkilän mukaan ortoreksian ja anoreksian lisäksi hämärtynyt on myös raja ortoreksian ja normaalin syömisen välillä.
– Ortorektisesta ruokaan suhtautumisesta on tullut osittain uusi normaali viime vuosien aikana. On aika tyypillistä olla kiinnostunut ruokavalioista ja noudattaa jotain tiettyä hyvin tiukasti. Tällainen ajattelu on lisääntynyt todella paljon.
Esimerkiksi anoreksian diagnoosikriteereihin kuuluu tietynasteinen alipaino, joka määritetään painon ja pituuden suhteesta. Ortoreksiaa sairastava voi olla aivan normaalipainoinen tai jopa ylipainoinen, mutta silti ruokaan suhtautuminen saattaa olla pakkomielteistä.
Mikkilä kertoo tilanteesta, jossa opettaja oli huolissaan liikunnanohjaajaopiskelijan hyvinvoinnista. Hän kertoi opiskelijan syövän riittävästi, mutta syömisen suunnitteluun ja ruuan ajatteluun kului kohtuuttoman paljon aikaa. Opettaja kysyi, voiko kyseessä olla syömishäiriö.
– Vastasin, että kyllä. Fyysisesti voi olla täysin terve ja ruokavalio riittävä, mutta ajatusmaailma on vääristynyt ja sairas.
Syömishäiriöt liitetään Mikkilän mukaan liian tiukasti nimenomaan painoon. Siitäkin syystä omia ongelmia saatetaan helposti vähätellä: jos ongelma ei näy ulospäin, onko sitä edes olemassa?
Neuvojen kysyminen lisääntynyt
Syömishäiriökeskukseen tulleita puheluita ei tilastoida, mutta ortorektikoiden määrä ei ainakaan ole laskussa. Puheluita tulee erityisesti kesäaikaan. Ihmiset soittavat ja kysyvät, mikä on oikein ja normaalia.
– Se on niin yleistä ja normaalia, ettei ortoreksiaa tunnisteta, vaikka sitä onkin koko ajan enemmän, väittää Syömishäiriöliiton Mikkilä.
Mutta miksi?
Yhden arvion esittää Syömishäiriökeskuksen sisätautikirurginen sairaanhoitaja Lea Attila.
– Fitnessbuumi ei ole ainakaan asiaa parantanut.
Neniya Lanti / AOP
Mikkilä muistaa, miten 2000-luvun alussa välteltiin rasvoja. Nyt esimerkiksi maidoton ja viljaton ruokavalio ovat pinnalla. Ja seuraava trendi on hänen mukaansa todennäköisesti jo odottamassa tulemistaan nurkan takana.
– On se ruokavalio mikä tahansa, se ei ole toista riskittömämpi tai terveempi, jos siihen suhtautuminen on äärimmäistä ja mustavalkoista.
Osittain kyse on hänen mukaansa siitä, että terveellisillä elintavoilla halutaan osoittaa, kuka minä olen.
– Olet mitä syöt -ajattelusta on tullut ruoka edustaa, sitä mitä olen.
Mikkilä pitää ongelmallisina myös liikuntakeskuksien tarjoamia ruokavalio-ohjeistuksia: kirjeenä asiakas saa listan ruoka-aineista ja grammantarkoista määristä, joita tulee syödä.
– Se ohjeistaminen on täysin syömishäiriömaailmasta otettua.
Puoli vuotta salailua
Muutamassa kuukaudessa Marika Ollilan elämä muuttui. Kontrolloitu ruokavalio rajoitti elämää lomareissullakin. Hän muistaa kirjoittaneensa päiväkirjaansa, kuinka syömisestä on kehkeytymässä ongelma.
– Seuraavalla viikolla olin kirjoittanut, että olin syönyt voileipää, enkä ollut liikkunut tarpeeksi ja tunsin huonoa omaatuntoa.
Jos Ollila olisi saanut itse päättää, hän olisi syönyt vain valkuaista, kurkkua, omenaa, kaurapuuroa, rasvaton jogurttia ja keittokinkkua.
Puoli vuotta pakkomielle pysyi salassa Ollilan perheessä: osin siitäkin syystä, että perheen äiti halusi perheen syövän yhteisen pöydän ääressä, jolloin lukion ensimmäistä vuosikurssia käyvälle Marikalle ei juuri jäänyt toista vaihtoehtoa.
Paitsi juosta kalorit pois kehosta ruuan jälkeen.
Laura Hossi / Yle
Lenkkipakkoa ja kieltäytymistä
Syömishäiriöön sairastuminen ei katso ikää tai sukupuolta. Kaikista syömishäiriöihin sairastuneista noin 10–20 prosenttia on miehiä, mutta Mikkilän mukaan ortoreksiaa sairastavista tuo osuus saattaa olla suurempi, sillä lihaksikkuudeen tavoitteluun liittyy helposti ortorektisiä piirteitä.
Valtaosa syömishäiriöistä sairastavista sairastaa epätyypillistä häiriöitä – kuten ortoreksiaa.
Myös 42-vuotias Johanna Yli-Jaskara on käynyt ortoreksian ja anoreksian rajalla noin seitsemän vuotta sitten. Tuolloin Yli-Jaskara ryhtyi harrastamaan liikuntaa – ja jäi Marika Ollilan tavoin laihtumiseen koukkuun.
– Vaikka olin kuinka väsynyt, kun töistä tulin, silti oli vaan pakko lähteä liikkumaan.
Yli-Jaskara kertoo syöneensä lähinnä salaattia ja niin paljon porkkanaa, että hampaat alkoivat lohkeilla. Rutiinit määrittivät elämää. Ruoka-ajat katsottiin kellosta ja töiden jälkeen piti päästä lenkille. Drinkki ystävien kesken ei tullut kuuloonkaan, ellei sitä oltu aiemmin päivällä ansaittu.
Syömishäiriöliiton mukaan tämä on juuri se merkki, jonka pitäisi hälyttää kelloja: kun syöminen tai syömättömyys ohjaa valintoja ja tekemisiä.
Useiden vuosien ajan Yli-Jaskara kokeili erilaisia terapiamuotoja: työterveyshuoltoa, terapeutteja ja muutamia viikkoja psykiatrian osastolla.
Jälkeen päin hän miettii, että kenties taustalla oli sitäkin, ettei hän koskaan ollut asunut yksin, vaan oli aina ollut jollakin tavalla muiden ohjailtavissa.
– Ehkä tämä oli keino pyristellä pois, kun tämä oli ainut asia, jota pystyin ohjailemaan.
Yli-Jaskara kertoo, että tilanne muuttui, kun hän vaihtoi työpaikkaa 14 vuoden jälkeen ja siinä samalla vaihtui myös paikkakunta. Ensimmäistä kertaa hän muutti omaan asuntoon, aivan yksin.
– Edelleen syön niukasti, mutta välillä pystyn syömään lämpimiä aterioita. Olen nauttinut suunnattomasti siitä, että asun yksikseni ja saan olla niin kuin haluan. Liikunta on jäänyt, mistä olen onnellinen. Hyötyliikuntaa tulee, ja olen huomannut, että se riittää.
Nelisen vuotta sitten Marika Ollila kiinnostui terveellisistä elämäntavoista.Marika Ollilan kotialbumi
Yhdeksän kuukauden sairastamisen jälkeen 16-vuotias Ollila hakeutui itse terveydenhoitajan pakeille: hän ei halunnut enää elää sairauden orjana ja kaloreita laskien.
Paino alkoi pikkuhiljaa nousta. Paraneminen kesti lopulta yli kaksi vuotta, mutta nyt Ollila kertoo olevansa kunnossa.
Häntä ärsyttää, ettei syömishäiriötä oteta aina todesta. Sairauteen liittyvää häpeää hän haluaa myös murtaa.
Syömishäiriöliiton Katri Mikkilä pohtii, pitäisikö ortoreksialle saada virallinen määritelmä.
– Näin siitä tulisi näkyvä sairaus. Etteivät ihmiset ajattelisi, ettei tässä mitään vikaa ole, kun tämä ei osu kriteereihin.
Marika Ollila on nyt 20-vuotias, hän on valmistunut juuri elintarvikevalmistajaksi. Haaveena on tehdä uraa poliisina tai personal trainerina.
– Haluaisin ennaltaehkäistä, ettei kukaan muu lähtisi harhailemaan siihen rajoittamiseen ja pakkoon. Haluan kertoa, miksi kaikessa pitää olla tasapaino.
Lumilautailun maailmanmestari Roope Tonteri kiitää rullalaudallaan betonikaareen Kouvolan jäähallin takana. Rulla- ja temppupotkulautailijoille on valmistunut uusi harrastuspaikka Urheilupuistoon, jossa Tonteri on koeajolla.
– Pitää vähän venytellä, kun olen näin aamusta liikkeellä, sanoo nuorempana skeittauksessa SM-mitaleita saavuttanut kouvolalainen.
Puiston piirrustukset ovat syntyneet helsinkiläisen entisen ammattiskeittaajan ja nykyisen maisema-arkkitehdin Janne Saarion käsistä. Tonteri on ollut apuna suunnittelussa.
– Arkkitehdin kanssa veivattiin suunnitelmia, mutta ei niihin paljoa tarvinnut tehdä muutoksia. Halusin ainakin tuollaisen ison betonikaaren, sanoo Tonteri.
Roope Tonterin mielestä uusi puisto sopii myös aloittelijoille.Pyry Sarkiola / Yle
Kaduilta mallia
Suomeen rakennetaan vuosittain keskimäärin kymmenen skeittipuistoa. Valtaosa niistä on pienempiä kuin Kouvolan parkki.
– Kouvola täyttää kansainväliset mitat ja jäljittelee mahdollisimman paljon katuolosuhteita portaineen ja kaiteineen, sanoo betoniartesaani ja operatiivinen johtaja Robert Bonsdorff Monumental changes -yhtiöstä.
Puistojen rakentaminen on käsityötä, kun betonivalua muokataan ja hierretään.
– Pintaa täytyy hiertää kärsivällisesti, että se kestää ja siitä tulee tasainen. Pienikin nypy pinnassa voi pilata homman, sanoo ympäri Eurooppaa skeittipuistoja suunnitteleva Janne Saario.
Betoniartesaani Robert Bonsdorff on ollut rakentamassa Kouvolan skeittipuistoa. Hän tarkisti työn jälkeä omalla laudallaan.Petri Niemi/Yle
Rullalautailijoiden lisäksi puistoja käyttävät scoottaajat eli temppupotkulautailijat.
– Scoottaajat ovat usein nuorempia kuin skeittaajat. Täytyy suunnitella puistot niin, ettei niissä ole risteäviä ajolinjoja, joissa voisi tulla törmäyksiä.
Kouvolassa puiston keskellä on levähdysalue, jossa voi istuskella ja seurata muiden ajoa. Samalla istuskelijat eivät ole toisten ajolinjalla.
Yli 300 000 euron investointi
Kouvolainen 11-vuotias scoottaaja Juuso Kohonen on löytänyt puistosta lempipaikkansa.
– Tuolla on yksi reuna, jossa voi hypätä tason ja kivien yli. Siinä voi vetää reilii ja kaareen.
Kouvolalainen Juuso Kohonen aloitti scoottauksen muutama vuosi sitten.Pyry Sarkiola / Yle
Kouvolan skeittipuisto on maksanut kaupungille noin 330 000 euroa. Puisto on rakennettu kahden vähällä käytöllä olleen tenniskentän paikalle.
– Täytyy pitää huolta, että eri lajien harrastajille on kunnon liikuntapaikat, liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen kertoo.
Puisto on maksuton. Alle 8-vuotiaat voivat tulla puistoon vain huoltajan valvonnassa.
– Hallitus teki tässä aivan oikean päätöksen. Se on SAK:n tavoitteiden mukaista. Olemme useita kertoja julkisuudessa vaatineet, että hallitus lopettaa tämän lakiesityksen valmistelun, toteaa johtaja Hannu Jouhki SAK:sta.
Jouhkin mielestä työsuhdeturvan heikentäminen ei ole koskaan oikea tapa lisätä työllisyyttä.
– Se vain lisää epävarmuutta työmarkkinoilla.
Akavan johtava asiantuntija Lotta Savinko on samoilla linjoilla.
– Kuulosti erittäin hyvältä ja erittäin järkevältä. Tämä kohtasi niin paljon vastustusta. Sinällään se olisi lähinnä luonut vain byrokratiaa ja sen vaikutukset olisivat olleet vähäisiä, hallituksen päätöksestä positiivisesti yllättynyt Savinko totesi Ylelle.
Hänen mukaansa laki olisi ollut vain "sukupolvipolitiikkaa" ja silpputoimenpide.
– Meidän pitäisi pyrkiä pitkäjänteisempään ja oikeammin kohdennettuihin toimenpiteisiin, Savinko huomauttaa.
Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen on tavallaan pettynyt, mutta tavallaan sitä mieltä, ettei lakia saa kohdentaa yhteen ryhmään.
– Sinänsä tämä päätös lopettamisesta on tietysti vähän harmittava. Työlainsäädäntöä pitäisi kehittää kokonaisuutena, niin että työllistymistä helpotetaan. Päätöstä olisi pitänyt muuttaa niin, että tehdään yleisimmin ne muutokset kuin että ne kohdistetaan yhteen erityisryhmään, Rytkönen toteaa.
– Tämä olisi pitänyt tehdä isommin ja sillä tavalla, että sillä olisi ollut tosiasiallista vaikutusta tässä asiassa, kertoo lain valmistelun lopettamisesta yllättynyt Rytkönen.
Pienten yritysten irtisanomissuoja etenee – SAK ja Akava miettivät vastatoimia
Nuorten pätkätöitä koskevien lakien vastapainona hallitus aikoo jatkaa pienten yritysten irtisanomisten helpottamista koskevien lakien valmistelua. Asia lähtee nyt valmistelukierrokselle, mutta SAK:n kanta on jo nyt selvä.
– Hallituksen olisi tullut tehdä tässä aivan yhtä viisas päätös, eli vetää myös tämä laki pois valmistelusta. Tähän sisältyy paljon epäkohtia yksilötasolla kuin kokonaistalouden tasolla. johtaja Hannu Jouhki SAK:sta toteaa tiukkana.
Jouhkin mukaan esitys on liian tulkinnanvarainen ja pahimmillaan se johtaa siihen, että työntekijä on työnantajan mielivallan armoilla aika pitkälle.
SAK on jo uhannut vastatoimilla, jos laki etenee. Päätöksen se tekee asiassa elokuun puolivälissä. Akava on samoilla linjoilla. Vastatoimia on silläkin mielessä.
– Tämä on sinällään kaikin tavoin erittäin epäonnistunut esitys. Ensinnäkin työllisyysvaikutukset todetaan lähinnä hyvin vähäisiksi, ellei olemattomiksi, johtava asiantuntija Lotta Savinko toteaa ja kertoo Akavan miettivän mahdollisia jatkotoimia elokuun kokouksessaan.
Myös Savinko on sitä mieltä, että esityksen pykälät ovat liian tulkinnanvaraisia. Lisäksi hän pitää esityksen yrityskokoa täysin väärin mitoitettuna, kun se koskisi alle 20 ihmistä työllistäviä yrityksiä.
– Se kattaa 97 prosenttia suomalaista yrityksistä ja johtaa siihen, että meille tulee valtava kasvun kynnys 20 henkeä työllistävien yritysten kohdalla, Savinko huomauttaa.
Suomen Yrittäjiltä esityksen eteneminen sen sijaan saa tukea.
– Irtisanomissuojan helpottaminen pienissä yrityksissä on äärimmäisen tärkeä päätös. Hienoa, että hallitus päätti viedä tätä asiaa eteenpäin. Tietysti valmistelua on nyt sitten lausuntokierroksen jälkeen tärkeä jatkaa määrätietoisesti ja viedä maaliin se, että työllistämistä sen kautta helpotetaan, yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen toteaa.
Suomen kansallispuistot ja muut Metsähallituksen ylläpitämät retkeilykohteet pysyvät käyttäjille maksuttomina, kirjoittaa Uutissuomalainen.
Metsähallituksen mukaan maksuttomuudesta pidetään kiinni, vaikka retkeilyalueiden korjausvelka kasvaa. Luontopalveluiden mukaan velkaa on jo 44 miljoonaa euroa.
Metsähallituksen mukaan yksi keskeinen syy maksuttomuuteen on retkeilyn terveyttävä edistävä vaikutus. Myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on painottanut retkeilypalvelujen maksuttomuutta.
– Luonto on luksusta, josta nauttimiseen jokaisella kansalaisella on oltava mahdollisuus vastikkeetta, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen.
Kansallispuistoissa käydään yhä enemmän, viime vuonna ylittyi kolmen miljoonan kävijän raja. Kaikissa kohteissa käyntejä oli yhteensä lähes seitsemän miljoonaa.
Ismo Pekkarinen / AOP
Rahoitus kansallispuistoihin, luonnonsuojelualueisiin ja erämaa-alueisiin tulee ympäristöministeriöltä ja muille valtion retkeilyalueille maa- ja metsätalousministeriöltä. Lisäksi on erillisrahoitusta ja EU-rahoitusta
Kaikkien Metsähallituksen virkistys- ja matkailukäytössä olevien kohteiden korjaaminen hyvään kuntoon vaatisi noin kuusi miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2018–2022 ja tämän jälkeisellä viisivuotiskaudella vajaat kolme miljoonaa euroa vuosittain. Laskelman on tehnyt Metsähallituksen Luontopalvelut.
Kunnostusta vaativat muun muassa tuvat, käymälät, polttopuusuojat, venelyrakenteet ja taukopaikat. Kesäreiteistä huonokuntoisia on 40 kilometriä ja keskinkertaisessa kunnossa 1 650 kilometriä eli reilu kolmannes reiteistä.