Ylellä uutisoitiin toukokuussa, että kilpailu lääkäreistä on koventunut tulevan sote-uudistuksen takia. Jutussa kerrottiin, että etenkin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on pulaa ortopedeista.

Jutun julkaisemisen jälkeen Tyksistä irtisanoutunut ortopedi otti Yleen yhteyttä ja kertoi, että lähdön syynä on vakava työilmapiiriongelma, ei sote eivätkä rahakkaammat työt yksityisellä puolella.

Selvisi, että Tyksin tuki- ja liikuntaelin toimialueelta (Tules) on lähtenyt reilun vuoden aikana kymmenkunta kirurgia muualle töihin. Tyksin Tules-toimialueella työskentelee sairaalan johdon mukaan noin 40 erikoislääkäriä.

Haastattelimme tätä juttua varten kahdeksaa erikoislääkäriä. Lääkäreiden kokemukset kerrotaan nimettöminä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kertoivat huonoista työoloista.

Lääkärit kertoivat, että lähdön syynä on luottamuksen puute johtoa kohtaan ja huono henkilöstöjohtaminen. Myös työn kuormittavuuden lisääntyminen nousi esille. Sairaalajohtaja Petri Virolainen ja Tules-toimialuetta johtava ylilääkäri Ville Äärimaa vastaavat, että palautetta on tullut ja esille tulleita ongelmia pyritään ratkaisemaan.

– Henkilöstöjohtamisessa ei ole onnistuttu. Henkilöstöjohtaminen on hankalaa, ja asiantuntijaorganisaatiossa se on erityisen hankalaa, sanoo sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Lääkärit haluavat tulla kuulluiksi ja saada arvostusta

Kirurgit ovat suivaantuneita siitä, että julkisuudessa on annettu kuva rahanahneista lääkäreistä, jotka lähtevät yksityiselle puolelle kovapalkkaisempiin hommiin.

– Ajattelin, että olen Tyksissä eläkeikään saakka, mutta toisin kävi, sanoo yksi lääkäreistä.

Moni haastateltavista alleviivaa sitä, että työyhteisö Tyksissä on hyvä. Ongelmana on työnjohto, joka ei kuuntele.

– Kun työnilo kaikkoaa, on itse tehtävä ratkaisuja. Raha ei ole syynä, sanoo eräs lääkäri.

– Johdon arvostuksen puute tuntui. Ei kuunneltu meitä asiantuntijoita, kun esitimme parannusehdotuksia toimintaan, sanoo eräs irtisanoutunut.

– Ylilääkärin tehtävänä on mahdollistaa se, että alaisilla on hyvät työolosuhteet. Nyt siellä on ollut sellainen hajota ja hallitse -mentaliteetti, sanoo toinen lääkäri.

Eräs lääkäri kertoo, että lääkäreiden esittämä kritiikki toimintatapaa kohtaan johti joidenkin kohdalla “ulossavustamiseen”. Toinen keino oli ottaa vastuutehtävät pois joltakin lääkäriltä.

– Työpaikka tuli omalta kohdalta mahdottomaksi olla, sanoo yksi haastateltavista.

Taustalla uudistuneet ajatusmallit ja työtavat

Tyksin Tules-toimialueen johtaja ja ylilääkäri Ville Äärimaa on tuonut organisaatioon parin vuoden ajan uutta ajattelumallia ja työskentelytapaa. Uusi malli on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia ja vastustusta. Osa lääkäreistä on tyytyväisiä, osa ei.

Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen ei väheksy Tyksin Tules-toimialueelta tietoonsa tulleita ongelmia.

– Työntekijöiden keskuudessa on ollut merkittävää tyytymättömyyttä siihen, miten toimintaa on viety eteenpäin.

Virolainen sanoo, että tyytymättömyys on johtanut siihen, että osa ammattilaisista on lähtenyt pois, koska heillä on ollut muita vaihtoehtoja tarjolla. Tämä tarkoittaa työpaikkoja yksityisellä puolella.

– Muutosta on tehty ehkä väärällä tavalla ja vauhdilla. Työntekijät kokevat, että heitä ei ole kuultu, sanoo Virolainen.

Ylilääkäri Ville Äärimaa sanoo, että ongelmat tietyllä alueella ovat tiedossa.

– Palautetta on tullut. Asioita yritetään ratkaista ja viedä parempaan suuntaan.

Tuhansia leikkauksia, pienenevät resurssit

Lääkärit kertovat myös kasvaneesta työmäärästä ja työn kuormittavuuden lisääntymisestä. Kun hoitaa potilaita kovassa tahdissa, sitä jaksaa vain tiettyyn pisteeseen saakka.

– Valtava määrä potilaita, liian vähän työntekijöitä, sanoo eräs lääkäreistä.

Haastateltavien mukaan yksi johdon ehdotus keventää työtaakkaa oli lähetteiden kääntäminen takaisin. Tämä tuntui mahdottomalta ajatukselta.

– Olet yksi pieni osanen valtavassa koneistossa. Hoidat potilaita lukuina, ettei tule sakkoa hoitojonosta, sanoo eräs lääkäri.

Lääkärit kertoivat, että ongelmia on otettu esille johdon, luottamusmiehen ja työterveyshuollon kanssa. Mitään muutoksia ei ole tapahtunut.

– Työn kuormittavuus on lisääntynyt, kun lääkäreitä on lähtenyt muualle, sanoo toimialuejohtaja Ville Äärimaa.

Viime vuonna Tyksin Tules-sairaalassa oli 60 000 potilaskäyntiä ja siellä tehtiin noin 9 000 leikkausta.

– Hiukan niukemmalla resurssilla yritämme selvitä. Meillä on erittäin hyvää porukkaa töissä. Nyt on tärkeä antaa heille työrauha, jotta laatu säilyy, sanoo Äärimaa.

Kokeneiden kouluttajalääkäreiden lähtö huolestuttaa

Eräs pois lähtenyt ortopedi on huolissaan siitä, että alalla pidempään olleet lääkärit ovat lähteneet pois Tyksistä.

– Sieltä puuttuvat mentorit, kouluttajat. Vie noin 10–15 vuotta, että saa riittävän tietotaidon jollekin erityisalueelle.

– Kun osaajia lähtee pois, on se iso menetys. Mentoreita ja kouluttajia on vähemmän kuin saisi olla, sanoo sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Yksi haastateltavista sanoo lähdön syyn olevan uudet haasteet.

– Hyvä tarjous tuli vastaan ja halusin uusia haasteita. Ajan ilmiö on se, että samassa paikassa ei olla enää eläkeikään saakka.

Kyseinen lääkäri ei pidä mahdottomana sitä, että jonain päivänä vielä palaisi Tyksiin.

Lue lisää:

Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne

Kahden ja puolen kilon Menu-maissi- ja Menu-herne-maissi-paprika-pakasteissa on listeriabakteerivaara, kertoo K-ryhmä.

Sen mukaan tuotantotilassa, jossa pakasteita on valmistettu, on löydetty listeriabakteeria. K-ryhmä vetää pakasteet markkinoilta.

Tuotteiden valmistusmaa on Unkari ja takaisinveto koskee pakkauksia, joissa parasta ennen -päivämäärä on 21.9.2018–7.5.2020. Tuotteet voi palauttaa K-ruokakauppaan tai Kespron noutotukkuun.

Myös S-ryhmä vetää pois myynnistä pakastemaissia. Takaisinvedettävä tuote on 450 gramman Rainbow Makea maissi, jonka kaikki tuote-erät vedetään markkinoilta. Syynä takaisinvetoon on Unkarin tehtaalla ja siellä valmistetuissa tuotteissa havaittu listeriabakteeri, jonka takia maan viranomainen on päättänyt, että tuotteita ei saa myydä, S-ryhmä kertoo.

Tyhjän pakkauksen voi palauttaa ostopaikkaan tai S-ryhmän kuluttajaneuvontaan.

Lidl veti torstaina listeriariskin takia pois myynnistä Freshona Mixed Vegetables herne-maissi-paprikasekoituspakasteen sekä Freshona Sweetcorn Extra Sweet makea maissi -pakasteen. Molemmissa on kyse 450 gramman pakkauksista.

Juttua päivitetty 6.7.2018 klo 13:18: Lisätty tieto, että myös S-ryhmä vetää pakastemaissia pois myynnistä. Tieto lisätty myös otsikkoon.

Puolustusvoimat hankkii Merivoimille uuden pintatorjuntaohjusjärjestelmän Israelista.

Kilpailutuksen tuloksena valinta kohdistui israelilaiseen Gabriel-ohjusjärjestelmään. Hankinnan arvo on 162 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy 193 miljoonan euron optio.

Merivoimien tiedotteen mukaan valintakriteereitä olivat saavutettava suorituskyky, hankintakustannukset ja elinkaarikustannukset.

Hankittava israelilaisjärjestelmä korvaa nykyisen järjestelmän, joka tulee elinkaarensa päähän 2020-luvulla. Uudet PTO2020-ohjukset asennetaan Hamina- ja Laivue 2020 -luokan aluksille sekä ajoneuvoalustoille. Järjestelmän suunniteltu elinkaari ulottuu 2050-luvulle.

Toimitukset tapahtuvat vuosien 2019–2025 aikana.

Pintatorjunnalla tarkoitetaan tulenkäyttöä vihollisen pinta-aluksia vastaan. Pintatorjuntaohjus kykenee kauaskantoiseen vaikuttamiseen ja sitä voidaan käyttää myös maamaaleja vastaan.

Teollisuuskonserni Rolls-Royce myy Marine-ryhmänsä norjalaiselle Kongsbergille. Omistajaa vaihtaa muun muassa Turussa sijaitseva etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus- ja kehityskeskus sekä Rauman potkurilaitetuotanto ja Kokkolan vesijettitehdas

Myynnin taustalla ovat vuosia jatkuneet uudelleenjärjestelyt ja säästökuurit, jotka eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin.

– Tämä merkitsee uutta meidän Marine-ryhmän toiminnoille. Myynti tapahtuu aikana, kun meriteollisuus on uuden ajan kynnyksellä, sanoo Rolls-Royce Marinen pääjohtaja Mikael Mäkinen Rolls-Roycen tiedotteessa.

Rolls-Royce toimii 50 maassa ja konsernilla 50 000 työntekijää. Suomessa työntekijöitä on noin 600 Kokkolassa, Raumalla ja Turussa.

Kongsberg toimii 25 maassa ja työntekijöitä on noin 7 000.

– Helpottunut olo, tämä on ollut aikamoinen nakki tehdä. Toisaalta aika haikeaa, tässä on ollut hirveän kiva porukka, toteaa neljä vuotta Uutta Päivää eli tuttavallisemmin UP:eta ohjannut Anne Syrjä.

Vuodesta 2010 Yle TV2 -kanavalla pyörinyt Uusi Päivä on tulossa tiensä päähän. Syksyllä käynnistyvän 9. tuotantokauden viimeiset kuvausviikot ovat nyt käynnissä.

Konkarinäyttelijä Inga Sulin kuvailee tekijäporukan olevan yhtä perhettä ja kertoo matkalle mahtuneista ylä- ja alamäistä.

– Parhaita kokemuksia ovat olleet kollegoiden perheenlisäykset, pääsin yhden kummitädiksikin. Myös surullisia asioita nousee mieleen. Antti Majalahden poismeno oli kova pala kaikille.

Musiikki ja kokoluokka erottivat muista

Sarja on jakanut mielipiteitä. Vuosien varrella sitä on luonnehdittu muun muassa taloudelliseksi flopiksi ja draamana tökeröksi.

Toisaalta sarjalla on aktiivinen ja intohimoinen fanijoukko, joka reagoi vahvasti sarjan tapahtumiin. Uuden Päivän Instagram-tilillä on yli 100 000 seuraajaa, mikä on mille tahansa suomalaiselle tv-sarjalle valtava määrä.

Uutta Päivää ei ole tarkoitettu verrattavaksi muihin Suomen päivittäissarjoihin, esimerkiksi suursuosikki Salattuihin Elämiin, kertoo nettituottaja Jutta Mattsson.

– Sarja on tarkoitettu koko perheen katsottavaksi ja musiikkiesitykset ovat isossa osassa. Faneilta tulee paljon palautetta, esimerkiksi viime kauden päätösjaksossa nähty poikarakkaus herätti vahvoja tunteita joka suuntaan.

Uusi Päivä on poikkeuksellisen iso tuotanto muun muassa valtavan hahmomääränsä ja musiikkikohtauksiensa ansiosta. Tuottaja Samu Reijonen arvostaa paljon sitä, että on päässyt työskentelemään isoilla resursseilla ja kehuu sarjan tekijäporukkaa vuolaasti.

– Miltei ärsyttävän lahjakkaiden nuorten ihmisten kanssa on päässyt työskentelemään. Osaavat laulaa, näytellä, tanssia, mitä tahansa, Reijonen sanoo.

– Se on erityistä, että ollaan saatu käyttää levymusiikkia ja ottaa oikeita muusikoita mukaan. Merkittävä osuus budjetista on mennyt siihen. Ihan kaikki fanitkaan eivät tietysti musikaalista tykkää.

Miltei ärsyttävän lahjakkaiden nuorten ihmisten kanssa on päässyt työskentelemään. Samu Reijonen

Sarjan loppuun on luvassa yllätyksiä, kun toisen viimeisistä erikoisjaksoista ohjaa JP Siili, jonka ansioluettelosta löytyvät esimerkiksi Cheek-elokuva Veljeni Vartija ja Hurriganes-kuvaus Ganes. Siili oli luomassa sarjan konseptia ja ohjasi kymmenisen jaksoa sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella.

– Sarjan alusta tuntuu kuluneen ikuisuus. Draamakomedia säilyy loppuun asti, lämpöä ja inhimillisyyttä. Päätösjaksoissa on mukana muun muassa aikamatkustusta, selittää Siili korkealentoisesti.

Miten käy Mediapoliksen studiolle?

Tampereen media-alalle sarjan päättyminen on kaiken kaikkiaan kova isku. Uuden Päivän loppumisen myötä sarjaa Ylen kanssa tuottanut Studio Mediapolis joutui irtisanomaan koko 24 hengen henkilökuntansa ja lopettamaan toimintansa, kun korvaavaa työtä ei löytynyt. Uutta Päivää varten rakennettiin Tampereen Tohlopissa sijaitsevaan Mediapoliksen iso studiohalli, jossa sarjaa on kuvattu vuodesta 2016 alkaen.

Tuottaja Samu Reijosen mukaan sarjan tekeminen on työllistänyt yhteensä noin sata ihmistä. Sarjan viiden miljoonan euron vuosibudjetista suurin osa on kilahtanut lähialueen kirstuun.

Kun tuottajan omista tulevaisuudensuunnitelmista utelee, vihjailee Samu Reijonen samalla tamperelaiselle viihdetuotannollekin yllättävän hyviä näkymiä.

– Jatkan Yleisradiolla draamatuottajana. Seuraavaksi pääsen tekemään kansainvälisiä draamajuttuja. Ainakin kaksi tulevista tuotannoistani tehdään näissä kuvaushalleissa.

Reijonen lupailee, että tulevaisuudessa Mediapoliksella tehtävät tuotannot tulevat Uuteen Päivään verrattuna koskemaan vielä isompaa yleisöä.

– Nyt yritetään sovittaa kaikkien tuotantojen aikatauluja yhteen. Isoja tuotantoja, isoja viihdejuttuja!

Uuden Päivän uusi tuotantokausi alkaa elokuussa ja viimeinen jakso tulee televisiosta joulukuussa 2018.

Kelan pääsuunnittelija Anne Giss sanoo, että taksikyytejä välittäville palvelukeskuksille voidaan asettaa sanktioita, mikäli taksikeskukset eivät pysty toteuttamaan niille asetettuja velvoitteita.

Gissin mukaan kyydit on saatava Kelan vaatimalle tasolle tulevan viikonlopun aikana. Ellei näin tapahdu, sanktiot voivat olla tuntuvia.

– Sopimuksissa on selkeät sanktiot kirjattuna taksiyhtiöille. Ne liikkuvat muutamista sadoista kymmeniin tuhansiin euroihin ja ylikin, Giss sanoo.

Kela-taksien palveluntarjoajat ovat sitoutuneet sopimuksissa sanktioiden uhalla hoitamaan kuljetukset. Jos palveluntarjoaja ei kykene tuottamaan sovitun laatuisia palveluja, Kela voi tarvittaessa irtisanoa sopimukset ja hankkia kuljetukset muualta.

Invalidiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Pirkko Kuusela arvelee, että mikäli sanktiohin joudutaan turvautumaan, ne voisit pahimmillaan jopa kaataa taksiyhtiöitä ja aiheuttaa toteutuessaan hyvin vakavia seurauksia.

Kelan pääsuunnittelija Anne Giss luottaa kuitenkin siihen, että taksipalvelu tulee kulkemaan ensi viikolla sujuvasti ja sanktiot voidaan unohtaa.

Invalidiliitto: "Tilanne ei viikonlopun aikana korjaannu"

Pirkko Kuusela Invalidiliitosta arvelee, että taksikyytien tilanne ei yhden viikonlopun aikana korjaannu. Hän on huolissaan vammaisten, sairaiden ja vanhusten hoitoon pääsemisestä.

Kuusela väläyttää tilapäiseksi ratkaisuksi ongelmaan palveluseteleitä. Ne turvaisivat asiakkaille tavallisen taksikyydin saamisen sellaisissa tilanteissa, jos Kela-taksia ei ole tarjolla.

– Jollakin tavalla asiakkaiden pääsy hoitoon pitää turvata, oli näiden sopimusvenkoilujen tila mikä tahansa.

Kuusela ihmettelee, miksi Kelan piti tehdä taksikyytien kilpailutus samaan aikaan, kun taksiala meni jo muutenkin isoon myllerryksiin lakimuutoksen takia. Hän sanoo, että lakimuutoksen ajoitusta olisi pitänyt lykätä.

Kelan pääsuunnittelija Anne Giss vastaa, että Kelan oli pakko kilpailuttaa kyydit juuri nyt, sillä taksilain lisäksi sairasvakuutuslakiin tehtiin muutos samaan aikaan. Gissin mukaan taksilain ja sairasvakuutuslaki oli muutettava samaan aikaan, jotta asiakkaat saisivat korvauksen taksimatkoista.

– Laissa sanotaan, että taksimatka on korvattava ainoastaan silloin, kun matka tilataan tilausvälityskeskuksesta, jolla Kelan kanssa on sopimus.

Mistä on kokonaisuudessaan oikein kyse?

Jokaiseen maakuntaan valittiin vastikään kilpailutuksella Kelan taksitilauksista vastaava palveluntarjoaja. Heinäkuun alussa voimaan astunut muutos ei ole sujunut ongelmitta.

Kelan korvaamien taksikyytien kanssa on ollut tällä viikolla paljon ongelmia. Kelan korvaamiin taksimatkoihin oikeutetut ihmiset ja heidän läheisensä ovat kertoneet saapumatta jääneistä kyydeistä sekä tuntikausien odottelusta. Välillä tilauskeskukseen ei ole päässyt läpi ollenkaan.

– Sekä takseista että puhelinpalvelusta puuttuu resursseja. On paljon vakavia tapauksia, joissa syöpä- tai dialyysihoitoon menevät eivät ole päässeet hoitoihin. Seuraukset voivat olla tuntuvia, jos joku ei pääse hoitoon, Pirkko Kuusela Invalidiliitosta sanoo.

Kelan pääsuunnittelija Anne Giss allekirjoittaa sen, että tilanne on tällä hetkellä vakava ja seurannaisvaikutukset terveydenhuoltoon ovat merkittäviä, ellei asiaa saada äkkiä kuntoon.

Myös Ylen haastattelemat terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat aiemmin, että taksikyytien ongelmat voivat vaarantaa potilasturvallisuuden, jos hoitajilla menee kovasti aikaa asiakkaiden taksikyytin varaamiseen.

Invaliidiliiton Kuuselan mukaan dialyysipotilaan matka-aika ei saisi olla kovin pitkä, kuten nyt on käynyt. Monella on ollut ongelmia päästä taksilla oikeaan aikaan lääkärin tai Kelan korvaamaan kuntoutukseen.

– Tällä on isoja vaikutuksia terveydenhuoltoon pääsemiseen, sillä terveydenhuollon tutkimukset ja lääkäriajat ovat voimakkaasti aikataulutettuja. Nyt ne menevät kokonaan sekaisin, Kuusela.

Ongelmat koskevat vain osaa palvelukeskuksista

Kelan pääsuunnittelija Anne Gissin mukaan ongelmat koskevat vain osaa taksien maakunnallisista palvelukeskuksista, joita on Suomessa yhteensä 17. Hänen mukaansa kaksitoista keskusta toimii hyvin.

Ongelman ydinsyy on Gissin mukaan se, että taksien kysyntä on pompannut kolminkertaiseksi ja puheluiden määrä on yllättänyt Kelan.

– Tilauksia tulee enemmän kuin aiemmin. Asiakkaat kysyvät puhelinpalvelussa enemmän asioita tilauspuhelun yhteydessä, mikä pidentää soittojen kestoja ja sitä kautta jonoja.

Gissin mukaan ongelma ei ole taksiautojen määrä, vaan niihin asennetut laitteet. Tiedonkulku tilauskeskuksesta autoihin ei toimi joka paikassa.

– Laiteasennukset taksiautoissa ovat myöhässä monilla alueilla. Siksi tilauksia ei olla saatu vietyä autoihin asti.

Lue lisää:

Taksin odotusta, auto jäi tulematta, tilaamaan ei pääse – Kela-kyytiläiset pinteessä: "Eniten ongelmia ollut itäisessä Suomessa"

Kela-kyytien takkuaminen voi vaarantaa potilaiden turvallisuuden – "Emme voi lähettää potilaita ambulanssilla siksi, ettei saatu taksia"

Porilaiset taksiyrittäjät ilmaisevat mieltään: Iso osa autoista ei liiku torstaina

Kela-taksiruuhka helpottaa hiljalleen Kanta-Hämeessä

Porin asuntomessuille odotetaan yli sataatuhatta vierailijaa. Messualueelle Karjarantaan on rakennettu 28 pientalokohdetta, päiväkoti ja ikäihmisten palvelutalo.

Kävijät pääsevät tutustumaan messujen kohteisiin ja ohjelmaan joka päivä kello 10–18. Messuorganisaation mukaan ruuhkaisimmat ajat ovat kello 12:n jälkeen.

Kokosimme nipun vinkkejä messukävijöille.

1. Viiden tonnin talo

Yli 80 vuotta vanha talo on kunnostettu asuntomessuja varten uuteen uskoon. Messualueen keskellä sijaitseva rakennus sai lempinimensä kaksi vuotta sitten hintansa perusteella.

Uudistetun kohteen erikoisuus on autovajan katolle rakennettu piha. Terassi on hulppean kokoinen: pinta-alaa on 80 neliömetriä, joista 50 on lasitettua.

2. Kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöfillarit

Messualueelle voi kaartaa kaupunkipyörällä. Pyörät ovat käytössä koko tapahtuman ajan eli 5. elokuuta asti. Pyörän saa alleen Matkakeskuksesta, Kauppatorilta ja asuntomessualueen pääportin läheisyydestä. Vuokraus onnistuu Donkey Republic -sovelluksen avulla.

Porilaiset voivat myös antaa oman pyöränsä vuokrattavaksi Zygä-sovelluksen kautta 6. heinäkuuta alkaen. Sovellus pilotoidaan Porissa. Porin käyttökokemusten perusteella on tarkoitus kehittää yhteiskäyttöpyöräilyn palvelumalli, joka on luotu erityisesti tapahtumia varten.

3. Mobiilisovellus opastaa

Ensimmäistä kertaa koskaan asuntomessujen kävijät voivat ladata älylaitteeseen Asuntomessut-sovelluksen. Sovelluksesta näkee muun muassa kohteet, näytteilleasettajat, ravintolat sekä ohjelmakalenterin.

Sovellus lähettää myös viestejä ja kertoo lisäinfoa lähellä olevista kohteista, kunhan älylaitteessa on bluetooth päällä.

4. Palvelutalo

Karjarannan messualueelle on rakennettu ensimmäistä kertaa pientalokohteiden lisäksi ikäihmisten palvelutalo. Villa Luoto -nimisessä palvelutalossa toinen siipi on avoinna messukävijöille.

Asukkaat muuttavat palvelutaloon syksyllä. Asukaspaikkoja on 54.

5. Iltatapahtumat

Porin asuntomessujen erikoisuutena on tiettyjen päivien pidennetyt ilta-aukioloajat ja live-artistit. Avajaisviikonloppuna lauantaina messuilla voi kierrellä kello 23:een asti. Neljä Ruusua esiintyy iltayhdeksältä.

Myöhemmin messuilla esiintyvät myös Jannika B, Elias Kaskinen ja Mikael Gabriel.

6. Ruokapuistoon uutta kävelysiltaa pitkin

Kokemäenjoen toiselta puolelta Hevosluodosta vierailija löytää Suomen ensimmäisen julkisen ruokapuiston. Ruokapuistossa kävijät saavat vapaasti kerätä ja syödä puiston antimia.

Tarjolla on esimerkiksi omenoita, päärynöitä ja marjoja pensaista. Puiston lähtökohtia ovat yhteisöllisyys ja lähiruoka.

Messualueelta vierailijat pääsevät ruokapuistoon uutta kävelysiltaa, Niittäjänsiltaa, pitkin.

7. Porin teatteri oheiskohteena

Asuntomessualueen lisäksi Porista löytyy oheiskohteita, joista yksi on Porin Teatteri. Teatteritalo on Suomen vanhin suomenkielinen teatteri. Päänäyttämö on rakennettu vuonna 1884.

Teatterissa voi vierailla koko asuntomessujen ajan. Teatteri on peruskorjattu viime syksynä. Porin Teatteritalo Oy:n toimitusjohtajan Anttivesa Knuuttilan mukaan muutos teatterissa on täydellinen.

– Etenkin teatterin vanha puoli on palautettu vanhaan loistoonsa, hän kertoo.

8. Teollisuushallin muraali

Kokemäenjoen rannalla asuntomessualueen laidalla on teollisuushalli, jonka seinään on maalattu taideteos Lauantai-ilta. Teoksen tekijä on taiteilija Essi Ruuskanen.

Asuntomessuorganisaatio avasi haun seinämaalaustaideteokselle keväällä 2017, koska taide haluttiin osaksi messualuetta.

9. Porilaisuus

Porilaisuus on yksi asuntomessujen teemoista. Suorien porilaisten kohtaamiseen on syytä varautua mielikuvaharjoituksin.

Porin kaupungin viestintäpäällikkö Salla Rajala kertoo, että porilaiset ovat outoja mutta aitoja. Kun heidän kanssaan juttelee, keskitietä ei kannata etsiä. Heidän kanssaan voi kokea asioita, joita ei muualla koe.

– Porilaiset ovat ehdottoman uniikkeja ihmisiä. He ovat omanlaisensa heimo, hän sanoo.

Sinisten tamperelainen kansanedustaja Tiina Elovaara, 31, miettii, pyrkiikö hän enää eduskuntaan. Elovaara sanoo pohtivansa luopumista tosissaan. Seuraavat eduskuntavaalit ovat ensi keväänä.

– Tosissaan mietin, pyrinkö enää. Minua on lähestytty useita kertoja kaikista puolueista paitsi RKP:stä, mutta en ole vaihtamassa puoluetta. En oikein usko puolueisiin, uskon vain ihmisiin, Elovaara sanoo.

Elovaara miettii asiaa kesän yli. Hän päättää asian viimeistään syksyllä. Yksi vaikuttava asia on, miten hän palautuu väsymyksestä.

– Politiikka on kuluttavaa. Kulunut vuosi on ollut erityisen raskas. Työt ovat vaikuttaneet terveyteeni, Elovaara sanoo.

Aärimmäinen ja pitkään jatkunut kuormitus tuntuu kokonaisvaltaisesti elämässä. Tiina Elovaara

Elovaara sanoo, että hän on kärsinyt erittäin kovasta ja pitkäkestoisesta stressistä uuden puolueen perustamisessa.

– Puolueen hajoaminen, lukuisat eri työtehtävät, parikymmentä luottamustehtävää, uuden puolueen perustaminen ja työhön liittyvä vihapuheen määrän kasvu ovat asioita, jotka tuntuvat. En halua avata tässä kohtaa tarkemmin terveyttäni, mutta äärimmäinen ja pitkään jatkunut kuormitus tuntuu kokonaisvaltaisesti elämässä, Elovaara kertoo.

Elovaara muistuttaa, että hänellä oli valtava ponnistus nousta ilman rahaa ja tunnettuutta 28-vuotiaana eduskuntaan.

– Nyt edessä olisi jälleen vastaava ponnistus, pitää saada mahdottomasta mahdollista. Olin pienimmällä äänimäärällä läpi mennyt edustaja Pirkanmaalla 2015. Toisaalta olen tehnyt ihmeitä ennenkin.

Gallupeiden mukaan tilanne vaikea

Jos Elovaara ei jatka politiikassa, hän aikoo opiskella. Hän on edelleen Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen opiskelija.

– Lisäksi tulen etsimään työmahdollisuuksia, joissa voin kehittää ihmisten vuorovaikutustaitoja tai kohentaa työhyvinvointia.

Sinisten gallupsuosio on ollut vaatimatonta. Miten se vaikuttaa pohdintaan?

– Gallupit antavat jotakin suuntaa, mutta tilanteemme on niin poikkeuksellinen, ettei gallup ole oikein luotettavasti sovellettavissa meihin. Tilanne on vaikea, mutta mukana on hyviä ihmisiä, joilla on tunnettavuutta.

Politiikassa on Elovaaran mukaan myös paljon hyvää. Jos hän jatkaa politiikassa, hän haluaa parantaa vuorovaikutusta ja muuttaa toimintapoja.

– Toivoa on antanut perustamani Eduskunta 2030 - ryhmä, jossa lähdetään syksyllä kehittämään eduskuntaa ja valtioneuvostoa yhdessä puhemiesneuvoston ja Sitran kanssa.

Lappeenrantalainen Riitta Paltemaa kertoo, että hän on ostanut puutiaisaivotulehdusrokotteet itselleen jo vuosia sitten. Paltemaa asuu niin kutsutulla punkkialueella eli Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa.

Asuinalue on yksi Suomen kuudesta tarkoin määritellystä alueesta, jonka asukkaat saavat tänä vuonna ilmaiset rokotteet puutiaisaivotulehdusta vastaan. Sammonlahti pääsi mukaan rokotusohjelmaan viime keväänä.

Punkkien levittämä tauti voi äityä puutiaisaivokuumeeksi, ja se voi pahimmillaan viedä hengen. Näin kävi Paltemaan naapurille.

Rokotteiden huono menekki yllätti

Lappeenrannan Sammonlahden terveysasemalle tilattiin alkuvuodesta asukasluvun mukaan noin 2 400 rokotetta. Niillä oli tarkoitus kattaa alueen asukkaiden ensimmäiset rokotukset. Nyt heinäkuussa rokotteista on edelleen jäljellä noin 1 500 kappaletta.

– Odotettiin kyllä, että enemmän olisi käynyt. Lapsia on käynyt aika hyvin, sanoo Sammonlahden terveysasemalta sairaanhoitaja Sari Nurmi.

Vastaavasti esimerkiksi Kemissä maksuttomia TBE-rokotteita ei ole juuri jäänyt varastoon.

Rokotuksia odotettiin kaupungissa vuosia ja vihdoin ne alkoivat Sammonlahden alueella huhtikuussa. Tehosterokote pitää ottaa 1–3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta ja toinen tehosterokote viimeistään vuoden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Kaikkiaan vuoden aikana tulee siis ottaa kolme rokotetta.

Varsinaista ohjelman mukaan rokotettujen ihmisten määrää ei kukaan tiedä. Osa rokotetuista on hakenut jo kaksi rokotetta, osa vain yhden.

Kaikki päiväkotilapset eivät saaneet rokotetta

Kansallinen rokoteohjelma oikeuttaa puutiaisaivotulehdusrokotteisiin 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ihmiset, jotka asuvat ilmaiseen rokotukseen oikeuttavalla alueella vakinaisesti tai heillä on siellä kesäasunto.

Sammonlahden tarkasti rajatulla riskialueella sijaitsee muun muassa päiväkoti sekä iso yläkoulu. Koulun tai päiväkodin lapset tai henkilökunta eivät saa ilmaista rokotetta, elleivät asu määritellyillä kaduilla. Tämä närästää vanhempia.

– Soitin terveysasemalle ja kysyin rokotuksia meidän perheelle. Kerrottiin, että rajaus on katukohtainen ja meidän lapset eivät sitä saa. Koululaisten evakkopiste on kuitenkin siinä alueella, ja lapset kulkivat paljon siellä pusikoissa, kommentoi närkästyneenä perheen isä Ivary Vimm.

Kolmilapsinen Vimmin perhe asuu noin kilometrin päässä alueesta, josta ilmaiset rokotukset alkavat.

– En usko, että punkit pysyvät niin tiukasti vain tietyllä alueella. Vähintään lapset pitäisi rokottaa, sanoo Vimm.

Sammonlahdn rokotteet vanhenevat syksyllä. Ennen sitä ylimääräiset rokotteet päätyvät puolustusvoimien käyttöön.

Ensimmäinen rokotesarja maksaa noin sata euroa

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan esimerkiksi paljon ulkoilevat ja alueella retkeilevät päiväkotilapset vertautuvat puutiaisaivotulehdusriskin suuruudessa mökkiläisiin. Ylilääkäri ei ota kantaa, kenen tulisi maksaa näiden lasten rokotukset.

Lappeenrantalainen kolmen lapsen isä Ivary Vimm on vahvasti sitä mieltä, että ilmaiset puutiaisaivotulehdusrokotteet tulisi Lappeenrannassa antaa kaikille Sammonlahden sekä viereisen Skinnarilan alueen asukkaille.

– Laskin, että viisihenkiselle perheelle rokotusten maksaminen itse tulisi niin kalliiksi, että olemme vain ostaneet erilaisia karkoiteaineita.

Puutiaisaivotulehdusrokote annetaan yleensä kolmena erillisenä annoksena. Noin vuoden sisään annettavien rokoteannosten hinta on apteekeissa noin sata euroa ihmistä kohden.

Sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee ja vahvistaa rokotusohjelman puutiaisaivotulehdusrokotuksen osalta vuosittain. Seuraavan kerran vuoden 2019 alussa. Tänä vuonna rokotusohjelmaan kuuluvat Ahvenanmaan lisäksi Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.

Ihmiskasvoista kiinnostunut vauva saattaa olla sosiaalisesti lahjakas. Tähän viittaa Tampereen yliopistossa tehty tutkimus, jossa oli mukana yli 200 vauvaikäistä Tampereen seudulta.

Tarkkaavaisuus kasvoja kohtaan seitsenkuisena on yhteydessä siihen, miten empaattiset piirteet kehittyvät myöhemmin lapsuusiässä. Tulosten mukaan ne lapset, jotka seitsenkuisina tarkkailivat mielellään toisten kasvoja, olivat yleensä seurallisia kaksivuotiaina.

Sosiaalista kehitystä arvioitiin kahden ja neljän vuoden iässä silmänliikemittausten, havainnointitutkimusten sekä vanhempien arvioiden avulla. Lasten käytöstä tutkittiin tehtävillä, joissa lapsilla oli mahdollisuus auttaa ongelmiin joutunutta vuorovaikutuskumppania.

Lapset ovat tarkkaavaisimmillaan kasvojen suhteen juuri seitsemän kuukauden iässä, josta se vähenee kahteen ikävuoteen asti.

Tiedolla voi olla merkitystä, jos pyritään varhain puuttumaan sosiaalisen kehityksen vaikeuksiin.

Kasvojen seuraamisen yhteytta sosiaalisen käyttäytymisen kehitykseen on Tampereen yliopiston tutkimusta lukuunottamatta tutkittu vähän. Seuraavaksi tarvittaisiin laajempia tutkimuksia.

Työpaikoilla eletään murrosvaihetta. Etätyö on yleistynyt huimaa vauhtia, ja kotoa ollaan työyhteisöön yhteydessä esimerkiksi erilaisin pikaviestipalveluin.

Esimerkiksi Verohallinnolla pikaviestien määrä yli 20-kertaistui vuoden 2017 aikana.

Erilaiset chatit vaativat uudenlaisia viestintätaitoja työyhteisössä. Kiireessä kirjoitetut viestit eivät välttämättä aukea vastaanottajalla toivotulla tavalla: yksi viljelee sarkasmia viesteissään, toinen tehostaa tekstiään huuto- ja kysymysmerkein. Kolmas tykkää hymiöistä. Neljänneltä lirvahtaa viesti väärään ketjuun.

Oletko sinä joutunut noloon tilanteeseen työpaikan pikaviestipalvelussa?

Itä-Suomen hovioikeus on korottanut tuomioita Lahden elokuisesta puukotuksesta rasistisen motiivin takia. Oikeuden mukaan kaksi väkivallanteosta tuomittua miestä oli käyttänyt uhreista rasistista nimitystä.

Miesten tuomioita korotettiin neljällä kuukaudella. Hovioikeus tuomitsi toisen heistä tapon yrityksestä viiden vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen. Toinen heistä sai tapon yrityksestä vankeutta neljä vuotta ja runsaat kolme kuukautta.

Rikokset tapahtuivat Lahden keskustassa, Lanun aukiolla, ravintolan ulkopuolella elokuussa 2017. Tuomitut ja uhrit eivät tunteneet toisiaan.

Toinen tuomituista yritti ensin ampua toista uhreista pistoolilla, mutta ase ei lauennut. Sen jälkeen hän puukotti uhria toisen miehen ojentamalla veitsellä.

Ennen tätä puukottaja oli osoittanut toista uhria pistoolilla jalkoihin.

Syyttäjä vaati jo käräjäoikeudessa kovempia rangaistuksia rasistisen motiivin perusteella. Käräjäoikeus ei kuitenkaan vastannut vaateeseen. Perusteena oli se, että vaikka tekijät olivat nimitelleet uhreja rasistisesti, asianomistajat eivät itse katsoneet joutuneensa rikosten uhriksi rotunsa, ihonvärinsä tai etnisen taustansa perusteella.

Ruisrockissa Rantalavan tuntumaan on pystytetty YleX:n kesäkumikampanjaan liittyvä seksiteltta. Turvaseksin lähettiläinä toimivat SPR:n ensiapupäivystyksen johtaja Mika Vilpo ja vapaaehtoinen Sari Salmi.

Teltalla voi suorittaa kondomin ajokortin tai naimamaisterin tutkinnon. Kuka näitä oikein keksii?

– Se on erittäin hyvä kysymys. Kondomin ajokortti on vanhempi keksintö, sitä on pyöritetty kymmenisen vuotta. Naimamaisteri on diplomityyppinen erittäin hyvistä suorituksista myönnettävä tutkinto, Vilpo kertoo.

– Ajokortissa on kolme tasoa. Kirjallinen koe on suhteellisen helppo. Käytännön kokeessa kondomi pitää saada paikoilleen joko niin, että näkee mitä tekee, tai pimeän ajon kokeessa näkemättä.

Sari Salmen mukaan festariväki ottaa valistuksen vastaan iloisesti ja huumorilla. Seksiasioista puhutaan vuosi vuodelta avoimemmin. Kesäkumikampanja on kaikille tuttu.

Turkulainen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä, että nuorille pitäisi tarjota maksutonta ehkäisyä nykyistä laajemmin. SPR:n Mika Vilpo kannattaa ajatusta lämpimästi.

– Maksuton ehkäisy alaikäisille olisi hyvä juttu, sillä paljon puhutaan siitä, että nuoret eivät uskalla ostaa kondomeja tai niihin ei ole rahaa, Vilpo sanoo.

SPR:n festarikonkareilla on myös muita käytännöllisiä neuvoja Ruissiin tulijoille.

– Sukat jalkaan, ja juokaa muutakin kuin kaljaa. Kävelymatka bussilta on aika pitkä, joten ensimmäiset asiakkaat tulevat suoraan portilta tänne meille paikkauttamaan jalkojaan, Mika Vilpo sanoo.

Lue myös:

Ruisrock-viikonloppu edessä – YleX listasi olennaisimmat keikat

Hämeenlinnalainen Kultakeskus Oy on ostanut ruotsalaisen AB Sporrongin koko osakekannan. Kaupan myötä Kultakeskuksesta tulee Pohjoismaiden ja Baltian johtava jalometalli- ja palkitsemistuotteiden valmistaja.

Kultakeskus Oy on 1918 perustettu jalometallituotteiden valmistaja, maahantuoja ja tukkukauppa, jonka pääkonttori ja tehdas ovat Hämeenlinnassa.

Päätehtaista ei ainakaan näillä näkymin vähennetä henkilökuntaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Ilkka Ruohola.

– Joitakin asioita ehkä keskitetään, ja katsotaan, missä on paras tehdä asioita. Päätehtaissa ei ainakaan vähene henkilökunta näillä näkymin.

Kultakeskus konsernin liikevaihto on noin 27 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on 250 työntekijää.

– Liikevaihto kasvaa puolella ja henkilömäärä lähes tuplaantuu, sanoo Ruohola.

AB Sporrong on vuonna 1666 perustettu, yrityslahjojen, palkitsemistuotteiden ja urheilupalkintojen sekä yrityksen perustamisesta lähtien tehtyjen metallisten virkapukujen nappien valmistaja ja toimittaja. AB Sporrongille on myönnetty Ruotsin kuninkaallinen hovihankkija -tunnus.

Kultakeskuksen ja AB Sporrongin kauppa allekirjoitettiin perjantaina Tukholmassa.

Halukkuus tehdä töitä robotin kanssa jakaa suomalaiset, selviää Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen kyselystä.

Kyselyssä 29 prosenttia vastaajista kertoi, että tekisi mielellään yhteistyötä robotin kanssa. Vastaajista 36 prosenttia piti hyvänä asiana, että tekoäly hoitaisi jatkossa osan heidän työtehtävistään. Mieluiten robotin kanssa työskentelisivät 30–44-vuotiaat.

Työelämä 2020 -hankejohtaja Margita Klemetti arvioi Ylelle, että suhtautuminen robotteihin kytkeytyy siihen, miten ihminen asennoituu muutoksiin ja uusiin mahdollisuuksiin.

– Se on hyvin yksilökohtainen asia, kuten luottamus kaiken kaikkiaan. Se on hyvin henkilökohtainen kokemus, Klemetti toteaa.

Haluttiin tai ei, robotit ja automatisaatio tulevat mullistamaan työelämän. Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly -työryhmän puheenjohtaja Osmo Soininvaara arvioi kesäkuussa, että jopa 15 prosenttia työtehtävistä voi kadota. TEM:in Tekoälyajan työ -raportin mukaan puolet työtehtävistä saattaa muuttua siten, että työ tehdään eri tavalla. Noin miljoonan suomalaisen ennustetaan tarvitsevan uudelleenkoulutusta.

Työelämä 2020 -hankkeen kyselyssä kolme neljäsosaa vastaajista suhtautui luottavaisesti siihen, että omalla alalla riittää töitä myös jatkossa. Skeptisimpiä olivat nuoret aikuiset, joilla työuraa on vielä paljon edessä. Alle 30-vuotiaat olivat epävarmimpia siitä, että työ omalla alalla säilyy.

Skeptisyys on hyväkin asia, sanoo Klemetti.

– On realistista, että asiat eivät pysy samana ja työelämä voi muuttua hyvinkin nopeasti. Pelko on ihan positiivinenkin asia, koska ihmiset suuntautuvat enemmän jatkuvaan oppimiseen ja uusien mahdollisuuksien näkemiseen.

– Opiskelu on hyvin tärkeä menestystekijä tulevaisuudessa, sanoo Klemetti.

Robotin kanssa työskentelystä on jo kokemuksia. Esimerkiksi Kajaanissa Edukai Oy:ssä Nano- ja Nono -humanoidirobotit opettavat maahanmuuttajille suomea. Helsingissä robottiruohonleikkurit auttavat puutarhureita. Tekoälyä käytetään myös esimerkiksi terveydenhuollossa, sukellustöissä ja asiakaspalvelussa.

Työelämä 2020 -hankkeen Suomalaisen työelämän luottamuskyselyn toteutti TNS Kantar keväällä 2018. Kyselytutkimukseen vastasi 1024 työikäistä henkilöä. Tutkimuksessa automatisaatiota ja robotisaatiota ei eroteltu toisistaan. Klemetin mukaan ne ovat toisiinsa liukuvia käsitteitä.

– Automaatio on enemmänkin kehitystä, mitä meillä on jo pitkään tapahtunut. Prosesseja automatisoidaan ja olemassa olevia tehtäviä siirretään. Tätä on tehty esimerkiksi taloushallinnossa ja logistiikassa jo pitkään. Robotiikka on uudempi ilmiö.

Keskustele: Toivotatko sinä robotit tervetulleiksi työhösi?

Oulun käräjäoikeus on tuominnut noin 40-vuotiaan ulkomaalaisen miehen törkeästä ihmiskaupasta kahdeksi vuodeksi vankilaan.

Käräjäoikeuden mukaan mies on pakottanut ulkomaalaisen naisen vuoden 2018 alkupuolella pahoinpitelemällä sekä väkivallalla uhkaamalla toimimaan prostituoituna useassa kaupungissa sekä Suomessa että ulkomailla.

Naisella ehti olla noin 150 asiakasta ja toiminnasta tienattiin reilu 20 000 euroa. Suurin osa rahoista meni tuomitulle. Uhri sai rahaa ainoastaan ruokaan, vuokraan ja ehkäisyvälineiden ostamiseen.

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Belgiassa ja Oulussa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Mies kiistää syyllistyneensä rikokseen. Tuomioon on haettu muutosta, joten tuomio ei ole lainvoimainen.

Suomen presidenttipari vieraili perjantaina rouva Jenni Haukion kotikulmilla Porin asuntomessuilla. Tapahtuman suojelijana toimiva Haukio lausui messujen avaussanat. Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Haukio ovat viettäneet erityistä kesää, sillä pariskunnan esikoinen syntyi helmikuussa.

– Melkein voisi kiteyttää näin, että toisella työn merkeissä ja toisella lastenhoidon merkeissä, Haukio toteaa.

– Alkukesä oli hyvin kaunis, ja nyt on tulossa toivottua sadetta. Uskon, että muutkin, kuin maatalouden harjoittajat ovat olleet peukuttamassa, että tulisi sitä vettä nyt, sanoo Niinistö.

Suomi valmistautuu parhaillaan 16. heinäkuuta Helsingissä järjestettävään huippukokoukseen, jossa Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Trump ja Putin tapaavat.

Niinistö isännöi kokousta, mutta se ei presidenttiä jännitä.

– Ei sitä oikein osaa enää jännittää, Niinistö totesi, eikä kommentoinut aihetta enempää.

Pori mullistunut Haukion lapsuusajoista

Porin asuntomessut ovat vallanneet tulevan kuukauden ajaksi Kokemäenjoen kupeessa sijaitsevan Karjarannan. Alue on mullistunut Haukion lapsuusajoista.

– Tämä on muuttunut aivan täydellisesti. Kaikki porilaiset muistavat vanhan teollisuusalueen, joka sijaitsi tässä hyvin pitkään. Pori on saanut uuden kaupunginosan. Tosi hienolta näyttää, Haukio hehkuttaa.

Presidentin mielestä Pori on monipuolinen kaupunki, joka on kuitenkin ylläpitänyt mainettaan huonosti. Haukion mukaan asuntomessualue esittelee porilaisuuden parhaita puolia. Porin asuntomessujen teemana on "Asuminen läpi ihmiselämän"

Pariskunta odottaa messuilta etenkin kestävään kehitykseen liittyviä ratkaisuja.

– Eniten kiinnostaa ratkaisut, joissa kestävän kehityksen periaatteet on onnistuttu tuomaan osaksi toimivaa arkea, Haukio sanoo.

Rouva Haukio arvelee saavansa myös sisustusideoita.

– Aivan varmasti voi saada niitä, ja innolla odotan.

Niinistö tosin toteaa, että presidenttiparin koti, Kultaranta, oli hyvin sisustettu jo muuttohetkellä.

– Vanhan kansan ihmisenä en mielelläni heittele huonekaluja jatkuvasti ulos, toteaa Niinistö.

Körtit? Mikä herännäisyys? Herännäisyys on yksi kirkon viidestä herätysliikkeestä, josta moni suomalainen on tietämätön.

Körtti tarkoittaa korkeaa laskosta mustassa puvussa, johon seuraväki aluksi pukeutui. Körtti oli ensin liikkeen kannattajan pilkkanimi, nyt heränneet kutsuvat itseään itsekin sillä nimityksellä.

Selvitimme ohjelmatoimikunnan puheenjohtajan Outi Lehtipuun, Tampereen tuomiorovastin Olli Hallikaisen ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Hanna Salomäen avulla, mitä herännäisyys on.

"Ilmapiiri salliva ja kyselevä"

Lehtipuu ja Hallikainen sanovat, että körtit eivät ole yleensä tiukkapipoisia ja vanhoillisia. Enemmänkin he ovat luterilaisen kirkon valtavirtaa tai liberaalia siipeä.

– Herännäisyys on kirkollinen liike. Kirkko pienoiskoossa. Ilmapiiri on salliva ja kyselevä. Herättäjäjuhlilla käy paljon seksuaalivähemmistöjen ihmisiä tästä syystä, Outi Lehtipuu kuvaa.

Lehtipuu ja Hallikainen kannattavat tasa-arvoista avioliittoa. He uskovat, että ennen pitkää kirkossa vihitään myös homopareja.

– Jos kaksi aikuista ihmistä haluaa rakastaa ja sitoutua toisiinsa, en näe, miksi kirkko ei voi antaa siunausta, Hallikainen sanoo.

Outi Lehtipuu sanoo, että herännäisyyden sisällä on varmasti toisiakin mielipiteitä. Keskeistä liikkeessä on kuitenkin, ettei se ota tiukkaa kantaa moraalisiin asioihin.

– Herättäjäjuhlilla ei ole oluttelttaa, ne ovat raittiit juhlat. Mutta jos iltaseurojen jälkeen haluaa mennä terassille, a. se ei ole yllätys ja b. siitä ei tule ripitystä. Terassille ei tarvitse mennä salaa, Outi Lehtipuu kertoo.

– Olemme tolkun väkeä, Olli Hallikainen lisää.

Uskolla ei kerskailla

Herännäisyys korostaa ihmisen pienuutta suuren Jumalan edessä. Herättäjäjuhlilla ei kysellä, kuka on uskossa, kuka ei.

– Jumalasta tiedetään kovin vähän. Voidaan vain turvata, että elämässä yritetään selvitä. Omassa elämässä on riittävästi tekemistä. Ei kenenkään tarvitse kaivella, kuka on enemmän tai vähemmän syntinen, Outi Lehtipuu kertoo.

Emme rukoile vuolaasti ääneen. Rukous on enemmänkin huokailua, jos viitsisit jeesata. Outi Lehtipuu

Outi Lehtipuu kertoo, että liike sopii hyvin tamperelaiseen "Ei tehrä tästä ny numeroo" -ajatteluun. Suosituinta liike on Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

– Herännäisyys on elämän ihmettelyä ja elämän moninaisuuden pohdintaa. Ihmisellä on ihmisen osa. Ihminen on aika pieni tässä maailmankaikkeudessa. Jumala on iso, eikä sitä voi kaikin osin ymmärtää, Olli Hallikainen lisää.

Tämän vuoden juhlien teema on Lähellesi ikävöin. Tämä kuvaa liikettä.

– Emme rukoile vuolaasti ääneen. Rukous on enemmänkin huokailua, jos viitsisit jeesata, Lehtipuu kuvaa.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki arvioi, että herännäisyys on muuttunut kirkon herätysliikkeistä eniten. Muita herätysliikkeitä ovat lestadiolaisuus, evankelisuus, rukoilevaisuus ja viidesläisyys.

– Ennen körteillä oli tiukat pukeutumiskoodit ja pukeuduttiin tummaan körttipukuun. Voitiin katsoa paheksuvasti, jos oli punaista päällä. Mitään sentyyppistä täältä on vaikea löytää. Tällä hetkellä osallistujajoukko on kirjava, Salomäki sanoo.

Nykyään heränneet ovat varsin liberaali liike. Monilla suomalaisilla on vanhentunut ja väärä käsitys liikkeestä.

– Herännäisyys on ollut se liike, joka on ollut vastaanottamassa naispappeja ja asenne homoseksuaaleja kohtaan on ollut erilainen kuin muissa liikkeissä.

Harvalla on jäsenkorttia

Herännäisyyden keskusjärjestö on Herättäjä-Yhdistys, mutta harva juhlilla kävijä kuuluu siihen.

– Olin itsekin pitkään hang around -körtti ennen kuin liityin yhdistykseen. Menin uteliaisuuttani Mäntsälässä juhlille 30 vuotta sitten ja jäin koukkuun. Täytyy varoittaa, että tähän voi jäädä koukkuun, Lehtipuu kertoo.

Herännäisyydessä eli körttiläisyydessä tärkeä hahmo 1800-luvulla oli nilsiäläinen talonpoika Paavo Ruotsalainen. Ruotsalaisen asuinpaikkana tunnetulla Aholansaarella järjestetään suosittuja rippileirejä, joilla käy vuosittain arviolta parisataa nuorta. Näistä nuorista osa jää liikkeeseen.

Herännäisyyden tunnetuimpia nimiä on muusikko Jaakko Löytty, jonka musiikki on tuttua suomalaisille esimerkiksi rippikoulusta. Löytty on mukana keskeisessä roolissa Tampereen Herättäjäjuhlilla.

Herättäjäjuhlilla on monenlaista toimintaa kumppania hakevien pikadeiteistä alkaen. Tärkeintä liikkeessä ovat seurat, jossa on lyhyitä puheita ja lauletaan Siionin virsiä ilman säestystä.

– Minulle paras anti on, kun tuhannet ihmiset veisaavat säestyksettä Siionin virsiä, Lehtipuu kertoo.

Kuopiossa sijaitsevan Kriisinhallintakeskuksen siirto Helsinkiin on varmistunut, sisäministeriö tiedottaa. Siirrosta päätti sisäministeri Kai Mykkänen (kok.). Alueellistamisen koordinaatioryhmä kehotti viime viikolla omassa lausunnossaan ministeriä vielä harkitsemaan, kannattaisiko siirtoasia viedä valtioneuvoston yleisistunnon päätettäväksi.

Perustuslain ja valtioneuvostolain mukaan laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat on siirrettävä valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Ministeriön tiedotteen mukaan siirto ei ole laissa tarkoitettu laajakantoinen ja periaatteellisesti tärkeä asia, vaan päätös voidaan tehdä suoraan sisäministeriössä. Tätä ministeriö perustelee sillä, että Kriisinhallintakeskuksessa työskentelee noin 20 ihmistä, kun Kuopion seudulla on noin 2 700 valtion työpaikkaa.

Sisäministeriö katsoo, että Kriisinhallintakeskus kannattaa siirtää Helsinkiin muun muassa siksi, että matkakustannukset laskisivat. Ministeri Mykkänen perustelee siirtoa myös sillä, että Suomen aseman vahvistaminen kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntijana on helpompaa pääkaupunkiseudulta käsin.

– Kyse on kansainvälisestä yksiköstä, jonka tehtävä on toimia maailman kriisipesäkkeille päin yhdessä puolustusministeriön, ulkoministeriön ja kansainvälisen kriisinhallinnan yhteistyöjärjestöjen kanssa. Ne kaikki sijaitsevat Helsingissä. Me emme anna yksikölle parasta mahdollista tapaa kehittyä, jos sitä ei siirretä Helsinkiin, Mykkänen sanoo.

Kriisinhallintakeskus on siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoiminnan osaamiskeskus. Se perustettiin Kuopioon Pelastusopiston yhteyteen vuonna 2007.

Sisäministeri Kai Mykkänen on aiemminkin kertonut kannattavansa Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä Kuopiosta Helsinkiin. Kun siirrosta pyydettiin lisäselvityksiä, sisäministeriö esitti selvitysten jälkeenkin keskuksen siirtämistä Helsinkiin. Vertailussa olivat mukana myös Tampere ja Säkylä.

Siirrosta on käyty kovaa poliittista vääntöä. Esimerkiksi Savo-Karjalan kansanedustajat ovat vastustaneet siirtoa. Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon liitto ovat niin ikään arvostelleet siirtoaikeita voimakkaasti.

Keskuksen siirron valmistelu alkaa välittömästi. Muutolle on kahden vuoden siirtymäaika.

Uutista päivitetty kello 16.04: Lisätty ministeri Kai Mykkäsen kommentti.