Tällä viikolla Suomen lämpötilat ovat varsin komeissa lukemissa, ja koko maassa saadaan nauttia keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Kymmenen päivän ennuste kertoo, että lämpöä piisaa aina ensi viikon lopulle.
– Yölämpötilat ovat aika korkeita ja näyttää siltä, että päivisin sää kohoaa hellelukemiin useana päivänä. Alkuun lännessä ja pohjoisessa, mutta myöhemmin myös muuallakin maassa, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen.
Paasosen mukaan tänään ja huomenna on lämpimintä on Länsi- ja Lounais-Lapissa sekä maan länsiosissa.
– Keskiviikkona Lappi on kaikista lämpimin, ja viikon edetessä lämpötilat ovat enimmäkseen 20–25 asteen välillä. Loppuviikosta lämpö saattaa joinain päivinä kohota paikoin lähelle 30 astetta. Ihan Pohjois-Lapissa voi olla ajoittain 15 astetta.
Paasosen mukaan lämmin sääjakso johtuu siitä, että lännestä työntyy Suomeen lämmintä ilmaa.
– Sieltä tulee korkeanpaineen selänne. Jäämereltä ei pääse tulemaan virtauksia, eli viileää ilmaa. Se pitää ilmakehän lämpimänä.
Etelässä voi sadella ja ukkostaa
Sateita on luvassa lähipäivinä Etelä-Suomen alueelle, mutta määrät eivät ole suuria. Mukana voi olla myös joitakin ukkoskuuroja. Loppuviikosta paikallisia sateita on tiedossa muuallekin maahan.
Lämpimän jakson ansiosta myös uimavedet lämpenevät merkittävästi, arvioi Paasonen. Kääntöpuolena voi olla sinilevän lisääntyminen uimapaikoilla.
Asian vahvistaa tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.
– Mitä aurinkoisempaa, lämpimämpää ja tyynempää, niin yleensä sitä enemmän sinilevistä on myös haittaa. Tilanteet saattavat kuitenkin muuttua uimapaikoilla hyvin nopeasti. Esimerkiksi tuuli viedä sinilevää muualle, Lehtinen kertoo.
Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisen leväkatsauksen voi katsoa täältä.
Eilen illalla Helsingissä ja Espoossa moni hämmästyi yhtäkkistä ukkosenkaltaista pamausta kello 20:36.
Kyse ei kuitenkaan ollut ukkosesta, vaan ääni oli lähtöisin Espoon Otaniemeen rakenteilla olevasta geotermisestä lämpölaitoksesta.
Maan alle porattuun yli kuuden kilometrin syvyiseen kaivoon pumpataan tällä hetkellä vettä. Kun vesi etsii kaivosta uomaansa toiseen porattuun kaivoon maaperän läpi, se aiheuttaa pauketta.
Tarkoitus on, että vesi pääsee virtaamaan kaivojen välisissä halkeamissa ja lämpeää halkeamissa.
– Siellä kalliossa syvällä näiden kaivojen välillä on halkeamia, mitä me täytetään nyt vedellä. Pumpataan niihin siis vettä. Niiden halkeamien auetessa, ja veden virratessa sinne sisään, siitä lähtee tärähdysaalto, joka muuttuu ääneksi tullessaan maanpintaan, lämpölaitosta rakentavan St1:n Deep Heatin tuotantojohtaja Tero Saarno kertoo.
Kyse harmittomista mikromaanjäristyksistä
Saarnion mukaan vastaavia ääniä on tullut menneen viikonlopun aikana kolme tai neljä kertaa. Kaikki äänet ovat tulleet päiväsaikaan.
– Tämä [pamaus] tuli onneksi illalla. Iso osa ihmisistä ei ollut vielä nukkumassa. Harmittavaa on, jos ne äänet tulisi yöllä, Saarnio sanoo.
Tieteellisesti ilmiöstä käytetään Saarnion mukaan nimeä mikromaanjäristys. Eilisiltainen pamaus oli 1,9 magnitudin mikromaanjäristys.
– Mikro tarkoittaa, että ihminen ei voi sitä tuntea, vaan kuulee suotuisissa olosuhteissa.
Mikromaanjäristykset eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai vaurioita rakenteille.
Veden pumppausta on jäljellä vielä viikko. Sen jälkeen äänet lopuvat.
– Kun kallionhalkeamat on täytetty vedellä, kallio saavuttaa tasapainotilan, eikä ääniä enää tule.
Saarnion mukaan vedenvirtaus maan sisässä yli kuuden kilometrin syvyydessä aiheuttaa eroosiota vuosien saatossa, mutta kyse on millimetreistä.
– Se ei näy tänne maan päälle mitenkään. Eikä aiheuta mitään. Jalkojemme alla on ehtymätön uusiutuva energianlähde, Saarnio sanoo.
Kokoomuksen entinen puheenjohtaja Ville Itälä aloittaa elokuun alussa Euroopan petosentorjuntavirasto OLAFin pääjohtajana.
OLAF tutkii tullirikoksia, EU:n budjettiin liittyviä petoksia ja EU-työntekijöiden väärinkäytöksiä kuten korruptiota. Virastossa on 400 työntekijää, joista useimmilla on tausta poliisissa, syyttäjänvirastossa tai tullissa.
Itälä kertoi Yle radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että tutkinnassa on aika paljon tullirikoksia, joissa on yritetty salakuljettaa esimerkiksi tupakkaa EU-alueelle. OLAF johtaa ja koordinoi EU:n jäsenmaiden yhteisoperaatioita.
– EU:ssa on noin 40 000 työntekijää. Siellä aina sitten sattuu ja tapahtuu ja korruptiota esiintyy. Myös niitä tutkitaan, Itälä sanoi.
Itälä kertoi, että OLAFin mukaan jäsenmaiden pitäisi periä takaisin näiden rikosten tuomaa hyötyä yhteensä kolme miljardia euroa.
Ilmiantoja satelee vihjepuhelimeen
OLAF saa runsaasti ilmiantoja mahdollisista väärinkäytöksistä tavallisilta virkamiehiltä ja kansalaisilta.
Kuka tahansa voi soittaa OLAFin vihjepuhelimeen, jos epäilee EU:n rahankäyttöön liittyviä epäselvyyksiä. Itälän mukaan soittoja tulee todella paljon.
Tällä hetkellä tutkinnan kohteena on tälläkin esimerkiksi ranskalainen oikeistopopulistijohtaja Marine Le Pen ja hänen puolueensa Kansallinen liittouma. Puoluetta tutkitaan EU-parlamentin varojen väärinkäytöstä.
Ranskassa tuomarit ovat juuri jäädyttäneet 2,35 miljoonaa euroa puolueen valtiollista puoluetukea. EU:n yleinen tuomioistuin taas on määrännyt Le Penin maksamaan lähes 300 000 euroa takaisin Euroopan parlamentille.
Virasto toimii itsenäisesti
OLAFin tutkinnan kohteena on ollut jopa komissaareja. Vuonna 2012 maltalainen EU:n terveyskomissaari John Dalli joutui jättämään tehtävänsä sen jälkeen, kun OLAF esitti raporttinsa väärinkäytöksistä.
– Vaikka OLAF on osa komissiota, niin tutkinnoissa se on täysin itsenäinen. Se ei ota käskyjä tai kehotuksia keneltäkään komissiosta tai maitten päättäjiltä, Itälä sanoi.
Itälän mukaan OLAFin pääjohtajalla on vastuu tutkintojen aloittamisesta. Tutkintaa varten on löydyttävä riittävästi todisteita.
– Kaikki ovat samanarvoisia tässä kohtaa. Sen takia OLAFille on annettu erityisasema. Sitä sanotaan erikoiseksi eläimeksi komission piirissä.
Itälän mukaan pääjohtajana hänelle on tärkeintä, että rajat ylittävä järjestäytynyt rikollisuus saadaan vastuuseen tekosistaan.
Repovedellä sijaitseva Mustalamminvuoren näkötorni on suljettu asiakasturvallisuuden takia.
Näkötorni suljettiin jo viime viikon perjantaina. Metsähallituksen Luontopalvelujen ulkopuolinen asiantuntija käy tekemässä näkötornissa kuntotarkastuksen tällä viikolla. Tarkastuksella varmistetaan, että 1960-luvulla rakennettua tornia on yhä turvallista käyttää.
– Näköalatornin lattialankut sekä päällyslaudat on tarkoitus joka tapauksessa uusia. Myös portaissa on korjattavaa. Haluamme varmistaa, ettei tornissa ole muuta korjattavaa, Järvi-Suomen luontopalveluiden aluejohtaja Jouni Aarnio toteaa.
Näkötorni pyritään avaamaan mahdollisimman pian, mikäli siinä ei havaita tarvetta isoille korjauksille.
– Päätös tornin avaamisesta voidaan tehdä vasta kuntotarkastuksen jälkeen, Aarnio sanoo.
Myös Katajavuoren näköalatasanne sekä sen portaat tarkastetaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Helsingissä ensi viikolla.
Historiallisen Suomen-vierailun alla moni muistaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Etyk-huippukokouksen Helsingissä vuonna 1975. Urho Kekkonen sai silloin vieraaksi Yhdysvaltain presidentin Gerald Fordin ja Neuvostoliiton johtajan Leonid Breznevin.
Harva kuitenkaan enää muistaa, että vierailun jälkimainingeissa Tampere sai erikoisen lahjoituksen. Se on maannut kymmeniä vuosia varastossa, eikä oikeaa paikkaa ole löytynyt.
Puinen Etyk-veistos esittää Fordia, Kekkosta ja Brezneviä. Sen taustalla on isoihin kelohonkiin kiinnitetty Euroopan kartta.
Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Tapio Suominen kertoo, että patsas on edelleen varastoituna Tampereen museoiden yhteisessä kokoelmakeskuksessa Tampereen Ruskossa. Patsas on tällä hetkellä varastossa useassa osassa.
– Se odottelee lopullista sijoituspaikkaa. Sellaista paikkaa ei ole tullut vielä vastaan, joka olisi tyydyttänyt kaikkia osapuolia, Suominen kertoo.
U. K. Kärrin Etyk-veistosJari Kuusenaho
Suominen arvioi, että tämä johtuu patsaan suuresta koosta ja ulkonäöstä.
– Esteettiset syyt ovat varmaan syynä. Se on ehkä esitystavaltaan sidoksissa aikaansa. Se näyttää nyt vanhahtavalta ja mahtipontiselta. Monet eivät pidä sitä niin kauniinakaan. Kukapa haluaisi jättimäisen Breznevin kasvokuvan lähiympäristöönsä pysyvästi, Suominen pohtii.
Kukapa haluaisi jättimäisen Breznevin kasvokuvan lähiympäristöönsä pysyvästi. Tapio Suominen
Taiteilija U. K. Kärrin teos on 3,3 metriä korkea. Järeä puureliefi on kahden honkapuun välissä.
– Se vaatii paljon tilaa ympärilleen, etenkin korkeutta. Emme ole vielä onnistuneet löytämään kohdetta, johon se ongelmattomasti sopisi.
Tamperelaiset antaisivat Helsinkiin
Tamperelainen liikemies Kalle Kaihari halusi lahjoittaa kaupungille Etyk-teoksen. Kaihari tunnettiin Urho Kekkosen ystävänä.
– Sekin idea taisi tulla hiihtoretkellä. Kauppaneuvos Kalle Kaihari oli hiihtämässä Urho Kekkosen kanssa ja siellä tuli idea muistomerkistä. Kalle Kaihari kustansi sen ja lahjoitti Tampereen kaupungille. Kaiharin idea taisi olla tilata se taiteilija U. K. Kärriltä.
Teos paljastettiin 1970-luvun lopussa Näsinneulan aulassa. Kekkonen oli läsnä patsaan paljastustilaisuudessa.
Särkänniemen Näsinneulan mentyä remonttiin veistos on ollut lähes 30 vuotta varastossa.
2000-luvun alussa se oli hetken esillä näyttelyssä Tampereella. Silloin yleisöltä kysyttiin, mikä olisi oikea paikka Etyk-patsaalle. Tamperelaisten mielestä paras paikka olisi Finlandia-talo Helsingissä.
– Finlandia-taloon se sopisi sisällöllisesti, koska Etyk-kokouskin oli siellä. Olen melko varma, että Finlandia-talon hallinnoijat eivät sitä sinne halua, Suominen sanoo.
Patsaasta tulee säännöllisesti valtuusto- ja muita aloitteita, koska se haluttaisiin esille.
Olisiko oikea hetki Trumpin ja Putinin vierailun alla?
– Mitään esityksiä ei ole onneksi tehty sen suhteen, Suominen naurahtaa.
Suomi ja Ruotsi ovat sopineet puolustusyhteistyöstä laatimalla asiaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Pöytäkirjan allekirjoittivat Turussa maanantaina puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Nimet laitettiin paperiin Suomen Joutsenella järjestetyssä seremoniassa.
Taustalla on Suomen ja Ruotsin kahdenvälisen puolustusyhteistyön tiivistyminen viime vuosina.
Turussa allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyölle. Asiakirjassa kuvataan puolustusyhteistyön tavoitteet ja luetellaan yhteistyöalueet, kerrotaan valtioneuvoston tiedotteessa.
Yhteisymmärryspöytäkirja kattaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön sodan ja rauhan aikana. Yhteistyölle ei ole ennakkoon asetettu rajoitteita. Pöytäkirjaan ei ole kirjattu keskinäisen puolustuksen velvoitteita.
Miinantorjunta-alus Purunpää osallistui kalustonäyttelyyn Turussa.Linus Hoffman / Yle
Satamat ja tukikohdat yhteiseen käyttöön
Puolustusministeri Jussi Niinistö avasi Ylelle, mitä yhteistyön tiivistyminen Ruotsin kanssa käytännössä tarkoittaa.
– Pidämme jatkuvasti yhteyttä toisiimme. Sitä kautta Ruotsin lippu tulee näkymään Suomen aluevesillä eri harjoituksissa ja Suomen lippu Ruotsin puolella, Niinistö sanoi.
– Pyrimme myös tukeutumaan toistemme satamainfrastruktuuriin. Tämä on hanke, jota parhaillaan kehitämme aivan samalla tavalla kuin pyrimme kehittämään Ilmavoimien mahdollisuutta toimia toistemme tukikohdista käsin.
Illalla alukset saavat juhlavalaistuksen
Puolustusministereiden tapaaminen liittyi Merivoimien 100-vuotisjuhlaan, jota vietetään Turussa Forum Marinumin läheisyydessä. Kalustonäyttely Aurajoen rannalla on avoinna yleisölle kello 19:ään saakka. Aamun ohjelmaan kuului komentajan puhe ja kalustokatselmus.
Esillä ovat Merivoimien kaikki alusluokat, ja paikalle on saapunut myös ulkomaisten merivoimien aluksia. Vuosipäivä päättyy illan hämärtyessä alusten juhlavalaistukseen.
Iltapäivällä juhlinnan keskiössä oli Miinanraivaajien muistopatsas. Uuteen paikkaan siirretyn patsaan paljasti Miinanraivaajakillan varapuheenjohtaja Erkki Leskinen, jonka tarinan Yle kertoi sunnuntaina.
Kuusamon kaupunki haluaa valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla se hylkäsi Kuusamon aiemman päätöksen niin sanotusta strategisesta yleiskaavasta Rukan alueelle. Sillä oli tarkoitus rajoittaa kaivostoimintaa alueella.
Kaupungin päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen. Äänet jakautuivat tasan kuuden kunnanhallituksen jäsenen vastustaessa valitusluvan hakemista. Puolesta oli kuusi jäsentä ja puheenjohtajan ääni ratkaisi asian.
Kaupunki hyväksyi loppuvuodesta 2016 strategisen yleiskaavan, jonka mukaan kaupunki olisi päässyt ennakkoon estämään kaivostoiminnan Kuusamon tärkeillä matkailualueilla.
Hallinto-oikeuden peruste kaavan kumoamiselle oli se, että sen hyväksymisen yhteydessä ei ole selvitetty ja arvioitu kaavan vaikutuksia riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain yhdeksännen pykälän tarkoittamalla tavalla, ja kaupungin loppuvuodesta 2016 hyväksymä kaava aiheuttaa siitä valittaneelle kaivosyhtiölle kohtuutonta haittaa.
Kaavasta valittivat australialais-suomalaisen Latitude 66 Cobalt Oy:n sittemmin ostamat kaivosyhtiöt. Kuusamon kaupungilla oli kuukausi aikaa päättää valittaako se hallinto-oikeuden ratkaisusta.
Latitude 66 Cobalt on ilmoittanut jatkavansa kaivostoimintaa elokuun alkupuolella.
Suomen kaiketi tunnetuimman auttajan Heikki Hurstin leipäjonot on pelastettu – ainakin loppuvuodeksi.
Yhdysvaltalainen heavy-yhtye Metallica yllätti toukokuussa lahjoittamalla leipäjonoihin 29 000 euroa, kertoi Heikki Hursti Ylelle maanantaina. Otsikoihin on noussut myös Hjallis Harkimo, joka on luvannut auttaa köyhiä 30 000 eurolla elo–syyskuussa.
Vielä merkittävämpi kädenojennus on kuitenkin tullut kansalta: Hurstin ruoka-apu on saanut reilun puolen vuoden aikana lahjoituksia tavallisilta ihmisiltä ja yrityksiltä noin 200 000 euroa. Hurstin mukaan kyseessä on ennätyssumma. Tyypillisesti yksityisiltä lahjoittajilta kertyy varoja vuoden aikana 80 000–100 000 euroa.
– Vaikka Metallicalta saatu summa oli hieno, arvostan äärettömän paljon myös niitä yksittäisiä ihmisiä, jotka lähtivät voimakkaasti auttamaan kuullessaan taloudellisesta tilanteestamme. Pankkitositteita on tullut hirmuisesti enemmän kuin normaalisti, Hursti hehkuttaa.
Heikki Hursti ja Sini Hursti ottivat vastaan Metallican lahjoituksen toukokuussa.Metallica / Hurstinapu
– Tuntuu, että tästä on tullut kansannousu. Olen todella otettu ja kiitollinen kaikille, Hursti kiittää.
Alkutalvella näytti vielä siltä, että koko ruoka-avun toiminta on vaakalaudalla. Nyt leipäjonot on turvattu ainakin vuoden loppuun asti. Hursti on luottavainen siitä, että köyhien auttaminen jatkuu sen jälkeenkin.
– Ei tämä saa pysähtyä, kun nälkäisiä kerran on. Mutta kyllä tarvitaan myös heitä, jotka lahjoittavat.
Kuluja 30 000 euroa kuussa
Helsingin Kalliossa toimiva avustusjärjestö tarvitsee tukea ja avustuksia jatkossakin, sillä kiinteitä kuluja on noin 30 000 euroa kuussa. Rahaa kuluu vuokraan, sähköihin, palkkoihin ja kuljetuksiin.
Hurstin avustustyö vaikeutui muutama vuosi sitten, kun Helsingin kaupunki vähensi vuosittaista tukeaan. Hursti aikoo olla yhteydessä Helsingin pormestari Jan Vapaavuoreen (kok.) pitkäaikaisen yhteistyön toiveissa.
– Mielestäni se olisi kaupungille kasvojen pesu, että he olisivat oikeasti mukana auttamassa, eikä vain puhuisi kauniissa puheissaan. Kun kaupunki vähensi tukea kolme vuotta sitten 50 000 eurolla, se on jouduttu koko ajan kaivamaan muista lähteistä.
– On kurjaa, että he sanovat, että teette arvokasta työtä, mutta sitten vedetään matto jalan alta. Ei se hyvältä tunnu.
Helsingin Uutisten mukaan kaupunki on luvannut maksaa avustusta tämän vuoden loppuun. Kaupunki haluaisi putsata leipäjonot katukuvasta ja korvata ne Yhteinen pöytä-mallilla.
Tällä hetkellä Hurstin ruoka-apu on kesätauolla. Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Heikki Hursti ei ole tosin vielä päässyt lomapäiviä viettämään. Tälläkin viikolla laskuja on maksettavana ja kuormia noudettavana.
– Ei ole vielä oikein lomalta maistunut, mutta eiköhän se näiden jälkeen.
Hurstin helpottuneesta tilanteesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset.
Turkulainen Eila Siimes otti kaiken irti Ruisrock-viikonlopusta. Hän vietti festareilla kymmentuntisen päivän, sai uusia ystäviä ja päätyi Sunrise Avenuen Samu Haberin kanssa somesuosikiksi.
– People, meet Mrs. Eila Siimes, 90 year old lady from Turku. Her wish this weekend was to get a pic with me. She’s the oldest guest at RuisRock and she said she’s available in case I’m interested. I’m a fan❤️❤️❤️, Haber kirjoitti selfien saatetekstissä Instagramissa sunnuntaina.
Siimekseen tekivät Haberissa vaikutuksen niin sanotut ulkomusiikilliset seikat.
– Menin heidän vip-tiloihinsa ja hämmästyin, että herranjumala, onko hän niin pitkä! Yli 190. Tuollainen poika kun olisi kotonakin – vaikka kyllä mulla on kiva poika, en mää sitä sano.
Ystäviä löytyy joka kerta
Samu Haberin tavoin Eila Siimes on aktiivinen somettaja Facebookissa ja Instagramissa. Ikätovereitaan hän ei sieltä löydä, mutta se ei suuremmin sureta.
– Olen saanut Ruisrockista joka kerta ystäviä. Nytkin oli kaksi 25-vuotiasta tyttöä, joiden piti mennä katsomaan jotakin artistia. Eivät he malttaneet, koska he halusivat keskustella minun kanssani.
Puheenaiheita on helppo keksiä sukupolvieroista huolimatta.
– Tämän päivän nuoriso on aika järkevää. He ovat kehittyneempiä kuin me aikanamme, me olimme aika lailla mistään mitään tietämättömiä.
Ensi kesänä uudestaan
Kymmenen tunnin festarirupeama on kova koetus peruskunnolle. Eila Siimes saa sen kuulostamaan helpolta.
– Katsoin läpi Jenni Vartiaiset ja Kaija Koot ja Eveliinat ja Reino Nordinit. Siinä menee aikaa, kun yksi on Niittylavalla ja toinen Rantalavalla. Kävelin ja katselin ihmisiä siinä välillä, Siimes kertoo.
– Täytyy sanoa, että kun tulin kotiin, jalat huusivat hoosiannaa. Mutta nyt on ihan ok. Tykkään kävellä ja olla ulkona.
Eila Siimes aikoo mennä Ruisrockiin myös ensi kesänä, jos vaan terveyttä piisaa. Ikä ei ole este silloinkaan.
– Onko tämä ikä pitkä sitten? Minusta se on ihan lyhyt. Tykkään, että en mää mitään vanha ole. Nyt vasta on hyvä aika, kun ei ole mihinkään kiire ja saa mennä mihin haluaa.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin huipputapaamisen aikaan suunniteltu Helsinki Calling -mielenilmaus kertoo siirtäneensä tapahtuman sunnuntaille. Poliisi vahvistaa, että tapahtuman järjestäjät ovat ilmoittaneet päivän vaihdosta.
Yksi tapahtuman järjestäjistä Nely Keinänen kertoo, että tapahtuma siirrettiin sunnuntaille, kun presidenttien huipputapaamisen aikataulut muuttuivat.
Huipputapaamisen aikataulu on kuitenkin pysynyt ennallaan ensi viikon maanantaissa.
Presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin on tarkoitus tavata toisensa Helsingissä maanantaina 16.7. Tämän hetkisen tiedon mukaan presidentti Trump saapuisi Suomeen jo sunnuntaina.
Keinänen kertoo, että tapahtuman järjestäjät ovat tehneet poliisin kanssa yhteistyötä ja järjestäjät uskovat saavansa paremman näkyvyyden tapahtumallensa sunnuntaina. Keinänen arvioi, että huipputapaaminen olisi jo ohi, jos mielenosoitus pidettäisiin maanantaina, kuten aiemmin suunniteltiin.
Helsinki Calling -tapahtuman sivuilla on yli 2 200 ilmoittautunutta osallistujaa. Lisäksi lähes 8 000 ihmistä on kiinnostunut tapahtumasta. Helsinki Calling on oletettavasti huipputapaamisen aikoihin järjestettävistä mielenilmauksista suurin.
Järjestäjät kertovat itse Facebookin tapahtumasivuilla yhä, että milenilmaus olisi maanantaina alkuperäisen suunnitelman mukaan. Keinäsen mukaan järjestäjät eivät halua toimia hätäisesti ja kertovat osallistujille muutoksesta myöhemmin. Keinanen kertoo, että järjestäjät ovat tänään tavoitelleet muun muassa tapahtuman esiintyjiä, ja varmistavat heidän tulonsa tapahtumaan sunnuntaina.
Helsingin poliisin viestintäjohtaja, ylikomisario Juha Hakola kertoo Yle Uutisille, että mielenosoituksen järjestäjä on itse ilmoittanut oma-aloitteisesti tapahtuman siirtämisestä edelliselle päivälle. Poliisin mukaan mielenilmauksen on näillä näkymin tarkoitus alkaa kokoontumisella Kaisaniemen puistossa ja sieltä mielenosoittajat marssivat Senaatintorille.
Hiekka pöllyää Vesijärven rannalla, kun yli 130 beach volley -joukkuetta ottaa mittaa toisistaan Lahden Kortteliliigan perinteikkäässä turnauksessa. Niin sanottu baarisarja, johon virallisissa lentopallosarjoissa pelaavat eivät saa edes osallistua, on aina ollut turnauksen suosituin. Rantahiekalla juhlistetaan siis paitsi biitsin myös yleisen höntsäilyn ilosanomaa.
– Tosissaan, muttei tosikkona, muotoilee mottonsa baarisarjassa pelaava Sari Teivainen.
Teivainen on pelannut Lahden Kortteliliigassa kaikkea mahdollista salibandystä mölkkyyn. Nykyisin 51-vuotias aktiiviharrastaja keskittyy lähinnä lentopalloon ja mimmifutikseen.
– Aivan mielettömän hienoja turnauksia on ollut, ja olen saanut tosi paljon uusia ystäviä ja tuttuja, kertoo toiminnassa kymmenisen vuotta mukana ollut Teivainen.
Sari Teivainen löysi Kortteliliigan kymmenen vuotta sitten. Nyt Teivainen höntsää viitenä päivänä viikossa.Markku Lähdetluoma / Yle
Höntsäurheilu onkin mitä parhain tapa viettää vapaa-aikaa nimenomaan sen henkisten vaikutusten vuoksi.
– Sillähän on valtava kansanterveydellinen merkitys, kun saadaan isoja massoja liikkeelle. Helposti lähtee mukaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten lähtisi. Siinä tulee tämä yhteisöllisyys ja sosiaalisuus niin vahvasti esille, toteaa UKK-instituutin ylilääkäri Jari Parkkari.
Lahden Kortteliliigan toiminta on malliesimerkki siitä, miten yhteisöllisellä liikuntaharrastuksella kohennetaan fyysisen kunnon lisäksi myös henkistä hyvinvointia.
Sari Teivainen hakeutui mukaan puulaakipeleihin miehensä perässä.
– Minulla itselläni oli pidempi tauko, kun en harrastanut mitään liikuntaa, mutta mieheni on pelannut futista varmaan 30 vuotta. Kävin katsomassa hänen pelejään ja ajattelin, että haluan pelata itsekin, Teivainen muistelee.
Kynnys aloittamiseen oli matala.
– Aloitin vasta noin 35-vuotiaana, mutta sehän oli tosi kivaa, kun on samanhenkistä ja kannustavaa porukkaa, hän sanoo.
Nykyisin Teivainen treenaa eri lajeja noin viitenä päivänä viikossa erilaisissa porukoissa.
– Tämä on parasta, mitä Lahdesta löytyy, Helsingistä kotoisin oleva Teivainen hehkuttaa.
Pelikaljalle lääkärin luvalla
Höntsäurheiluun kuuluu usein olennaisena osana pelikavereiden kanssa nautitut oluet. Kortteliliigan Beach-turnauksenkin jälkipelit hoidettiin järjestäjän mukaan terassilla.
– Miesten joukkueet käyvät yleensä porukalla kaljalla, mutta mimmit lähtevät usein treenien jälkeen omille teilleen, Teivainen kertoo.
Mutta kumoavatko pelioluet liikuntatuokion hyvät vaikutukset? Urheilulääkärin mukaan asia on päinvastoin.
– Jos pysyy kohtuudessa, niin ei varmasti kumoa näitä vaikutuksia, vaan kiireisen talven jälkeen jopa lisää hyvinvointia, UKK-instituutin Jari Parkkari sanoo.
Ensi lukuvuodesta lähtien lukion oppikirjat ovat maksuttomia Utsjoen saamelaislukion opiskelijoille. Utsjoen sivistyslautakunta päätti asiasta huhtikuussa.
– Kyse ei ole pelkästään ensi vuodesta, vaan tästä eteenpäin ainakin toistaiseksi, kertoo Utsjoen kunnan sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola.
Idea syntyi lukion kehittämisryhmässä, jossa opettajat ehdottivat ilmaisia oppikirjoja opiskelijoille. Kehittämisryhmässä pohditaan, mitä tehdä lukion pienille opiskelijamäärille. Maksuttomat koulukirjat ovat yksi syy, mikä voisi houkutella opiskelijoita lukioon.
– Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka tähän päätökseen vaikutti, painottaa Arola.
Utsjoen kunnan sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola ei usko, että maksuttomat oppikirjat niinkään houkuttelisivat valitsemaan lukio-opintoja, mutta oppilaitoksen valintaan ne voivat vaikuttaa.Vesa Toppari / Yle
Lukion oppikirjojen kustannukset ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Lukion uuden opetussuunnitelman myötä oppimateriaaleja on jouduttu uusimaan, eivätkä opiskelijat ole enää voineet ostaa vanhoja käytettyjä kirjoja, kertoo Arola. Hän viittaa myös Suomen lukiolaisten liiton tekemiin laskelmiin, joiden mukaan lukiolaiset joutuivat vuonna 2017 maksamaan oppikirjoistaan yli 400 euroa enemmän, kuin edellisvuonna.
Arolan mielestä tilanne on epäoikeudenmukainen. Suurin syy oppikirjojen maksuttomuuteen onkin tehdä opiskelusta tasa-arvoisempaa.
– Oppikirjat ovat suuri kustannus perheille ja se on samansuuruinen kaikille perheille. Vanhempien tulot eivät vaikuta siihen. Lukiolle tai kunnalle kyseessä ei kuitenkaan ole iso kuluerä, sillä meillä on niin vähän opiskelijoita.
Utsjoen saamelaislukion nykyisillä opiskelijamäärillä maksuttomat kirjat tulevat maksamaan lukiolla noin 10 000 euroa vuosittain.
Utsjoen lukiolaiset säästävät myös tietokoneissa
Opetushallituksen selvityksen mukaan lukio-opinnot tulevat maksamaan opiskelijalle keskimäärin 2 500 euroa koko opiskeluajalta. Summa sisältää oppimateriaalit, ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut, sähköisissä ylioppilaskokeissa tarvittavan tietokoneen ynnä muut välineet ja ohjelmistot.
Tietokone onkin yksi lisämeno lukiolaisen budjetissa. Utsjoen saamelaislukiossa on käynyt onni, sillä vuonna 2015 Utsjoen yrittäjien yhdistys, Tenonlaakson yrittäjät, lahjoitti tietokoneita lukiolaisten käyttöön.
– Meillä on yhä sellainen tilanne, että kaikilla opiskelijoilla on opiskeluaikanaan käytössä yrittäjien lahjoittama kannettava tietokone, kertoo sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola.
Utsjokelainen Leevi Halonen aloittaa syksyllä opinnot kotikylänsä lukiossa. Hänelle siirtyminen peruskoulusta lukioon tapahtuu luontevasti. Kun kaikki opettajat ja koulukaverit ovat jo valmiiksi tuttuja, ei lukion aloittaminen edes jännitä.
Halonen on tyytyväinen siihen, että oppikirjat tulevat olemaan maksuttomia.
– Onhan se tosi mukavaa, ettei tarvitse omaa rahaa sijoittaa lukiokirjoihin. Ovathan ne aika kalliitakin, joten siinä tekee ison säästön.
Miten kätellään, kuinka katsotaan silmiin, annetaanko toiselle puheenvuoroja? Missä järjestyksessä tullaan esiin ja kuinka lähekkäin istutaan? Tämä on retoriikkaa syvimmillään.
Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio osaa katsoa ja kuunnella ihmisten välistä kommunikaatiota tarkasti. Hän on seurannut paljon erilaisia puheita, virallisia kommentteja ja julkisia ulostuloja. Puhuvien päiden lisäksi katsojalle on tarjolla paljon muutakin.
Kun Donald Trump valittiin presidentiksi, muuttuivat valtionjohtajien tapaamisille tutut koodit.
– Trump voi vetää toista kädestä, kätellä huomattavan pitkään, vääntää tai vaikka puristaa kättä. Se on ollut sellaista, mitä ei ole johtajien tapaamisissa totuttu näkemään, sanoo Antti Mustakallio.
Kun Donald Trump ja Vladimir Putin tapaavat, miljoonat silmäparit seuraavat. Huippujohtajien tapaamiset ovat tarkasti käsikirjoitettuja tapahtumia. Donald Trump voi tehdä asioita päähänpistosta ja impulsiivisesti.
– Kättelyjä ja selälle taputtamista on analysoitu paljon, mutta suuria johtopäätöksiä niistä ei voi vetää. Vaikka omintakeisia kättelyjä on nähty, ne ovat lyhyitä tapahtumia. Suurin osa kättelyistä on ihan normaaleja, sanoo Mustakallio.
Kättely ei silti ole merkityksetön asia. Kättelyssä voidaan näyttää valtaa tai tehdä toisen olo epävarmaksi.
Liioittelija vs. tiivistäjä
"Let's make America great again" on loistava retorinen oivallus. Yksi lause sisältää tarinan, johon on helppo liittyä. Donald Trumpin retorinen ilmaisu on liioittelevaa ja värikästä.
– Trumpin tavaramerkki on puhekielinen ilmaisu. Hän käyttää suhteellisen yksinkertaista englantia ja voimakkaita adjektiiveja. Retorisesti puheessa on usein voimakasta liioittelua. Kaikki on joko uskomatonta tai täysin surkeaa. Hänen kantansa tulee kieltämättä ilmi, mutta ilmaisu ei ole kovin tarkkaa, analysoi Antti Mustakallio.
Jorge Silva / AOP
Venäjän presidentti Vladimir Putin on kotimaassaan suhteellisen arvostettu puhuja. Hän käyttää korrektia kieltä ja pystyy vastaamaan nopeasti.
– Putin kykenee tiivistämään asiat nopeasti ja hän käyttää kieltä nokkelasti. Vaikka kielenkäyttö on korrektia, puheissa on yllättäen joskus varsin karkeita slangi-ilmaisuja, jopa alatyylisiä. Aluksi ne herättivät huomiota, mutta nyt niihin on totuttu ja niistä jopa pidetään, kertoo Mustakallio.
Neuvottelija vs. kuulustelija
Retoriset vahvuudet ovat erilaisia. Trumpin ja Putinin kohtaamista seurataan suurella mielenkiinnolla. Donald Trump pitää itseään hyvänä neuvottelijana, mutta saavutukset eivät toistaiseksi ole nousseet puheiden tasolle, pohtii Mustakallio.
– Vladimir Putin on puolestaan koulutettu neuvottelija ja kuulustelija. Hänet tunnetaan hyvänä neuvottelijana ja tiedetään, että hän valmistautuu tapaamisiin erittäin hyvin, kertoo Antti Mustakallio.
Jos neuvotteluissa jää altavastaajaksi ja joutuu tekemään myönnytyksiä, kuinka se ilmaistaan niin, ettei menetä kasvojaan?
– Aina voi sanoa kuitenkin jotain. Asioita voi painottaa eri tavalla ja pistää ne oikeaan kontekstiin. Se, mitä ja missä järjestyksessä kerrotaan, suunnitellaan tarkasti, sanoo Mustakallio.
Retoriikan rumat temput
Retoriikalla on valtaa, ja temput voivat olla rumia. Toisen haukkuminen, pilkkaaminen tai valehtelu ovat retoriikan rumia temppuja.
– Jos ihmistä pilkkaa tai haukkuu, hakee valta-asemaa erittäin kyseenalaisin keinoin.
Donald Trump on venyttänyt totuutta, mutta peruskannattajat eivät ole hätkähtäneet. Kannattajat kokevat, että presidentin arvostelu on epäreilua, eikä yksittäisiin sanoihin kannata takertua.
– On erittäin mielenkiintoinen ilmiö, etteivät selkeät valheet upota poliitikkoa. Ei ole vielä löytynyt selkeää syytä, miten se on mahdollista, toteaa Mustakallio.
Puheella on valtaa. Hämeenlinnalainen Antti Mustakallio on toinen Retoriikan kesäkoulun perustajista.Yle / Tiina Kokko
Vastakkainasettelu on myös retorinen tehokeino. Puheessa sen tarkoitus on herättää kiinnostusta ja pitää kuulijat hereillä. Vastakkainasettelu profiloi puhujaa ja asettaa hänet tietyn asian puolelle. Vastakkainasettelun tavoitteena voi olla myös asioiden yksinkertaistaminen.
Helsingissä kohtaavat siis impulsiivinen ja laskelmoiva presidentti. Millainen on hyvä kättely?
– Lyhyt kättely on huono juttu, keskipitkä ja lämmin kättely olisi hyvä. Jos kättely olisi hyvin pitkä, se olisi jo erikoista, nauraa puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.
Antti Mustakallio on Yle Radio Suomen Sunnuntaivieras-ohjelman kesävieraana sunnuntaina 15.7.2018 kello 16.15.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huipputapaamisen kustannukset selviävät vasta vierailun jälkeen. Yle kysyi useilta eri tahoilta arviota kuluista, joita Helsingissä 16. heinäkuuta tapahtuvasta huipputapaamisesta aiheutuu. Arvioita tuli niukasti.
Vertailukohtaa kustannusten kokoluokkaan voi mahdollisesti hakea vuoden 2006 Asem-kokouksesta, joka pidettiin Helsingissä. Helsingin kaupungilta on kerrottu aiemmin Lännen Medialle, että 38 valtionpäämiestä paikalle tuonut kokous maksoi 11,8 miljoonaa euroa.
Kun Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tapasivat kesäkuussa, tapaamista isännöinyt Singapore varasi BBC:n mukaan kuluihin noin 12,5 miljoonaa euroa.
Kokousjärjestelyistä vastaavat ulkoministeriö ja tasavallan presidentin kanslia. Ulkoministeriöstä vastattiin Ylelle, että vielä ei ole mitään arvioita kuluista, eikä asiaa tällä hetkellä kommentoida enempää. Parhaimman arvion kustannuksista saa vasta tapaamisen jälkeen. Presidentin kansliasta ei vastattu kysymyksiin aiheesta.
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on aiemmin todennut Ilta-Sanomille, että kuluja tulee, mutta samalla tulee paljon kansainvälisiä vieraita ja huomiota, ja tuloja elinkeinoelämälle.
Helsingin poliisi kertoo, että varmuudella kustannukset tiedetään vasta kuun lopussa, kun palkkakustannukset ylitöineen ja muine korvauksineen on laitettu maksuun. Helsingin poliisilaitos vastaa käytännön turvatoimista ja suojelupoliisi turvallisuustiedustelusta ja uhka-arvioinnista.
Ennalta kuluja on vaikea tietää myös, koska ei tarkalleen tiedetä kuinka kauan kokousvieraat viipyvät. Helsinkiin saapuu poliiseja muualta Suomesta, muun muassa Lapista. Huippukokouksen yhteyteen on luvassa useita mielenosoituksia.
Huipputapaamisen paikaksi on ennakoitu Presidentinlinnaa.Touko Yrttimaa / Yle
Helsingin kaupungilta kuvailtiin mahdottomaksi tietää ennalta, minkä verran vierailusta kuluja aiheutuu. Kaupungin mukaan kokonaiskulut selviävät vierailun jälkeen.
Valtio kantaa pääosan tulevan huipputapaamisen kustannuksista. Helsingin kansliapäällikön sijaisena toimiva Tommi Laitio kertoo, että Helsinki vastaa omalta osaltaan kaupunkitilaan liittyvistä kuluista.
Laitio kuvailee, että Helsingille tällä tietoa tulossa olevat kustannukset eivät ole kovin suuret. Kuluja on luvassa näkyvyydestä, liikennejärjestelyistä ja opastuksesta.
Samalla Helsinki haluaa myös, että kaupunkilaisten ja muutoin Helsinkiin saapuneiden turistien arki toimii suurvaltajohtajien käynnin aikanakin, mikä vaatii opastusta, viestintää ja suunnittelua. Suurelta osin lisätyöt on saatu hoitumaan töitä järjestelemällä.
Suurimmaksi taloudelliseksi hyötyjäksi Laitio arvioi matkailu- ja ravintola-alan.
– Helsinki saa hyötyä näkyvyydestä, ja toivottavasti tulee yhä useamman matkailijan mieleen kiinnostavana kohteena, jossa asiat toimivat, Laitio sanoo.
– Iso osa Rajavartiolaitoksen kustannuksista on sellaisia, jotka aiheutuisivat joka tapauksessa, mutta tähän liittyen ne vain kohdennetaan uudestaan. Esimerkiksi henkilöstön palkka- ja kaluston käyttökulut ovat sellaisia, kertoo apulaisosastopäällikkö, eversti Kimmo Elomaa.
Lisäkustannuksia aiheutuu jonkin verran virkamatkoista. Elomaan mukaan kustannusten kohdentumista seurataan tarkasti Rajavartiolaitoksen taloushallinnossa.
Lentoasemayhtiö Finavia ei ottanut kustannuksiin kantaa eikä siihenkään, onko vierailusta heille myös tuottoja. Finavia tiedottaa verkkosivuillaan, että vierailu näkyy Helsinki-Vantaan lentoasemalla korkean tason turvallisuus- ja erityisjärjestelyinä.
Ylellä on myös roolinsa huipputapaamisessa, sillä Yle tuottaa paikalta tv-signaalia käyttöön niin kansainväliselle kuin kotimaisellekin medialle. Vastaava tuottaja Timo Huovinen kuvailee huippukokouksen olevan tv-signaalin tuottamisessa samassa kokoluokassa mitä suuret urheilutuotannot ovat.
Allas Sea Poolilta tehdään todennäköisesti kansainvälisen median lähetyksiä.Lauri Rotko / Visit Helsinki
Euroopan yleisradiounioni EBU toimii yhteistyössä Ylen kanssa osassa tuotantoa. Huovisen mukaan Yle tekee tuotannon isosti mutta tehokkaasti. Kustannuksia ei ennalta tiedetä.
Muita uutisia Trumpin ja Putinin huipputapaamisesta:
Selvitys perehtyi ulkomaisten sotilastukikohtien ympäristössä säännöllisesti juosseiden henkilöiden avoimiin profiileihin, sekä profiileihin, jotka jakoivat tietoa anonyymisti.
Niiden perusteella selvitysten tekijät kykenivät löytämään sovellusten käyttäjien kotiosoitteita ja anonyymisti tietoja jakaneiden henkilöllisyyksiä.
– Meidän ohjelmassa on heikko lenkki, myöntää Polarin strategiajohtaja Marco Suvilaakso A-studiolle antamassaan haastattelussa.
Suvilaakson mukaan Polar tutkii nyt, onko tietosuojaongelma aiheuttanut laajempia ongelmia.
Aiemmin tehtävästään olivat eronneet Britannian EU-erosta vastaava ministeri David Davis ja EU-erosta vastaava varaministeri Steve Baker.
– Britannian hallitus ei ole kaatumassa, mutta pääministeri Theresa Mayn asema on tällä hetkellä tukala ja hänen johtajuuden kyseenalaistamista saattaa olla ilmassa, arvioi Tübingenin yliopiston politiikan tutkija Mikko Kuisma.
Kuisma sanoo, että uusia vaaleja tuskin Britanniaan tulee, mutta Therese Mayn asema pääministerinä sekä puolueensa johtajana voi asettua tarkastelun alle. Kuisma ei kuitenkaan usko ministerien eron muuttavan brexitin tilannetta oleellisesti.
Pääministeri Theresa May sanoi maanantaina, että hallitus ei ole kaatumassa, ja että muilla hallituksen ministereillä ei tiettävästi ole vastakkaisia mielipiteitä brexit-suunnitelmasta.
May sanoi myös, että brexitistä ei tule uutta kansanäänestystä, ja että EU-eron aikataulussa aiotaan pysyä. Britannian hallitus julkistaa hallituksen brexit-suunnitelman torstaina.
Johnsonin ero asettaa Mayn aseman kritiikin alle
BBC:n mukaan Johnsonin ero aiheuttaa erityisen ikävän tilanteen pääministeri Maylle.
Poliitikan tutkija Mikko Kuisma pitää epätodennäköisenä, että ministerien eroja tulisi lisää, sillä Davis ja Johnson olivat kovimmat brexit-ministerit ja isoimmat Mayta kritisoineet nimet hallituksessa.
Kuisma uskoo, että hallituksen sisällä yksimielisyyteen pääseminen brexitin linjoista voi muuttua aiempaa helpommaksi, sillä nyt suurimmat kriitikot ovat poissa. Davis ja Johnson olivat kertoneet, että heidän mielestä oli EU:lle oli annettu liikaa periksi neuvotteluissa.
– Boris Johnsonin ero ei ollut yllätys, vaan se oli jopa oletettavaa Davisin eron jälkeen, Kuisma arvioi.
Mayn tilanteesta tuskallisen tekee se, että Johnson on nauttinut suurta kansan luottamusta ja omalla persoonallaan tuonut kosolti ääniä konservatiivipuolueelle.
Boris JohnsonNeil Hall / EPA
Mayn tulevaisuus pääministerinä on nyt kiinni konservatiivipuolueen kansanedustajista. Seuraajan valinta käynnistyy, jos 48 parlamentaarikkoa ilmoittaa haluavansa eroon Maysta.
– Tällä hetkellä 1922-komitea kerää konservatiivipuolueen sisällä nimiä, jotta se voi vaatia johtajansa eroa ja puheenjohtajakilpailu käynnistyisi, politiikan tutkija Mikko Kuisma sanoo.
Vaikka monet konservatiivipuolueen brexit-intoiset kansanedustajat ovat tyytymättömiä Mayn hallituksen toimintaan, pääministerin haastamista saattaa hidastaa se, että puolue ei halua itseään oppositioon, jos homma rupeaa näyttämään kansalaisten silmissä liian pahalta.
– Moni voi tyytyä huonoon kompromissiin poliittisen pakan kasassa pitämisen takia. Muuten tässä on kasassa ihan täysi katastrofi, Kuisma sanoo.
– Monet kovan luokan brexit-linjan vetäjät, kuten esimerkiksi ympäristö-, ruoka- ja maaseutuministeri Michael Gove, ovat siirtyneet hallituksen linjausten taakse, hän lisää.
Suomalaistutkija: "Uusia vaaleja tuskin tulee"
Vaikka May asema onkin vaakalaudulla, uusia vaaleja Britanniaan tuskin tulee, sanoo politiikan tutkija Mikko Kuisma.
– Hallituksen eroon tarvittaisi epäluottamus parlamentissa. Se on hyvin epätodennäköistä. Ensisijaisesti nyt on kyse Theresa Mayn asemasta, Kuisma sanoo.
Britannian konservatiivipuolueen puheenjohtaja Brandon Lewis arveli maanantaina, että pääministeri Mayn hallituksen luottamuksesta ei tulla äänestämään. May keskusteli maanantaina oman puolueensa jäsenten kanssa parlamentissa.
Pääministerin vaihtamiseen ei uusia vaaleja tarvita, vaan siihen voidaan nimittää konservatiivipuolueen uusi johtaja, mikäli puolue päättäisi johtajansa vaihtaa.
Brexitin tilannetta ministerien erot eivät Kuisman mukaan oleellisesti muuta tai peru, vaikkakin ne voivat sitä viivästyttää. Kuisma uskoo poliitikkojen ajattelevan maan etua ja käytännön järjen tulevan mukaan kuvioihin.
– Brexit on nyt jo myöhässä. Syksyllä ja talvella pitäisi saada kaikki valmiiksi. Luultavammin monet tyytyvät nyt huonoon kompromissiin, jotta pahemmilta kriiseiltä vältytään. Brexitin perumisen argumentointi kansalle olisi erittäin vaikeaa, eikä Labour ei ole onnistunut haastamaan Mayn brexit-suunnitelmia kovinkaan tuntuvasti, Kuisma arvioi.
Brittihallituksen on määrä julkaista brexit-linjansa torstaina. Mikäli konservatiivipuolueen sisäinen kuohunta aiheuttaisi epäluottamuslauseen Mayta kohtaan ja 48 nimeä tulisi täyteen, äänestettäisiin siitä, jatkaako May puolueensa johtajana.
– Kyse on siitä, löytyykö puolueesta riittävästi Mayn johtajuutta kyseenalaistavia henkilöitä. Tätä on hyvin hankala arvioida ja ennustaa, Kuisma sanoo.
Autoilijoille määrättävät ajokiellot ovat lisääntyneet rajusti sen jälkeen, kun katsastuskriteereitä ja -aikoja muutettiin toukokuussa, kirjoittaa Uutissuomalaisen.
Trafin mukaan katsastusasemilla määrättiin kuuden viikon aikana 21.5.–3.7. välisenä aikana noin 4 800 ajokieltoa, kun vastaava määrä ensimmäisellä jaksolla alkuvuonna oli 3 870.
Koko viime vuonna ajokieltoja määrättiin noin 8 700, joten viime vuoden määrä on saavutettu jo puolessa vuodessa. Samalle ajoneuvolle voidaan määrätä kielto useasta eri syystä.
Eniten kieltoja määrättiin huonojen renkaiden vuoksi. Ajokiellon voi saada, mikäli urasyvyys on alle 1,6 millimetriä.
Kieltoja määrättiin myös muun muassa heikkotehoisista tai toimimattomista seisontajarruista. Sen sijaan tuulilasivioista ei annettu yhtään ajokieltoa.
Muuttuneet katsastusajat
Katsastusajat muuttuivat toukokuussa. Pääsääntö on, että 4–10-vuotias henkilö- tai pakettiauto katsastetaan joka toinen vuosi. Yli kymmenvuotiaat ajoneuvot katsastetaan edelleen vuosittain.
Ensimmäisen kerran henkilö- tai pakettiauto katsastetaan, kun auto on nelivuotias. Sen jälkeen katsastus on joka toinen vuosi.
Myös katsastusajankohta on väljentynyt. Seuraava katsastusaika määräytyy edellisen katsastuksen mukaan, mutta auton omistaja voi tuoda auton katsastukseen vapaasti ennen määrättyä ajankohtaa.
Edelleen ajoneuvo voidaan hyväksyä, antaa korjauskehotus, hylkäys tai ajokielto.
Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi laittaisi koko Suomen koulutusjärjestelmän remonttiin.
Romakkaniemi tekisi yliopistotason koulutuksesta vapaata kaikille lukiosta tai toisen asteen koulusta valmistuneille.
Esimerkiksi lääkärin koulutukseen voisi periaatteessa vain kävellä sisään. Aloilla, joissa halukkaita on karsittava, opiskeluoikeus riippuisi jatkon opintomenestyksestä.
– Tämä on hyvin yleistä muualla maailmassa ja Euroopassa. On paljon mielekkäämpää näyttää kykynsä opintojen aikana, kun samalla voi oppia jo jotain hyödyllistä, Romakkaniemi sanoo.
Hän laskee, että nykyinen systeemi viivästyttää puolitoista vuotta opintopolun alkua. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja painottaa, että Suomen ainoa todellinen voimavara on osaaminen. Kilpailukyvyn turvaamisessa korkeakoulutus on avainasemassa.
– Korkeakoulussa huippuosaaminen syntyy. On omituista, että sinne on vaikea päästä sisään, Romakkaniemi ihmettelee.
Opiskeluajat lyhenisivät
Vapaan pääsyn systeemissä ei tulisi välivuosia opiskeluun, Romakkaniemi sanoo. Jos samaan aikaan lisättäisiin vielä alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaattitutkinnon arvoa, niin työelämään voitaisiin siirtyä myös opintojen loppupäästä aiemmin.
Kaikkiaan matkaa opinnoista töihin voitaisiin lyhentää kolme, jopa neljä vuotta, Romakkaniemi uskoo.
– Nyt meillä siirrytään koulutuksesta työelämään huomattavan myöhään, Romakkaniemi sanoo.
Hän uskoo, että avoimien ovien uudistus ei vaatisi opiskelupaikkojen lisäämistä.
– Paikkoja on avoinna nykyäänkin, mutta paikat ja halukkaat opiskelijat eivät kohtaa.
Myös ammatillinen koulutus remonttiin
Ammatillinen koulutus hyötyisi puolestaan Keski-Euroopassa suositusta oppisopimuskoulutuksesta. Romakkaniemi löytää sen parhaat mallit Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä. Näissä maissa on käytössä laaja oppisopimuskoulutus.
Suomessa keskieurooppalainen oppisopimusmalli herättää myös epäilyjä. Siihen liittyy kysymys, millaista palkkaa opiskelija saa yrityksestä, jolle työskentelee.
Romakkaniemi uskoo, että ongelma on ratkaistavissa.
– Oppisopimus estyy meillä, koska työntekijälle ei saa maksaa alhaisempaa palkkaa, kuin työehtosopimus määrittelee. Uskon kaikkien silti ymmärtävän, että oppija on alussa pikemmin kuluerä yritykselle kuin tulonlähde.
Koulumaisuus takaisin perusopetukseen
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja remontoisi myös peruskoulua.
– En kaipaa mitään turbokilpailua kouluun, mutta palauttaisin vanhaa kunnon koulumaisuutta. Palattaisiin vahvemmin taas numeroarvosteluun ja lisättäisiin matemaattisten aineiden, äidinkielen ja vieraiden kielten systemaattista opiskelua, Romakkaniemi toivoo.
Nykymeno voi Romakkaniemen mukaan olla syynä siihen, että Suomi on jäänyt terävimmästä kärjestä oppimista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa.
Muutoin Romakkaniemi on tyytyväinen suomalaiseen perusopetukseen.
– Meillä on maailman tasa-arovoisin peruskoulu ja parhaat opettajat, hän sanoo.
Juhannuksen alla Yle kertoi tapauksesta, jossa kolmen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen irakilaisen pakkopalautus tyssäsi Bagdadin lentokentälle. Miehet olivat sanoneet paikalliselle viranomaiselle, että heitä yritetään tuoda Irakiin väkisin, jonka jälkeen paikallinen viranomainen ei päästänyt heitä maahan. Miehet palasivat poliisisaattueineen Suomeen samana päivänä.
Irakin suurlähettiläs Matheel al-Sabti ei yllättynyt tapauksesta.
– Odotin jotain tällaista jo ainakin vuosi sitten.
Al-Sabtin mukaan kyse ei ole Irakin hallituksen uudesta linjauksesta tai ainakaan hän ei ole sellaisesta kuullut. Pikemminkin kyse on siitä, että Irak toteuttaa nyt käytännössä aikaa sitten ilmoittamaansa linjaa.
Irakin hallitus ilmaisi jo vuosi sitten vastustavansa kansalaistensa pakkopalautuksia Euroopasta.
Pakkopalautukset eivät vaatimuksesta huolimatta loppuneet. Tuoreet epäonnistuneet palautusoperaatiot ovat todennäköisesti osoitus siitä, että Irak ei enää anna EU-maiden toimia vastoin Irakin tahtoa, suurlähettiläs sanoo.
– Otamme vastaan vain vapaaehtoisesti palaavat ja rikoksiin syyllistyneet, mutta vastustamme pakkopalautuksia. EU:n hallitukset eivät voi palauttaa ihmisiä ilman Irakin hyväksyntää, al-Sabti toistaa.
Se tarkoittaa, että passittomien irakilaisten pakkopalautukset ovat toistaiseksi jäissä.
– Käytännössä se on mahdotonta. Oli kyseessä Irak tai Nigeria, suvereeni valtio päättää, kenet he sinne hyväksyy ja millä ehdoilla. Jos ehdot eivät täyty, niin palautuksia ei voi tehdä, sanoo ylikomisario Marko Heikkilä poliisihallituksesta.
Vähentääkö tilanne irakilaisten lähtöhaluja entisestään?
Heikkilän mukaan Suomen poliisi on saattanut kotimaahansa ainakin yhden irakilaisen juhannuksen jälkeenkin. Ylikomisarion mukaan pattitilanne koskee passittomien irakilaisten pakkopalautuksia.
Suomen poliisi on myöntänyt tilapäisiä matkustusasiakirjoja niille, joilla ei passia syystä tai toisesta ole. Huhtikuun puoleen väliin mennessä tilapäisiä asiakirjoja oli myönnetty satoja. Myös kesäkuussa pakkopalautettavilla oli passien sijaan nämä asiakirjat.
Suurlähettiläs al-Sabti kuitenkin uskoo, että porttien läpi ei päästetä nyt ketään, jotka vastustavat palauttamistaan.
– Oli heillä tämä dokumentti tai ei, jos he esimerkiksi eivät halua poistua lentokoneesta eikä Bagdadin poliisi ota heitä vastaan, heitä ei voi palauttaa.
Valtaosa irakilaisista palaa kotimaahansa sisäministeriön niin sanotun vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta. Pakkopalautuksen uhka on poliisille kuitenkin tehokas väline vastentahtoisten suostutteluun. Se herättää kysymyksen, voisiko pelotteen poistuminen vähentää myös vapaaehtoisesti Irakiin palaavien määrää?
– En tiedä, voiko siitä suoraan sitä johtopäätöstä vetää. Sen näkee sitten, miten tilanne kehittyy, ylikomisario Heikkilä tuumaa.
Ylikomisario muistuttaa, että pakkopalautusten epäonnistuminen ei ole ainutlaatuista. Ongelmia on silloin tällöin kaikkien maiden kanssa, joihin palautuksia tehdään.
– Näihin vastakäännytyksiin ja tilanteiden muuttumisiin on totuttu. Ei tässä paniikkinappulaa ole painettu.
"Irak tarvitsee aikaa. Suomen hallitus voisi odottaa kunnes tilanne vakautuu". Irakin suurlähettiläs Matheel al-Sabti
Mistä Irakin vastentahtoisuus sitten johtuu?
Suurlähettiläs al-Sabtin mukaan yksi syy on poliittinen paine sekä Suomesta että Irakista.
– Nämä ihmiset, heidän perheensä, ystävänsä ja media, kaikki he syyttävät Irakin hallitusta siitä, että se ottaa vastaan pakkopalautettuja.
Irakin päätöksentekijät taas eivät halua ylimääräisiä ongelmia. Sisällissodasta toipuvassa Irakissa muodostetaan uutta hallitusta vaikeiden vaalien jälkeen.
– He eivät ota riskiä pakkopalautusten vastaanottamisesta ja pelaa siten uhkapeliä asemallaan. Nän heitä ei voi syyttää pakkopalautusten edesauttamisesta.
Moni suomalainen ja eurooppalainen kuitenkin on sitä mieltä, että koska heille ei annettu lupaa jäädä Suomeen, he kuuluvat Irakiin.
– Totta kai, sataprosenttisesti. Mutta Irak tarvitsee aikaa. Suomen hallitus voisi odottaa kunnes tilanne vakautuu. Sitten he voivat palata, suurlähettiläs sanoo.
Al-Sabti uskoo, että ristiriita ei kasva suureksi diplomaattiseksi ongelmaksi. Suurlähettiläs kuitenkin tietää, että Irakin pyyntö on vaikea pala Suomen sisäministeriölle, joka haluaa saattaa antamansa käännytyspäätökset toteutetuksi.
– Mutta virhe tapahtui jo vuonna 2015, kun Eurooppa jätti rajansa auki.
Kesänvietossa maisemanhoitohommissa kunnan keskustan tuntumassa olleiden lampaiden kohtalo ihmetyttää Pirkkalassa.
Sunnuntain aikana Virkaniemessä sijaitsevalta laitumelta löytyi kolme veristä lammasta. Yhdeltä oli silmä puhki ja kahdella muulla oli haavoja niskassaan. Silmänsä menettänyt lammas jouduttiin lopettamaan.
Muut lampaat palautettiin kotiin Lempäälässä sijaitsevalle Tikanmäen tilalle sen jälkeen, kun ne olivat saaneet eläinlääkäriltä tarvittavan hoidon. Tikanmäen tilan isäntä, lampuri Jukka Vitikka sanoo, että vahingoittumisen syy on täysin hämärän peitossa.
– Tarkastimme koko laitumen tapauksen jälkeen, mutta sieltä ei löytynyt selitystä eläinten vammoille.
On kuitenkin mahdollista, että eläimet ovat pelästyneet jotakin, lähteneet paniikissa juoksemaan ja siinä tuoksinassa loukkaantuneet.
Virkaniemen laitumella oli kaikkiaan yhdeksän pässiä. Vahingoittuneet lampaat olivat isännän mukaan porukan kesyimpiä.
– Erityisesti lopettamaan jouduttu sokea lammas ei pelännyt ihmistä ollenkaan. Se oli tuttipullokaritsa, Vitikka kertoo.
Pässit ovat parturoineet lupiinia
Pirkkalan kunta on tehnyt asiasta eläinsuojelu- ja rikosilmoitukset. Kunta kertoi asiasta Facebook-tilillään maanantai-iltana. Päivityksessä kunta pyytää ilmoittamaan mahdolliset silminnäkijähavainnot sähköpostilla tai puhelimitse.
– Kuntalaisilta on saatu asiasta vinkkejä, ne on kirjattu ylös ja toimitetaan poliisille. Tässä vaiheessa ei ole tietoa tapahtumien kulusta, toivotaan, että kukaan ei ole käynyt tahallaan eläimiä telomassa, sanoo kunnan puutarhuri Miia Terämä.
Lampuri toivoo hartaasti, että tapaus selviää. Jos kyse on epäonnisesta sattumasta ja siitä, että eläimet ovat jostain syystä joutuneet paniikkiin, palautus Virkaniemen laitumille on todennäköistä. Jos käy ilmi, että kyseessä on ilkivalta, lampaiden palautukseen on korkea kynnys.
– Tämä on toinen kesä, kun lampaat ovat Virkaniemessä. Ne ovat siellä torjumassa vieraslajeja, kuten lupiinia. Tulokset ovat olleet hyviä, mutta eläinten hyvinvointi on kuitenkin meille ykkösasia, Vitikka sanoo.
